Talvisota

[Vonka]

1.3.

Huom. Päämajan suorat tilannekatsaukset loppuvat. Kokoan eri lähteistä eli purskeesta. Samalla sodan loppu saa muuta ilmaa ympärilleen, ettei vaikkapa rauha tule yllätyksenä.

Kannas

Neuvostojoukot hyökkäilevät viivytysasemia vastaan Kannaksella. Jalkaväkeä perässään vetävät venäläisten hyökkäysvaunut ajavat viivytysasemaan vetäytyvien suomalaisten ohi Perojoen länsipuolella. Panssarikärki tunkeutuu Ukonmäelle lähelle Viipurin ja Talin välistä maantietä.

Vihollinen hyökkää myös Heinjoen–Lyykylän tien suunnassa ja Viipurin eteläpuollella.

Vuosalmella neuvostojoukot hyökkäävät Äyräpään kirkonmäkeä vastaan noin pataljoonan voimin. Suomalaiset lyövät vihollisen takaisin.

Taipaleessa Terenttilän lohkolla komentokorsu, jota kutsutaan ”Seurahuoneeksi”, saa täysosuman: 2 upseeria ja 11 miestä saa surmansa, 6 sotilasta haavoittuu vaikeasti.

Pohjoinen

Rintamavastuun Sallassa ottaneen ruotsalaisen vapaaehtoispataljoonan Stridsgruppen SFK:n päällikkö, everstiluutnantti Magnus Dyrssen kaatuu vihollisen tykistötulessa.

Viipurinlahden taisteluja varten perustetaan Rannikkoryhmä, jonka komentajaksi määrätään Lapin Ryhmästä jääkärikenraalimajuri K. M. Wallenius.

Muuta

Länsiliittoutuneet ilmoittavat lähettävänsä 50 000 sotilasta ja ilmavoimia, mikäli Suomi esittää virallisen avunpyynnön ennen maaliskuun 5. päivää.

Ulkoministeri Tanner antaa haastattelun Dagens Nyheter -lehdelle.

Haastattelussaan ulkoministeri Tanner tähdentää ulkomaisen avun kiireellisyyttä samalla painottaen Suomen neuvotteluvalmiutta rauhan aikaansaamiseksi.

Väestönsuojelupäällikkö, kenraaliluutnantti Sihvo kehottaa välttämään tarpeetonta oleskelua kaupungeissa.

Ulkomailta: Ruotsin kultasormuskeräys on tuottanut 1500 kultasormusta.

 

[Vonka]

2.3.

Kannas

Tänään alkaa kolmen neuvostodivisioonan massiivinen suurhyökkäys.

Kovimmat taistelut käydään Käremäenlahdella Viipurin eteläpuolella ja Lyykylän suunnassa kaupungista itään. Suomalaiset luopuvat etulinjan tukikohdista.

Viipurinlahti

Vihollinen hyökkää Tuppuransaareen ja Teikarsaareen valtavan tykistökeskityksen tukemana. Suomalaisten vastahyökkäys epäonnistuu. Tuppuransaaressa loppuvat ammukset. Molemmat saaret menetetään.

Vihollinen pääsee maihin myös Viipurinlahden länsirannalla.

Kollaanjoella on helmikuu ollut enemmän asemasotaa. Nyt neuvostotykistö aloittaa 50 patterilla kiivaan tulituksen kello 6.30. Ilmavoimat tukevat. Sitä seuraa kahden divisioonan hyökkäys koko puolustusaseman leveydeltä. Kollaanjoen sodan loppuun asti kestävät raivoisat taistelut alkavat. Päivän aikana vihollistykistö ampuu 30 000 kranaattia, suomalaiset alle 1000. Mutta Kollaa kestää rynnistyksen, kuten Taipale kesti hirmumyrskynsä.

IV AK

Laatokan Karjalassa vihollisen hiihtopataljoona tuhotaan Mustalammen ja Lavajärven välisellä alueella.

Talvela

Venäläiset hyökkäävät Aittojoella tykistön ja hyökkäysvaunujen tukemana. Venäläisten hyökkäykset torjutaan.

P-SR

Suomalaiset lyödään pois Kuusijoki-linjalta Kuhmossa. Venäläisten hyökkäystä on edeltänyt noin 3 000 kranaatin tulivalmistelu. Taistelut Löytövaaran linjalla alkavat.

LR

Sallassa venäläiset saartavat ruotsalaiskomppanian, joka menettää 9 miestä kaatuneina. Vihollisen tappiot ovat 200 miestä.

