Uskaltaisiko Suomi enää puolustautua?

[AKE-ukki]

Komppaan Baikal:a. kun sähkön tulo loppuu talvella ja kusi jäätyy karrrelle kehä kolmosen sisäpuolella (ja vähän muuallakin), niin se oli sitten siinä se sankarillinen puolustustaistelu.

 

[Raveni]

Komppaan Baikal:a. kun sähkön tulo loppuu talvella ja kusi jäätyy karrrelle kehä kolmosen sisäpuolella (ja vähän muuallakin), niin se oli sitten siinä se sankarillinen puolustustaistelu.

ja sehän loppuu, meinaan se sähkö liikkuminen. Ei niitä solmukohtia niin paljon ole etteikö muutamaa sataa muuntokentää pommittamaan pystyisi.

 

[J0h1F]

Säännöstelyyn on syytä siirtyä vain ja ainoastaan, jos jostain elintärkeistä tuotteista on niin suuri pula, että kansaa kohtaa nälänhätä tms. ilman säännöstelyä, mutta muuten markkinoihin sotkeutuminen vain aiheuttaisi taloudelle kaaosta. Onko tuollaisia ostokortteja käytössä missään? Yksityinen sektori voidaan alistaaa valtion valvontaan, mutta niin ei kannata tehdä, koska a) siihen valvontaan sidotaan paljon resursseja, joille olisi muualla käyttöä ja b) siinä menetetään markkinamekanismin toiminta. Lähes kaikessa on helpompaa valtiolle verottaa ja käyttää se raha tarvitsemansa ostamiseen kuin se, että se pakottaisi jotain tekemään jotain silloin, kun se ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Kuitenkin valmiuslaki eksplisiittisesti pakottaa säännöstelyyn (3 §:n kohdat 1-3 sisältävät Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen tai sen uhan):
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552
30 §

Polttonesteen säännöstelyn kohdistaminen
Polttonesteen saannin varmistamiseksi väestön toimeentulon, sotilaallisen puolustusvalmiuden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömiin tarkoituksiin 3 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa valtioneuvoston asetuksella säädetään määrästä, jolla polttonesteen kulutusta on vähennettävä sekä vähennyksen kohdistumisesta liikenteeseen, maatalouteen, energiantuotantoon, teollisuuteen ja lämmitykseen.

31 §

Maatilatalouden alkutuotannon ohjaaminen ja säännöstely
Maatilatalouden toimintaedellytysten ja elintarvikehuollon turvaamiseksi poikkeusoloissa elinkeinonharjoittaja saa maatilatalouden alkutuotantoa varten myydä tai muutoin luovuttaa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettäviä lannoitteita, rehuja, torjunta-aineita ja eläinten lääkitsemiseen tarkoitettuja lääkkeitä vain sellaiselle maatilatalouden alkutuotannon harjoittajalle, jolla on tämän lain mukainen ostolupa. Maatilatalouden alkutuotannossa käytettävää polttoöljyä saa 3 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa myydä tai muutoin luovuttaa vain ostolupaa vastaan.

Jos alkutuotannossa käytettävän hyödykkeen hankkiminen edellyttää 1 momentin mukaan ostolupaa, maatilatalouden alkutuotannon harjoittaja saa käyttää tällaista hyödykettä vain elintarviketuotannon turvaamiseksi välttämättömään tuotantoon. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset siitä, millaista tuotantoa kulloinkin pidetään elintarviketuotannon turvaamiseksi välttämättömänä.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen myöntää ostoluvan. Sitä myönnettäessä otetaan erityisesti huomioon maatilatalouden alkutuotannon harjoittajan aikaisemman tuotannon määrä.

Metsähallituksen hallinnassa olevilla alueilla harjoitettavaan metsätalouteen käytettävistä lannoitteista, torjunta-aineista ja polttoöljystä päättää maa- ja metsätalousministeriö.

Tavallisen kansalaisen kannalta ehkä huomattavimpana 32 §

Vähittäiskaupan säännöstely
Väestön toimeentulon turvaamiseksi 3 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa elinkeinonharjoittaja saa luovuttaa väestön toimeentulolle välttämättömiä kulutushyödykkeitä kuluttajalle vain ostolupaa vastaan. Säännöstelyn alaisista kulutushyödykkeistä ja säännöstelyssä noudatettavasta menettelystä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Säännöstelyn ohjaus ja toimeenpano kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle, aluehallintovirastolle ja kunnille. Kunnat myöntävät ostoluvat, vastaavat alueellaan ostolupahallinnosta ja tiedottavat ostolupamenettelystä.

33 §

Muun kaupan säännöstely
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi 3 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa elinkeinonharjoittajan on pidettävä muun elinkeinonharjoittajan ja julkisyhteisöjen saatavana ostolupaa vastaan heille yleisesti markkinoimaansa, valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävää hyödykettä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään säännöstelyn alaisista hyödykkeistä sekä säännöstelyssä noudatettavasta menettelystä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tässä pykälässä tarkoitetun kaupan yleisestä säännöstelystä ja säännöstelyn valvonnasta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myöntää toimialueellaan 1 momentissa tarkoitetut ostoluvat.

