Ulvilan surma: Korkein oikeus hylkäsi valitusluvat – Auerin vapauttava tuomio jää voimaan

FinnNSF

Ylipäällikkö
Jäähermoinen psykopaatti pääsi veräjästä ja saanee vielä muhevan tapporahankin valtiolta.

http://yle.fi/uutiset/ulvilan_surma..._auerin_vapauttava_tuomio_jaa_voimaan/8537141

Ulvilan surma: Korkein oikeus hylkäsi valitusluvat – Auerin vapauttava tuomio jää voimaan
Korkein oikeus on hylännyt Ulvilan surman hovioikeuden tuomiosta tehdyt valituslupahakemukset. Näin murhasyytteestä vapautetun Anneli Auerin vapauttava tuomio jää voimaan.

Anneli Auer poistumassa tauolle Porin käräjäoikeudesta elokuussa 2013. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Mistä on kyse?
  • Ulvilan murhaoikeudenkäynti on nyt ohi.
  • Vaasan hovioikeus hylkäsi syytteen murhasta 19.2.2015 (äänin 2-1).
  • Syyttäjien valituslupahakemus saapui korkeimpaan oikeuteen 23.4.2015.
  • Syyttäjät toimittivat lisätodistelua korkeimpaan oikeuteen 30.9.2015.
  • KKO:n valitusluparatkaisu 18.12.2015 - ei valituslupaa.
Korkein oikeus on hylännyt kaikki Ulvilan surmasta tehdyt valituslupahakemukset. Anneli Auerin hovioikeudesta saama vapauttava tuomio jää näin voimaan.

Korkein oikeus ei perustellut ratkaisuaan millään tavalla.

Vaasan hovioikeus vapautti Anneli Auerin murhasyytteestä helmikuussa. Tuomioon hakivat valituslupaa kihlakunnansyyttäjät, Auerin kolme nuorinta lasta sekä uhrin Jukka Lahden veli.

Korkeimman oikeuden päätös merkitsee sitä, että Ulvilan surman vuosia jatkunut oikeuskäsittely on saanut lopullisen pisteen.

Anneli Auer pääsi vapauteen viime kesänä. Hän oli vankilassa saatuaan 7,5 vuoden tuomion seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Tuomiostaan hän istui puolet.



http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015121820851662_uu.shtml

Asianajaja: Anneli Auer vaatii ennätyksellistä korvausta
Perjantai 18.12.2015 klo 10.58

Anneli Auerin asianajajan mukaan hänen päämiehensä tulee vaatimaan "poikkeuksellisia" korvauksia kolmesta tutkintavankeudessa viettämästään vuodesta.


Asianajaja Juha Mannerin mukaan Auerin korvausvaatimus tulee mahdollisesti olemaan suurin Suomessa koskaan vaadittu summa. (KARI MANKONEN)
LUE MYÖS
KKO ei perustele Auer-päätöstä - "normaali käytäntö"

Valtakunnansyyttäjä Auer-päätöksestä: "Tapauksella on ollut huono karma alusta lähtien"

Aikajana: Näin Ulvilan murhasta on käyty oikeutta

Muistatko nämä käänteet Auer-mysteerissä?

"Loistavia uutisia" - Asianajaja: Auer kuuli KKO:n ratkaisusta kesken aamutoimien

Jukka S. Lahden veljen asianajaja: "Osoitan sormella Satakunnan poliisilaitosta"

KKO: Ei valituslupaa - Auerin vapauttava tuomio jää voimaan - IL-TV

Anneli Auer vangittiin miehensä Jukka S. Lahden murhasta epäiltynä ensimmäisen kerran syyskuussa 2009. Auer päästettiin vapaaksi toukokuussa 2011.

Auer vangittiin samasta rikoksesta epäiltynä uudestaan joulukuussa 2013 ja päästettiin vapaaksi hovioikeuden päätöksen myötä tämän vuoden helmikuussa.

Näin ollen Auer ennätti olla tutkintavankeudessa yhteensä lähes kolme vuotta. Siis rikoksesta, johon hovioikeus ei katsonut Auerin syyllistyneen.

