Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

Viestiketju osiossa 'Turvallisuuspolitiikka' , aloittaja Vonka, 05.12.2015.

  1. Rauhantekijä

    Rauhantekijä Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    25.01.2015
    Viestejä:
    3,681
    Tykkäykset:
    5,489
    Pisteet:
    1,286
    @John Hilly - http://blogit.image.fi/somesotilas/...ikan-pilarit-epavakaa-jakkara/?ucid=200669923


    Kyllä ottaa pannuun kun joutuu lukemaan tällaista.



    Onneksi tosiaan on olemassa ratkaisu. Tämä on poliitikkojen käsissä, vain ryhtyminen puuttuu. Onneksi poliitikotkin lukevat foorumia ja saavat töäältä valmiita ajatuksia. Nyt vaan työhön !


    .
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. JR49

    JR49 Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    22.02.2015
    Viestejä:
    3,872
    Tykkäykset:
    8,083
    Pisteet:
    1,286
    Ainakaan tutkimuksista ei ole enää pulaa. Tosin tuo Aleksanteri-instituutti tuottaa kyllä kylmiä väreitä.
    Nopeasti lukaisin, niin kyllä maatalouspakotteiden purkaminen saa kannatusta ja vastaavaa.
    Plussapuolella, sivulla 38 todetaan näin:
    Lisääntyneen jännityksen vallitessa Suomen tulee olla valmistautunut erilaisiin kehityskulkuihin ja oltava omassa toiminnassaan joustava ja nopea. Suomen oman joustavuuden lisääminen tarkoittaa myös kasvavia puolustus- ja sisäisen turvallisuuden kustannuksia.

    Eli jos kerran jopa Aleksanteri-instituuttikin on tätä mieltä joustavuuden lisäämisestä, sama tulee esille parissa muussakin kohtaa, niin on se nyt perhana, jos puolustusbudjettiin ei ala tulla korotuksia ja pikaisesti!
    Tätä taustaa vasten, odotan suurella mielenkiinnolla Puolustusselonteon julkaisua joskus ennen joulua.

    Raportti: Suomessa tarvitaan monipuolista Venäjän turvallisuuden tutkimusta ja kattavaa ymmärrystä Venäjän turvallisuuspolitiikasta
    Valtioneuvoston viestintäosasto 27.10.2016 11.49
    Tiedote 461/2016
    Aleksanteri-instituutin toteuttamassa kaksiosaisessa tutkimushankkeessa arvioitiin suomalaisen Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen tilaa sekä Venäjän turvallisuuspoliittisia kehitystrendejä ja näiden merkitystä Suomen valinnoille.

    Hankkeessa analysoidaan sellaista Suomessa tehtyä vertaisarvioitua perustutkimusta, joka voidaan sijoittaa Venäjän turvallisuuspolitiikkaa koskevan tutkimuksen piiriin. Tarkastelun aikaväliksi on rajattu vuodet 2011–2015. Analyysin ulkopuolelle on jätetty aineisto, jota on tuotettu viranomaisten sisäisenä tutkimus- ja selvitystyönä ja sektoritutkimuslaitoksien omissa vertaisarvioimattomissa sarjoissa. Tutkimus rakentaa siten osaltaan kokonaiskuvaa Venäjän turvallisuuden tutkimuksesta Suomessa, mutta se ei kuvaa kyseisen alan koko asiantuntemuksen ja tutkimuksen kenttää. Suomessa on paljon monimuotoista Venäjä-tutkimusta, mutta monia Venäjän kansallisen turvallisuuden teemoja ei ole Suomessa tutkittu kattavasti. Tämä osaltaan vaikeuttaa Suomen valintoja ja yhteistyötä Venäjän kanssa. Tällaisia teemoja ovat asevoimat, puolustustalous, turvallisuusviranomaiset, rajaturvallisuus, rikollisuuden ja terrorismin torjunta, uskonnot, oikeus, Venäjän suhde Aasian maihin ja Euraasian talousunioni. Johtopäätöksissä suositellaan Venäjän turvallisuuden tutkimusklusterin ja turvallisuustutkimuksen strategian luomista tukemaan päätöksenteon tietopohjaa.

    Venäjän turvallisuuspolitiikan kehityksessä tarkasteltiin päämääriä, resursseja ja kykyä toimeenpanna päämääriään puolustuksessa ja taloudessa sekä sisäisessä ja ulkoisessa turvallisuudessa. Venäjän toimintaa ja toimeenpanokykyä ei voida selittää yhdellä tekijällä, eikä Venäjän kehitys kulje vääjäämättä yhtä polkua. Yksinkertaisten mittareiden käyttämistä tulee välttää arvioitaessa Venäjän kykyä toimeenpanna tavoitteitaan. Suomen valinnoissa on huomioitava Venäjän pitkän aikavälin tavoitteiden toimeenpano. Valintoja ei kannata tehdä vain nykytilannetta koskevien näkemysten perusteella. Raportissa suositellaan olemaan valmistautunut erilaisiin vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin Venäjällä ja olemaan omassa toiminnassa joustava ja nopea. Etupiiritaisteluiden ja nollasummapelin ulkopuolella yhteistyötä suositellaan kehittämään globaaleissa turvallisuushaasteissa, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa.

