Tykistö

fas.orgin helmikuussa 2000 päivitetyssä M109A6 Paladin -artikkelissa telahaupitsien shoot&scoot -toiminnasta on alla näkyvä "sarjakuva". Viimeisestä kuvasta selviää, että tuliasemasta suoja-asemaan on vain 300-500 metriä, mikä saattaa tehdä telahaupitsien löytämisen drone- tai lentotiedustelulla liian helpoksi.

Katso liite: 97022

Katso liite: 97023

Katso liite: 97024

Tuo 300-500m on todennäköisesti arvioitu riittävän silloin suurimpana koettua uhkaa eli vastatykistöä vastaan. 3 minuutissa kerkeäisi paljon pidemmällekin. Dronella kuitenkin kestää tuota pidempään saapua tuliaseman hujakoille kuin tykistön murkulalla, ellei nyt sattumalta ole jo lähialueilla, missä tapauksessa koko shoot & scootilla ei muutenkaan niin merkitystä.
 
fas.orgin helmikuussa 2000 päivitetyssä M109A6 Paladin -artikkelissa telahaupitsien shoot&scoot -toiminnasta on alla näkyvä "sarjakuva". Viimeisestä kuvasta selviää, että tuliasemasta suoja-asemaan on vain 300-500 metriä, mikä saattaa tehdä telahaupitsien löytämisen drone- tai lentotiedustelulla liian helpoksi.
Drone saattaa löytää pidemmän viiveen jälkeen paikalle ja kamerakuvan perusteella iskeä siellä missä tykin näkee olevan. Joten ehkä ei ole yhtä järkevää kuin ennen tuo shoot & scoot jos aikoo toistaa tuon 2 aseman välillä liikkumisen monta kertaa. Pitäisi ehkä ammunnan jälkeen ajaa toiseen paikkaan, ampua uudestaan ja taas liikkeelle seuraavaan uuteen paikkaan.
 
Kertokaan viisaammat.
Lämpökamerallahan näkee jonkin aikaa ajoneuvon jäljen.
Mitenkä suuri ero on pyöröajoneuvon ja telaketjun jäljen näkyvyydellä lämpökamerassa.
Onko niin, että vielä vartinkin jälkeen pystyy lämpökameralla helposti seuraamaan telatykin jättämää jälkeä.
 
Kertokaan viisaammat.
Lämpökamerallahan näkee jonkin aikaa ajoneuvon jäljen.
Mitenkä suuri ero on pyöröajoneuvon ja telaketjun jäljen näkyvyydellä lämpökamerassa.
Onko niin, että vielä vartinkin jälkeen pystyy lämpökameralla helposti seuraamaan telatykin jättämää jälkeä.
Aikoinaan kun tiedustelukoneissa oli infrapunakeilain niin sen kuvasta voitiin päätellä esim lentokentästä mistä kohtaa oli kone lähtenyt lennolle kun parkkipaikka oli viileämpi oltuaan varjossa. Samoin lennolta tulleen koneen moottorin lämpötilasta voitiin päätellä myös kaikenlaista.

Luulisi että lämpökamerat ja niiden ohjelmat on nykyään vielä paljon tarkempia.
Toki tulkinta edelleen tärkeää.

Lämpökamerasta olen katsellut vain auton loistavia jarrulevyjä. . .
 
Kertokaan viisaammat.
Lämpökamerallahan näkee jonkin aikaa ajoneuvon jäljen.
Mitenkä suuri ero on pyöröajoneuvon ja telaketjun jäljen näkyvyydellä lämpökamerassa.
Onko niin, että vielä vartinkin jälkeen pystyy lämpökameralla helposti seuraamaan telatykin jättämää jälkeä.
Riippuu kovasti millainen ilma on. Vesisade niin ei näy juuri mitään, sama lumessa. Jos aurinko paahtaa täydeltä terältä niin tuskin mitään eroa tulee näkyviin koska maakin lämpenee niin voimakkaasti. Tavallinen viileähkö mutta kuiva ilma niin hyvällä lämpökameralla voi seurata kävelevää miestä ainakin pari kolme minuuttia perässä, toki kameran etäisyys maahan pitää olla lyhyt eli droonin pitäisi olla kohtuullisen matalalla. Kyse on kontrastista ja kitka luo sen lämmön tiehen.

Rengasajoneuvolla voinee nostaa tiellä rengaspaineita ja saada kosketuspinta-alan niin pieneksi, että jälkeä ei erota henkilöauton jäljistä, joita taas voi ajaa tielle valmiiksi niin haluttaessa.
 
Kertokaan viisaammat.
Lämpökamerallahan näkee jonkin aikaa ajoneuvon jäljen.
Mitenkä suuri ero on pyöröajoneuvon ja telaketjun jäljen näkyvyydellä lämpökamerassa.
Onko niin, että vielä vartinkin jälkeen pystyy lämpökameralla helposti seuraamaan telatykin jättämää jälkeä.
Applied Spectroscopy
Volume 58, Issue 5
Pages: 510 - 515
Tuommoisessa julkaisussa olisi vissiin asiaa puitu, mutta 32£ pitää köyhtyä jos haluaa artikkelia lukea
 
Applied Spectroscopy
Volume 58, Issue 5
Pages: 510 - 515
Tuommoisessa julkaisussa olisi vissiin asiaa puitu, mutta 32£ pitää köyhtyä jos haluaa artikkelia lukea

Olisiko teillä hetki aikaa puhua herrastamme ja vapahtajastamme Sci-Hubista? :geek:

 

Liitteet

  • eastes2004.pdf
    371 KB · Luettu: 13
"Yhdysvaltain edustajainhuoneen asevoimien komitean kuulemistilaisuudessa annettu lausunto tarjoilee pysäyttävän varoituksen siitä, miten nopeasti venäläiset ovat pystyneet sopeutumaan ukrainalaisten käyttöön tulleeseen teknologiaan."

"Siinä kerrotaan muun muassa, kuinka ukrainalaiset joutuvat vaihtamaan tai uudelleenohjelmoimaan radionsa kolmen kuukauden välein, koska venäläiset pystyvät optimoimaan elektronisen sodankäynnin järjestelmänsä tässä ajassa toimimaan niitä vastaan."

"Excaliburien häkellyttävä tarkkuus merkitsee, että yhdellä ammuksella saavutetaan samanlainen vaikutus kohteeseen kuin noin kymmenellä tavanomaisella tykistönammuksella. Tarkkuus helpottaa myös tulitukitehtäviä."


"Daniel Pattin selvityksessä todetaan kuitenkin, että vaikka Excaliburien osumatarkkuus oli niiden tullessa ensi kertaa Ukrainan käyttöön peräti 70 prosentin luokkaa, putosi teho kuitenkin vain 6 prosentin tasolle, kun Venäjä oppi käyttämään elektronisen sodankäynnin järjestelmiään Excaliburien häirintään."

"Hän huomauttaa ukrainalaisen CDS-ajatushautomon kertoneen hiljattain Ukrainan asevoimien rajoittaneen GLMRS-täsmärakettien käyttöä Venäjän GPS-häirinnän takia. Ukrainalle suurin odotuksin toimitettujen maasta laukaistavien rakettiavusteisten GLSDB-täsmäpommien käyttö on niin ikään osoittautunut varsin vaikeaksi Venäjän elektronisen sodankäynnin kyllästämässä ympäristössä."

 
Back
Top