Poikkeuksellisen pitkä tutkintavankeus ja tapauksen saama mediajulkisuus nostanevat Auerin saaman kokonaiskorvauksen ennätyslukemiin Suomen oloissa.

- Tämä on poikkeuksellinen tapaus ja uskoisin, että korvaukset tulevat olemaan poikkeuksellisen suuria, Anneli Auerin asianajaja Juha Manner sanoo.

Mannerin mukaan hänen päämiehensä korvausvaatimus tulee olemaan "poikkeuksellisen suuri", todennäköisesti suurin Suomessa koskaan vaadittu summa.

- Luulen, että lyömme sen lukkoon vasta sitten, kun kirjoitan korvausvaatimusta. Mutta se on selvää, että summa tulee olemaan erittäin suuri, Manner sanoo.

Kyse on vähintään useista sadoista tuhansista euroista. Manner ei halua ottaa kantaa siihen, puhutaanko Auerin tapauksessa jopa "miljoonakorvauksista".

- En halua sitoa itseäni julkisuudessakaan mihinkään summiin, mutta se on enemmän kuin tähän mennessä on vaadittu tai maksettu, Manner sanoo.
 
Ei mennyt putkeen poliisin toiminta..eikä voi kehua syyttäjänkään toimintaa. Tämä tapaus on ollut suorastaan häpeällistä farssia joka ei palvele mitään osapuolta vaan pikemminkin on laskenut oikeuslaitoksen/poliisin arvovaltaa ja puoluettomuuden stigmaa.

Jos ei poliisi ja oikeus viranomainen kykene osoittamaan rikoksesta epäilyn syyllisyyttä ilma että jää myös varteeotettava epäily tämän syyllisyydestä niin ei oikeusvaltioissa kuulu tehdä väen väkisin epällystä syyllistä, mitä tässä tapauksessa ovat Suomen viranomaiset tavoitelleet peitelläkseen omaa epäonnistumistaan tutkinassa.


Ulvilan murhamysteeristä miljoonakustannukset yhteiskunnalle – näin oikeusprosessi on edennyt
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1450417039788.html

edit.

Näkökulma:
Surmaaja vapaalla
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015121820851512_uu.shtml

Anneli Auer on syytön, mutta kuka surmasi Jukka S. Lahden, kysyy Iltalehden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen.

Yhdeksänvuotinen epistola tuli tänään päätökseensä, kun Korkein oikeus ei antanut valituslupaa joulukuussa 2006 tapahtuneeseen henkirikokseen liittyen.

Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa samalla sitä, että hovioikeuden helmikuussa antama vapauttava tuomio jää Anneli Auerinosalta voimaan.

Kiteytettynä: Miehensä Jukka S. Lahden murhasta vuonna 2010 ja 2013 elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu Auer on syytön.

Se, miten tavallinen kansalainen suhtautuu edestakaisin pompotellun tapauksen lopputulokseen, on eri asia.

Fakta on kuitenkin se, että Jukka S. Lahti surmattiin kotonaan 1. joulukuuta 2006. Olisi poliisin uskottavuuden kannalta tärkeää, että tekijä saataisiin kiinni.

Niin, ja tuomittaisiin teosta.

lll

Ulvilan surman käänteet ovat oma lukunsa. Monen suomalaisen maalaisjärjen päälle käy tapa, jolla poliisi aloitti henkirikoksen tutkinnan joulukuussa 2006.

Tapauksen ensimmäinen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahtipäätti, ettei Aueria ole syytä epäillä Ulvilassa tapahtuneesta henkirikoksesta.

Televisio on televisiota, mutta kaikki rikospaikkatutkijoista kertovaa C.S.I.-sarjaa katsoneet tietävät, että puoliso on aina se, jota epäillään ensimmäisenä.

Jos ei muuten, niin pelkästään senkin mahdollisuuden poissulkemiseksi.

Tämä mahdollisuus tuli ajankohtaiseksi vasta syyskuussa 2009, kun Auer vangittiin miehensä murhasta epäiltynä. Siis lähes kolme vuotta surman jälkeen.

