Tuntematon sotilas filmataan taas.

Kyllä, näin on. SitäKIN siellä oli (tulee osin läpi myös Tuntemattomaan), myös sellaista irrationaalista kiukkua kaikenlaista kohtaan.

Linna oli kova tupakkamies. Yksi kiukkukohtauksista koski sitä, ettei saatu tupakkaa. Että kuka jumaliste oli nin vähäjärkinen että esti tupakansaannin, kun pojat ovat hermona ja kuolevat metsissä, mutta savuja ei sovi vetää. Ihan oikeassahan hän oli, mutta ei se palvellut romaania.

Tuolta voi katsella tutkimuksen poistoista, että ovatko nuo sitten hyvää tekstiä ollenkaan. Näitä kai uuteen mukaan tulee.

"Niinä päivinä Suomesta ei olisi löytynyt montakaan päätä, jonka harkinta olisi pysynyt todellisuuden tasalla. Armeija eteni, väsyneenä mutta menestyksen siivittämänä ja kansa riemuitsi sen voitosta. Vain leskien ja orpojen suru heitti varjonsa tähän riemuun, mutta nauha rintaan ja taputus olkapäälle. Olette antaneet kalleimman uhrin maallemme. Ja kenties löytyi niinkin luonnottomia äitejä, jotka todella tunsivat iloa poikansa haudalla. Hän oli saanut uhrinsa."

Lahtinen:

"Kunnanpösöt tarttee korkeeta viljanhintaa ja mettäherrat näitä Venäjän korpia. Isot herrat tarttee kunniaa ja rahaa ja niitten huorrat jalokiviä ja turkiksia. Sitä vasten täällä tapetaan. Kansan menestys nääs. Ja että papit saa paremmin pidettyä ihmisiä kapitalistin kurissa. Saa ammuttaa jos ei tottele[...] Luetaan lappu, että jolles puolusta mun maitani ja rahapussiani, niin saunanseinälle vaan. [...] Jos minä määräisin, panisin mielisairaalaan kaikki lapualaiset ja sotaherrat. Mutta nyt on sanomalehdissä suuret ylistyskoohotukset, ja kansa rahoista maksetaan summa palkat."(SR, 308).

Väsyneillä ja likaisilla kasvoilla [Hietasen] karehti hirtehinen hymy. Se oli yhtä vanha kuin tuo Lahtisen esittämä nälän ja riekaleiden historia. Suomen kansa todellinen sankarieepos. Kun oikein tuntuu kurjalta, niin pyrkii naurattamaan. Eivätkä sen kirvoittajat suotta olleet nuo liian mahtipontiset ja millin verran hyvästä mausta syrjään hairahtaneen päiväkäskyn sanat. (SR, 145–146).

Jos sensuurista halutaan puhua, Tuntemattomasta todella sensuroitiin - lähes poikkeuksetta ne tekstit, jotka ironisoivat, halveksivat tai pilkkasivat Neuvostoliittoa ja neuvostosysteemiä. Ei Linna sitä säästänyt, mutta kustantajan oli pakko. Tässä niitä:


"Ajatus tuntui hänestä mielenkiintoiselta joten hän kehitteli sitä eteenpäin:
– Piesisköhän tuota naapurin tyttöä koittaan. Minkälainen sillä lie se lintunen. Ne kun siellä Venäjällä ovat kaikki epäkohat korjanneet niin jokohan ne on saaneet siellä tavaran sijaansa ylemmäksi. Ne tässä

"– Oletko nähnyt Stalinia?
– [En ole. Kirovin näin poikana.
– Nyt pannaan Venäjä matalaksi.]" (SR, 160).

"Kuvaavaa kyllä, miten ihmiset saadaan uskomaan täysin mahdottomia ja järjettömiä asioita, sillä mitä mahdollisuuksia missään maassa on teloittaa jokaisen antautujan omaisia, koska niitä sentään on satojatuhansia. [...] Mutta totuus on siitä merkillinen, että siihen voi olla uskomatta, varsinkin kun sitä lapsesta saakka opetetaan." (SR, 127).