    Raportti Venäjän turvallisuuspolitiikka – tutkimus Suomessa ja kehitystrendit Venäjällä on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

    http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=14702
     
    Ikarus ja Myrskyhiiri tykkäsivät tästä.
  4. Lepukki

    Lepukki Kapteeni

    Liittynyt:
    30.05.2014
    Viestejä:
    750
    Tykkäykset:
    1,058
    Pisteet:
    76
    Aleksanteri-instituutista poikii moniakin ihan kelpo tutkijoita. Riippumattomia ja ammattitaitoisia. Harmi vain, että muutama siellä on turhan rähmällään itään päin ja ovat sitä mukaa onnistuneet leimaamaan koko instituution. Näin olen ainakin ymmärtänyt.
     
    Honcho ja PSS tykkäsivät tästä.
  5. JR49

    JR49 Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    22.02.2015
    Viestejä:
    3,872
    Tykkäykset:
    8,083
    Pisteet:
    1,286
    Ju, mutta kun tuossa oli mukana Markku Kivinen...
     
    Honcho, Lepukki ja skärdis tykkäsivät tästä.
  6. skärdis

    skärdis Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    22.04.2010
    Viestejä:
    3,601
    Tykkäykset:
    3,883
    Pisteet:
    1,286
    Nyt maine on sellainen, että taatusti moni nouseva tutkija miettiin kahdesti ennen kuin lähtee sen listoille. Leima seuraa helposti koko uran ja huippututkijalla vielä senkin jälkeen.
     
    yrjö, JHartikka, Tiina ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  7. Einomies1

    Einomies1 Eversti

    Liittynyt:
    26.07.2010
    Viestejä:
    1,972
    Tykkäykset:
    867
    Pisteet:
    316
    Avaatko vähän mitä tarkoitat näillä yhteisillä harjoituksilla ja satojen tuhansien kansalaisten osallistumisella?.
     
  8. Rauhantekijä

    Rauhantekijä Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    25.01.2015
    Viestejä:
    3,681
    Tykkäykset:
    5,489
    Pisteet:
    1,286
    Kannattaa lukea linkittyjä asioita. Sieltä avautuu kirjoittajan tarkoittama asia.
     
  9. John Hilly

    John Hilly Eversti

    Liittynyt:
    24.11.2014
    Viestejä:
    1,516
    Tykkäykset:
    1,556
    Pisteet:
    316
    Amerikkalaislehti: Suomi, Ruotsi ja Norja ovat oman onnensa nojassa Venäjää vastaan
    Kasperi Summanen
    3 tuntia ja 17 minuuttia sitten (päivitetty 1 tunti ja 36 minuuttia sitten)
    Pohjoismaissa huolitaan amerikkalaislehden mukaan Venäjän aggressiivisesta toiminnasta.

    • [​IMG]
      Amerikkalainen sotalaiva kuvasi huhtikuussa sitä häirinneen venäläiskoneen.

      (Handout/US Navy 6th fleet/Lehtikuva)
    ”Viranomaiset Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ovat huolissaan jo säännöllisiksi käyneistä Venäjän aggressiivisista toimista, miten vastata siihen ja mitä he voivat tehdä estääkseen jotakin tapausta tai jopa vain onnettomuutta lähtemästä käsistä. Ne valmistautuvat kaikessa hiljaisuudessa yhteenottoon”, US News and World Report kertoo reportaasissaan.

    Juttu on Pohjolan turvallisuustilanteeseen keskittyvän artikkelisarjan toinen osa. Ensimmäinen löytyy tästä.

    Lehti luonnehtii Norjan, Ruotsin ja Suomen olevan “oman onnensa nojassa Moskovan kasvavaa aggressiota vastaan”.

    Yhdysvaltojen ilmavoimaministeri Deborah James toteaa Itämeren seudusta, että ”täällä sellainen (yhteenottoon johtava) onnettomuus kaikkein todennäköisimmin tapahtuisi”.

    James vieraili Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa lokakuussa. Suomen puolustusvoimien tiedotteen mukaan tapaamisessa keskusteltiin maiden ilmavoimien yhteistoiminnasta, harjoitusyhteistyöstä ja Hornet-kaluston ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvistä asiakokonaisuuksista sekä Suomen käynnissä olevasta HX-hävittäjähankkeesta.

    Amerikkalaislehden mukaan kaikkien Pohjoismaiden tapaamisissa puhuttiin kuitenkin myös "yhteisistä huolista" kuten ”uhkista, joita he kohtaavat ja kansallisista puutteista, jotka rajoittaisivat heidän kykyään ymmärtää ja vastata mahdolliseen ongelmatapaukseen”.

    ”He haluavat myös lähempään yhteistyöhön Yhdysvaltojen ja muiden Nato-maiden kanssa ilman, että alueella jäljellä oleva turvallisuuden tasapaino järkkyy”, lehti kirjoittaa.

    Jutussa listataan viimeaikaisia tapahtumia kuten Itämeren kiihtynyttä lentotoimintaa, venäläiskoneiden suorittamaa häirintää ja esimerkiksi Venäjän hiljattainen ballististen Iskander-ohjusten siirto Kaliningradiin.

    Lisäksi mainitaan myös Pohjoismaiden toimia kuten Ruotsin Gotlannin saarelle asettama pieni pysyvä sotajoukko sekä Norjan F-35-hävittäjähankinta ja amerikkalaisen joukko-osaston saapuminen Norjaan.

    Ruotsin asevoimien esikunnan suunnitteluosaston johtaja, kontra-amiraali Jonas Haggren pitää Venäjän aseellisen hyökkäyksen riskiä matalana. Hänen mukaansa riski erilaisille ”tapauksille” on kuitenkin olemassa kasvaneen sotilaallisen toiminnan vuoksi.