Se on pitkä aika, kun ottaa huomioon, että (oikean) tekijän kiinnijäämisen todennäköisyys laskee, mitä kauemmin rikoksen tekohetkestä on kulunut.

Tässä tapauksessa siitä on kulunut jo liian kauan. Vai mitä veikkaatte?

lll

Lähes kolme vuotta tutkintavankeudessa istunut Auer tulee saamaan Suomen oloissa poikkeuksellisen suuren korvauksen vapaudenmenetyksestään.

Auer ja hänen asianajajansa Juha Mannermiettivät parhaillaan, minkälaisia numeroita korvaushakemukseen laittavat. Numeroita tulee olemaan paljon.

Oli niin tai näin, mutta yksi asia on tässä vaiheessa varmaa: Jukka S. Lahden surmaaja on vapaalla.
 
Viimeksi muokattu:
Jukka S. Lahden veljen asianajaja: "Osoitan sormella Satakunnan poliisilaitosta"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015121820851645_uu.shtml


Valtakunnansyyttäjä Auer-päätöksestä: "Tapauksella on ollut huono karma alusta lähtien"

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015121820851559_uu.shtml

"Huono karma"

Nissisen mukaan tapauksella on ollut "huono karma alusta lähtien".

- Kaikki mikä voi mennä pieleen, niin meni pieleen tässä asiassa. Se on pitkittänyt esitutkintaa, syyteharkintaa ja oikeudenkäyntivaihetta ja johtanut osittain myöskin uusintakierrokseen, Nissinen selittää.

- Tässä on varmasti kaikilla asiaan osallistuneilla viranomaistahoilla opiksi otettavaa. Itse olen tietysti subjektiivinen arvioimaan syyttäjälaitoksen osuutta, mutta joudumme tietysti itse tykönään pohtimaan, mitä kukin olisi voinut tehdä meidän puolella, Nissinen jatkaa.

Valtakunnansyyttäjä ei ajattele, että syyttäjien vuosien rankka työ olisi nyt mennyt hukkaan.

- Onhan tässä saatu selville se, että Anneli Auer on syytön. Asialle on nyt Auerin osalta laitettu piste, Nissinen toteaa.

"Painajaismainen juttu"


Syyttäjät Kalle Kulmala ja Paula Pajula perustelivat valituslupahakemusta muun muassa oikeusjärjestelmän uskottavuudella. Heidän mielestään vaihtelevien päätösten vuoksi tapaukseen olisi tarvittu korkeimman oikeuden arvovallalla annettu ratkaisu.

Uskotteko, että KKO:n päätös heikentää nyt ihmisten uskoa oikeusjärjestelmään?

- Ei tätä KKO:n ratkaisua voi nostaa tikun nokkaan. Itse ajattelisin niin, että tämän jutun käsittely kokonaisuudessaan ei ole ollut kunniaksi suomalaiselle rikosoikeuden hoidolle. Asiat pitäisi voida käsitellä nopeammin ja johdonmukaisemmin, Nissinen toteaa.

Hän kuitenkin myöntää, että tapaus ei ole ollut helppo kenellekään.

- Painajaismainen juttuhan tämä on ollut paitsi Auerille ja hänen omaisilleen, niin myöskin viranomaisille, jotka ovat asiaa selvittäneet, Nissinen kuvailee.

Valtakunnansyyttäjä sano, ettei ole päätökseen pettynyt.

- Se on osa tätä systeemiä. Korkein oikeus päättää itse, mitä asioita se tutkii ja siihen on tyytyminen, Nissinen toteaa.
 
http://blogit.mtv.fi/elinkautinen/2015/12/18/kuka-jukka-s-lahden-sitten-murhasi/

Kuka Jukka S. Lahden sitten murhasi?
JULKAISTU 18.12.2015 KIRJOITTAJALTA JARKKO SIPILÄ


Korkein oikeus ei antanut syyttäjille valituslupaa Ulvilan murhassa. KKO ei päätöksiään perustele, mutta selvää on, etteivät uudet hätäkeskusnauhasta tehdyt analyysit vakuuttaneet oikeusneuvoksia. Ulvilan murha on siis pimeä henkirikos.

