Ruotsin maahanmuuttajien työllisyysaste korkeampi kuin Suomen koko väestön – ”Pitäisi jo herättää viimeisetkin"
Nordean analyytikko jakoi Twitterissä maanantaina valaisevia lukuja Suomen ja Ruotsin työllisyysasteesta. Ruotsissa maahanmuuttajien työllisyysaste on korkeampi kuin Suomessa koko väestön.
Ruotsin ja Suomen koko väestöä tarkasteltaessa ero on suunnilleen 7 prosenttiyksikköä. Asiasta kirjoittaa Uusi Suomi.
Kokoomuksen tutkijataustainen kansanedustaja Juhana Vartiainen ilmaisi Twitterissä huolensa asian johdosta.
"Tämän pitäisi jo herättää viimeisetkin", hän kirjoitti.
Myös Nordean analyytikko Sanna Kurronen pitää tilannetta huolestuttavana.
"Toki se on tosi huolestuttavaa. Itse ajattelen, että nimenomaan hyvinvointivaltion rahoittamisen näkökulmasta. Kaikkien kynnelle kykenevien pitäisi olla töissä, jotta saadaan rahoitettua palvelut niille, jotka eivät töitä pysty tekemään ja muillekin", hän sanoo Uudelle Suomelle.
Kurrosen mukaan tyypilliset ryhmät, joissa erot ovat suuret maiden välillä, ovat kolmekymppiset naiset ja iäkkäämmät miehet. Taustalla vaikuttavat ennen kaikkea perhevapaamallit ja osa-aikatyö, joka on Ruotsissa paljon yleisempää kuin Suomessa.
"Nämä ovat varmaankin myös linkittyneet sekä iäkkäissä että kolmekymppisten keskuudessa. Myös eläkeikäiset tekevät Ruotsissa osa-aikatyötä huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Se tuo joustavuutta työmarkkinoille, mikä nostaa työllisyysastetta."
Ruotsissa perhevapaat jakautuvat tasaisemmin isien ja äitien välillä, eikä siellä ole kotihoidontukea, joka Suomessa pitkittää vanhemman poissaoloa työmarkkinoilta. Lisäksi päivähoito on Ruotsissa selvästi edullisempaa kuin Suomessa.
"Ruotsissa lapset laitetaan aiemmin päivähoitoon ja isät hoitavat suuremman osuuden hoitovastuusta."
Kurronen on pitänyt tervetulleina avauksia, joissa perhevapaamallia tehtäisiin joustavammaksi myös meillä. Kokoomus julkisti tänään oman perhevapaamallinsa, joka Kurrosen mukaan muistuttaa suuresti SAK:n aiemmin julkistamaa mallia. Molemmissa ehdotetaan muun muassa korvamerkittyä vapaata isille, mikä on toiminut Ruotsissa.
Perhevapaiden lisäksi joustavuutta kaivataan myös työmarkkinoille muuten. Ennen kaikkea ihmiset pitäisi saada pidettyä työmarkkinoilla mahdollisimman pitkään molemmista päistä, eli opiskeluaikoja pitäisi lyhentää ja toisaalta eläkkeelle siirtymistä myöhentää.
Ruotsi on paljon Suomea edellä maahanmuuttajien työllistymisessä. Kurronen huomauttaa, että Ruotsissa merkittävä osa maahanmuuttajista on suomalaisia, jotka ovat muuttaneet naapurimaahan jo 70-luvulla.
"Jos maahanmuutolla on pitkä historia, ihmiset ovat ehtineet integroitua", Kurronen sanoo verraten Ruotsia Suomeen.
Suomessakin työllisyyden kasvu alkaa Kurrosen mukaan paljolti olla maahanmuuttajien varassa, koska syntyvyys on vähentynyt, minkä johdosta luonnollinen väestönkasvu on heikentynyt. Kurrosen mukaan pidemmällä aikavälillä työntekijöiden määrän kasvu kasvattaa myös työpaikkojen määrää, ja sitä kautta maahanmuutto on myönteinen asia.
Lähde: Uusi Suomi
