Tilapäisvälineet panssarintorjunnassa

Ei juuri vaurioita panssaria mutta polttaa kaikkea muuta ja panssari johtaa lämpöä hyvin. T-55 vaunuja esimerkiksi tuhottiin napalmkanistereilla kuuden päivän sodassa eli palavaa tavaraa pitää olla PALJON.
Sivulla 45 on esimerkki napal-miinasta:
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/31196100411e7574a7f3efe364705c96/suojelumies.pdf?MOD=AJPERES

PV:n julkaisemaan IED:itä käsittelevään materiaaliin saa kai linkittää?

Panssari johtaa kyllä lämpöä, mutta panssarilla on myös massaa tarpeeksi, että ei se palo ihan äkkiä miehistöä keitä, kyllä yleisesti ottaen sen tulen pitää päästä ajoneuvon sisälle, esim. moottoritilaan.

Ja tuo napalm -miina on perus Fougasse -viritys, vastaa sissien sissi-kiuasta, joskin sissit käyttävät hieman helpommin löytyvää materiaalia, eli kiviä.
 
Kylkipanoksia joo. Mutta siis jos on räjämiittiä ja nalleja taskussa pyörimässä, niin moinen deluxe-sissinkiuas ei ole mitenkään vaikea improvisoida, jos vain löytyy joku sopiva kupera levy ja tuubi mihin pakata. Telamiina + wokkipannu + betoniputki? Ei muuta kuin Ikeaan ostoksille..

edit: Oletan että tämä ei ole liian yksityiskohtainen rakenteluohje, kun about saman löytää kun katsoo wikin sivua aiheesta EFP. Eikä pojankoltiaisilla nyt varmaan kovin montaa tellua ole sängyn alla lojumassa :D

Eihän se ole vaikeaa, mutta se nyt vain ei sovi keskustella näistä asioista täällä.

Mutta sanotaan nyt vaikka näin, että helpompiakin tapoja on tehdä kylkipanoksia ja mielestäni niitä pitäisikin tehdä, jos kylkkäreitä ei ole tarpeeksi. Räjähteiden käytöllä säästetään sinkoja ja miehiä.

Räjähteet ovat kuitenkin suhteellisen halpoja, joten jos niillä saa lisää tulivoimaa johonkin väijytykseen, niin kannattaa niitä käyttää.
 
Panssari johtaa kyllä lämpöä, mutta panssarilla on myös massaa tarpeeksi, että ei se palo ihan äkkiä miehistöä keitä, kyllä yleisesti ottaen sen tulen pitää päästä ajoneuvon sisälle, esim. moottoritilaan.
Tuhoutumista varten mutta jos vaunu ottaa hatkat ja viettää seuraavan viikon varikolla niin se on tilapäisvälineelle hyvä.
 
Tuhoutumista varten mutta jos vaunu ottaa hatkat ja viettää seuraavan viikon varikolla niin se on tilapäisvälineelle hyvä.

Kieltämättä. Telapyöristä jos lähtee kumit vaikka vain toiselta puolelta, niin se taitaa olla isohko remontti miehistön itse tehtäväksi kentällä. Tiedä sitä sitten, että voisiko tankilla ajella ilman tuota remonttia ja miten kauan?

Mutta mitä tulee tuohon napalmi tonkkaan, niin sille olisi muitakin käyttökohteita. Esim. jalkaväen torjuminen ja myös vanhojen PST oppaiden mukainen savuttaminen, jolla on tarkoitus erotella vaunut toisistaan, jotta nämä eivät voi suojata toisiaan.
 
Eihän se ole vaikeaa, mutta se nyt vain ei sovi keskustella näistä asioista täällä.