    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suominato_usnews-57275

    – Venäjä on osoittanut selvästi, että se on valmis siirtämään rajoja Euroopassa ja että se on valmis käyttämään väkivaltaa poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi, Haggren toteaa.

    Hän kuvaa omaksi ”painajaisskenaariokseen” hiljattain Itämerellä nähdyn kaltaista tapausta, jossa venäläiset hävittäjäkoneet kiersivät amerikkalaista sotalaivaa. Osa ohilennoista meni aivan aluksen vierestä.

    ”Ruotsin puutteet salatussa viestinnässä rajoittavat sen kykyä ensin ymmärtää provokaatioita ja sitten suorittaa vastatoimia yhdessä liittolaisten kanssa ennen kuin tapaus eskaloituu konfliktiksi.”

    Amerikkalaislehden mukaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kärsitään Venäjän propagandasta. Siihen kuuluu muun muassa Nato- ja EU-vastaisuuden ruokkiminen.

    Myös eräänlainen hiljainen vaikuttaminen on ongelma.

    – Tämä eräänlainen levottomuuden tunne on psykologista sodankäyntiä, nimettömänä pysyttelevä suomalainen asiantuntijalähde toteaa.

    Hän viittaa Venäjän vaikutuspiirissä olevien maiden jatkuvasti kokemiin kyberhyökkäyksiin ja muihin hiljaisiin hybriditoimiin.

    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suominato_usnews-57275
     
    Honcho, JHartikka ja Vonka tykkäsivät tästä.
  10. Bushmaster

    Bushmaster Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    24.06.2015
    Viestejä:
    12,000
    Tykkäykset:
    20,391
    Pisteet:
    1,286
    Erinomainen kirjoitus...:solthum:

     
    OldSkool tykkäsi tästä.
  11. letkuspede

    letkuspede Kapteeni

    Liittynyt:
    18.12.2014
    Viestejä:
    907
    Tykkäykset:
    934
    Pisteet:
    76
     
    JHartikka ja John Hilly tykkäsivät tästä.
  12. Umkhonto

    Umkhonto Majuri

    Liittynyt:
    30.04.2010
    Viestejä:
    1,240
    Tykkäykset:
    1,622
    Pisteet:
    156
    Jaakko Iloniemi: Jos Baltiassa taisteltaisiin, Suomen ja Ruotsin olisi vaikea pysyä ulkopuolella
    Suomessa on ollut haluja jopa puolustusliittoon Ruotsin kanssa. Kokenut diplomaatti Jaakko Iloniemi arvioi kirjoituksessaan, ettei se välttämättä olisi järkiliitto. Ainakaan ruotsalaisten mielestä.

     
    Honcho ja Myrskyhiiri tykkäsivät tästä.
  13. Nurkantakanen

    Nurkantakanen Kersantti

    Liittynyt:
    19.10.2016
    Viestejä:
    243
    Tykkäykset:
    284
    Pisteet:
    16
    Markku Kangaspuron ajatuksia Suomen ja Ruotsin asemasta Baltian puolustamisessa:

    BALTTIEN AUTTAMINEN VETÄISI SUOMEN MUKAAN KONFLIKTIIN VENÄJÄÄ VASTAAN

    Suomi ja Ruotsi osallistuvat mutkan kautta Nato-perustaiseen Baltian puolustamiseen. Se on tehty mahdolliseksi isäntämaa- ja sotilasyhteistyösopimuksilla, sanoo tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

    ...

    Baltiaa ei voida auttaa muuten kuin vetämällä Suomi ja Ruotsi mukaan.

    Eräs keskeinen syy siihen, miksi Suomi ei halunnut liittyä Natoon 1990-luvulla eikä 2000-luvullakaan, oli ettei maa halunnut ottaa Nato-vastuuta sotilaallisesti kyvyttömien Viron ja muiden Baltian maiden puolustamisesta – etenkään Venäjää vastaan. Sama syy painoi myös Ruotsin Nato-kielteisen kannan vaakakupissa.

    Kangaspuron näkemyksen mukaan Suomi ja Ruotsi on nyt kuitenkin saatu mutkan kautta osallisiksi Nato-perustaiseen Baltian puolustamisen sotilasstrategiaan. Se on tehty mahdolliseksi maiden kaksi vuotta sitten solmimilla isäntämaasopimuksilla ja tänä vuonna allekirjoitetuilla kahdenvälisillä sotilasyhteistyösopimuksilla Yhdysvaltain kanssa.

    Nämä sopimukset tarkoittavat teknisiä valmiuspuitteita sille, että Suomen ja Ruotsin niin salliessa, esimerkiksi niiden lentokenttiä voidaan käyttää Viron sotilaallisessa puolustamisessa.

    Kangaspuro tähdentää, että sotilasyhteistyösopimuksissa ei ole tärkeintä yhteisten harjoitusten järjestäminen.

    – Merkittävintä yhteistyösopimuksissa on yhteinen valmistautuminen sotilaallisiin uhkiin, jatkuvan sotilaallisen yhteistyön tiivistämisen perspektiivi ja sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen perspektiivi.

    – Isäntämaasopimuksella Suomi on valmis pitkälle menevään yhteistyöhön. Sen perusteella meidän velvollisuuksiin kuuluu tarjota infrastruktuurimme Naton minkä tahansa joukkojen käyttöön, myös operaatioihin maamme rajojen ulkopuolelle.

    Kangaspuron mukaan nyt on luotu valmis sotilaspoliittinen rakenne, selkeät suunnittelu- ja harjoittelupuitteet, että voimme vastaanottaa vieraita joukkoja.