Ilmatoiminta

Yli 100 viholliskonetta, mukana myös hävittäjiä, pommittaa Tamperetta. Lahdessa sortuu ilmapommituksissa yli 70 rakennusta. Ammutaan alas viisi viholliskonetta, menetetään yksi.

Muuta

Ulkoministeri Tanner selostaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle syyt, miksi myönteisen vastauksen antamista Neuvostoliittoon on lykätty.

Ruotsin ulkoministeri Günther viivyttää Suomen vastauksen lähettämistä Moskovaan.

Liittoutuneet pyytävät lupaa joukkojensa kuljettamiseksi Suomen avuksi Norjan ja Ruotsin läpi. Norja ja Ruotsi antavat lupapyyntöön kieltävän vastauksen.

Unkarilainen vapaaehtoispataljoona saapuu Suomeen.

Kanadan pääministerin toimisto ilmoittaa, ettei kanadalaisten osallistumiselle Suomen taisteluihin ole laillisia esteitä. Ensimmäiset vapaaehtoiset kanadalaiset astuvat laivaan Ottawassa päämääränään kaukainen taisteleva Suomi.

 

[Vonka]

3.3.

Kannas

Viipurinlahdella todella suuri paine. Neuvostojoukot valtaavat Uuraan saaren. Päämaja antaa Kannaksen armeijan esikunnalle käskyn suunnitella siirto Virolahden–Kivijärven–Saimaan–Hiitolan tasalle.

Ylipäällikkö vaihtaa Rannikkoryhmän komentajan. Kenraalimajuri K. M. Wallenius vapautetaan tehtävästään. Hänen matkansa Lapista etelään on ollut hiukan raskas, ja mies on myös ollut Kannaksellakin pari päivää kateissa esimiehiltään. Viranhoidosta tulee sanomista. Uudeksi komentajaksi määrätään jääkärikenraaliluutnantti Lennart Oesch.

Vuoksella neuvostojoukot hyökkäävät leveällä rintamalla Vuosalmen ja Kaskiselän lohkoja vastaan liki kolmen divisioonan voimin. Tykistön tuella hyökkäykset onnistutaan torjumaan.


IV AK

Taisteluosasto Alfthan etenee Lavajärven suuntaan saatuaan tänään käskyn sinne edenneiden neuvostojoukkojen tuhoamisesta.

P-SR

Osa Luelahden suurmotista kukistuu Kuhmossa.

Ilmatoiminta

Vihollinen pommittaa jälleen rajusti kotirintamaa: tänään ovat vuorossa Lappeenranta ja Lahti, jossa tuhoutuu Autovarikko 1.

Omat ilmavoimat tiedustelee Viipurinlahdella ja Taipaleenjoella ja pommittaa Johanneksessa sekä Sommeen-Säiniön suunnalla.

Muuta

Ulkoministeri Tanner soittaa Ruotsin ulkoministeri Güntherille. Suomi on valmis rauhanneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa, jos Viipurin ja Sortavalan luovuttaminen poistetaan Neuvostoliiton vaatimuksista.

Tanner yrittää vielä kerran ehdottaa puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Ruotsin ulkoministeri ei pidä yhteistä puolustusliittoa realistisena vaihtoehtona.

 

[Vonka]

4.3.

Kannas

Kello 6 alkaa neuvostohyökkäys, jonka vuoksi iltaan mennessä viholliselle menetetään sillanpää Äyräpään kirkon maastossa.

Viipurinlahdella raju taistelupäivä. Noin kello 12 panssareiden tukemat venäläisjoukot saavat jalansijaa mantereelta Viipurinlahden Vilajoella ja Häränpäänniemessä. Suomen vähäiset ilmavoimat keskitetään torjumaan vihollisen hyökkäystä Viipurinlahden yli. Vihollinen uhkaa Kotkaa ja Virolahtea.

Taipaleessa hyökkäykset torjutaan. JR 30 vaihtaa maaliskuun alussa Terenttilässä pataljoonia päivittäin. Esimerkiksi Pólon on 2.3. taistelureservissä mutta 3.3. asemissa, 4.3. reservissä ja 5.3 asemissa...

IV AK

Osasto Alfthanin yritys vallata Lavajärven kylä epäonnistuu. Mustalammen ja Lavajärven välisen rintamanosan taisteluja käymään muodostetaan taisteluosasto Aarnio, jonka tehtäväksi määrätään vihollisen huoltotien katkaisu.

