Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Tutkaverkosto Suomessa ja ilmavalvontatutkat yleisesti

Viestiketju osiossa 'Muu sotilaskalusto' , aloittaja Huhta, 31.03.2016.

  1. Huhta

    Huhta Kenraali ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    2,127
    Tykkäykset:
    1,948
    Pisteet:
    636
    Keskustelua tutkista on käyty milloin missäkin, mutta josko tässä saisi vähän uutta ja syvempää näkökantaa tutkia ja tutkaverkkoa koskeviin asioihin. Toivon, että tässä ketjussa keskustelua käytäisiin kohtuullisen realistisista nykyisistä ja (lähi)tulevaisuuden ratkaisuista koskien ilmavalvontatutkia ja tutkaverkostoa. Esimerkiksi monipaikkatutkajärjestelmiä koskeva viestiketju foorumilta jo löytyykin, jos aihe jotakuta erityisesti kiinnostaa. En paheksu AEW&C-lentokoneiden ja merivoimien alusten sivuamista keskustelun osana, mutta pääpaino olkoon maasijoitteisissa järjestelmissä.


    Tutkatyypit Suomessa

    Puolustusvoimien maasijoitteinen tutkaverkosto voidaan jakaa karkeasti kolmeen tasoon: kaukovalvontatutkiin, keskivalvontatutkiin ja lähivalvontatutkiin. Kaukovalvonta- ja keskivalvontatutkat ovat ilmavoimien operoimia, ja lähivalvontatutkat osin ilmavoimien ja osin maavoimien operoimia.

    KAVA- eli kaukovalvontatutkia Suomella on viisi kappaletta ranskalaisen Thomsonin (nyk. ThalesRaytheonSystems) TRS 22XX -KAVA-tutkia. Suomen KAVA-tutkien mittausetäisyys yltää aina 500 kilometriin asti ja korkeudessa yli 30 kilometriin. Sinällään vaikuttavien suorituskykyarvojen kääntöpuolena tutkien liikkuvuus ja siten taistelunkestävyys on heikko: tutkia voidaan kyllä periaatteessa siirtää, jos "Pekka Niska nostaa", mutta varsinaisesta liikkuvasta järjestelmästä ei ole kyse.

    KEVA- eli keskivalvontatutkia Suomella on piakkoin, jos ei jo ole, yhteensä 13 kappaletta ranskalaisen ThalesRaytheonSystemsin Ground Master 403 -keskivalvontatutkia. (Näistä 12 hankittiin yhteistyössä Viron kanssa kaupassa, jossa Viro osti kaksi tutkaa. Lisäksi Suomi osti myöhemmin yhden tutkan lisää paikkaamaan tuulivoimaloiden aiheuttamia katveita.) Suomen KEVA-tutkien mittausetäisyys yltää n. 470 kilometriin ja n. 30 kilometrin korkeuteen. Merikontin alustalle rakennettuina ja siten kuorma-autokuljetteisina KEVA-tutkat ovat varsin hyvin liikuteltavia, vaikka tutkan mittauskuntoon laitto ja vastaavasti asemasta lähtö kestääkin jonkin aikaa. Taistelunkestävyys on siten varsin hyvä nykyaikaisella taistelukentällä.

    LÄVA- eli lähivalvontatutkia Suomella on muutamia kymmeniä. (Lasken varsinaisten LÄVA-tutkien lisäksi tähän nyt myös maavoimien operoimat Giraffe-tuoteperheen maalinosoitustutkat (mm. MOSTKA 87M a.k.a. Giraffe 75 Mk IV), sillä ne ovat teknisesti hyvin samankaltaisia ja soveltunevat tilannekuvan syöttämiseen valtakunnanlaajuiseen verkkoon.) LÄVA-tutkat ovat ruotsalaisen Saabin Giraffe-tuoteperheestä, ja niiden suorituskykyarvot vaihtelevat tutkamalleittain. Yhteistä niille kuitenkin on mahdollisuus nostaa tutka ylös maston nokassa, mikä pienentää alakatvetta ja mahdollistaa tutkan paremman maastouttamisen. Puolustusvoimat ilmoittaa "varsinaisten" LÄVA-tutkien (a.k.a Giraffe 100 AAA) mittausetäisyydeksi 100 km ja korkeussuunnassa 5 km. Wikipedian perusteella korkeusulottuvuutta on saatettu vähätellä, tai sitten kyse on teorian ja käytännön eroista.