Myös saksalaisia koskeva viittaus poistui!

Hän ei tiennyt, että Rommel oli kukistunut myrkkykapseliin ja että Englanti oli jo monta sataa vuotta käyttänyt Euroopan pikkuvaltioita historiallisen shakkipelinsä moukkina, jolla se hädän tullen suoritti edullisia vaihtoja." (SR, 426).
 
Olin onnekas ja pääsin aikoinaan Tuntematon II kutsuvierasnäytökseen päivä ensi-illan jälkeen. Eturiviin oli kutsuttu sotaveteraaneja, pääasiassa reservinupseereja vaimoineen, joista valtaosa oli entisiä Lottia.

Istuin kolmannessa rivissä heti kunniavieraiden takana. Elokuvan paras kohtaus eli suon ylitys tulikaste yllätti monet. Äänentoisto oli vaikuttava ja tuntui kuin turvetta olisi lentänyt katsomoon. Homma eteni hienosti huolimatta kaiken maailman Cesnoista joilla ilmeisesti kuvannettiin neuvostoilmavoimia.

Sitten päästiin Äänislinna kohtaukseen ja Molle oli pannut omiaan ohi Linnan. Alasti heiluva "kenttä huora" Lotta Kotilainen aiheutti etupenkin katsojissa välittömän reaktion. Yli puolet kunniavieraista nousivat seisomaan ja poistuivat vähin äänin vaimojensa kanssa näytöksestä. Teko oli vaikuttava arvokkuudessaan.

Hiukan vastaavanlainen juttu oli aikanaan Helsingin kaupunginteatterin Tuntematon Jouko Turkan käsittelyssä. Eturivi tyhjeni seniorikansalaisista kun Lahtinen veti lonkalta paukkupatruunoilla Maximilla suoraan päin katsomoa. Koko hommasta jäi sellainen käsitys että Suomi oli kutakuinkin pahin natsivaltio koko sotaisessa maailmassa. Horst Wessel soi koko aika taustalla, Suomen upseerit teki natsi tervehdyksiä jne....

Väliajan jälkeen huomattava määrä katsojia oli poistunut tinnityksen kera ja jättänyt vieraskirjaan kitkeriä merkintöjä joista muistuu vieläkin mieleen jalkapuolen vetskun rustaus; "Turkka mielentila tutkimuksiin." En olisi voinut olla enempää samaa mieltä.
 
Sitten päästiin Äänislinna kohtaukseen ja Molle oli pannut omiaan ohi Linnan. Alasti heiluva "kenttä huora" Lotta Kotilainen aiheutti etupenkin katsojissa välittömän reaktion.

En näkisi että käsittely menisi mitenkään ohi Linnan teoksen ja Mollen piikkiin, kyllähän se itse kirjassa aika selkeästi kenttähuoramainen (edit: itse asiassa aiemmin mainitsemani termi "munahaukka" ehkä kuvaisi paremmin tilannetta, kun nainen itse on aktiivisesti miesten perässä) käsittelytapa on Kotilaiseen, joka taas on ainoa erikseen esille nostettava lotta koko teoksessa. Ihmettelen tuossa kertomassasi tapauksessa, että todellako se tuli yllätyksenä kunniavieraille, onko mahdollista että heistä harva olisi teoksen lukenut? Vai odottivatko leffalta sitten korrektimpaa käsittelytapaa aiheelle kuin Linnan melko vimmainen purkaus.

Tietysti leffoissa on väkisinkin asioita mitä kirjoissa ei 1:1 ole ja toisin päin.

Mollen leffassa sentään vilahtaa silloin tällöin lottia "arkipuuhissa", kanttiinissa myymässä ym ym.
 
Viimeksi muokattu:
Matti Raninin äiti veti osakunnan näytelmäkerhoa. Hän suositti Reino Tolvasta, joka oli monipuolinen, lupsakka ja puhui hyvää karjalaa. Tolvanen pyydettiin koekuvaukseen ja hän sai Rokan roolin. Muuten elokuvassa oli 18 ammattinäyttelijää, jotka kyllä tunsivat arvonsa.