Jukka S. Lahti tapettiin julmasti kotiinsa joulukuussa 2006. Siitä alkoi ennennäkemätön, yhdeksän vuotta kestänyt tapahtumasarja, josta ei ole käänteitä puuttunut. On ollut rätisevä hätäkeskusnauha, poliisin peitetoimintamies Seppo, seksuaalirikoshaara, lasten kertomuksia, epäily saatananpalvonnasta ja toinen toisiaan kumoavia oikeuden päätöksiä.

Loppujen lopuksi Ulvilan murhan tutkinta kaatui heikkoon rikospaikkatutkintaan. Sitä ei tehty koko asunnosta, mikä jätti liikaa avoimia kysymyksiä. Tutkinnan painopiste oli ulkopuolisessa tekijässä ja asioita jäi selvittämättä.

Hovioikeus antoi tästä viime talvena poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä poliisille.

Ironista tässä on se, että 2005 poliisi totesi Bodom-oikeudenkäynnin yhteydessä, että nykyisellä rikospaikkatutkinnalla Bodom olisi selvinnyt. Sitten seuraavana vuonna tuli Ulvila.

Tapaus ei nyt varsinaisesti ole kunniaksi oikeuslaitoksellekaan pitkän keston ja kaksinkertaisen käsittelyn takia.

Onko se kunniaksi kenellekään? On. Tapaus on osoittanut hyvän rikosasianajajan merkityksen. Juha Manner on tehnyt jutussa esimerkillistä asianajajatyötä.

KKO kuitenkin iski nyt Vaasan hovioikeuden päätökselle lainvoiman. Hovioikeus totesi: ”Auerin syyllisyydestä jäi vähintäänkin varteenotettava epäily”.

Mutta kuka sitten tappoi Jukka S. Lahden? Näyttö ei riittänyt Aueria vastaan, joten hänet voidaan sulkea pois.

Palataan Ulvilan talon makuuhuoneeseen. Sieltä löytyi verinen halko, josta krp:n rikoslaboratorio löysi ulkopuolisen dna-jäljen. Satakunnassa tehtiin laajoja dna-testejä, joissa etsittiin kenelle jälki kuuluu. Tutkintalinjoja suljettiin tämän dna:n takia.

Kuitenkin kesällä 2013 -- siis yli kuusi vuotta myöhemmin -- selvisi, että kyse olikin kontaminaatiosta. Dna kuului rikoslaboratorion työntekijälle.

Suljetut tutkintalinjat on tietysti syytä avata ja juttu kannattaa siirtää pois Lounais-Suomen poliisista krp:lle.

Veikkaukseni kuitenkin on, ettei juttu selviä koskaan. Otsikon kysymys Jukka S. Lahden murhaajasta jää vaille vastausta.
 
Satakunnan poliisit munasi ja raskaasti kun eivät heti eristäneet rikospaikan ja kutsuneet paikalle KRP;n. P****eet päästivät Annelin vielä rikospaikalle tuohamaan viimeisetkin todisteet.
 
Nyt ei muuta kuin etsimään todellista murhaajaa, sehän on saatana vapaalla jalalla.....
 
Nyt ei muuta kuin etsimään todellista murhaajaa, sehän on saatana vapaalla jalalla.....


Meinasin sanoa, että eikös tuo ole aika tarpeetonta, kun syytettä ei voisi nostaa. Mutta ilmeisesti "Double jeopardy" koskee vain saman henkilön uudelleen syyttämistä.
 