Kollaalla suora hyökkäys linjaan on vastahyökkäyksin torjuttu. Sivustauhka kasvaa. 12. divisioonan esikunta perustaa taistelualueen eteläiselle korpisivustalle uuden esikunnan, joka saa nimekseen Taisteluosasto Silppu. Sen johtoon tulevat eteläisen korpisivustan joukot. Seuraavat kolme päivää olivat itse Kollaanjoen rintamassa hieman hiljaisempia, mutta sivustoilla neuvostojoukot pääsevät hitaasti etenemään. 4. maaliskuuta JR 34 hyökkää eteläisellä korpisivustalla edenneiden neuvostojoukkojen sivustaan. Hyökkäys pysähtyy. Joukot ovat hyvin väsyneitä.

Ilmatoiminta

Ilmavoimat rynnäköi ja pommittaa Viipurinlahdella. Blenheimit pommittavat Kinnarinsaaren eteläpuolella vihollisjoukkoja niin, että ne vetäytyvät takaisin.¨

Muuta

Tasavallan presidentti Kyösti Kallio osoittaa ylipäällikkö Mannerheimille kiitoksen hyökkäysvaunuprikaatin tuhoamisesta.

Leningradin sotilasjohto kiistää suomalaisten kaupunkien ja kylien pommittamisen syyttäen suomalaisia provokaatiosta.

Iittalassa tapahtuu tuhoisa junaonnettomuus lapsia kuljettavan tavarajunan ja pikajunan törmätessä toisiinsa. Yhteentörmäyksessä kuolee 31 henkeä, joista 11 on lapsia.

Holmenkollenin kisoissa vietetään tänään Suomen päivää.

Pikaluistelija Clas Thunberg sanoi puheessaan Holmenkollenilla: ”Kansani pyytää, että te täällä Norjassa oivallatte Suomen asian omaksi asiaksenne. Rintamalla kaatuvat suomalaiset kaatuvat Pohjolan puolesta.”

Thunbergin puheen jälkeen tilaisuudessa kuultiin Maamme-laulu.

 

[Vonka]

Taipaleessa haavoittuu tänään ahkera nuori konepistoolimies, sotamies Sakari Sandroos. Hänestä tulee jatkosodassa kylmäverinen ja tarkka pikakivääriampuja ja Mannerheim-ristin ritari nro 124.

 

[John Hilly]

Missä vaiheessa Osasto Talvela vaihtui Osasto Pajariksi? Talvelasta tuli III AK:n komentaja.

 

[Vonka]

Missä vaiheessa Osasto Talvela vaihtui Osasto Pajariksi? Talvelasta tuli III AK:n komentaja.

Talvela määrättiin Kannakselle 19.2. Öhquist sai pitää II AK:n komentajuuden vaikka Talvela arvosteli häntä "hengettömäksi". Kannaksen Armeijan komentaja Österman pyysi eroa ja armeijan komentajaksi tuli Heinrichs, jolta Talvela sai III AK:n 20.2.

 

[Vonka]

5.3.

Kannas

Viipurinlahdella käydään kovia taisteluja Ravansaaressa, Turkinsaaressa ja Neulasaaressa. Länsirannalla vihollinen etenee Vilaniemessä ja Häränpäänniemessä. Aamulla menetetään Vasikkasaari, jonka venäläissotilaat miehittävät.

Suomalaiset kärsivät raskaita tappioita Äyräpään kirkonmäellä. Puoli tuntia kestävässä rynnäkössä ylös kirkonmäkeä suomalaissotilaita kaatuu mäkeen 40 ja haavoittuu 50, neljä kuolettavasti. Kirkonmäki jää viholliselle. 44 kaatuneesta 39 on Nurmon kunnasta.

Ilmatoiminta

Vihollinen pommittaa rajusti päämajakaupunki Mikkeliä: 33 siviilihenkilöä saa surmansa.

Omat ilmavoimat pommittaa jäällä olevia joukkoja Uuraan - Pulliniemen ja Ristiniemen alueella sekä myöhemmin Vilaniemessä. Vuosalmella ja Vilaniemessä ammutaan alas vihollishävittäjät.

Muuta

Päämajaan perustetaan vapaaehtoistoimisto johtamaan ulkomaisten vapaaehtoisten värväystä.