Olen kuullut tarinan, että Immolan kuvauksien aikoihin näyttelijöillä oli silloin tällöin aikaa poiketa Imatran yöelämään. Kerrotaan, että mm. Reino Tolvanen istui iltaa M36 päällä Imatran Valtionhotellissa vetäen Rokan roolia. Ja täydestä kuulemma meni.
 
En näkisi että käsittely menisi mitenkään ohi Linnan teoksen ja Mollen piikkiin, kyllähän se itse kirjassa aika selkeästi kenttähuoramainen (edit: itse asiassa aiemmin mainitsemani termi "munahaukka" ehkä kuvaisi paremmin tilannetta, kun nainen itse on aktiivisesti miesten perässä) käsittelytapa on Kotilaiseen, joka taas on ainoa erikseen esille nostettava lotta koko teoksessa. Ihmettelen tuossa kertomassasi tapauksessa, että todellako se tuli yllätyksenä kunniavieraille, onko mahdollista että heistä harva olisi teoksen lukenut? Vai odottivatko leffalta sitten korrektimpaa käsittelytapaa aiheelle kuin Linnan melko vimmainen purkaus.

Tietysti leffoissa on väkisinkin asioita mitä kirjoissa ei 1:1 ole ja toisin päin.

Mollen leffassa sentään vilahtaa silloin tällöin lottia "arkipuuhissa", kanttiinissa myymässä ym ym.

Linnan kirjassa ei ole mitään mainintaa upseerien ja lottien yhteisestä saunomisesta Äänislinassa. Kohtaus jossa Lotta Kotilainen tissit paljaana palvelee herroja ei jätä arvailuja mitä siinä halutaan kuvata. Se on täysin Mollen oma lisä. Siinä hän ilmeisesti halusi tähdentää että miehistön irvailut upseerien kenttä huorista ei ollut vailla perustaa.

Vuonna 1985 kulttuuriväen suhtautuminen sotiemme veteraaneihin oli saavuttanut sen pisteen, että veteraanit verenhimoisina tappajina oli niitattu maanrakoon. "Mitäs menitte" mentaliteetti oli huipussaan. Vielä täytyi tehdä Lotista huoria. Tämän viestin Molle halusi omasta päästään lisätä. Yllättikö tämä?

Tämä saattoi hyvinkin olla monelle yleisön joukossa olleille ensimmäinen ja viimeinen sotaelokuva. En tunne montakaan veteraania/Lottaa joka sotaelokuvia olisi mielikseen katsellut.
 
Ai niin yksi juttu vielä tosta kolmenkymmenen vuoden takaisesta elokuvaillasta.

Näytöksen jälkeen jututin muutamaa veteraania ja heille stm Viirilän ampuminen muiden konepistoolimiesten vain äimistellessä oli aivan absurdi mahdottomuus. Karjulan elinikä ennuste vastaavassa tilanteessa olisi laskettu sekunneissa. Totesivat käsikirjoittajan ammentaneensa kokemuksen jonkun toisen kuin Suomen armeijan toiminnasta. Sanonko minkä armeijan. No sen, jota nämä elokuvantekijät tuohon aikaan kovasti odottivat meitä vapauttamaan.
 
No sen, jota nämä elokuvantekijät tuohon aikaan kovasti odottivat meitä vapauttamaan.

No huh, ehkäpä se kolmas tuntematon on paikallaan, kun toinen kerran olikin suorastaan maanpetoksellinen teos ryssän kätyrien toimesta. Ymmärrän näiden tiettyjen kohtien loukkaavuuden, mutta vaikea minun on nähdä ko. elokuvaa kokonaisuutena mitenkään pohjimmiltaan erilaisena kuin kirjaa - taikka sitä kautta kirjaa ja kirjailijaa ryssien kätyrinä, vaikkakin olen sitä mieltä että suhtautumistapa on koleerisen kiukkuinen ja ylikriittinenkin.
 