    ...

    http://www.kansanuutiset.fi/artikke...isi-suomen-mukaan-konfliktiin-venajaa-vastaan
     
  14. tiedotusosasto

    tiedotusosasto Kapteeni

    Liittynyt:
    21.05.2016
    Viestejä:
    818
    Tykkäykset:
    1,434
    Pisteet:
    76
    Kangaspuro vain on väärässä siinä, että tuo maasopimus ei todellakaan velvoita Suomea yli oman kansallisen etumme tai päätöksemme. Se mahdollistaa, ei velvoita.

    Miten nuo asiat ja samat tekstit muuttuvatkaan kun vain tarpeeksi rähmällään niitä lukee.
     
    Honcho, Nuijamies ja PSS tykkäsivät tästä.
  15. PSS

    PSS Kersantti

    Liittynyt:
    28.07.2016
    Viestejä:
    211
    Tykkäykset:
    282
    Pisteet:
    16
  16. Laamanator

    Laamanator Eversti

    Liittynyt:
    21.04.2013
    Viestejä:
    1,603
    Tykkäykset:
    2,905
    Pisteet:
    316
    Erityisesti tummennetut kohdat. Olen tällä foorumilla jo parin vuoden ajan saarnannut, ettei Suomen ja Ruotsin tule osallistua Baltian maiden puolustamiseen millään tavalla eikä varsinkaan tehdä sen osalta mitään rasitteiksi muodostuvia sitoumuksia mihinkään suuntaan. Sen sijaan Suomen ja Ruotsin on tehtävä kaikkensa konfliktin välttämiseksi ja oman alueellisen koskemattomuutensa turvaamiseksi sekä huonossa tapauksessa vahinkojen minimoimiseksi.

    Suomen ja Ruotsin passiivisesta roolista huolimatta Venäjä voi yrittää ottaa hallintaansa alueita Suomen ja Ruotsin rannikolta sekä Ahvenanmaalta, pystyäkseen tukeutumaan näihin operaatioissaan Naton joukkoja vastaan. Tässä tapauksessa Suomen on tietysti estettävä Venäjän aikomukset tarvittaessa aseellisesti. Silloin ei kuitenkaan ole kysymys Baltian puolustamisesta, vaan Suomen puolustamisesta, mikä on jo lähtökohtaisesti täysin eri asia. Nato hoitakoon Baltian maiden puolustamisen, sillä sehän on sen tehtävä.

    Lähitulevaisuudessa alkaa selviämään myös Trumpin mahdolliset linjaukset Itämeren turvallisuustilanteen ja vastakkainasettelun suhteen, jolloin kehityksen todennäköinen suunta selkenee. Odotettavissa voi olla jopa liennyttämistä ja kahdenvälistä pyrkimystä suhteiden asteittaiseen normalisoitumiseen, mikä on kaikkien Itämeren rantavaltioiden yhteisen edun mukaista. Suomen tähän astinen kohtalaisen maltillinen ja pidättyvä ulkopoliittinen linja voi vielä osoittautua hyvinkin viisaaksi ratkaisuksi. Kaikkia ulkopoliittisia suhteita kaikkiin suuntiin ei ole vielä menetetty ja tästä on mahdollisuus jatkaa rakentavassa hengessä.

    Tässä on jälleen hyvä esimerkki pohjoismaihin kohdistetusta läntisestä informaatiovaikuttamisesta eli Nato-propagandasta - tässä yhteydessä mallia uhkailu ja pelottelu. Ensimmäinen vastakysymykseni amerikkalaislehdelle onkin, että mistä lähtien Suomi, Ruotsi ja Norja ovat olleet Venäjää vastaan? Onko tässä narratiivissa nyt meneillään jokin salainen "absolut evil plän of the puutin" ja ovatko amerikkalaiset aikeissa vetäytyä kilpailusta arktisen ulottuvuuden luonnonvaroista, vai mistä on oikein kysymys? Aika lapsellisen infantiilia ja aivan käsittämätöntä kohdeyleisön aliarviointia...

    Eipä silti. Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan, kuten mustavalkoisen hollyvood-maailmankuvan vanha sanontakin kuuluu, mutta suomalaiset eivät olekaan aivan niin helposti höynäytettävissä kuin keskimääräinen amerikkalainen on, mikä koetaan varmasti kiusallisena haasteena kun uppiniskaiset suomalaiset ja ruotsalaiset lähinnä naureskelevat ja pudistelevat päätään kömpelölle jenkkipropagandalle eikä millään usko, että paha puttesetä on heti huomenna säntäämässä miljoonan super-panssarivaunun kanssa päälle, joissa on vieläpä avaruusolentojen yliluonnolliseen teknologiaan perustuva läpäisemätön suojakenttä ja loppumattomat ammukset niin kuin svartsenekkerin elokuvissa. Narratiivin vakiovarustukseen sisältyy tietysti uskomus, etteivät suomalaiset mahda näille pelottaville superaseille mitään. Hah-hah-haa ja heh-heh-hee. Amerikkalaiset..... :D

    Tällaista ei kuitenkaan huvikseen tehdä ja informaatiovaikuttamisen motiivi onkin ylempänä lainaamani viestin pääkohdat, eli Baltian maiden puolustamisen mahdollistamiseksi Suomi ja Ruotsi on vedettävä mukaan soppaan vaikka väkisin. Vastentahtoisesti ja täysin niiden omien kansallisten etujen vastaisesti ilman mitään mahdollisuutta päästä hyötymään sodasta millään tavalla. Tämän vuoksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että Suomi ja Ruotsi säilyttävät oman toimijuutensa kaikissa olosuhteissa, koska muuten joutuu toisen käsikassaraksi.