Suomen hallitus taipuu kiivaiden keskustelujen jälkeen Neuvostoliiton kanssa rauhanneuvotteluihin ennakkoehtojen mukaisesti. Moskova ilmoittaa pysyvänsä vaatimuksissaan rauhanehdoissa: Suomen on luovutettava Viipuri ja Sortavala.

Lavrenti Berija ilmoittaa Stalinille, että Ranskasta on lähdössä kolme divisioonaa Suomeen.

Ensimmäinen suomalaislapsia turvaan vievä juna saapuu Kööpenhaminaan. Junassa on 93 suomalaislasta.

Ranskalainen ambulanssi saapuu Suomeen.

 

[Vonka]

Mitä Äyräpäässä oikein tapahtui?

Liki kaikissa TV-dokumenteissa kerrotaan, että "hyökkäävä osasto myöhästyi lähtöasemastaan". Nurmolaisten mukaan hyökkäävä osasto odotti lähtöasemassaan toista tuntia tykistökeskitystä, jonka piti alkaa pimeällä viideltä. Keskitys tuli kuitenkin vasta kuuden maissa, kun alkoi valjeta. Luvatun kranaattimäärän (pari-kolmesataa) asemesta ammuttiin naurettavat kymmenen kranaattia, sen verran että saatiin vihollinen hereille. Enempää ei kai ollut. Hyökkäävän eskadroona päällikkö odotti vielä hetken ennen kuin varmistui, ettei sieltä tosiaan enempää tule ja antoi sitten käskyn lähteä liikkeelle.

Ilmeisesti tiedonkulussa on ollut pahoja ongelmia.

Nurmolaiset muistelevat:

"Taipaleenjoelta siirretty Laurilan JR 23 oli alueella rintamavastuussa. Aamulla 4. maaliskuuta koko talvisodan varustelutöissä ja varmistuksessa ollut Kevyt osasto 8 sirtyi JR 23:n vahvistukseksi. Saman päivän iltana saapui tieto, että Äyräpään Kirkkomäki oli menetetty. Divisioonan johto piti välttämättömänä maastokohdan valtaamista takaisin, ja tehtävään määrättiin yksi Kevyt Osasto 8:n eskadroona.

Neuvostojoukot olivat vallanneet Kirkkomäen lisäksi viereisen Kirkkoniemen ja myös osan Vuoksen Vasikkasaaresta. Näin joukot pystyivät hallitsemaan tulella suurta osaa suomalaisten hallussa olleesta Vuoksen pohjoisrannasta. Eskadroonan tehtävä oli äärimmäisen vaikea, koska Kirkkomäen viereinen harjanne oli paljas puustosta, eskadroonan vasemmalla puolella oli Vuoksi ja oikealla puolella taas laajahko aukea. Suojaa ei ollut. Aamuyön käskynjaossa eskadroonan päällikkö, luutnantti Olavi Peltola ilmoitti, että oma tykistö ampuisi ennen hyökkäystä 150-200 kranaattia vihollisen asemiin, minkä jälkeen noin kello 5.10 alkaisi hyökkäys.

Joukot ryhmittyivät pimeällä rautatien molemmin puolin lähtöasemiin, ensimmäinen joukkue oikealle ja toinen vasemmalle, kun taas kolmannen joukkueen tehtävänä oli hyökätä toisessa linjassa 50 metrin etäisyydellä.

Hyökkääjien odotus pitkittyi. Noin kuuden aikaan kuuluivat ensimmäiset lähtölaukaukset, mutta kranaattien määrä jäi paljon ilmoitettua vähäisemmäksi. Kun jatkoa keskitykselle ei kuulunut, eskadroonan päällikkö antoi lähtökäskyn. Taivas oli jo valjennut sen verran, että etenevät miehet erottuivat lumipuvuistaan huolimatta. Muutamien kymmenien metrien etenemisen jälkeen alkoi neuvostojoukkojen tulitus. Varsinkin oikealta puolelta aukean poikki hyökännyt ensimmäinen joukkue oli suojaton: neuvostojoukot ampuivat Kirkkomäeltä ja aukean takaa paitsi jalkaväen aseilla myös tykeillä suorasuuntauksena. Suojaa ei juuri ollut tarjolla.