Pitäisikö avata oma treadi, jossa suunnitellaan maanpuolustus.netin leffaa. Siinä olisi vaikka tyyppi joka kirjoittaa nettiin ja elää virtuaalielämää. Sitten, kun se yrittäisi saada naisia niin ne olisi ihan, että hyi helevetti, ja sitten se palaisi koneen ääreen naputtelemaan juttujaan. Jutuissaan se antaisi elämästään ihan eri kuvan kuin mitä se on oikeasti. Jutuissaan se olisi menevä ja sporttinen ja bisnesmies. Välillä seikkailisi pornosivuilla ja sitten taas maanpuolustus.nettiin saatuaan inspiraation. Ruokana sillä olisi kahvi ja alkoholi ja ulkonäkö sen mukainen. Hygieniasta ja asuntonsa siivoamisesta se ei juuri piittaisi. Luonnollisesti se eläisi yksin ja naapurit pihalla olisi, että ai sinäkin asut täällä, koska sinä tänne muutit ja se vastaa, että vuonna 2007 keväällä, naapurit olisi, että aha oho, aika hyvin olet ollut piilossa kaikki nämä vuodet.

"Tuntematon Artti - nykypäivän salattu tuska"
 
Linnan kirjassa ei ole mitään mainintaa upseerien ja lottien yhteisestä saunomisesta Äänislinassa. Kohtaus jossa Lotta Kotilainen tissit paljaana palvelee herroja ei jätä arvailuja mitä siinä halutaan kuvata. Se on täysin Mollen oma lisä. Siinä hän ilmeisesti halusi tähdentää että miehistön irvailut upseerien kenttä huorista ei ollut vailla perustaa.

Ote Tuntematon Sotilas (kursiivina sotaromaani):
"Tien vieressä seisoi pataljoonan lotta. Raili Kotilainen ei ollut tällä retkellä saanut miestä, mutta osaksi sen korvasi se seikka, että hän oli saanut paljon miehiä. Se adjutanttikin, joka oli sodan alkupäivinä ottanut hänestä valokuvan vallatun kranaatinheittimen vieressä, oli kaatunut aikoja sitten. Silloin oli Raili ollut vielä hehkeä tyttö, mutta sota oli kuluttanut häntä niin kuin muitakin. Hän oli niin lusaantunut ja laskenut tasossaan, että oli sortunut jopa erääseen panssarintorjuntamieheenkin. Sic transit gloria mundi, oli Sarastie sanonut, sillä lotta oli hänestä tullut vastenmieliseksi alettuaan liian julkeasti pelehtiä lemmenasioissa."

Turha mitenkään "vapauttaa" Linnaa tästä lotta-kuvauksesta. Kyllä se henki ihan hänen kynästään on lähtöisin, olkoonkin ettei jotain tiettyä saunomista ollut kirjassa kuvattu.

Toisaalta - kyseessä oli vain tuo yksi nimenomainen lotta. Jos Linna halusi murtaa tahratonta lotta-kuvaa niin hänen olisi ehkä kannattanut kuitenkin nostaa muitakin esimerkkejä, nimenomaan niitä tavanomaisia lottia. Nythän lopputulos on se, että Linna käytännössä leimaa koko porukan miesten perässä juoksevan hupakon ainoana erillistapauksena esille nostamalla.
 
Ai niin yksi juttu vielä tosta kolmenkymmenen vuoden takaisesta elokuvaillasta.

Näytöksen jälkeen jututin muutamaa veteraania ja heille stm Viirilän ampuminen muiden konepistoolimiesten vain äimistellessä oli aivan absurdi mahdottomuus. Karjulan elinikä ennuste vastaavassa tilanteessa olisi laskettu sekunneissa. Totesivat käsikirjoittajan ammentaneensa kokemuksen jonkun toisen kuin Suomen armeijan toiminnasta. Sanonko minkä armeijan. No sen, jota nämä elokuvantekijät tuohon aikaan kovasti odottivat meitä vapauttamaan.