Tässä tapauksessa oli virheitä kaikissa vaiheissa...Ehkä julkisuus loi liikaa painostusta prosessiin, tutkintaan, syyttäjiin ja oikeuden tuomareihinkin.
Sellainen mielikuva jäi että tuomiota koetettiin saada aikaan jopa väkisinkin. Missään jutun tapahtumissa syyttömyysolettamaan ei juurikaan kiinnitetty huomiota. Kuten ei oikeastaan muutenkaan suomalaisessa oikeudenkäytössä. Viime kierroksella nämä kapellimestari ja äänitysohjelmakuviot osoittivat syyttäjien osalta epätoivoa ja alkoivat lähennellä osin naurettavuuttakin. Siitäkin huolimatta (tai ehkä juuri siksi) että kyse on vakavasta rikoksesta ja oikeuslaitoksen uskottavuudesta.

Jotenkin on sellainen mielikuva että paremminkin olisi asiat voitu hoitaa..

Hieman samanlaista kuviota on meneillään huumepoliisin päällikkö Aarnion oikeudenkäynnissä. Siellä tähtitodistajana olevan naiseen liittyvät tapahtumat alkavat muistuttaa yhä enemmän elokuvan käsikirjoitusta. Teemalla "tutkiva poliisi rakastuu ilotyttöön". Veikkaan että tästä Aarnion jutusta tullaan vielä tekemään elokuvaa..Tapahtumassa on niin monenlaisia käänteitä ja mukana on niin paljon vastakohtaisuutta..järjestäytynyttä rikollisuutta, kansainvälisyyttä, suuria rahasummia, poliisiorganisaatioiden keskinäistä kilpailua. Maan korkeimpien poliisijohtajien sekaantumista asiaan jne. Eikä tarinasta puutu edes romantiikkaa tai seksiäkään.

Enkä ota kummassakaan jutussa kantaa kenenkään syyllisyyteen tai syyttömyyteen..
 
Tässä tapauksessa oli virheitä kaikissa vaiheissa...Ehkä julkisuus loi liikaa painostusta prosessiin, tutkintaan, syyttäjiin ja oikeuden tuomareihinkin.
Sellainen mielikuva jäi että tuomiota koetettiin saada aikaan jopa väkisinkin. Missään jutun tapahtumissa syyttömyysolettamaan ei juurikaan kiinnitetty huomiota. Kuten ei oikeastaan muutenkaan suomalaisessa oikeudenkäytössä. Viime kierroksella nämä kapellimestari ja äänitysohjelmakuviot osoittivat syyttäjien osalta epätoivoa ja alkoivat lähennellä osin naurettavuuttakin. Siitäkin huolimatta (tai ehkä juuri siksi) että kyse on vakavasta rikoksesta ja oikeuslaitoksen uskottavuudesta.

Jotenkin on sellainen mielikuva että paremminkin olisi asiat voitu hoitaa..

Hieman samanlaista kuviota on meneillään huumepoliisin päällikkö Aarnion oikeudenkäynnissä. Siellä tähtitodistajana olevan naiseen liittyvät tapahtumat alkavat muistuttaa yhä enemmän elokuvan käsikirjoitusta. Teemalla "tutkiva poliisi rakastuu ilotyttöön". Veikkaan että tästä Aarnion jutusta tullaan vielä tekemään elokuvaa..Tapahtumassa on niin monenlaisia käänteitä ja mukana on niin paljon vastakohtaisuutta..järjestäytynyttä rikollisuutta, kansainvälisyyttä, suuria rahasummia, poliisiorganisaatioiden keskinäistä kilpailua. Maan korkeimpien poliisijohtajien sekaantumista asiaan jne. Eikä tarinasta puutu edes romantiikkaa tai seksiäkään.

Enkä ota kummassakaan jutussa kantaa kenenkään syyllisyyteen tai syyttömyyteen..

No, joskohan poliisi oppii. Onhan se nähty jo niin monessa muussakin yhteydessä, että poliisilla saisi olla jokin toimistotäti tms. vahtimassa, että toiminta pysyy lain asettamissa rajoissa. Vaikka se kirjaamon täti, jonka eläkkeelle jääminen tuli esille siinä "putin -lista" jutussa. Tässä tapauksessa homma voisi mennä siten, että syyttäjä päättäisi syytteen nostamisesta, eikä poliisi.
 