34 §

Teollisuustuotannon säännöstely
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta välttämättömän hyödyketuotannon turvaamiseksi 3 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa elinkeinonharjoittaja saa käyttää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltäviä metalleja, metalliseoksia, kemikaaleja, lääkeraaka-aineita, elektroniikkakomponentteja, maataloustuotteita, elintarviketeollisuuden käyttämiä tavaroita, energiantuotannon raaka- tai polttoaineita tai muita teollisuustuotannon välttämättömiä materiaaleja tai hyödykkeitä vain siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaavat teollisuustuotannon säännöstelystä ja valvonnasta.

35 §

Ulkomaankaupan säännöstely
Väestön terveydenhuollon, välttämättömän teollisuustuotannon ylläpitämisen ja puolustusvalmiuden turvaamiseksi poikkeusoloissa saa tämän lain perusteella säännösteltäviä hyödykkeitä viedä maasta vain valtioneuvoston myöntämällä luvalla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan luvanvaraisuus rajoittaa koskemaan vain joitakin säännösteltävistä hyödykkeistä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu lupamenettely ei ole riittävä toimenpide väestön terveydenhuollon, välttämättömän teollisuustuotannon ylläpitämisen ja puolustusvalmiuden turvaamiseksi, ei 1 momentissa tarkoitettuja säännösteltäviä hyödykkeitä saa viedä maasta (vientikielto). Valtioneuvoston asetuksella voidaan vientikielto rajoittaa koskemaan vain joitakin säännösteltävistä hyödykkeistä.

Väestön terveydenhuollon, välttämättömän teollisuustuotannon ylläpitämisen ja puolustusvalmiuden turvaamiseksi tai tietylle elinkeinoalalle aiheutuvan vahingon tai markkinahäiriön estämiseksi poikkeusoloissa saa tämän lain perusteella säännösteltäviä hyödykkeitä tuoda maahan vain valtioneuvoston myöntämällä luvalla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan luvanvaraisuus rajoittaa koskemaan vain joitakin säännösteltävistä hyödykkeistä.

Jos 3 momentissa tarkoitettu lupamenettely ei ole riittävä toimenpide väestön terveydenhuollon, välttämättömän teollisuustuotannon ylläpitämisen ja puolustusvalmiuden turvaamiseksi tai tietylle elinkeinoalalle aiheutuvan vahingon tai markkinahäiriön estämiseksi, ei 3 momentissa tarkoitettuja säännösteltäviä hyödykkeitä saa tuoda maahan (tuontikielto). Valtioneuvoston asetuksella voidaan tuontikielto rajoittaa koskemaan vain joitakin säännösteltävistä hyödykkeistä.

36 §

Sähkön käytön rajoittaminen
Yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi 3 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa valtioneuvosto voi päätöksellään rajoittaa sähkön käyttöä tai kokonaan kieltää sähkön käytön valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltäviin muihin kuin huoltovarmuuden kannalta välttämättömiin tarkoituksiin.

Rajoituksen tai kiellon noudattamista valvovat työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaisesti Energiamarkkinavirasto ja sähkömarkkinalaissa (386/1995)
tarkoitettu verkonhaltija.

SähkömarkkinaL 386/1995 on kumottu SähkömarkkinaL:lla 588/2013.

37 §

Sähkön kulutuskiintiö
Maan talouselämän tai väestön toimeentulon turvaamiseksi 3 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa sähköä saa käyttää vain valtioneuvoston asetuksessa säädetyn prosenttimäärän sähkönkäyttäjän normaalin vuosikulutuksen mukaisesta kulutuksesta.

Verkonhaltija määrittää kulutuskiintiön kunkin sähkösopimuksen perusteella edellisenä kalenterivuonna toimitetun sähkön määrän perusteella. Jos tätä perustetta ei voida käyttää, kulutuskiintiö määritetään vastaavan sähkönkäyttäjän tavanomaisen kulutuksen tai luotettavan selvityksen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kulutuskiintiön laskennasta.

Ja vielä mm. 43 §

Hintasäännöstely
Säännöstelyn toimivuuden varmistamiseksi 32, 36, 40 ja 42 §:ssä tarkoitettujen hyödykkeiden hintaa ei saa korottaa valtioneuvoston asetuksella säädettävää määrää enempää.

Lisäksi valtio mm. suojelee valmiuslain aikana maksuvaikeuksiin joutuneita: 59 §

Maksun viivästymisen seuraamuksista vapautuminen
Velallisena oleva luonnollinen henkilö vapautuu poikkeusoloissa viivästyskoron suorittamisvelvollisuudesta ja muista maksun viivästymisestä johtuvista seuraamuksista, jos hänen maksuviivästyksensä olennaisilta osiltaan on johtunut maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut:

1) 56 ja 57 §:ssä tarkoitetun lakisääteisen vakuutuksen, etuuksien tai sosiaaliavustuksen muutoksien vuoksi;

2) 90 §:ssä tarkoitetun maksatuksen siirtämisen vuoksi;

3) 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaiseen kertausharjoitukseen, ylimääräiseen palvelukseen tai liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen osallistumisen vuoksi.