    Tutkakuvaa saaristossa ja rannikolla täydennetään merivoimien aluksilla: esimerkiksi Hamina-luokan aluksiin asennettu TRS-3D/16-ES mittaa jopa 200 kilometrin etäisyydelle. Rauma-luokassa taas käytetään Saabin Giraffe-tuoteperheen tutkaa.

    Edellä mainittujen lisäksi tutkakuvaa voidaan ainakin periaatteessa muodostaa myös monella maavoimien asejärjestelmällä, jossa on tutka (Crotale, Nasams, ASRAD-R, Marksman jne.). Näissä tutkan suorituskyky on kuitenkin pääosin kohtalaisen vaatimaton, ja taktiset rajoitteet sekä mahdollisesti puutteelliset viestiyhteydet vähentävät näiden järjestelmien tutkien merkitystä tilannekuvan luomisessa.

    Lisäksi viestikoelaitoksella lienee käytössään/hankinnan alla jonkinlaisia passiivitutkajärjestelmiä, mutta niistä tietoa on saatavilla suhteellisen kitsaasti. Joten itse ainakin jätän ne tästä pois näin alkuun, ja tarkemmat tekniset keskustelut niistä kuulunevat ennemmin monipaikkatutkajärjestelmiin. Jos Kansallinen Turvallisuus sallii...

    Pohdintaa Suomen tutkaverkostosta ja sen tulevaisuudesta


    KAVA-tutkat säilyvät näillä näkymin käytössä aina 2030-luvun alkuun asti. Tutkat on tilattu 1980-luvun lopussa, toimitettu 1990-luvulla ja ne päivitetään näillä hetkillä. Määrä on pieni, mutta tarvitaanko niitä nyt kovin montaa muutenkaan, varsinkaan uusien KEVA-tutkien saavuttua? Mahdollisen korvaajan spekuloiminen nykytiedon varassa on melkoista hakuammuntaa, sillä 15 vuodessa markkinoille tullee monia uusia järjestelmiä. Yksi vaihtoehto voisi olla jokin uusien KEVA-tutkien kehitysversio, jos halutaan synergiaa ja kustannussäästöjä. Toisaalta turvallisempi vaihtoehto (kaikki munat samassa korissa -ratkaisun sijaan) voisi olla esimerkiksi Saabin Giraffe 8A, joka on suorituskyvyltään ja liikkuvuudeltaan varsin samanlainen kuin nykyiset KEVA-tutkat (Ground Master 403), mutta aavistuksen uudempi. Toisaalta voi miettiä sitäkin, tarvittaisiinko yleistyvien häiveominaisuuksien takia selvästi raskaampia tutkia, joiden lähetysteho on huomattavasti suurempi? Tällainen voisi olla esimerkiksi Ground Smarter 1000. Tosin tällaisten raskaiden, etusijassa ohjuspuolustukseen tarkoitettujen tutkien liikkuvuus on luultavasti heikompi, ja tutkan mittaussektori saattaa olla rajoittunut (vrt. 360 astetta pyörivä). Mielenkiintoinen ja ajanmukainen vaihtoehto voisi myös olla amerikkalainen 3DELRR, kunhan tutka saadaan kunnolla käyttöön.