No, joskohan poliisi oppii. Onhan se nähty jo niin monessa muussakin yhteydessä, että poliisilla saisi olla jokin toimistotäti tms. vahtimassa, että toiminta pysyy lain asettamissa rajoissa. Vaikka se kirjaamon täti, jonka eläkkeelle jääminen tuli esille siinä "putin -lista" jutussa. Tässä tapauksessa homma voisi mennä siten, että syyttäjä päättäisi syytteen nostamisesta, eikä poliisi.

Jonkin verran tulisi lisäryhtiä sekä tutkintaan että syyttäjän tekemään syyteharkintaan jos tuomio syyllisyydestä/syyttömyydestä annettaisiin vain yhdessä ja ainoassa oikeudenkäynnissä. Se pakottaisi tutkijat tekemään työnsä kunnolla, etsimään riittävä näyttö sekä syyllisyyden puolesta että vastaan. Lisäksi poliisin tekemän tutkinnan osuuden arvioisi vielä syyttäjä, harkitessaan kannattaako lainkaan lähteä hakemaan tuomioita jollei syyllisyyttä puoltava näyttö ole riittävän selkeä.

Tämä oli myös valtakunnansyyttäjä Nissisen näkemys aiheesta..
 
Suurin virhe tehtiin heti alussa kun rikospaikkaa ei tutkittu läpikotaisin.

Ulvilan murhan tutkinta kaatui heikkoon rikospaikkatutkintaan. Sitä ei tehty koko asunnosta, avasivat pakastimen mutteivät katsoneet pakastimessa olevien pussien sisältöä, oli jo alusta saakka päätetty että on ulkopuolinen tekijä jne
 
Poliisi on kyllä Suomessa mennyt 2000-luvulla aika lailla alaspäin.
 
Poliisi on kyllä Suomessa mennyt 2000-luvulla aika lailla alaspäin.

Sisäministeriön johdossa oli todella pitkään äärisosialisteja. Sekä sisäministereinä että kansliapäälliköinä. Tällöin toteutettiin suuri määrä poliittisia virkanimityksiä poliisihallinnossa. Näistä aiheutui sellaista virkakiertoa poliisin sisällä joka ei ole vieläkään kaikin osin tasoittunut. Suurin vika poliisin vaikeuksiin on sisäänrakennettuna poliisihallinnon johdossa (niissä tietyissä yksiköissä jotka ovat erityisesti olleet vasemmistolaisen poliittisen ohjailun kohteena) ja toisekseen ongelmia on kasvattanut myös poliisin käytännön toimintaan kohdistetut säästötoimet.

Suorittavan portaan poliisimiehet ovat suurimmaksi osaksi varsin asiallista väkeä. Toki heidänkin toimintaansa hankaloittaa organisaatiomuutokset joissa ei useinkaan ole kovin suurta järkeä, jos ollenkaan. Lisäksi yhteiskunnan poliittisen tason typeryyden aiheuttavat poliisin suorittavalla portaalle tarpeetonta työtä. Monet tehtävistä kuuluisivat ihan muille kuin poliisille. Jokainen on varmaan nähnyt näistä viitteitä poliisi-TV ohjelmista..
 
Leikkaukset ja kaikenlainen poliittisella korrektiudella perusteltu typeryys tuon takana.

Ulvilassa homman kusivat ihan kuraportaan poliisimiehet. Ei ollut poliitikkojen vika.

Terävän pään piirileikit ja poliitikkojen kanssa tehdyt himmeliharjoitukset ei vaikuta yhtään mitenkään siihen perustyöhön, jota henkirikospaikalla olisi pitänyt alkupäivinä tehdä.
 
Kiinnostaisi tietää miksi Joutsenlahti niin tiukasti "määräsi" että on ulkopuolinen tekijä. Lieneekö ollut jotain sutinaa Auerin kanssa joka ei ole paljastunut?

Vasta kun tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti vaihtui loppuvuodesta 2008 rikosylikomisario Pauli Kuusirantaan, katseet kääntyivät Aueriin. Tämä linja oli Santaojan mukaan tuolloin ”lähes kokonaan” läpi käymättä.