    Baltian maiden menettäminen olisi Natolle valtava takaisku ja imagotappio, mikä vaarantaisi sen koko olemassaolon. Pentagonista ja Naton Brysselin päämajasta katsottuna laitaprovinssi Suomi on pelkkää tykinruokaa ja uhrattavissa oleva resurssi.
     
  17. jurppi

    jurppi Kenraali

    Liittynyt:
    01.08.2014
    Viestejä:
    2,564
    Tykkäykset:
    5,475
    Pisteet:
    636
    Suomen kannalta olisi kuitenkin parempi olla sitä samaa "valtavaa takaiskua ja imagotappiota" jos Venäjä saisi vallattua Baltian. Kuten itsekin todistat, niin Suomi on yksinään, ilman puolustusliiton jäsenyyttä jopa liiankin helppo pala Venäjälle. Siis pelkkää tykinruokaa..

    Tämä sillä poikkeuksella että Venäjä ei tule koettelemaan voimiaan NATO:n jäsenmaiden kanssa. Se ei ole teoriassa eikä varsinkaan käytännössä mahdollista.
     
    PSS tykkäsi tästä.
  18. vehamala

    vehamala Kenraali Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    08.04.2010
    Viestejä:
    2,294
    Tykkäykset:
    792
    Pisteet:
    636
    "Pentagonista ja Naton Brysselin päämajasta katsottuna laitaprovinssi Suomi on pelkkää tykinruokaa ja uhrattavissa oleva resurssi." by Laamanator

    Tätä olen joskus yrittänyt saada menemään jakeluun, kun kaikkein uskollisimmat NATO-alamaiset ovat kadottaneet horisontin.

    Erikoista tässä on se, että meillä on jo vuosia sitten Suomessa tehtyä tutkimustietoa aiheesta. Mutta se ei uskovaisia haittaa.....

    Se, mitä tapahtuisi joissain pahimmissa skenaarioissa, vaikka olisimme täysjäseniä, ei ole aivan niin yksioikoista kuin jotkut haluavat uskoa.
     
    Laamanator tykkäsi tästä.
  19. Laamanator

    Laamanator Eversti

    Liittynyt:
    21.04.2013
    Viestejä:
    1,603
    Tykkäykset:
    2,905
    Pisteet:
    316
    Miten niin? Suomen puolustaminen on täysi eri asia ja onnistuu myös suomalaisvoimin, toisin kuin Baltian maiden puolustaminen, mihin edes Nato ei luotettavasti kykene, mikä on tässä SE juttu ja suurin ongelma. Tämän vuoksi Baltian maat ovat sellainen soppa ja potentiaalinen riippakivi, mistä Suomen ja Ruotsin kannattaa pysytellä visusti poissa.

    Baltian maiden menetys on toki Suomellekin Itämeren voimatasapainon ja meriyhteyksien vuoksi kriittinen tekijä, mutta ei läheskään yhtä kriittinen kuin olisi esimerkiksi Ahvenanmaan, Hankoniemen tai Porkkalan menettäminen venäläisille - eikä lainkaan niin kriittinen, että kynnys sotilaalliseen interventioon ylittyisi. Lisäksi kannattaa muistaa, että eivät ole vielä kaukana nekään ajat, jolloin Suomenlahden etelärannalla oli Neuvostoliitto ja ilmapiiri paljon nykyistä takakireämpi. Siitä huolimatta silloinkin pärjättiin.

    Suomelle ja suomalaisten enemmistölle riittää Suomen puolustaminen. Jos joku kokee Baltian maiden puolustamisen itselleen henkilökohtaisesti tärkeäksi, niin voi ilmoittautua vapaaehtoisena Baltian maiden asevoimien tai vastaavan vapaajoukon palvelukseen.

    Baltian maiden puolustuksen järjestelyt ovat Baltian maiden itsensä ja Naton ongelma, joka on sellaisen tehtävän itselleen mennyt ottamaan. Ruotsalaiset vaikuttavat ajattelevan hyvin saman suuntaisesti eikä sielläkään kovin suurta intoa ole ylimääräisten rasitteiden ottamiselle.

    Ylempänä olevassa viestissäni käsitellyssä amerikkalaisten propagandalehdessä peloteltiin Suomen, Ruotsin ja Norjan jäävän yksin Venäjää vastaan. Suomi on viimeksi ollut sodassa Neuvostoliiton kanssa yli 70 vuotta sitten, Ruotsi (ml. Suomi) on ollut sodassa Venäjää vastaan viimeksi yli 200 vuotta sitten. Lisäksi useimmat Venäjää vastaan käydyt sodat ovat vieläpä alkaneet Ruotsin valtakunnan aggressiosta ja sen harjoittamasta voimapolitiikasta. Jos menneisyyden perusteella voi tulevaisuutta ennustaa, niin kovin akuutista konfliktin eskaloitumisen riskistä tuskin on tälläkään hetkellä kysymys, joten pohjolassa voi nukkua yönsä rauhassa oikein mainosti. Tyypillisesti amerikkalaiset tuntevat oman maanosansa ulkopuolista historiaa ja olosuhteita kovin huonosti, minkä vuoksi kompuroivat nolosti jopa aivan triviatason kysymyksissäkin.
     