Tuo kohtaus on kirjasta melkein suoraan sellaisenaan. Joitain tuontyyppisiä surmia/pikateloituksia tapahtui, mutta jossain määrin epäuskottavaa että kohteena olisi ollut yksi pataljoonan parhaista sotilaista. Linna ei ollut muistaakseni enää perääntymisvaiheessa mukana, joten se ei enää perustu hänen henk.koht kokemaansa. Onkohan Viirilän hahmolla muuten ketään esikuvaa?

Huorahtava lottakuvaus oli jo Mikko Niskasen 'Sisseissä', joten sekään ei ollut Linnan saati Mollbergin yksinoikeus. Siinäpä muuten olisi uusinnan paikka mieluummin kuin Tuntematon, sillä aihe on aika mehukas: huumehöyryissään hallusinoivat kaukopartiomiehet.
Lottakuvauksissa toiseen ääripäähän meneminen ei sekään kyllä elokuvaa paranna, kuten nähtiin 'Lupaus' -elokuvasta, joka lienee suomalaisista sotaelokuvista tylsimpiä.

Itse olin muuten jopa yllättynyt että poistoja oli 'Sotaromaanissa' niinkin vähän. Usein toimittajat saattavat raakata kirjoja aika kovalla kädellä. Kuulemma Kalle Päätalon kirjoista leikattiin pois parhaimmillaan 70%. (!)
Sellainen ilmiöhän on havaittavissa että kirjailijan nimen kasvaessa, toimittajat eivät enää uskalla koskea 'neron' tekstiin niin paljon ja kirjat pöhöttyvät. Esimerkkejä ei tarvitse varmaan kauaa miettiä.
 
Linnan kirjassa ei ole mitään mainintaa upseerien ja lottien yhteisestä saunomisesta Äänislinassa. Kohtaus jossa Lotta Kotilainen tissit paljaana palvelee herroja ei jätä arvailuja mitä siinä halutaan kuvata. Se on täysin Mollen oma lisä. Siinä hän ilmeisesti halusi tähdentää että miehistön irvailut upseerien kenttä huorista ei ollut vailla perustaa.

Vuonna 1985 kulttuuriväen suhtautuminen sotiemme veteraaneihin oli saavuttanut sen pisteen, että veteraanit verenhimoisina tappajina oli niitattu maanrakoon. "Mitäs menitte" mentaliteetti oli huipussaan. Vielä täytyi tehdä Lotista huoria. Tämän viestin Molle halusi omasta päästään lisätä. Yllättikö tämä?

Tämä saattoi hyvinkin olla monelle yleisön joukossa olleille ensimmäinen ja viimeinen sotaelokuva. En tunne montakaan veteraania/Lottaa joka sotaelokuvia olisi mielikseen katsellut.

Linnan kirjan lopussa kuvataan Kotilainen sellaisena, joka aloitti korkeista upseereista ja jatkoi, kunnes piti tyytyä vänrikkiin. Lopussa kelpaisi sotamies Korpelan kyyti mutta "ei tässä ole pyhänä ennekään paskaa ajettu".

Linna kärjisti. Omien sanojensa mukaan, koska halusi viedä sodalta runebergilaisen glorian ja sanoi siksi joutuvansa myös valehtelemaan. Linna oli itse kanttiinilotan (Kerttu Seuri) kanssa naimisissa. Molle teki kohtauksen, jota ei sellaisenaan kirjassa ollut. Varmasti oli loukkaava.

Samasta syystä jo kirja jakoi veteraanit. Eivät kaikki pitäneet sen tyylistä ja "totuudesta".
 
Ai niin yksi juttu vielä tosta kolmenkymmenen vuoden takaisesta elokuvaillasta.