    KEVA-tutkat on juuri uusittu, ja suorituskyky ja taistelunkestävyys on selvästi parempaa luokkaa kuin vanhoissa, kotimaisissa KEVA-tutkissa. Vanhojen tutkien mittausetäisyys oli n. 350 km ja mittauskorkeus n. 15 km, eikä kiinteästi paikallaan jököttävä tutka ollut järin taistelunkestävä ratkaisu, vaikka niitä olikin 18 kpl. Mielenkiintoista on, että valituksi tuli Ground Master 403, joka kansainvälisissä yhteyksissä on usein luokiteltu KAVA-tutkaksi/pitkän kantaman tutkaksi ("long-range air defense radar"). Ennakoitiinko kenties tilannetta, jossa ei ole varaa uusia KAVA-tutkia? Vai haluttiinko muuten vain mahdollisimman suorituskykyinen tutka, jolloin esim. Ground Master 200 arvioitiin riittämättömäksi?

    Suomen ehkäpä kyseenalaisin tutkaverkoston osa on LÄVA-tutkat (ml. MOSTKA 87M). Niitä on pystytty hankkimaan Suomen mittakaavassa kiitettäviä määriä, mutta laadullisesti ne alkavat olemaan vanhahtavia: tutkat ovat 1980-luvun loppupuolelta ja 1990-luvun alkupuolelta. Se on korkea ikä sotilaskalustolle, huolimatta 2000-luvulla suoritetuista päivityksistä. Kuinka kauan niillä pärjätään? Veikkaan, että lähivuosina saadaan alkaa katselemaan uusia tutkia, ja 2020-luvun alkupuolella pitäisi jo saada ensimmäiset uudet tutkat riviin.

    Uusissa LÄVA-tutkissa lienee monia vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto olisi ostaa tuttua ja turvallista, eli Saabin Giraffe-tutkia. Giraffe AMB, joka on nostettavan maston päässä perinteisten Giraffe-tutkien tapaan, vaikuttaa olevan suorituskyvyltään verraten pieni parannus Suomen nykyisiin LÄVA-tutkiin. Ground Masterin tapaan suoraan merikontin alustalle rakennettu kuorma-autokuljetteinen Giraffe 4A toisi mukanaan merkittävää suorituskykyparannusta verrattuna nykyisiin LÄVA-tutkiin AESA-teknologian ja 280 km mittausetäisyyden myötä, mutta alakatveet jäisivät isommiksi, koska masto on hyvin lyhyt. Hyvänä ominaisuutena Giraffe 4A soveltuu myös vastatykistötutkaksi ja pystyy paikantamaan aseita jopa 100 km etäisyydeltä. Tämä monikäyttöisyys olisi iso etu köyhälle Suomelle.

    Jos halutaan maston nokkaan nostettava ratkaisu, niin yksi vaihtoehto voisi olla TRML-3D/32, jonka mittausetäisyys on 200 km. Toinen vastaava ratkaisu voisi olla Selex ES:n Kronos Land, joka pohjautuu AESA-teknologiaan ja kykenee Giraffe 4A:n tapaan toimimaan myös vastatykistötutkana. Mittausetäisyydeksi ilmoitetaan jopa 250 km.

    Yksi ratkaisu LÄVA-tutkaksi voisi olla Ground Master 200, joka on sijoitettu merikontin alustalle ja omaa lyhyen maston sekä 250 kilometrin mittausetäisyyden. Tutkaa voidaan käyttää myös vastatykistötutkana, mutta kyseinen ominaisuus on valinnainen ja kiinni asiakkaan kukkarosta. Positiivista ja samalla negatiivista olisi yhtäläisyydet nykyisten Ground Mastereiden kanssa: kaikki munat samassa korissa vs. kustannussäästöt huollossa ja koulutuksessa.

    Muitakin, enemmän teoreettisia vaihtoehtoja on olemassa. Israelilainen Elbit on kehittänyt lyhyen maston päässä olevan AESA-teknologiaan perustuvan EL/M-2106 ATAR -tutkan, jonka mittausetäisyys on 180 km. Hinta on varmaankin kohdallaan, mikä on Suomelle tärkeää, mutta poliittiset realiteetit ja mahdollisesti puutteelliset viestiyhteydet (integrointi Nato-yhteensopiviin tilannekuvajärjestelmiimme?) saattavat olla ongelmallisia. Lisäksi Yhdysvaltain merijalkaväellä on parhaillaan valmistumassa uusi AN/TPS-80 G/ATOR, joka kykenee suunnilleen kaikkeen, mitä tutkalta voi vaatia. Miinuspuolena on minkäänlaisen maston puute ja tutkan sijoitus peräkärryyn. Kaiken kukkuraksi yhden tutkan hinta on tällä hetkellä n. 50 miljoonaa dollaria!