  20. Myrskyhiiri

    Myrskyhiiri Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2014
    Viestejä:
    1,842
    Tykkäykset:
    2,441
    Pisteet:
    316
    Minusta tämä on nyt sitä konfliktien ennalta ehkäisyä. Baltian puolustusta on vahvennettu voimallisesti ja tästä Suomen sitoumuksesta on syytä olettaa, että jotain on sovittu tänne päin tulevasta avusta tarvittaessa. Mihin liittyy alla oleva kv-harjoituksien lista ensi vuodelle. Uutta Barbarossaa NATO:n kolmella Baltian pataljoonalla on tuskin tulossa. Ohjuspuolustus on sitten vähän arempi juttu.

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611252200032388_uu.shtml

    Puolustusvoimien komentaja paljastaa: Sukhoi-hävittäjiä ollaan jo tuomassa Karjalaan

    Jos eduskunta hyväksyy vireillä olevan lakimuutoksen, Suomi saattaa olla mukana Nato-maiden kanssa puolustamassa Baltiaa tai jotain muuta Euroopan maata, jos sinne hyökätään.

    - Nykylakien mukaan suomalaista sotilasta ei voi lähettää ulkomaille sotimaan, mutta jos vireillä oleva lakiesitys menee eduskunnassa läpi, niin se olisi mahdollista, kertoo puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

    Suomi ja Baltia

    Suomi ei ole Naton jäsen, eikä Naton kuuluisa artikla 5 eli avunanto hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Nato-maalle siksi koske Suomea.

    Sen sijaan Suomi EU:n jäsenenä kuuluu Lissabonin sopimuksen 47.2 pykälän piiriin. Tätä Ranska käytti vuosi sitten jouduttuaan laajojen terrori-iskujen kohteeksi ja pyysi eri Euroopan mailta kahdenkeskisesti apua - myös Suomelta.

    Komentaja Lindberg kertoo, että lainsäädäntöpaketissa, joka on parhaillaan parlamentaarisessa prosessissa, yksi asia on Suomen mahdollisuus antaa kansainvälistä sotilaallista apua toiselle maalle ja myös tarvittaessa vastaanottaa sitä.

    - Jos laki menee läpi, se tarkoittaa, että jos joku EU-maa vedoten 47.2 pykälään pyytää meiltä sotilaallista apua, niin voimme sitten valtiojohdon päätöksen perusteella antaa sitä - toistaiseksihan siis laki sen kieltää, pohtii Lindberg.

    Näin Suomi voisi mahdollisesti jatkossa lähettää sotilaallista apua esimerkiksi jollekin Baltian maalle, jos se sitä pyytää.


    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611292200033887_uu.shtml

    Edessä "Ketterä titaani" -sotaharjoitus: Suomi sparraamaan USA:n ohjuspuolustusta
    Keskiviikko 30.11.2016 klo 07.17

    Puolustusvoimien sotaharjoittelu läntisten kumppanien kanssa kiihtyy jälleen uusille kierroksille.


      • Suomi on ensi vuonna mukana kaikkiaan 84 kansainvälisessä sotaharjoituksessa.
      • IL:n tietojen mukaan Suomi aikoo olla mukana USA:n ohjuspuolustusjärjestelmään liittyvässä sotapelissä.
      • Venäjä katsoo ohjuspuolustusjärjestelmän olevan suunnattu sitä vastaan ja uhkaavan sen kansallista turvallisuutta.
      • Puolustusministeriö ei usko, että Suomen osallistuminen harjoitukseen huolettaa Moskovaa.
    (AOP)">[​IMG]
    Suomen armeijan eri aselajit ovat ensi vuonna mukana kaikkiaan 84 kansainvälisessä sotaharjoituksessa. (AOP)
    Tällaisen päätelmän voi tehdä puolustusministeriön hiljattain julkaisemasta muistiosta.

    Suomen armeijan eri aselajit ovat ensi vuonna mukana kaikkiaan 84 kansainvälisessä sotaharjoituksessa yhdessä Ruotsin, Nato-maiden sekä sotilasliiton johtovaltion Yhdysvaltojen kanssa.

    Koko lista ei ole julkinen, vaikka viranomaiset lupaavat tiedottaa kustakin operaatiosta erikseen ennen niiden alkamista.

    Iltalehden tietojen mukaan Suomi aikoo olla mukana myös Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmään liittyvässä sotapelissä.

    - Joku harjoitus saattaa sisältää ohjuspuolustukseen liittyviä elementtejä. Keskeistä on kuitenkin se että Suomi osallistuu harjoituksiin aina omista lähtökohdistaan ja Suomen puolustuskykyä kehittääkseen. Yhtä lailla on selvää, että yhteistyötä tarvitaan laaja-alaisiin uhkiin vastaamiseksi, erityisasiantuntija Mika Varvikko puolustusministeriöstä muotoilee.

    Kyse on tiettävästi Nimble Titan (suomeksi Ketterä Titaani) -nimisestä harjoituksesta, jossa Suomi on ollut aiemminkin osallisena. Puolustushallinnon perusteissa on korostunut osaamisen kehittäminen ja tiedon saanti.

    Ulkopoliittisesti araksi asian tekee se, että Venäjä katsoo ohjuspuolustusjärjestelmän olevan suunnattu sitä vastaan ja uhkaavan sen kansallista turvallisuutta.

    Puolustusministeriön Varvikko ei usko, että Suomen osallistuminen harjoitukseen kumppanimaan roolissa huolettaa Moskovaa.

    - Näin tietysti myöskin valtiojohto on sen arvioinut, kun on tämän harjoitussuunnitelman käsitellyt ja hyväksynyt.