Maksun viivästymisen seuraamuksista vapautuminen ei koske palkka- tai elatusapuvelkaa.

Ja valtio voi siirtää velkansa maksua eteenpäin niin kauan, kun valmiuslaki on voimassa: 90 §

Valtion menojen maksatuksen siirtäminen
Valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi 3 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa valtioneuvosto voi siirtää sellaisten valtion menojen maksatusta, joiden maksatusajankohta on säädetty laissa tai asetuksessa ja jotka eivät ole erääntyneet. Menon maksatusajankohtaa saadaan siirtää enintään kahdella viikolla kerrallaan.

Nämä kaikki astuvat voimaan valmiuslain käyttöönoton myötä. Ja nykyinen valmiuslaki on vielä harvinaisen uusi laki, vuodelta 2011, eli ei mikään kuollut muinaisjäänne.

Komppaan Baikal:a. kun sähkön tulo loppuu talvella ja kusi jäätyy karrrelle kehä kolmosen sisäpuolella (ja vähän muuallakin), niin se oli sitten siinä se sankarillinen puolustustaistelu.

Ja tästä syystä PK-seudulla on erittäin suuret kalliosuojat väestölle varmuusvarastoineen, ja jokunen kallion sisällä oleva niiden lämmitykseen (monta kymmentä metriä kallion sisässä olevaa väestönsuojaa ei tarvitse lämmittääkään niin paljon, koska kallioperän lämpö pitää lämmön pysyvästi yli viiden asteen) ja sähköntuotantoon vaadittava julkisomisteinen vara-/säätövoimalaitos. Tällainen kallioon louhittu voimalaitos oli esimerkiksi varsin lähellä lapsuudenkotiani.

 

[PekkaSavo]

ja sehän loppuu, meinaan se sähkö liikkuminen. Ei niitä solmukohtia niin paljon ole etteikö muutamaa sataa muuntokentää pommittamaan pystyisi.

1939 talvesta oli Suomelle hyötyä. Nykyään saattaa olla että talvella tai syksyllä meitä voidaan kiristää koska ei ole enää sellaista kyvykkyyttä pärjätä ilman sähköä.

Tämän keskustelupalstan ihmiset pärjäävät varmasti mutta suomalaiset keskimäärin. Normaaliolosuhteissakin on sellainen valittelu muutaman tunnin sähkökatkoksista vaikka satutaan asumaan pienemmissä taajamissa.

Kaukolämpökään ei taida(?) kovin kauan ilman sähköä toimia?

 

[Coffee Man]

Suomessa on tietyissä piireissä hotistu vuosikymmenet siitä kuinka venäläiseen doktriiniin kuuluu ehdoitta vastustajan sotapotentiaalin lyöminen ja täydellinen vihollisen alistaminen. No eipä siltä kyllä näytä enää. Ukraina ja Georgia mielestäni osoittavat ihan muuta. Venäjä ehkä isolla eellä voisi toimia hotistulla tavalla, jos sillä olisi tautia takana tarpeeksi, mutta kun ei sitä ole rajattomasti. Eikä tule.

Puna-armeijan ajat ovat ohi.

Venäjällä ei ole riittävästi tykinruokaa, eikä sellaiseksi monikaan venäläinen nykymaailmassa halua ja ei niitä naapurimaiden neuvostokansalaisiakaan voi Raatteen tielle työntää, kun ne ottivat hatkat jo kauan sitten. Tämä on yksi syy siihen miksi venäläiset sotilaat eivät lähde sotaan, vaan sotaharjoituksiin jotka ovat hieman yllättäen naapurimaan puolella. Sotaharjoituksissa kuolleet sotilaat haudataan salaa, eikä omaisetkaan ole aina hautajaisissa mukana. Sotilaiden äiditkin ovat vieraan vallan agentteja, että ei tarvitse niidenkään itkuvirsiä kuunnella.

Venäjä ei ole julistanut sotaa aikoihin yhtään missään ja ei sellainen ole muutenkaan nykypäivää. Venäjä on turvaamassa rauhaa ja siinä se käyttää luovuutta lähes yhtä paljon kun USA ja kumppanit. Venäjää voisi jopa syyttää plagioinnsta, vaikka toki Venäjä käyttää kaalisopassaan ihan omia mausteita.

Venäjän armeija ei ole vieläkään mikään rasvattu salama, mutta ei sillä ole paljonkaan merkitystä, jos hyökätään vain pienimuotoisesti pieniin tai muuten heikkoihin maihin. Venäjä käyttää kaikissa sodissaan myös paikallisia apuvoimia ja jos sellaisia ei löydy se tuo ne muualta.

Venäjä ei pyri murskaamaan ja tuhoamaan, vaan painostamaan ja alistamaan.

Siinäkin se on ovela kettu...

Ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista jatkaa suorapuheista linjaa...

- Ukraina on ajettu nurkkaan, hän toteaa ja mainitsee Minsk 2 rauhansopimuksen, jota ei käytännössä noudateta Ukrainassa, koska se on poliittisesti mahdotonta.