    Tutka-aiheisia linkkejä:

    http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=c6c76a00402c7c4a9a91de55b8694afa
    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/78635/Lehto_Martti_V__itoskirja_netti.pdf?sequence=5

    http://maanpuolustus.net/threads/monipaikkatutkajärjestelmä.2065/
    http://maanpuolustus.net/threads/armeija-uusii-ilmavalvontatutkiaan.4460/
    http://maanpuolustus.net/threads/ruotsin-tutkat.936/
    http://maanpuolustus.net/threads/mikä-hyshys-tutka-tai-sensori-tämä-on-länsi-suomessa.1326/
    http://maanpuolustus.net/media/keva-2010.86/
    http://maanpuolustus.net/media/tutkat.228/
    http://maanpuolustus.net/pages/tutkat-suomi/
     
    AJJV, krd, Patu ja 6 muuta jäsentä tykkää tästä.
  2. Mainos Google AdSense



  3. Tetra

    Tetra Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja ELSO 2.0

    Liittynyt:
    07.01.2013
    Viestejä:
    5,009
    Tykkäykset:
    5,181
    Pisteet:
    1,286
    Tapansa mukaisesti laadukas avaus Huhdalta. :solthum:

    Tämä on mielenkiintoinen vaihtoehto. Voisi luulla, että israelilaisessa tuotteessa olisi ELSO hoidettu mallikkaasti? Tuossa ei taida olla Link 16, miten suuri ongelma se olisi?

    Miten suuri etu AESA on maatutkissa? Olen käsittänyt, että lentokoneiden tutkissa se on päivän sana (joskin ei ylivertainen?).

    SAAB voisi tietysti tarjota asevelihintaan Giraffeja jos valitsemme Gripenin ;)
     
  4. SJ

    SJ Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    15,067
    Tykkäykset:
    4,534
    Pisteet:
    1,286
    Uskoakseni tuo TRML-3D on meillä jo käytössä laivastolla. Sinällään meillä siis olisi käyttökokemusta tuosta tutkatyypistä.

    Ja sitten huomio, että missään ei mainita Sentinel -tutkaa vaihtoehtona, mutta mielestäni se on vaikea ohittaa, kun se on jo käytössä. Se on toki ilman tuota mastoa, mutta mainittiinhan muitakin sellaisia tuossa tekstissä. Niin, ja Sentinel:n malleista jotkut kykenevät paikantamaan tykistöaseita, mikä olisi ihan kätevä ominaisuus.
    Muutenkin tuo vastatykistö käyttö olisi hyvä ominaisuus yleensäkin noille tutkille, koska ei meille vissiin vain siihen käyttöön varattua tutkaa tulla hankkimaan. Lisäksi jos nuo tutkat osaisivat varoittaa edes tutkan omaa miehistöä kohtitulevista, niin se lisäisi käyttöikää, jos tutka vain kykenee lähtemään alta ajoissa.
     
    TBman tykkäsi tästä.
  5. TBman

    TBman Kenraali

    Liittynyt:
    20.12.2014
    Viestejä:
    2,211
    Tykkäykset:
    2,383
    Pisteet:
    636
    KAVA tutkia kannattaa olla sijoitettuna myös siten, että yhden posituminen vahvuudesta ei aiheuta näppyjä!
    Entäs jos KAVA laitteen tekeekin "mobiiliksi", siis piiloon painuvaksi???
     