En olisi ehkä kauhean huolissani asian sopivuudesta. Tämmöinen panssarintorjuntapanoksista keskustelu on niin spesifistä tavaraa, että en usko että kukaan siitä hyötyy tai saa erityisesti ideoita, muuten kuin PST-tarkoitukseen. Lisäksi tuota tietoa löytyy jo tuhannesta paikasta netistä, puhumattakaan siitä että kaiken maailman terroristit väsäilevät vastaavia minkä kerkeävät, ja siellä kyllä tieto liikkuu halukkaiden keskuudessa. Enemmän näkisin hyödyllisenä, että myös reserviläisten keskuudessa olisi tietoa asiasta, tai ainakin keskusteltu moisten olemassaolosta - voihan niitä tulla vastaan kentälläkin.

Eri asia tietenkin semmoiset aiheet että miten kokkailet räjähteitä kotitalousaineista ja vastaavat, ne voinee jättääkin vähemmälle. Mutta tehdastekoisten räjähteiden hyötykäyttö on varmaan ok keskustelunaihe.
 
Varmaan voidaan keskustella improvisoitujen pommien sotilaallisista käyttötarkoituksista, ilman että tarvitsee vertailla pomminrakennusohjeita?

Eihän niiden edes tarvitse olla niin virityksiä. Esim jos ylläkköä ehditään valmistelemaan, piilotetaan tien pieleen sopivin välein sarjaan kytkettyjä tykistökranaatteja. Kun kärkivaunu pysähtyy miinaan, laukaistaan kranaatit.
 
Varmaan voidaan keskustella improvisoitujen pommien sotilaallisista käyttötarkoituksista, ilman että tarvitsee vertailla pomminrakennusohjeita?

Eihän niiden edes tarvitse olla niin virityksiä. Esim jos ylläkköä ehditään valmistelemaan, piilotetaan tien pieleen sopivin välein sarjaan kytkettyjä tykistökranaatteja. Kun kärkivaunu pysähtyy miinaan, laukaistaan kranaatit.

Tuosta varmaankin voidaan puhua. Ja laukaisit ne liian aikaisin, ellei sitten vihollisen jalkaväki ollut vaunujen päällä. Mutta muuten on parempi odottaa, että vihollinen jalkautuu.
 
Jos nyt jätetää asia ihan modejen päätettäväksi esim @setämies voi sanoa viimeisen sanan voiko tehdastekoisten räjähteiden ns uudelleen käytöstä keskustella foorumilla. Painosanalla tehdastekoisten
 
Paukkujen tekeminen on aina kivaa, se on pojista kivaa ja vieläpä se elähdyttää sitäkin, jonka parasta ennen päiväys meni otsahiusten mukana. Pojat ovat siis poikia.

Hyvin yksityiskohtaisiin selvityksiin paukunteosta ei varmaan kannata lähteä, en minä osaa sitä rajaa piirtää, harkitkaa itse. Joo, netistä löytyy vaikka mitä, mutta ei välttämättä tarvi löytyä juuri tältä saitilta. Harkitkaa itse.

Lähtökohtaisesti sotavaltiolla alkaa olla esim. pst:aan helkkarin hyvät aseet ja määräkin alkaa olla lähellä Totuutta. Onneksi, sillä tilapäisvälinein ei mitään vähänkään isompaa panssariliikettä jarrutella kovin paljoa. Joukot, jotka eivät ole kenties siunatut moderneimmilla pst-aseilla joutunevat turvautumaan edelleen melko laajaan tellujen käyttöön ja muihin temppuihin ja niissä taas tilapäisvälineet eivät välttämättä näyttele suurta osaa. Räjähteiden käyttämisessä on aina ja alati eräs kultainen sääntö: kaikenlaisen värkkäämisen on oltava lähtökohtaisesti vaarallisempaa viholliselle kuin itselle.
 
Kieltämättä. Telapyöristä jos lähtee kumit vaikka vain toiselta puolelta, niin se taitaa olla isohko remontti miehistön itse tehtäväksi kentällä. Tiedä sitä sitten, että voisiko tankilla ajella ilman tuota remonttia ja miten kauan?

Mutta mitä tulee tuohon napalmi tonkkaan, niin sille olisi muitakin käyttökohteita. Esim. jalkaväen torjuminen ja myös vanhojen PST oppaiden mukainen savuttaminen, jolla on tarkoitus erotella vaunut toisistaan, jotta nämä eivät voi suojata toisiaan.