Länsimaat painostavat Ukrainaa noudattamaan sopimusta, jota myös Venäjän tulisi noudattaa. Moshes mainitsee, ettei Venäjä toteuta osuuttaan liittyen esimerkiksi rajakysymykseen Itä-Ukrainassa.

Mitä Suomeen tulee niin Venäjä ei voi käyttää nykyisiä oppejaan ihan suoraan tähän maahan, mutta ainahan voi soveltaa ja käyttää mielikuvitusta. Sitä venäläisillä kyllä riittää, kun ei totuudessa pysyminen ole mitenkään tärkeä asia.

 

[Rajajääkäri]

Avoimesti ovat sanoneet, että seuraavan kahdeksan vuoden aikana ottavat työperäisiä noin kymmenen miljoonaa. Venäjällä kansallisuuksia ei tule jatkossakaan puuttuman.

Jonkuhan se on sielläkin töitä tehtävä.

 

[baikal]

1939 talvesta oli Suomelle hyötyä. Nykyään saattaa olla että talvella tai syksyllä meitä voidaan kiristää koska ei ole enää sellaista kyvykkyyttä pärjätä ilman sähköä.

Tämän keskustelupalstan ihmiset pärjäävät varmasti mutta suomalaiset keskimäärin. Normaaliolosuhteissakin on sellainen valittelu muutaman tunnin sähkökatkoksista vaikka satutaan asumaan pienemmissä taajamissa.

Kaukolämpökään ei taida(?) kovin kauan ilman sähköä toimia?

No ei. Tilapäisjärjestelyin saataneen toimimaan osittain. Sähköprobleema koskettaa äkkiä teollisuutta, pankkeja, sairaaloita, yleistä järjestystä ja turvallisuutta(pimeä), kylmäketjuja, logistisia paloja, viestintää....siitä voi pohtia jatkoa. Sähkö tänään on strategisen tason juttu.

 

[s91]

Kuitenkin valmiuslaki eksplisiittisesti pakottaa säännöstelyyn

Aivan, mutta jättää valtioneuvoston päätettäväksi, mitä säännöstellään. En epäile lainkaan, etteikö ole lait valmiina säännöstelyä varten. Pointti on vain se, että valtioneuvoston käsissä on suunnilleen täysin se, miten niitä käytetään. Laki antaa valtioneuvostolle mahdollisuuden säännöstelyyn, muttei pakota sitä tekemään oikeastaan mitään, jos se ei halua. Jos olet eri mieltä, niin lue siitä laista minulle se kohta, jossa sanotaan, vaikkapa kuinka monta kiloa lihaa s91 saa ostaa tuon lain tullessa voimaan.

Lisäksi valtio mm. suojelee valmiuslain aikana maksuvaikeuksiin joutuneita: 59 §

Niin, valtion suojelu on siis se, että velallisen ei ole maksettava viivästymiskorkoa. Sitä ei mitenkään spesifioida, miten valtio aikoo estää pankkien kaatumisen, jos ihmiset yhtäkkiä lakkaavat maksamasta lainojaan. Minusta valtiolla on kaksi vaihtoehtoa. Joko se maksaa asevelvollisille sen verran hyvää palkkaa, että nämä eivät joudu maksuvaikeuksiin lainojensa kanssa. Tai sitten se pelastaa vaikeuksiin joutuvat pankit. Edellinen olisi huomattavasti suoraviivaisempaa, jälkimmäisestä seuraa joka tapauksessa jonkinlaista häiriötä ja epävarmuutta talouteen.

Ja valtio voi siirtää velkansa maksua eteenpäin niin kauan, kun valmiuslaki on voimassa: 90 §

Tuossa ei kyllä puhuta veloista, vaan valtion lakisääteisistä menoista. Velkojen maksu on tietenkin mahdollista suvereenin valtion aina lopettaa (sillähän Kreikka uhkasi muutama vuosi sitten). Toinen asia, haluaako valtio näin tehdä, koska seurauksena on sitten välitön velkahanojen kiinnimeno. Tuo pykälä antaa käytännössä eduskunnalle ketterämmän tavan muutella budjettia kuin se, että joutuisi muuttamaan lakeja, joissa jotkut maksut määrätään.

Olisi täysin idioottimaista, jos valmiuslaki suoraan pakottaisi valtioneuvoston näihin säännöstelytoimiin. Seuraushan olisi tämä: Ensinnäkin jos kansalaisten velanmaksu loppuisi, tästä saattaisi seurata pankkien kaatumisia, mistä taas seuraisi se, että ihmiset ensitöikseen, kun kuulisivat vähänkään vihiä mahdollisesta valmiuslaista, kävisivät tyhjentämässä pankkitilinsä käteiseksi, mistä taas seuraisi sitten pankkien kaatuminen varmuudella. Sen jälkeen he kävisivät hamstraamassa niitä tuotteita, jotka laki pakottaisi säännöstelyyn. Ennen kaikkea bensa loppuisi välittömästä bensa-asemilta. Todennäköisesti kaupoista katoaisivat olennaisimmat tuotteet. Tämä olisi taas typerää, koska tällä touhulla valtio olisi itse aiheuttanut maahan puutostilan avainasioista, vaikkei mitään todellista puutosta olisikaan. Asemapaikkoihinsa marssiva armeija ei voisi käydä tankkaamassa ajoneuvojaan lähimmillä huoltoasemilla, koska kansalaiset olisivat ryystäneet ne tyhjiksi siltä varalta, että säännöstely iskee päälle.