Näytöksen jälkeen jututin muutamaa veteraania ja heille stm Viirilän ampuminen muiden konepistoolimiesten vain äimistellessä oli aivan absurdi mahdottomuus. Karjulan elinikä ennuste vastaavassa tilanteessa olisi laskettu sekunneissa. Totesivat käsikirjoittajan ammentaneensa kokemuksen jonkun toisen kuin Suomen armeijan toiminnasta. Sanonko minkä armeijan. No sen, jota nämä elokuvantekijät tuohon aikaan kovasti odottivat meitä vapauttamaan.

Niin, siis teoksessa Karjula ampuu Viirilän. Välittömästi Karjula haavoittuu ja menettää jalkansa. Kukaan ei auta häntä. Siksi teos jakoi porukkaa. Edvin Laine taas ymmärsi tehdä ns. kaikille kelpaavan "mestariteoksen".
 
Entäpä kenialainen? Telley Savalas Otienolla on jo kokemusta marsalkan roolista, joten kaipa sillä ammattitaidolla vetää kevyesti majuri Sarastien roolin.

Olkaapa hyvä:

Katso liite: 5722

vlad.

Laitan tähän kommentin englanniksi: "What the fuck I did just see!!!" Ja sitten suomeksi: Ei helvetti, tuossa kuvassa on niin monta asiaa niin väärin...
 
Laitan tähän kommentin englanniksi: "What the fuck I did just see!!!" Ja sitten suomeksi: Ei helvetti, tuossa kuvassa on niin monta asiaa niin väärin...

Upseerin rahinaremmi nayttaa olevan vaarinpain... lieneeko tahallista, naa on omissa piireissaan sen verran Nokkelaa Porukkaa.
 
Upseerin rahinaremmi nayttaa olevan vaarinpain... lieneeko tahallista, naa on omissa piireissaan sen verran Nokkelaa Porukkaa.

Sehän on solkikin selkäpuolella.... Eli tekeekö kaksi väärää yhden oikean? :D
 
Minusta Tuntemattoman kolmas filmatisointi on varman päälle pelattua bisnestä ja sellaisena tylsää laskelmointia. Suomen historiassa on mielenkiintoisia aiheita joita ei ole juuri lainkaan käsitelty. Ison budjetin suurtuotantoja tehdään meillä kuitenkin todella harvoin.

Aku Louhimiehen (inho)realistisella tyylillä saattaisi saada hyvää draamaa 1800-luvun nälkävuosista tai 1900-luvun alun tapahtumista ml itsenäistyminen ja sisällissota. Jääkäriliikkeen vaiheista saisi hienon elokuvan.

Erittäin kunnianhimoista olisi tehdä elokuva Ruotsin vallan ajalta, mutta laadukkaaseen pukudraamaan ei varmaan riitä meillä resurssit eikä taito.

Jos on pakko kuvata toista maailmansotaa, niin miksei haeta uusia lähestymiskulmia. Kaukopartiotoiminta ja Petrovski Jam olisi kiisteltynä tapahtumana hieno aihe, kuten myös Lapin sota ja aseveli aseveljeä vastaan. Clint Eastwoodin Isiemme liput - Kirjeitä Iwo Jimasta -henkinen kaksoiselokuva Raatteen tien taistelusta olisi komea, mutta tuskin toteutettavissa. Mottitaisteluista saisi kyllä helpommallakin hienoa realistista elokuvaa.

Mannerheimin elämässä on oikeasti aiheita elokuvaan, vaikka mieluummin ei Renny Harlinin ohjaamana.


Kirjallisia lähteitä käsikirjoituksen pohjaksi löytyy kyllä. Antti Tuurin Talvisota on kirjana hyvin yksioikoinen, mutta elokuvana erinomainen.
 
Tein Baikalit ja vahvensin. Samaa mieltä. Tähän lopputulokseen tulin uusintakatselun jälkeen, edellinen katselu ehkä 20 vuotta aiemmin!

Siinä missä Tuntematon on teemoiltaan rönsyilevämpi ja esittelee ison kaartin hahmoja, niin Talvisota on hyvin subjektiivinen elämys ja välittää ajan rajut tuntemukset katsojalle upeasti.