  6. StmSvejk

    StmSvejk Kapteeni

    Liittynyt:
    08.08.2014
    Viestejä:
    992
    Tykkäykset:
    576
    Pisteet:
    76
    Olipa Huhdalta hyvin kirjoitettu avaus! Tuo vastatykistöominaisuus mietityttää, kuinkahan kaukaa tuo toimii? Kranaatit ja raketit lienevät toisaalta aika kiitollisia maaleja mitattaviksi kun niissä ei ole häiveominaisuuksia mietitty. Mitkä ovat muuten ko. tutkien maatiedusteluominaisuudet? Korkealta maastonkohdalta voinee mitatata esimerkiksi joidenkin tienpätkien liikennettä tms. Meritilannekuvan muodostamista ja maalittamista tutkilla toki pystynee auttamaan mahdollisuuksien mukaan.
     
  7. peelo

    peelo Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    3,478
    Tykkäykset:
    1,617
    Pisteet:
    1,286
    Ai mallia ruotsi?



    Onko yksikään edellä mainituista kykenevä tehokkaaseen tuliasemien paikannuksen. Epäilen! Vastatykistötutka ja C-RAM ennakkovaroitusta antava on kaksi eri asiaa. Jälkimmäinen lähinnä havaitsee ammuksen ja kertoo mihin tukikohtaan se suunnilleen osuu.
     
  8. TBman

    TBman Kenraali

    Liittynyt:
    20.12.2014
    Viestejä:
    2,211
    Tykkäykset:
    2,383
    Pisteet:
    636
    Joo, ikäänkuin ruotsin malli, tai kuten lähi-idässä on muutama uusi asema, kuin valtava nostolava joka toiminnassa nostetaan näkysille...
     
  9. Huhta

    Huhta Kenraali ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    2,127
    Tykkäykset:
    1,948
    Pisteet:
    636
    ELSO:stä tiedän vähän, mutta se lienee huomioitu riittävän hyvin kaikissa uusissa järjestelmissä. Siinä mielessä israelilaisilla tuskin on merkittävää etua. Sen sijaan esimerkiksi samanaikaisesti seurattujen maalien määrä on alhainen, vain 100. Esimerkiksi Selex ES:n tuotteelle luvataan 300 samanaikaista seurantaa.

    Yleisesti ottaen olen kyllä jäänyt käsitykseen, että israelilaisissa tuotteissa hinta usein kohtaa laadun. Siinä missä länsimaiset tuotteet usein vetävät ylitse hinnassa, ja kolmannen maailman kauppatavara ei kohtaa laadussa.

    Link 16 on ehdottomasti kysymysmerkki, ja siksi nostinkin asian esille. EL/M-2106 ATAR on nimittäin etusijassa SPYDER-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän maalinosoitustutka. Toisaalta pitäisin eriskummallisena, jos integraatioon ei olisi varauduttu millään tasolla. Lisäkustannuksia se saattaa kuitenkin teettää, ehkä muutamia kymmeniä miljoonia euroja. Ihan mahdottomasta kustannuksesta ei siis ole kyse, kun tutkia oltaisiin kuitenkin hankkimassa toistakymmentä.

    Kyllä se on etu siinä missä lentokoneissakin. Huoltokulut ovat pienemmät, ja mahdollisuus tutkaseurannan paljastumiseen on pienempi, varsinkin puhuttaessa vanhemmista tutkavaroittimista (RWR).

    Jossakin muodossa tutkasta silti maksetaan, tapahtui se minkä nimikkeen alla hyvänsä. ;)

    Yhteen asetoimittajaan/asetoimittajamaahan sitoutuminen on aina riski. Siksi kannatankin hankintojen hajauttamista: jotain Yhdysvalloista (Hornetit ja niiden aseet), jotain Euroopasta (panssarit), jotain Israelista (pst-ohjukset, radiot) ja jotain kotimaasta (pyöräpanssariajoneuvot, ammukset).

    Niin, tämä on hyvä pointti! Tiedetään varmaan ainakin vähän, voiko tutkaan ja valmistajaan luottaa. Löysin muuten hintatietoja: Malesia on ostanut kaksi tutkaa 10 miljoonan euron kappalehintaan kymmenisen vuotta sitten.