Näihin säännöstelytoimiin kannattaisi ryhtyä vasta siinä tapauksessa, että maa oikeasti olisi eristettynä ja tuotteista alkaisi olla puute, ja silloinkin harkiten, eikä rysäyttäen kaikkea kerralla päälle. Markkinatalous on hemmetin hyvä keino resurssien allokointiin ja sen romuttamiseen tarvitaan erittäin hyvä syy, koska seuraus on aina markkinoiden häirinnästä se, että niiden tuotteiden, joita kipeimmin tarvitaan, tuotanto romahtaa. Puutteeseen on paljon helpompi vastata kaatamalla rahaa köyhille, jolla he itse ostavat sitä, mitä katsovat tarvitsevansa. Ja rahaa taas saa verottamalla rikkaita ja lainaamalla.

 

[J0h1F]

Näihin säännöstelytoimiin kannattaisi ryhtyä vasta siinä tapauksessa, että maa oikeasti olisi eristettynä ja tuotteista alkaisi olla puute

Tarkoitatkoo nyt, että ihmiset eivät alkaisi hamstrata tuotteita ja polttoaineita silloin, kun saisivat kuulla ulkomaankaupan joutuneen ongelmiin? Tämähän kiirisi kansan keskuudessa paljon laajemmalle kuin epäilyt valmiuslain käyttöönotosta tai hallituksen ja sotilasjohdon pohdinnasta säännöstelyn aloittamisesta.
Nimenomaan tuolloin, kun kuultaisiin, että nyt ei enää saada ulkomailta tuotua tavaraa entiseen tapaan, lähtisivät ihmiset sitä hamstraamaan. Säännöstely täytyy aloittaa ennen kuin tuotteista tulee puute, koska tällöin säännöstelyn idea jo hajoaa siinä, että säännöstelemälläkään ei saada enää sitä riittämään kaikille.

 

[Herman30]

Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että jos maa on vaarassa niin sen suojelemisesta tulisi maksaa vielä palkkaakin? Mitä sillä rahalla sodassa edes tekee?

Myös sodanaikana haluaa sähköyhtiö saada maksua kotijoukkosi käyttämästä sähköstä. Ja ruokakaupat eivät myöskään anna kotijoukollesi ilmaista ruokaa. Jne... Ehkä tämä selventää?

 

[s91]

Tarkoitatkoo nyt, että ihmiset eivät alkaisi hamstrata tuotteita ja polttoaineita silloin, kun saisivat kuulla ulkomaankaupan joutuneen ongelmiin?

Tuskinpa samalla tavoin, koska tuohon tilaan jouduttaisiin asteittain, kun taas valmiustilan julistaminen olisi naps off-on juttu. Kun sitä lakia lukee, niin näkee, että siinä on suunnilleen jokaiseen kohtaan jätetty juuri poliittiselle johdolle harkintavaltaa sen suhteen, miten tiukalle ruuvia kiristetään, eikä (toisin kuin ymmärsin sinun väittävän) kaikki menee sen lain mukaan ja poliittinen johto vain valvoo, että laki toteutuu.

Tämähän kiirisi kansan keskuudessa paljon laajemmalle kuin epäilyt valmiuslain käyttöönotosta tai hallituksen ja sotilasjohdon pohdinnasta säännöstelyn aloittamisesta.

"Ulkomaankauppa ongelmissa" on ihan eri asia kuin se, että huoltoasemalta ei kertakaikkia saa ostettua kuin tietyn määrän bensaa (tai mikä muu tahansa säännöstelytoimi). Pointti on juuri siinä, että laki antaa valtioneuvostolle hyvin vapaat kädet sen säännöstelyn toteuttamiseen. Sen ei ole mikään pakko (toisin kuin minusta annoit ymmärtää) säännöstellä juuri mitään ja se voi kohdistaa säännöstelyn vain tiettyihin asioihin.

Nimenomaan tuolloin, kun kuultaisiin, että nyt ei enää saada ulkomailta tuotua tavaraa entiseen tapaan, lähtisivät ihmiset sitä hamstraamaan. Säännöstely täytyy aloittaa ennen kuin tuotteista tulee puute, koska tällöin säännöstelyn idea jo hajoaa siinä, että säännöstelemälläkään ei saada enää sitä riittämään kaikille.