Jos lähtee kumit, se ei aiheuta muuta kun pahennusta ja kiroilua. Tietysti tela lähtee helpommin pois päältä kun tulee yhtäkkiä väljää ja ei vältsiin keritä kiristämään/lyhentämään telaa (en tiedä miten paljon itävaunuissa on hydraulisia telankiristyksiä, niiden säätövara saattaa riittää tuolloinkin pitämään telan kireällä) muttei siinä nyt sen suurempaa vahinkoa tapahdu. Niiden kumien tehtävähän on lähinnä vähentää kulumaa pyörissä (ja toki muuallakin), ettei ne halkeile rasituksen alla niin helposti, mutta ei ne halkeamat enää siinä vaiheessa haittaa kun se koko pyörä menisi kumin puutteen takia vaihtoon muutenkin. Voi olla myös ettei telapyörien laakerit ja voitelu tykkää noin korkeista lämpötiloista, muttei sekään toisaalta suuresti haittaa jos ei tarkoitus ole ajaa kymmeniä kilometrejä tuon saunan jälkeen, lyhyet siirtymät onnistuu vielä.

Mutta periaatteessa ei aiheuta toimenpiteitä: onhan noita vaunuja ollut ilmankin kumipäällysteitä telapyörissä. Jos vaan voitelu ja laakerit ei ota kuumuudesta itseensä, se on vielä soiva peli kunhan telaa lyhentää. Vaihtamiseen taas kuluu useampi tunti, ja tupakkaa varmasti palaa, muttei sekään mikään suuri ongelma kentälläkään ole jos vaan varaosapalvelu pelaa.

Jos on pakko napalmilla vaunua torjua, heittäkää moottorin ilmanottoon tai jäähdyttimeen, samaan tyyliin kuin Molotovin cocktailit aikanaan. Vaikkei sekään idioottivarmaa ole automaattisten palontorjuntajärjestelmien takia, tyssää se meno edes vähän todennäköisemmin kuin telapyöriä polttamalla. :p Tai jos telakoneistoon on iskettävä, käykää jollain räjähteellä kimppuun, mieluiten vetopyörään tai telaan itseensä.
 
Paukkujen tekeminen on aina kivaa, se on pojista kivaa ja vieläpä se elähdyttää sitäkin, jonka parasta ennen päiväys meni otsahiusten mukana. Pojat ovat siis poikia.

Hyvin yksityiskohtaisiin selvityksiin paukunteosta ei varmaan kannata lähteä, en minä osaa sitä rajaa piirtää, harkitkaa itse. Joo, netistä löytyy vaikka mitä, mutta ei välttämättä tarvi löytyä juuri tältä saitilta. Harkitkaa itse.

Lähtökohtaisesti sotavaltiolla alkaa olla esim. pst:aan helkkarin hyvät aseet ja määräkin alkaa olla lähellä Totuutta. Onneksi, sillä tilapäisvälinein ei mitään vähänkään isompaa panssariliikettä jarrutella kovin paljoa. Joukot, jotka eivät ole kenties siunatut moderneimmilla pst-aseilla joutunevat turvautumaan edelleen melko laajaan tellujen käyttöön ja muihin temppuihin ja niissä taas tilapäisvälineet eivät välttämättä näyttele suurta osaa. Räjähteiden käyttämisessä on aina ja alati eräs kultainen sääntö: kaikenlaisen värkkäämisen on oltava lähtökohtaisesti vaarallisempaa viholliselle kuin itselle.
Tarvitseeko improvisoidun räjähtävän välineen edes olla niin improvisoitu, muuten kuin käyttötarkoitukseltaan?

Toki on hyvä kysymys, tuottaako esim tykistökranaattien käyttö tienvarsipommina mitään lisäarvoa.
 