    Sentinel jäi tosiaan mainitsematta, vahingossa. Toisaalta näkisin, että se ei nimenomaan ole suorituskyvyltään meille riittävä, kun tutkia tarvitaan 2020-luvulla ja myöhemmin. Tosin heikkoa suorituskykyä voitaisiin osittain paikata tutkien määrällä, sillä kappalehinta on suunnilleen kolmen miljoonan tietämissä.

    Kohtitulevasta tulesta varoittaminen ei ihan hirveästi auta tutkaa, miehistöä kylläkin. Asemista lähtö kestää yleensä vähintään useita minuutteja, ja tykistön ammusten lentoaika ei ole ihan hirveän pitkä. Tosin, jos tulossa on tutkasäteilyyn hakeutuva ohjus, niin sen havaitseminen ja tutkan sammuttaminen on luultavasti hyödyksi - mutta siihen nyt on kyetty suunnilleen kaikella kalustolla jo vuosikymmeniä sitten. Kyllä se tyhmempikin tutkaoperaattori alkaa ihmettelemään, kun jokin lähestyy suoraan kohti hitonmoisella vauhdilla.

    Aika kova lausunto. Et tainnut lukea yhtäkään esitettä? Tein pohjatyöni:

    Giraffe 4A

    saab.jpg
    http://saab.com/land/istar/multi-role-surveillance-system/giraffe-4a/

    Kronos Land

    kronos land.jpg
    http://www.finmeccanica.com/documents/63265270/65177706/body_mm07663_KRONOS_LAND_Radar_LQ_.pdf

    Ground Master 200

    ground master.jpg
    http://www.thalesraytheon.com/fileadmin/tmpl/Products/pdf/110881_GM_200_Datasheet_Update_V5_Sand.pdf


    Toinen kysymys on, voidaanko kaikkia toimintoja käyttää yhtäaikaisesti. Siitä en sano mitään. Sen sijaan kaikkien toimintojen yhdistäminen yhteen pakettiin on mitä ilmeisimmin teknisesti täysin mahdollista, kerran merijalkaväki aikoo korvata G/ATOR:lla 5 eri tutkaa, ml. vastatykistötutkan.
     
  10. Pullosorsa

    Pullosorsa Luutnantti

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    417
    Tykkäykset:
    37
    Pisteet:
    36
    Eikö nuo LÄVAt ole nimenomaan katveita varten hankittuja, joten tarviiko tulevissakaan olla juuri tuon kummemmat suoritusarvot, jos se huomattavasti nostaa hintaa? Mielestäni LÄVA-tutkille vähintäänkin tarpeellinen ominaisuus on se, että se voidaan nostaa ylös Giraffen tapaan.

    Paljonkohan NASAMin tutkien osuus oli koko hankintahinnasta?
     
  11. peelo

    peelo Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    3,478
    Tykkäykset:
    1,617
    Pisteet:
    1,286
    @Huhta @Tetra LINK 16 on TIEDONSIIRTOJÄRJESTELMÄ. Se ei ole sidonnainen siihen tutkaan, eli siihen ei kannata takertua. Pääasiassa tutkat liitetään kaapeleilla ja vaikka niissä olisikin radioita (VHF tai vaikka LINK 16) niin niiden kautta lähettäminen on vähän riskialtista. Suurin datamäärä kulkee tutkayksiköltä ulospäin eli ei välttämättä kauhean tärkeä ominaisuus.
     
  12. peelo

    peelo Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    3,478
    Tykkäykset:
    1,617
    Pisteet:
    1,286
    @Tetra mutta miltä kantamalta ja millä tarkkuudella noita tuliasemia paikannetaan? Jos meillä on dedikoitu vastatykistötutka ja ilmavalvontatutka niin kumman luulet omaavan paremman kyvyn kyseiseen käyttöön? Lähinnä pointti on että nuo ovat lisäominaisuuksia, jotka eivät välttämättä ole ihan just niinkuin prosyyreissä lukee.
     