Voi olla, mutta oleellista on se, että laki ei pakota valtioneuvostoa panemaan suunnilleen koko taloutta säännöstelyn piiriin, vaan sen on mahdollista kohdistaa säännöstelytoimet niihin asioihin, joita katsoo tarvittavan säännösteltäviksi. Lain idea ei siis ole se, että lain kirjoittaja olettaisi tietävän, mitä kannattaa säännöstellä ja mitä ei, vaan se vain antaa poliittiselle johdolle tämän työkalun, jota se voi käyttää tai olla käyttämättä oman harkintansa mukaan. Ja juuri tällä tavoin toteutettuna on mahdollista minimoida esim. hamstraamisesta koituvat ongelmat, koska poliittinen johto voi toteuttaa säännöstelyn itse parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä ole velvoitettu tekemään sitä niin kuin lainkirjoittaja oli ajatellut.

Kyse on vähän samasta kuin devalvaatioissa aikanaan. Jos lakiin olisi kirjattu, että tiettyjen talouden tunnuslukujen näyttäessä X, on Suomen Pankin devalvoitava markka, tästä olisi seurannut se, että niiden lukujen alkaessa näyttää X, olisi seurannut valtava valuuttapako, kun kaikki kynnelle kykenevät olisivat parhaansa mukaan koittaneet päästä eroon markoista. Laki oli kuitenkin kirjoitettu niin, että devalvaatiosta päätti (olikosenyt) valtionvarainministeri, joka luonnollisesti piti salassa devalvaatiopäätöksen ja siten minimoi valuuttapaon. On järkevää, että tämä sama liikkumavara on valmiustilalaissa annettu valtioneuvostolle, eikä siitä ole tehty mitään automaattia.

 

[Raveni]

Aivan, mutta jättää valtioneuvoston päätettäväksi, mitä säännöstellään. En epäile lainkaan, etteikö ole lait valmiina säännöstelyä varten. Pointti on vain se, että valtioneuvoston käsissä on suunnilleen täysin se, miten niitä käytetään. Laki antaa valtioneuvostolle mahdollisuuden säännöstelyyn, muttei pakota sitä tekemään oikeastaan mitään, jos se ei halua. Jos olet eri mieltä, niin lue siitä laista minulle se kohta, jossa sanotaan, vaikkapa kuinka monta kiloa lihaa s91 saa ostaa tuon lain tullessa voimaan.



Niin, valtion suojelu on siis se, että velallisen ei ole maksettava viivästymiskorkoa. Sitä ei mitenkään spesifioida, miten valtio aikoo estää pankkien kaatumisen, jos ihmiset yhtäkkiä lakkaavat maksamasta lainojaan. Minusta valtiolla on kaksi vaihtoehtoa. Joko se maksaa asevelvollisille sen verran hyvää palkkaa, että nämä eivät joudu maksuvaikeuksiin lainojensa kanssa. Tai sitten se pelastaa vaikeuksiin joutuvat pankit. Edellinen olisi huomattavasti suoraviivaisempaa, jälkimmäisestä seuraa joka tapauksessa jonkinlaista häiriötä ja epävarmuutta talouteen.



Tuossa ei kyllä puhuta veloista, vaan valtion lakisääteisistä menoista. Velkojen maksu on tietenkin mahdollista suvereenin valtion aina lopettaa (sillähän Kreikka uhkasi muutama vuosi sitten). Toinen asia, haluaako valtio näin tehdä, koska seurauksena on sitten välitön velkahanojen kiinnimeno. Tuo pykälä antaa käytännössä eduskunnalle ketterämmän tavan muutella budjettia kuin se, että joutuisi muuttamaan lakeja, joissa jotkut maksut määrätään.

Olisi täysin idioottimaista, jos valmiuslaki suoraan pakottaisi valtioneuvoston näihin säännöstelytoimiin. Seuraushan olisi tämä: Ensinnäkin jos kansalaisten velanmaksu loppuisi, tästä saattaisi seurata pankkien kaatumisia, mistä taas seuraisi se, että ihmiset ensitöikseen, kun kuulisivat vähänkään vihiä mahdollisesta valmiuslaista, kävisivät tyhjentämässä pankkitilinsä käteiseksi, mistä taas seuraisi sitten pankkien kaatuminen varmuudella. Sen jälkeen he kävisivät hamstraamassa niitä tuotteita, jotka laki pakottaisi säännöstelyyn. Ennen kaikkea bensa loppuisi välittömästä bensa-asemilta. Todennäköisesti kaupoista katoaisivat olennaisimmat tuotteet. Tämä olisi taas typerää, koska tällä touhulla valtio olisi itse aiheuttanut maahan puutostilan avainasioista, vaikkei mitään todellista puutosta olisikaan. Asemapaikkoihinsa marssiva armeija ei voisi käydä tankkaamassa ajoneuvojaan lähimmillä huoltoasemilla, koska kansalaiset olisivat ryystäneet ne tyhjiksi siltä varalta, että säännöstely iskee päälle.