Vastassa oli lukuisia hyvin naamioituja ja suojattuja pesäkkeitä, joissa oli pikatykkejä ja konekiväärejä. Ensimmäisen linjan pesäkkeitä saatiin kuitenkin vallatuksi, ja eräästä yritti pakoon 40-50 neuvostosotilasta. Myös läheinen taloraunio oli vastapuolen tukikohtana, mutta se saatiin vallatuksi äkkirynnäköllä. Miehiä kuitenkin kaatui ja haavoittui koko ajan, ja myös patruunat hupenivat. Lopulta vain neljän miehen kokoinen joukko yritti hyökkäystä katkaistakseen neuvostosotilaiden yhteyden Vasikkasaareen ja Kirkkoniemeen, mutta samassa alkoi vihollisen hyökkäys sivustaan ja pian myös Kirkkoniemestä jäljellä olevien eskadroonan joukkojen selustaan. Hyökkäystä yrittäneestä nelikosta vain yksi pääsi perääntymään takaisin. Niin ikään vallattua talorauniota oli puolustamassa enää vain kaksi miestä, jotka joutuivat perääntymään patruunojen loppuessa ja neuvostojoukkojen aloittaessa vastaiskun myös raunion suuntaan. Puoleenpäivään mennessä oli lähtöasemaan palannut kymmenkunta sotilasta terveinä. Kaatuneita oli 44, joista 39 Nurmosta, ja haavoittuneita eri arvioiden mukaan noin 30-50. Synkkä taistelu oli päättynyt."

http://antila.nettihotelli.net/nurmonsv/sodissa.html

 

[Vonka]

Tuossa on Pekka Parikan näkemys jonkun modaamana. Ei ihan vastaa tapahtumia, mutta "taiteellisena kuvauksena" tietysti jees. Hyökkääjät siinä ristitulessa olivat ja vihollisen vastahyökkäys tuli sivustaan. Lisäksi oli hämärä, aamunkoitto.

 

[Vonka]

6.3.1940

Kannas

Taistelu jatkuu kiivaana Viipurinlahdella Vilaniemen edustalla. Vihollisjoukot menettävät yli 70 panssaria ja paljon miehiä. Ilmavoimien kaksi lentorykmenttiä pommittaa Viipurinlahdella.

IV AK

Vihollisen 11. Divisioona aloittaa klo 9 Pitkärannan suunnalla panssarien tukemana hyökkäyksen suomalaisten hallussa olevia saaria vastaan. Vihollisen hyökkäystä edeltää kolmen tunnin mittainen rajutykistövalmistelu: vihollinen ampuu 10 000 tykinlaukausta. Näin Laatokan pohjoispuolella venäläiset murtavat Kitelän suurmotin saartorenkaan Pitkärannan alueella.

Venäläiset hyökkäävät yli kaksi kilometriä leveänä rintamana Sintolanniemen lohkolla Vuoksen yli. Laatokan itärannan saaret, muun muassa Paimio, Petäjäsaari ja Maksimansaari, ovat vihollisen ankaran keskityksen kohteena. Petäjäsaaressa kaatuvat viimeiset puolustajat asemiinsa. Vain muutama mies onnistuu pääsemään mantereelle.

Kitilän suurmotti on täyttänyt tärkeän tehtävänsä, eikä vihollinen päässyt Kannaksen selustaan. Vihollinen menetti sodan aikana Kitilän suurmottiin liittyvissä taisteluissa kaatuneina noin 13 000 miestä.


Muuta

Ulkoministeri Tanner anoo lisäaikaa liittoutuneilta lopullisen avunpyynnön esittämistä varten. Lopulliseksi määräpäiväksi ilmoitetaan 12. päivä kuluvaa kuuta, jolloin Suomen virallinen avunpyyntö on esitettävä.

Neuvostoliitto ilmoittaa suostuvansa neuvottelujen aloittamiseen Suomen kanssa Moskovassa, mutta ei suostu aselepoon, ennen kuin neuvottelut on saatu käyntiin.

Suomen hallitus kokoontuu kahdesti selvittämään neuvotteluvaltuuskunnan kokoonpanoa.

Pääministeri Risto Rytin johtama valtuuskunta lähtee illalla Tukholman kautta Moskovaan. Valtuuskuntaan kuuluvat pääministerin lisäksi Paasikivi, Walden ja Voionmaa.

Ulkomailta: Juoksijasuuruus Taisto Mäki voittaa San Fransiscossa järjestetyn ensimmäisen Suomi-keräyksen yhteydessä pidetyn juoksukilpailun. Matka on 3 mailia, Mäen aika 14.15,3.

 

[Vonka]

7.3.

Kannas

Neuvostojoukot tunkeutuvat taka-aseman läpi Talin kannaksella ja alkavat edetä Talin kylän suuntaan. Syntyy lukuisia sisäänmurtoja, jotka saadaan rajoitetuiksi.