  13. Huhta

    Huhta Kenraali ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    2,127
    Tykkäykset:
    1,948
    Pisteet:
    636
    Jostakin syystä USMC aikoo korvata tuollaisella hybridiratkaisulla useita tutkamalleja, ml. vastatykistötutkan. Mutta, amatöörit tietävät aina kaiken paremmin. ;) Häiveominaisuudetkin "ovat lisäomaisuuksia, jotka eivät välttämättä ole ihan just niinkuin prosyyreissä lukee". Ai olet eri mieltä? Sepäs yllättävää.

    Dedikoitu vastatykistötutka on luultavasti himpun verran parempi, mutta eri ominaisuuksien yhdistäminen yhteen välineeseen voidaan yleensä toteuttaa onnistuneesti. Yleisesti ottaen esimerkiksi rynnäkkökivääriä pidetään erittäin hienona keksintönä, vaikka rynnäkkökivääri ei pärjää pitkillä etäisyyksillä kiväärille eikä lähietäisyyksillä konepistoolille.
     
  14. Huhta

    Huhta Kenraali ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    2,127
    Tykkäykset:
    1,948
    Pisteet:
    636
    Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, saadaanko vanhat tutkat korvattua määrässä. Yksinomaan MOSTKA 87M:iä on korvattavana SIPRI:n tietojen perusteella 15 kpl (ehkä jopa 20 kpl (1980-luvun puolivälissä on hankittu jokin erillinen viiden Kirahvin erä, ovatko nekin MOSTKA 87M -nimikkeen alla?)). Hieman uudempia ja teknisesti kehittyneempiä MOSTKA 95M:iä ja ilmavoimien LÄVA-tutkia on ilmeisesti yhteensä 4 kpl. Kaiken kaikkiaan olisi siis tarve korvata yhteensä 19-24 tutkaa 2020-luvulla, oman arvioni mukaan.

    Pikainen SIPRI:n selailu asetti Giraffe AMB:n samaan n. 10 miljoonan euron hintaluokkaan kuin aiemmin mainittu TRML-3D/32. Kysymysmerkiksi jääkin lähinnä Selex ES:n KRONOS LAND, mutta tuskin se on juuri sen halvempi.

    Mistä revitään pyörät 200-250 miljoonaa euroa uusiin tutkiin 2020-luvulla? Pahoin pelkään, että määristä joudutaan tinkimään. 15 LÄVA-tutkaa voi olla realismia 2030-luvulla.

    Kronos Land (jos tuon kuorma-auton ajaa pois kontin alta, niin saa kyllä olla hyvä peruuttaja, että saa kontin takaisin lavalle eikä kaada 10 miljoonan tutkaa...):

    <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/VHJTIPjiJlI" frameborder="0" allowfullscreen></iframe>

    Katveitahan ne LÄVA-tutkat etupäässä paikkaavat. Olisi kuitenkin johdonmukaista, että kalusto korvattaisiin selvästi suorituskykyisemmällä, kuten hankinnoissa yleensä tehdään. Uudenlaiset maalit (häivelentokoneet, lennokit, risteilyohjukset jne.) asettavat myös tutkille uusia haasteita.

    Tarkoitat NASAMS-yksiköissä käytettyjä Sentinelejä? Niitä hankittiin kuulemma 12 kpl:

    http://www.thalesraytheon.com/newsroom/news/detail-news/article/thalesraytheonsystem-24.html

    Mainitsin aikaisemmin tässä ketjussa US Armyn suurtilauksen (n. 50 tutkaa), jossa yhden tutkan hinnaksi tuli n. 3 miljoonaa dollaria. Vientiasiakkailla hinta on kuitenkin oletettavasti hieman korkeampi pienemmistä hankintamääristä ja oheistarpeista (koulutus, varaosat jne.) johtuen. Esimerkiksi Latvia maksaa omistaan lähemmäs kuusi miljoonaa dollaria.

    http://www.janes.com/article/55114/latvia-overhauls-radar-capabilities

    Näillä perustein voisi arvella, että Suomi maksoi tutkistaan yhteensä ehkä 50-60 miljoonan dollarin luokkaa olevan summan. Paljonko tuo on sitten ollut euroissa, se riippuu valuuttakurssista, mutta hirmu pahasti tuskin mennään metsään, vaikka muutettaisiin dollarit euroiksi 1:1.
     