Näihin säännöstelytoimiin kannattaisi ryhtyä vasta siinä tapauksessa, että maa oikeasti olisi eristettynä ja tuotteista alkaisi olla puute, ja silloinkin harkiten, eikä rysäyttäen kaikkea kerralla päälle. Markkinatalous on hemmetin hyvä keino resurssien allokointiin ja sen romuttamiseen tarvitaan erittäin hyvä syy, koska seuraus on aina markkinoiden häirinnästä se, että niiden tuotteiden, joita kipeimmin tarvitaan, tuotanto romahtaa. Puutteeseen on paljon helpompi vastata kaatamalla rahaa köyhille, jolla he itse ostavat sitä, mitä katsovat tarvitsevansa. Ja rahaa taas saa verottamalla rikkaita ja lainaamalla.

Jos naapuri hyökkää Suomeen niin se pankin kaatuminen on murheista pienin. Tarpeenvaatiessa esim presidentti voi armahtaa ja anteeksi antaa joka ainoan asuntovelan.

 

[Raveni]

Myös sodanaikana haluaa sähköyhtiö saada maksua kotijoukkosi käyttämästä sähköstä. Ja ruokakaupat eivät myöskään anna kotijoukollesi ilmaista ruokaa. Jne... Ehkä tämä selventää?

Maksaako sähköyhtiö myös toimitusvaikeuksista korvausta? Ei. Sähkö yhtiöt ovat varmaan ensimmäisiä jotka valtio ottaa hallintaansa. Se ei tarkoita tosin että bileet pystyyn, kaljat kylmään ja saunat lämpiämään vaan sitä ilmaista sähköä säännösteltäisiin rajusti.

Ruokakaupat voidaan velvoittaa antamaan tiettymäärä per talous ilmaiseksi ruokaa toimia ns. Ruuan jako pisteenä.

Mitenköhän maksuliikenne mahtaisi ylipäätään toimia? Ketään ei käytä käteistä, työnantajat ei maksa käteisellä. Sähköinen maksuliikenne olisi varmasti enemmän ja vähemmän poikki.

 

[s91]

Jos naapuri hyökkää Suomeen niin se pankin kaatuminen on murheista pienin. Tarpeenvaatiessa esim presidentti voi armahtaa ja anteeksi antaa joka ainoan asuntovelan.

Niin, riippuu nyt siitä, puhutaanko tässä pitkästä vai lyhyestä sodasta. Jos todellakin kyse on lyhyestä sähäkästä sodasta (pituus korkeintaan talvisodan luokkaa), niin silloin on tosiaan monia asioita, jotka voidaan työntään syrjään vähäpätöisinä ja jättää setvittäväksi rauhan tultua. Suurella osalla ihmisiä on todennäköisesti sen verran säästöjä, että asuntolaina ei kaadu niskaan, vaikka pari kuukautta olisi tuloitta. Ja toisaalta pankitkin varmaan selviäisivät jonkin aikaa ilman, että ihmiset lyhentäisivät lainojaan etenkin, jos niillä on jonkinlainen valtiontakuu tukenaan. Lyhyessä sodassa valtion on helppo tehdä kaikenlaisia ratkaisuja, joilla tällaiset asiat hoidetaan. Yleensä homma sujuu vain kaatamalla rahaa peliin ja siihen valtiolla etenkin lyhyellä tähtäimellä yleensä on mahdollisuus, jos ei ole valmiiksi velkaantunut korvia myöden. Yksi näistä tavoista on juuri se, mistä tämä keskustelu lähti käyntiin, eli reserviläisille palkan maksu, jotta heidän ei tarvitse kantaa huolta henkilökohtainen taloutensa sekaisin menosta jouduttuaan lähtemään sotaan. Tämä on paljon parempi ratkaisu kuin asuntolainojen anteeksiantaminen, koska se ei johda pankkien kaatumiseen.

Pitkän sodan tapauksessa tilanne kuitenkin muuttuu. Jos siviilitalouden annetaan mennä hunningolle, niin seurauksena on se, että valtion kyky käydä sotaa (Napoleon: sotaan tarvitaan kolme asiaa: rahaa, rahaa ja rahaa) katoaa ja toiseksi kotirintaman tuki sodalle romahtaa. Tällöin on tärkeää, että rahamarkkinat pyörivät, kauppa käy, ihmiset saavat palkkansa jne.

 

[s91]

Maksaako sähköyhtiö myös toimitusvaikeuksista korvausta? Ei. Sähkö yhtiöt ovat varmaan ensimmäisiä jotka valtio ottaa hallintaansa. Se ei tarkoita tosin että bileet pystyyn, kaljat kylmään ja saunat lämpiämään vaan sitä ilmaista sähköä säännösteltäisiin rajusti.

Miksi sähköstä tehtäisiin ilmaista? Tällähän kadotettaisiin välittömästi markkinaohjaavuus. Joku panisi saunan lämpiämään, jos omaa kiintiötä olisi vielä jäljellä. Toiselta taas pahenisi ruuat pakastimeen, kun kiintiö oli jostain syystä tullut täyteen. Paljon järkevämpää on käyttää markkinoita. Jos sähköntuotanto takkuaa, niin nostetaan hintaa. Ihmiset vähentävät turhaa kulutustaan, mutta jatkavat tarpeellista.

Ruokakaupat voidaan velvoittaa antamaan tiettymäärä per talous ilmaiseksi ruokaa toimia ns. Ruuan jako pisteenä.