    Ruotsin kanssa

    Kokonaan uutta puolustusvoimien ulkomaille suuntautuvassa toiminnassa on se, että suomalaissotilaat ottavat vuonna 2017 osaa sekä Ruotsin että Viron asevoimien pääsotaharjoituksiin.

    Ruotsissa on luvassa Aurora 17, jonka tarkoitus on nostaa yhteistä ”kykyä kohdata Ruotsiin kohdistuva hyökkäys”, kuten harjoituksen verkkosivu määrittelee.

    Kyseessä on 20 vuoteen suurin maassa järjestetty sotaharjoitus, johon mobilisoidaan yli 20 000 sotilasta. Mukana ovat Suomen kaikkien aselajien lisäksi muun muassa Yhdysvallat ja Nato.

    Yksi sotapelin näyttämöistä on Gotlannin saari, joka on Ruotsissa koettu Venäjän mahdollisen uhan kohteeksi.

    Tämän ohella maavoimat on menossa mukaan Virossa pidettävään Kevadtorm (Kevätmyrsky) harjoitukseen, jossa suomalaiset ovat aiemmin olleet vain tarkkailijoina.

    - Koulutus- ja harjoitusyhteistyö on osa puolustusyhteistyön syvenemistä. Se on se laajempi viitekehys.

    (AOP)">[​IMG]
    Ensi vuonna suomalaissotilaat osallistuvat myös Ruotsin asevoimien pääsotaharjoituksiin. Suomen rannikkojalkaväkeä Naton BALTOPS-harjoituksissa Ruotsin Ravlundassa kesäkuussa 2015. (AOP)
    Avoimia harjoituksia

    Suomi jatkaa myös osallistumista manöövereihin, joissa Nato-maat testaavat kykyään vastata sotilasliiton 5. artiklan mukaisesta yhteisestä puolustuksesta. Sotilasliittoon kuulumattomalla Suomella on kuitenkin eri rooli.

    - Missään tapauksessa emme harjoittele Naton velvoitteiden toimeenpanoa. Kumppanimaa osallistuu aina kumppanimaan roolissa. Tästä myös Nato pitää huolen, Varvikko sanoo.

    Hänen mukaansa vastaavaa yhteistoimintaa on ollut koko 2010-luvun.

    Mielenkiintoinen piirre puolustusvoimien ulkomaisissa yhteyksissä on sekin, että Suomi avannut myös omia kansallisia harjoituksiaan Nato-maille.

    - Meillä on hyvät harjoitusalueet. Olemme saaneet näistä vertailtavuutta oman kyvyn osalta näihin muihin nähden, Varvikko sanoo.

    Kohu keväällä

    Puolustusvoimien harjoitustoiminnan ympärille syntyi tämän vuoden keväällä kohu, kun julkisuudessa kerrottiin, että Suomessa järjestettiin kaksi harjoitusta amerikkalaisten kanssa.

    Yhdessä Yhdysvaltojen ilmavoimien laivue saapui Suomeen Rissalaan ja toisessa harjoiteltiin maihinnousua Hangossa.

    Myöhemmin kävi ilmi, että aloite harjoituksiin oli tullut Atlantin takaa. Jopa Suomen ylimmässä poliittisessa oli aluksi epäselvyyttä, mistä oli kyse.

    Kohun seurauksena presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (TP-UTVA) linjasivat huhtikuussa, että jatkossa sotaharjoitukset viedään erityisen poliittisen seulan läpi.

    IL:n tietojen mukaan kyse on kahdeksankohtaisesta arvioinnista, jossa käydään läpi harjoitusten mahdolliset ulkopoliittiset vaikutukset. Ensi vuoden 84 harjoituksesta runsas kolmannes on viety tämän seulan läpi. Itse kriteerit ovat salaisia.
     
    Honcho ja John Hilly tykkäsivät tästä.
  21. Myrskyhiiri

    Myrskyhiiri Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2014
    Viestejä:
    1,842
    Tykkäykset:
    2,441
    Pisteet:
    316
    Tässäpä tätä listaa.

    http://www.defmin.fi/kvharjoitustoiminta

    Suomen osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan vuonna 2017
    Puolustusvoimien vuoden 2017 kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan suunnitelma sisältää 84 kansainvälistä koulutustapahtumaa ja harjoitusta Suomessa ja ulkomailla. Tapahtumien määrä vastaa vuoden 2016 tasoa (87 tapahtumaa vuonna 2016).

    Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan kustannukset vuonna 2017 ovat noin 5,032 milj. euroa (vuonna 2016 noin 5,8 milj. euroa). Kustannukset katetaan puolustusvoimien toimintamenoista.

    Suomen suunniteltu osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan vuonna 2017 on jatkumoa edellisten vuosien pitkäjänteiselle osallistumiselle ja yhteistyön kehittämiselle. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan päämääränä on valmiuden, suorituskyvyn, yhteistoimintakyvyn sekä henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen. Samalla se tukee Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

    Kansainvälisessä harjoitustoiminnassa korostuu vuosina 2017 – 2019 puolustusvoimien keskeisten suorituskykyjen ja kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön kehittäminen vaativissa harjoituksissa. Syvenevä yhteistyö Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa näkyy myös näiden tahojen kanssa kehittyvässä koulutus- ja harjoitusyhteistyössä.

    Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan toteuttaminen on kustannustehokkainta harjoiteltaessa Suomessa ja lähialueilla. Tästä syystä myös kansallisia harjoituksia on avattu kumppaneille ja Suomen harjoitusalueiden käyttöä yhteistyössä on lisätty. Suomessa järjestettävien kansainvälisten harjoitusten avulla pystytään kustannustehokkaasti kehittämään maa-, meri- ja ilmavoimien suorituskykyä, yhteistoimintakykyä, avun vastaanoton järjestelyjä ja johtamisjärjestelmien käyttöä.

    Koulutus- ja harjoitusyhteistyössä kehitetään myös rajat ylittävää koulutus- ja harjoitusyhteistyötä (Cross Border Training, CBT) Pohjoismaiden ja lähialueella toimivien joukkojen kanssa. Säännöllinen ja toteutukseltaan jo vakiintunut ilmavoimien CBT-harjoitusyhteistyö on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja hyödylliseksi harjoitusmuodoksi. Jatkossa tätä yhteistyötä toteutetaan ilmavoimien lisäksi enenevissä määrin myös maa- ja merivoimien sekä erikoisjoukkojen osalta.

    Puolustusvoimien yhteisten toimintojen (joint) ja suorituskykyjen kehittämisen kannalta keskeisiä harjoituksia ovat Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) harjoitustoimintaan liittyvät esikunta- ja joukkojen harjoitukset. Keskeisiä harjoiteltavia osa-alueita ovat suunnitteluun, johtamiseen, johtamisjärjestelmiin, logistiikkaan sekä erityissuorituskykyihin liittyvä harjoitustoiminta, joihin osallistutaan NRF-kehyksen lisäksi myös kahden- ja monenvälisissä harjoitus-kehyksissä.

    Suomi osallistuu ensi vuonna Ruotsin puolustusvoimien pääsotaharjoitukseen. Aurora 2017 -harjoitus on suurin Ruotsissa järjestetty harjoitus yli 20 vuoteen. Harjoitus järjestetään syyskuussa.

    Maavoimien kansainvälisistä harjoituksista merkittävimmät ovat mekanisoitujen joukkojen ARROW-harjoitus, maavoimien joukkojen Army Arctic Challenge Exercise (ARMY ACE) ja maavoimien joukkojen ja tulenkäytön harjoitus (Army Combined Joint Fires Exercise), jotka ovat Suomessa järjestettäviä kansallisia harjoituksia, ja jotka on avattu kumppanimaille. Maavoimat osallistuu ensi vuonna Viron pääsotaharjoitukseen (Kevadtorm) sekä jatkaa osallistumista Baltiassa järjestettävään Saber Strike -harjoitukseen. Suomi jatkaa Northern Griffin -erikoisjoukkoharjoituksen järjestämissä Lapissa.

    Merivoimien keskeisiä harjoituksia ovat monenväliset Northern Coasts (NOCO)- ja Baltic Operations (BALTOPS) -harjoitukset Itämeren alueella. NOCO on merivoimien merkittävin kansainvälinen harjoitus ensi vuonna. Molemmat harjoitukset ovat kiertävällä isännöinti-vastuulla vuosittain järjestettäviä laajoja harjoituksia Itämeren alueella.

    Ilmavoimien tärkein harjoituskokonaisuus on Pohjoismaiden toteuttama rajat ylittävä koulutus- ja harjoituslentotoiminta. Tähän lentotoimintaan osallistuu ajoittain myös Yhdysvallat sekä mahdollisesti muiden Euroopan maiden ilmavoimien lento-osastoja. Toinen tärkeä harjoituskokonaisuus on Itämeren sekä Suomen ja Ruotsin alueella tehtävä Nato-maiden lento-osastojen kanssa tehtävä koulutus- ja harjoitusyhteistyö (Finnish Swedish Training Event, FSTE). Tästä harjoituskokonaisuudessa on tarkoitus muodostaa samanlainen joustava harjoituskehys kuin Pohjoismaiden kesken.

    Ilmavoimat jatkaa myös kahdenvälistä koulutus- ja harjoitusyhteistyötä Yhdysvaltojen Baltiassa toimivien lento-osastojen kanssa. Ensi vuonna toteutetaan kahdenvälinen laivuevierailu yhdysvaltalaisten kanssa, joka on jatkoa vuonna 2016 toteutetulle vastaavalle tapahtumalle, sekä jatketaan kahdenvälistä ilmatankkausharjoitusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Ilmavoimat jatkaa osallistumista Ramstein Alloy-harjoituksiin aiempien vuosien tapaan Baltian, Itämeren ja Suomen alueella. Suomen ja Ruotsin ilma-voimien välinen yhteistyö syvenee edelleen molempien maiden osallistuessa ensi vuonna toistensa laajoihin kansallisiin harjoituksiin hävittäjäkalustolla.

    Ilmavoimien merkittävin harjoitus ensi vuonna on Arctic Challenge Exercise (ACE) -harjoitus, jonka Suomi isännöi. ACE-harjoitukset ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan ilma-voimien vuorollaan joka toinen vuosi järjestettäviä laajoja ilmasotaharjoituksia. Vuoden 2017 harjoitukseen osallistuu todennäköisesti yli 100 ilma-alusta Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maista. Harjoituksessa käytetään Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmatilaa, tukikohtia sekä harjoitus- ja ampuma-alueita.

    Puolustusvoimat tiedottaa kaikista hyväksytyn harjoitussuunnitelman mukaisista kansainvälisistä harjoituksista ja koulutustapahtumista ennakkoon puolustusvoimien www-sivuilla.

    [​IMG]
    [​IMG]
     
    StepanRudanskij tykkäsi tästä.

Jaa tämä sivu