  15. juuja

    juuja Kersantti

    Liittynyt:
    04.03.2015
    Viestejä:
    187
    Tykkäykset:
    203
    Pisteet:
    16
    Riippuu tietysti maastosta mutta ei kai noita ny ihan umpimetään ajeta. Samanlaisia kontteja jaloilla on ihan siviili käytössä ja hyvin rekka sinne alle ajelee.
    [​IMG]
     
  16. SJ

    SJ Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    15,067
    Tykkäykset:
    4,534
    Pisteet:
    1,286
    Onko muuten tarvetta ottaa KA tutkan alta, kun ollaan maastossa? Kun kyseessä on kuitenkin tutka mikä siinä olisi päällä, niin KA tuskin lisää merkittävästi havaittavuutta. Huollot voidaan tehdä sitten tasaisemmalla alustalla.
     
  17. Tups

    Tups Kapteeni

    Liittynyt:
    22.04.2013
    Viestejä:
    542
    Tykkäykset:
    166
    Pisteet:
    76
    Pystyykö tuo Navielektron NEPRA 5400 rannikkotykistön tulenjohtoon FIKA-tutkan tapaan? Ei sillä, että mitään johdettavaa pian enää olisi...



    edit: tutkajärjestelmän esite
     
    Rannari tykkäsi tästä.
  18. peelo

    peelo Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    3,478
    Tykkäykset:
    1,617
    Pisteet:
    1,286
    KEVA 2010+Sisu E13TP 8x8 yhdistelmästä huomaa kuvia katsomalla että todennäköisesti ei tarvitse. Ajoneuvo omaa esim. melko raskaat tukijalat joilla varmaan pienten heittojen tasaaminenkin onnistuu.

    En tiedä mitään speksejä liittyen noihin tutkiin, mutta veikkaisin että näiden ominaisuudet on lähempänä merenkulkututkia kuin varsinaisia sotilaskäyttöön tarkoitettuja merivalvontatutkia. Varmasti erinomaisia käyttötarkoitukseen.

    Sinänsä tutkan tyypillä ei ole merkitystä, kunhan se pystyy seuraamaan maalia tarpeeksi tarkasti ja siirtämään seurannan viestijärjestelmään ja sieltä edelleen RT-laskimelle tai tykkipäätteelle reaaliajassa. Tutkan käyttö tulee kyseeseen ammunnoissa lähinnä silloin kun sää estää muilla keinoin tähystämisen.
     
  19. peelo

    peelo Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    3,478
    Tykkäykset:
    1,617
    Pisteet:
    1,286
    Rannari tykkäsi tästä.
  20. SJ

    SJ Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    15,067
    Tykkäykset:
    4,534
    Pisteet:
    1,286
    En tarkoittanut, että ajoneuvon omia tukijalkoja tarvitsee käyttää, vaan sitä, että onko se ajoneuvo pakko ajaa siitä kontin alta pois, vai voiko se seisoa niiden kontin jalkojen varassa vaikka auto on siinä alla valmiina? Eikö ne kontin jalat kykene kannattelemaan sitä tutkaa ilmassa, vaan se pitää laskea maahan makaamaan?
     
  21. peelo

    peelo Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    3,478
    Tykkäykset:
    1,617
    Pisteet:
    1,286
    Veikkaisin että normaali taistelutilanteen mukainen periaate on että kontti on lavalla ja alustassa on tukijalat joilla koko homma tasataan ja tuetaan. En ymmärrä miksi kontin pitäisi olla ylhäällä jos se on irrotettu ajoneuvosta. RA oloissa kontti ajetaan tutka-asemalla olevaan rakennukseen jossa kontti nostetaan jonkinlaisella nostomekanismilla niin että antenni on sääsuojakuvun sisällä.
     

Jaa tämä sivu