Siellä voisi jakaa myös yhdys sana ohje kirjoja.

Vakavammin, miksi tuossakaan jaettaisiin ruokaa ilmaiseksi? Jos vähittäisliike pakotettaisiin noin tekemään, niin seuraus olisi se, että moni liike panisi lapun luukulle, koska joutuisi ostamaan ruuan tukusta rahalla ja sitten antamaan sen pois ilmaiseksi. Jos ruuasta on puute ja sen hinta nousee, niin järkevää on antaa köyhille ihmisille rahaa, jolla he ostavat ruokansa sen sijaan, että sotkettaisiin markkinat niin, ettei ruuan tuottaminen enää ole kannattavaa.

Mitenköhän maksuliikenne mahtaisi ylipäätään toimia? Ketään ei käytä käteistä, työnantajat ei maksa käteisellä. Sähköinen maksuliikenne olisi varmasti enemmän ja vähemmän poikki.

Miksi sähköinen maksuliikenne olisi poikki? Oliko se poikki Ukrainassa tai Georgiassa (maat, jotka ovat sähköisen maksuliikenteen suhteen paljon kehittymättömämpiä kuin Suomi)? Eiköhän pankeilla ole jo rauhanaikanakin varasysteemit siltä varalta, että niiden servereiltä katkeaa verkkosähköt.

Ihan mielenkiinnosta, millaista ydinsotaskenaariota sinä tässä nyt pyörittelet mielessäsi? Jotenkin kirjoittelustasi saa sen kuvan, että koko siviiiliyhteiskunta menee totaalisen sekaisin sillä hetkellä, kun vihollisuudet alkavat. Onko näin tapahtunut missään? NATOlla oli täysi ilmaherruus Jugoslaviassa 1999 ja siellä se pystyi aika lailla tekemään, mitä halusi, mutta onko odotettavissa, että Suomen ilmapuolustus on yhtä surkeassa tilassa? Jos on, niin tämä olisi asia, johon tulisi vaikkapa armeijan miesluvun sijaan panostaa rutkasti lisää.

 

[baikal]

Mulle työnantaja maksoi aina sen erotuksen, mutta viimeisin kertaus olikin 22 vuotta sitten. Sotataloudessa rahojen käyttöä kyllä priorisoidaan. Jostain tingitään, mutta en heti osaa sanoa mistä. Ja jos meidän puolustustaistelumme on jonkun muun edun mukaista, niin oletettavasti apua tulee aika edullisestikin. Tämä tietty vaan oletusta.

Kyllä se aina Ruotsille ja Norjalle on -etujen mukaista-.

 

[Bodyguard]

Kyllä se aina Ruotsille ja Norjalle on -etujen mukaista-.

Juurikin näin...

 

[jak]

Rahasta tuli mieleen että mitäpä miettivät ne firman nuoret miehet sotaan lähtiessään kun Venäläiset tuontityöläiset jäävät tekemään ylitöitä?

 

[baikal]

Rahasta tuli mieleen että mitäpä miettivät ne firman nuoret miehet sotaan lähtiessään kun Venäläiset tuontityöläiset jäävät tekemään ylitöitä?

No tietysti: "monikulttuurisuus on rikkaus. Ei mulla muuta."

 

[Iso-Mursu]

Kuitenkin valmiuslaki eksplisiittisesti pakottaa säännöstelyyn (3 §:n kohdat 1-3 sisältävät Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen tai sen uhan):
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552
30 §


31 §


Tavallisen kansalaisen kannalta ehkä huomattavimpana 32 §


33 §


34 §


35 §


36 §


37 §


Ja vielä mm. 43 §


Lisäksi valtio mm. suojelee valmiuslain aikana maksuvaikeuksiin joutuneita: 59 §


Ja valtio voi siirtää velkansa maksua eteenpäin niin kauan, kun valmiuslaki on voimassa: 90 §


Nämä kaikki astuvat voimaan valmiuslain käyttöönoton myötä. Ja nykyinen valmiuslaki on vielä harvinaisen uusi laki, vuodelta 2011, eli ei mikään kuollut muinaisjäänne.



Ja tästä syystä PK-seudulla on erittäin suuret kalliosuojat väestölle varmuusvarastoineen, ja jokunen kallion sisällä oleva niiden lämmitykseen (monta kymmentä metriä kallion sisässä olevaa väestönsuojaa ei tarvitse lämmittääkään niin paljon, koska kallioperän lämpö pitää lämmön pysyvästi yli viiden asteen) ja sähköntuotantoon vaadittava julkisomisteinen vara-/säätövoimalaitos. Tällainen kallioon louhittu voimalaitos oli esimerkiksi varsin lähellä lapsuudenkotiani.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20862/ruokahuo.pdf?sequence=1

Nopeasti katsottuna tuolta löytyy jotain inffoa kriisiajan ruokahuollosta Suomessa.

En löytänyt nopeasti noin 15 vuoden takaa Hesarin juttua jossa kerrottiin Huoltovarmuuskeskuksen suunnittelemista säännöstelytuotteista