Viipurinlahden puolustustaistelujen tehostamiseksi perustetaan suoraan ylipäällikkö Mannerheimin johtoon uusi yhtymä, Haminan Ryhmä, jonka komentajaksi määrätään kenraalimajuri E. Hanell.

Venäläiset hyökkääjät tuhotaan Sintolanniemen lohkolla (Vuosalmen suunta).

Taipaleessa vihollinen hyökkää Terenttilän tukikohtaa vastaan. Taipaleesta saadaan jo totuttu tilannekuvaus: "Kaikki hyökkäykset Taipaleessa torjuttu."

IV AK

Osasto Alfthan katkaisee Lavajärven kylässä olevien neuvostojoukkojen huoltoyhteydet. Kollaan alueella vihollinen aloittaa jälleen uuden hyökkäyksen. JR 69 kykenee pitämään asemansa.

Lapin Ryhmä

Neuvostoarmeijan rykmentti valtaa Nautsin puolustusasemat Petsamossa. Nautsin ainut talo korotettiin Neuvostoliiton sotatiedotuksessa ”Nautsin kaupungiksi”.

Osasto Pennasen tappiot Petsamon taisteluissa ovat kaikkiaan 33 miestä kaatuneina, 87 miestä haavoittuneina ja 67 miestä kadonneina.

Muuta

Suomen rauhanneuvotteluvaltuuskunta saapuu Moskovaan illansuussa.

Ulkomailta: Brittiläiset vapaaehtoiset vannovat valansa eversti Kermit Rooseveltille Suomen Avun toimistossa Lontoossa.

 

[Vonka]

8.3.

Kannas

Neuvostojoukot tunkeutuvat tukilinjalle Talin kannaksella.

Viipurinlahdella suomalaiset joutuvat vetäytymään Suonionsaaresta ja Ravansaaresta. Mantereella vihollinen vahvistaa sillanpääasemiaan Niskapohjassa, Vilaniemessä ja Häränpääniemessä. Vihollisen etenemisen estämiseksi Viipurin koillispuolella yritetään padota vesistöjä ja Viipurin koillispuoleinen tulvitus toteutetaan. Suomalaisia vastassa lasketaan Viipurin suunnalla olevan kuusi venäläistä divisioonaa.

Vuosalmella vihollinen pureutuu Vuoksen pohjoisrannalle. Kaksi neuvostodivisioonaa rynnäköi Vasikkasaaresta Vuoksen yli Vuosalmelle.

Taipaleessa 10.D antaa käskyn siirtää Terenttilän lohkon etulinjan käyttökelvottomaksi ammutut tukikohdat. Toimenpide (toteutetaan 9.3.) jää neuvostojoukoilta havaitsematta ja massiivinen tykistötuli jatkuu tyhjiin asemiin usean päivän ajan.

IV AK

Päämaja käskee tyhjentämään suomalaisten hallussa olevat Mantsin saaret Laatokan itäpäässä.

P-SR

Kuhmossa Luelahden itäinen motti kukistuu.

Muuta

Mannerheim esittää vielä kerran harkittavaksi länsivaltojen avuntarjouksen hyväksymistä. Ulkoministeri Tannerin mielestä avunpyyntö voisi katkaista neuvottelut Moskovassa.

Suomen neuvottelijat tapaavat neuvostovaltuuskunnan kello 16.

Neuvostovaltuuskuntaan kuuluvat Molotov, Ždanov ja kenraali Vasilevski. Suomalaisten toive saada Stalin neuvottelupöytään ei toteudu. Ensimmäinen neuvottelu alkaa Moskovassa klo 19.

Tänään vietetään Neuvostoliitossa kansainvälistä naistenpäivää. Puna-armeijaan perustetut ”taistelun ystävättäret” järjestävät lukuisia tanssiesityksiä ja muuta ohjelmaa eri joukko-osastoissa. Puna-armeija palkitsee kunniamerkeillä urhoollisia naissotilaitaan.

Suomen Sosialidemokraattinen Naisjärjestö kehottaa jäsenistöään liittymään Lotta Svärd -järjestöön.

 

[Vonka]

Tein vähän eteenpäin, kun on viikonloppuna perinteistä ruuhkaa.

Petäjäsaari nyt:

 

[Bodyguard]

8.3.

Kannas

Neuvostojoukot tunkeutuvat tukilinjalle Talin kannaksella.