Syyttäjä Jarmo Valkama kysyi, oliko Auer-linja ”jäänyt lapsenkenkiin”.

– En halua hirveästi toitottaa kantaa. Ehkä alkututkinta painottui liikaa ulkopuoliseen tekijään. Sen takia tiettyjä aina vakavassa henkirikoksessa tehtäviä alkutoimenpiteitä jäi tekemättä. Niitä on vaikea korvata myöhemmässä vaiheessa, Santaoja vastasi.

http://niinaberg.com/2013/04/28/tutkija-ihmettelee-miksi-auer-sivuutettiin-tutkinnassa/
 
Aikanaan harkitsin vakavasti polliisiksi hakeutumista, mutta menin sitten PV:n hommiin. Nyt kiitän kaikkia mahdollisia korkeampia voimia etten mennyt poliisiksi...
 
Vuonna 2007 esitettiin, että tutkinta annetaan KRP:lle. Mikko Paatero oli silloin Länsi-Suomen läänin poliisijohtaja ja esti.

Onhan Auer saanut tuomioitakin, joita ei ole peruttu. Hänet on tuomittu seitsemän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen muun muassa kahdesta törkeästä raiskauksesta ja kolmesta törkeästä lapsen hyväksikäytöstä ja lisäksi kolmeen törkeään pahoinpitelyyn, jolloin hänen saamaansa rangaistusta korotettiin kuudella kuukaudella. Näin rangaistuksen pituudeksi tuli yhteensä seitsemän ja puoli vuotta vankeutta.

Korkein oikeus ei taas myöntänyt tähän valituslupaa.

Vaasan hovioikeuden vapauttavan tuomion jälkeen elokuussa 2011 Auerin lasten sijaisvanhempana toiminut veli otti yhteyttä syyttäjään ja kertoi, että hänen huollettavanaan olevat Auerin kolme nuorinta lasta olivat kertoneet uusia tietoja muun muassa surmayöstä, ja hän oli videoinut lasten kertomuksia. Lapset olivat kertoneet Auerin harrastaneen esimerkiksi saatananpalvontarituaaleja, joissa oli tapettu kymmeniä eläimiä. Toiseksi vanhimman lapsen mukaan Auer oli harjoitellut miehensä surmaamista ja rakentanut puisen kilven, joka oli suojannut hänen vaatteitaan surmatyöstä lentäneiltä veriroiskeilta.

Auerin vanhin lapsi kuitenkin kiisti nämä kertomukset.
 
Maallikko ei aina ymmärrä, miten oikeus toimii. Selvennän esimerkillä. Viime viikolla kaverini oli seuraamassa käräjäoikeudessa yksinkertaista juttua. Mies (ei omistaja) nukkuu T-paita yllään anastetuksi ilmoitetussa autossa. Poliisi koputtaa ikkunaan. Mies käynnistää auton ja karkaa. Poliisi menettää näköyhteyden hetkeksi. Auto löytyy hylättynä ja n. 150 metrin päästä mies T-paita päällään juuri tästä autosta napattu autoradio sylissään.

Tulos: Syyte hylätään. Miehen kertomus oli, että hän vain näki auton ja olettaen sen hylätyksi otti radion. Oikeuden mielestä poliisi näki pimeällä vain miehen sivuprofiilin lasin läpi mennessään herättelemään eikä se riitä aukottomaan tunnistamiseen ja on aina pieni mahdollisuus, että auton anastaja on ollut joku muu.
 
Suomen poliisi on monessa asiassa erittäin hyvä ja suorastaan kiitettävä, mutta rikostutkinta ei kuulu tähän osastoon. Siinä poliisilla on vakavia ongelmia. Pahinta on, ettei poliisissa myönnetä näitä ongelmia, vaan päin vastoin yritetään peitellä omia virheitä, kun pitäisi alkaa kehittämään osaamista. Toinen ongelma on poliisin valvonta. Kun poliisia valvoo poliisi itse, ei ole tarvetta kehittää asioista.
 
Back
Top