Kirjana Talvisota on mielestäni hieman valju, siitä on paljon toki luettavissa rivien välistä mutta jotenkin hieman "luettelomainen" opus mitä ei ole halunnut lukea toiseen kertaan. Toisaalta elokuva nousee siltä pohjalta ihan toisenlaisiin sfääreihin. Harmittaa hitosti että en ole löytänyt mistään DVD:llä 5-tuntista tv-sarjaversiota missä Talvisota olisi parhaimmillaan kuulemma. Joutuu tyytymään 3,5 -tuntiseen pitkään leffaversioon, mutta sekin on loistava.

Ööh, onhan tämä tv-sarjaversiokin jo ollut hyvän aikaa DVD:nä. Omani ostin jo parisen vuotta sitten marketin alelaarista. Kestoa semmoset 260 minuuttia jaettuna viiteen jaksoon.

http://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/talvisota_tv_sarja_2_disc/P71449

Ainoa moite se, että kuvanlaatua eikä äänenlaatua ole korjailtu lainkaan. Aika mössöä pahimmillaan, mutta elokuvaversiosta puuttuvat kohtaukset on rautaisia.
 
Aiemmin siis kertasin sitä mitä mieltä veteraani sukupolvi oli Tuntemattomasta. Ei siitä kannata kauheasti alkaa tuhisemaan meidän vaikka kuinka Mestarista tykkäisi. Karjulan tempun seuraaminen vain tyynesti sivusta, sai tuomion useammankin herran toimesta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että he olisivat kieltäneet pikateloituksia tapahtuneen, mutta että noin. Ryssän touhua. Tämä oli se viesti.


Linnan näkemys on jo monelta kantilta todettu hänen oman maailmankuvansa mukaiseksi. Melko haitalliseksi monessakin mielessä kun se historian totuutena mielletään. Ja siinä se. Tämä koskee niin tuntematonta kuin pohjantähteäkin.

Saahan sitä kirjoittaa. Mutta en nyt kauheasti lähtisi tuomitsemaan rintamalla olleita miehiä ja naisia jotka eivät näe, nähneet, asioita samalla lailla kuin Linna. Huoran roolia on todellakin sovitettu tuohon aikaan, 60-80 luvuilla Lottien päälle vähän yhdessä jos toisessakin kulttuuri tuotoksessa. Edellä mainittujen elokuvien lisäksi mm. Manillaköysi jossa Lotta on jo ihan pro.

Vaikka tällaisella leimaamisella on varmaan hivelty sotien jälkeisten sukupolvien mielikuvitusta, en voi välttää ajatusta että tässä on ollut myös tarkoitushakuisuutta mukana. Vapaussodan tuotos, Lottajärjestö täytyi menettää glooriansa. Siinä tehtiin hyvää työtä ja ei kait ole suuri ihmetyksen aihe jos joku vähän loukkaantui. Joukkoon mahtui myös ihan tavallisia naisia ja tyttöjä joille tuo huoraaminen ei lähtenyt ihan luonnostaan käyntiin vaikka kuinka oli poikkeukselliset olot.

Siitä olen samaa mieltä että "Lupaus" oli heikko esitys. "Talvisota" taasen on kelpo pläjäys ja vaikka siinä on joitain Lottiakin en muista niiden panohommista mitään. Tai no se yksi talon emäntä antoi pesää, mutta olikos se Lotta. En muista.

Kun nyt tässä on kyse juhlavuoden projektista niin olisin mielelläni vihdoinkin nähnyt tasapuolisen elokuvan vapaussodasta. Näitä sodan aloittaneen puolen eepoksia on jo melko liuta. Samaten itsenäisyyteemme olennaisesti vaikuttanut jääkärien tarina voisi olla ansainnut päivitetyn version, pannasta päästetyn "Jääkärin morsian" hömpän lisäksi. Voi olla että ootellaan vielä toinen sata vuotta.
 
^Maatalon emäntä jako piirakkaa vaikka oma ukko oli Rauduksella linnoitustöissä. Talvisotaelokuvasta.
 
Back
Top