Viipurinlahdella suomalaiset joutuvat vetäytymään Suonionsaaresta ja Ravansaaresta. Mantereella vihollinen vahvistaa sillanpääasemiaan Niskapohjassa, Vilaniemessä ja Häränpääniemessä. Vihollisen etenemisen estämiseksi Viipurin koillispuolella yritetään padota vesistöjä ja Viipurin koillispuoleinen tulvitus toteutetaan. Suomalaisia vastassa lasketaan Viipurin suunnalla olevan kuusi venäläistä divisioonaa.

Vuosalmella vihollinen pureutuu Vuoksen pohjoisrannalle. Kaksi neuvostodivisioonaa rynnäköi Vasikkasaaresta Vuoksen yli Vuosalmelle.

Taipaleessa 10.D antaa käskyn siirtää Terenttilän lohkon etulinjan käyttökelvottomaksi ammutut tukikohdat. Toimenpide (toteutetaan 9.3.) jää neuvostojoukoilta havaitsematta ja massiivinen tykistötuli jatkuu tyhjiin asemiin usean päivän ajan.

IV AK

Päämaja käskee tyhjentämään suomalaisten hallussa olevat Mantsin saaret Laatokan itäpäässä.

P-SR

Kuhmossa Luelahden itäinen motti kukistuu.

Muuta

Mannerheim esittää vielä kerran harkittavaksi länsivaltojen avuntarjouksen hyväksymistä. Ulkoministeri Tannerin mielestä avunpyyntö voisi katkaista neuvottelut Moskovassa.

Suomen neuvottelijat tapaavat neuvostovaltuuskunnan kello 16.

Neuvostovaltuuskuntaan kuuluvat Molotov, Ždanov ja kenraali Vasilevski. Suomalaisten toive saada Stalin neuvottelupöytään ei toteudu. Ensimmäinen neuvottelu alkaa Moskovassa klo 19.

Tänään vietetään Neuvostoliitossa kansainvälistä naistenpäivää. Puna-armeijaan perustetut ”taistelun ystävättäret” järjestävät lukuisia tanssiesityksiä ja muuta ohjelmaa eri joukko-osastoissa. Puna-armeija palkitsee kunniamerkeillä urhoollisia naissotilaitaan.

Suomen Sosialidemokraattinen Naisjärjestö kehottaa jäsenistöään liittymään Lotta Svärd -järjestöön.

Faijani haavoittumispäivä... loppusota sairaalassa.

 

[Vonka]

SA-kuvia maaliskuulta. Lähde: SA-kuva.

Blenheimin matkavalmistelut käynnissä. Vänrikki Lumela harrastaa Viipurinlahden pikamatkoja. Maskotti näyttää "Plutolta", mutta mahtaako olla?

 

[Vonka]

Pelkästään Viipurinlahdella tuhottiin yhtenä ainoana päivänä (6.3.) 70 tankkia. Osansa tekivät Blenheimit ja rannikkotykistö, mutta mantereella oli enää suomalainen sotilas ja liki paljaat kädet.

Talvisotaa on mahdollista kuvitella mutta mahdoton käsittää.

Tuhoojapartio lähtee liikkeelle 8.3. "Lähdettävähän se oli, kun käsky tuli."

 

[Vonka]

9.3.

Kannas

Neuvostoliiton suurhyökkäys jatkuu Suomen taka-asemaa vastaan. Aamulla kahden neuvostodivisioonan voimin tekemä hyökkäys lyö hajalle suomalaisten taka-aseman puolustuksen Talissa. Ankaran taistelun jälkeen suomalaispataljoona kärsii 44 prosentin tappiot. Iltapäivällä klo 14 suomalaiset vielä yrittävät vastahyökkäystä Talin suuntaan tuloksetta. Talin kylä joutuu vihollisen haltuun. Illalla joukot saadaan ryhmitetyksi puolustukseen Leitimojärven eteläpään – Kärstilänjärven itäpään tasalle.

Divisioonan esikunta joutuu pyytämään lisää sotapoliiseja etulinjasta karanneiden pidättämiseksi.

Taipaleessa tyhjennetään Terenttilän tukikohta venäläisten huomaamatta.

Viipurinlahdella suomalaiset vetäytyvät Lihaniemestä, Hapenensaaresta ja Piispansaaresta.

Länsirannalla neuvostojoukot katkaisevat Viipurin–Säkkijärven uuden maantien.

Kollaan suunnalla vihollinen jatkaa hyökkäystään ja tukikohdat vaihtavat päivän aikana useasti omistajaa.