Tykistökranaateista muuten tehtiin jo WW1 aikoina ensimmäiset improvisoidut panssarimiinat. Kranaatti vain maan sisään pystyyn niin että kärki vähän näkyy, iskusytytin kärkeen. Vaunun tela painaa sytyttimen pohjaan ja pum.

Käytännössä tiestöllä tai kovalla maalla tehtäväksi aika hankala homma, kun miinasijan pitää olla niin hankalan muotoinen (= syvä ja kapea).

ja ennen kuin kukaan älähtää, niin selvennetään nyt että jos on mahdollista ampua se kranaatti tykillä vaunujen niskaan, niin se on varmasti paremman hyötysuhteen omaava käyttötapa!
 
Tykistökranaateista muuten tehtiin jo WW1 aikoina ensimmäiset improvisoidut panssarimiinat. Kranaatti vain maan sisään pystyyn niin että kärki vähän näkyy, iskusytytin kärkeen. Vaunun tela painaa sytyttimen pohjaan ja pum.

Käytännössä tiestöllä tai kovalla maalla tehtäväksi aika hankala homma, kun miinasijan pitää olla niin hankalan muotoinen (= syvä ja kapea).

ja ennen kuin kukaan älähtää, niin selvennetään nyt että jos on mahdollista ampua se kranaatti tykillä vaunujen niskaan, niin se on varmasti paremman hyötysuhteen omaava käyttötapa!
ei toimi tykistökranaatin sytytin tuolloisessa tilanteessa! Ehkä joku WW1 aikainen, muttei uudempi.
 
Missä menee tilapäisvälineen raja? Kuten onko noin 3000 °C palava musta napalm tilapäisväline? (raudan sulamispiste 1 538 °C) Entä nyrkkipajassa valmistettu Semtex? 200 kiloa painava Daisycutter? Jne.
 
ja ennen kuin kukaan älähtää, niin selvennetään nyt että jos on mahdollista ampua se kranaatti tykillä vaunujen niskaan, niin se on varmasti paremman hyötysuhteen omaava käyttötapa!

Jos taas se kranaatti käytetään komentolaukaistuna, niin silloin sen pitäisi "aina" räjähtää vihollisen niskassa. Jos kranaatin pitää räjähtää 5 metrin päässä vihollisvaunusta tehdäkseen siihen vahinkoa, niin kranaatit tien varressa n.10 metrin välein luulisi hoitavan homman, elleivät ole vika puolella tietä.
 
Minkälaisia miinanraivausajoneuvoja vihollisella olisi? Miinakentän yhteyteen, sopivan etäisyyden päähän miinoista ja toisistaan muutama panos.
Panosten laukaisu:
  • miinaan kytketty. Miina räjähtää jolloin se laukaisee panokset. Ensimmäisenä voisi olla ontelopanos(kset), joka on sijoitettu ajatellen miinan ajanutta panssarivaunua.
  • vetosytytys maahan kätketyllä vaijerilla. Auraperiaattella toimiva raivaus nostaa vaijerin jolloin veto laukaisee panokset.
 
Minkälaisia miinanraivausajoneuvoja vihollisella olisi? Miinakentän yhteyteen, sopivan etäisyyden päähän miinoista ja toisistaan muutama panos.
Panosten laukaisu:
  • miinaan kytketty. Miina räjähtää jolloin se laukaisee panokset. Ensimmäisenä voisi olla ontelopanos(kset), joka on sijoitettu ajatellen miinan ajanutta panssarivaunua.
  • vetosytytys maahan kätketyllä vaijerilla. Auraperiaattella toimiva raivaus nostaa vaijerin jolloin veto laukaisee panokset.

Tuo vetosytytys ei uskoakseni toimisi, ellet voi varmistaa, että koko vaijeri nousee kerralla maasta. Muuten se voi takertua johonkin. Mutta jotakin tuon tyylistä voisi varmasti järjestää, mutta se vaatisi hieman enemmän tekniikkaa käyttöön.

Mitä taas tulee vihollisen pioneerikalustoon, niin niille on oma ketjunsa ja jotakin taisi olla myös sotasaalis ketjussa.
 
Back
Top