Yksi maamme parhaita voimistelijoita, reservin luutnantti Martti ”Make” Uosikkinen kaatuu Kollaalla. Keskiyöllä päälinja on taas kauttaaltaan suomalaisten hallussa.

Lentorykmentti tekee konekiväärihyökkäyksiä noin 70 koneella vihollisen joukkoja ja kolonnia vastaan Viipurinlahdella. Syntyneessä ilmataistelussa ammutaan alas kolme vihollishävittäjää. Yksi oma kone tuhoutuu ja kolme vaurioituu.

Suomalaiset lentäjät havaitsevat yhteensä yli 400 vihollisen kuorma-autoa kuljettamassa jalkaväkeä sekä yli 50 hyökkäysvaunua Suvannon etelänpuoleisilla teillä.

Hallitus kokoontuu kello 17 pohtimaan rauhanvaltuuskunnan lähettämiä sähkeitä. Rauhanehdoissa tyrmistyttävät yhteyden menettäminen Laatokkaan ja Sallan alueen luovuttaminen.

Istunto keskeytyy ylipäällikkö Mannerheimin tärkeään puhelinviestiin. Hallitus kokoontuu uudelleen kello 22.

Hallituksella on käytettävänään Kannaksen armeijan komentajan, kenraali Heinrichsin laatima sotilallinen tilannekatsaus.

Pessimistinen tilannetiedotus pakottaa ylipäällikön muodostamaan oman kantansa: rauhanehtoihin on suostuttava.

 

[Vonka]

10.3.

Viipuri

Puna-armeija pyrkii laajentamaan sillanpääasemaansa Viipurinlahden länsirannalla. Neuvostojoukkojen tavoite on sillanpääasemasta käsin pyrkiä Viipurin länsipuolelle ja katkaista suomalaisille elintärkeät yhteydet sisämaahan. Viipurin kaupungin vihollinen pyrkii valtaamaan suoralla rintamahyökkäyksellä, ja kaupungin koillispuolella venäläisten tavoiteena on Antrea.

Iltapäivällä vihollinen murtaa suomalaisten puolustusasemat Nisalahden kylän länsiosassa ja etenee kolme kilometriä pohjoiseen. Kehitys Viipurinlahdella merkitsee sitä, että suomalaiset ovat menettäneet pääpuolustusaseman ja joutuvat jatkossa taistelemaan täysin varustamattomissa asemissa. Osa suomalaisista joukoista on taistelun uuvuttamia ja osa taisteluihin tottumattomia. Myös johtosuhteita ja tehtäviä joudutaan muuttelemaan yhtenään.

Lentorykmentti 1:n tiedustelulentojen perusteella todetaan Pullinniemessä olevan 200 vihollisen hyökkäysvaunua.

Viipurinlahdelle keskitetään uusia joukkoja. Muiden muassa Ratsuväkiprikaati Laatokan Karjalasta.

Vihollinen valtaa Leitimon kartanon maaston Talin kannaksella.

Vuosalmella vihollisen toimien painopiste on Lietteen niityillä Vasikkasaaresta koilliseen.

Laatokan Karjalassa neuvostojoukot pääsevät pureutumaan Laatokan rannikolla Lapoinniemen ja Kuivaniemen eteläosiin. Yön tullessa suomalaiset vetäytyvät.


Muuta

Entinen presidentti P. E. Svinhufvud on Suomen asioissa matkalla Berliinissä, mutta ei onnistu tapaamaan Saksan johtohenkilöitä.

Suomen ja Neuvostoliiton valtuuskunnat kokoontuvat toiseen neuvotteluun Moskovan Kremlissä kello 14. Tapaaminen kestää kaksi tuntia. Suomen neuvottelutilanne on hankala. Yhteydet omaan hallitukseen on hoidettava Tukholman kautta, ja sähkeet saattavat viipyä matkalla jopa 12 tuntia. Myös liittoutuneiden antama lopullinen määräpäivä, 12. maaliskuuta, lähestyy uhkaavasti. Suomen neuvottelijat yrittävät tinkiä vastapuolen ehdoista – tuloksetta.

 

[baikal]

"Tämä" aamuna tarinan mukaan äidinisä ja hänen sotakaverinsa pääsevät nukkumaan ja heräävät seuraavan päivän iltapäivällä. Sen verran käyvät hereillä, että syövät kerran ja käyvät ulkohuoneessa. Olivat väittäneet väsyttäneen.