Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Amatööri kirjoitti:
Jonkin sortin konsultti. "tuhansiin"? herättää kysymyksiä. Et liene rekrytoija. Jonkinlainen kouluttaja? Itse olen kotoisin "paremmista" piireistä.
Vanhemmat opetti, että kaikki on samanarvoisia. Oppi meni perille. Olen läpikäynyt kaksi avosydän leikkausta ( Sydän täynnä hiilikuitua, kuulen joka lyönnin kilkatuksen, hiilikuidusta tehty aorttaläppä.) Se kuuluu niskasta. Ääni etenee veressä. 1000 m/s.
Klikkaa laajentaaksesi...
Turhaan arvuuttelet ammattiani. Samanarvoisiahan me ollaan, mutta erilaisia ja yhteiskunta sekä ihmiset taas reaalimaailmassa arvottavat ihmiset eri tavoin. Sitä me emme pääse pakoon piiloutumalla omien hyvien ja kauniiden kullattujen arvojemme taakse, joista ihmiset aina muutoinkin lipsuvat kun eivät keskity. Minulle on yhdentekevää oletko sinä presidentti vai huora. Ei tee heikkoakaan jutella kummankaan kanssa normaalisti. Se huorakin on joissain asioissa tietäväisempi kuin presidentti, sillä ammatti ei määrää mitä sinä tiedät. Minulle ihminen itse määrittelee aina itsensä ja maailmaan mahtuu erittäin muille haitallisia ihmisiä ja minä en niitä arvosta. Naisista taasen... Minä en voi valehdella, että suostuisin koskaan palkkaamaan myöskään yritykseeni naista johtotehtäviin. Se tulee suoraan sydämestä.
 
neme kirjoitti:
muille
Klikkaa laajentaaksesi...
Määrittele;) Itse olen perehtynyt tieteeseen ja taiteeseen. Enemmäm tai vähemmän. Sain älykkyystestissä keskitasoa paljon huonomman tuloksen. Älykkyystesti oli hyvin laadittu( Ei mikään nettitesti) vaan Psykologi oli läsnä. "hyvin" on suhteellista. Sain yliopiston fysiikan pääsykokeessa pistettä vaille täydet pisteet.
 
Viimeksi muokattu:
Venäjän armeija suunnittelee ja sen tehtävä on palauttaa entisen Neuvostoliiton maat. Venäjän armeijan taso riittää tähän juuri ja juuri ja Venäjä onkin entisen Neuvostoliiton maiden suvereniteetin ja itsenäisyyden suurin vaarantaja ja päävastustaja. Venäjä toimii hitaasti hivuttaen ja toivoo, ettei länsi kovin vastusta tätä hanketta.

Venäjän armeijan kalusto perustuu Neuvostoliiton jäämistöön. Neuvostoliitolla oli mieletön tutkimusohjelma joka suolsi koko ajan uutta tavaraa tuutista. Vertaa sitä Venäjään. Venäjä ei näytä tekevän juuri lainkaan tutkimusta.

Venäjä toimii edelleenkin Neuvostoliiton aikaisilla rohjoilla. Venäjä nolaa itseään lentämällä ikivanhalla Tupolev TU-95 Bear potkuripommikoneella rämistellen. Tai kurvaa paikalle antiikkisella Tupolev TU-22 romiskolla muttereita pudotellen. Kumpainenkin varmaankin näkyy tutkassa kuin taivaalla loistava supernova.

Voi vain pohtia mitä tapahtuu, kun Mig-29, SU-27, TU-22 ja muilla legendaarisilla Neuvostoliiton luomuksilla tulee lentotunnit täyteen. Venäjän ilmavoimat menettää suuren osan kalustostaan.

Venäjä ei näytä laskevan vesille lainkaan isoja laivoja. Venäjä rakentaa rannikkoluokan aluksia ja muutaman sukellusvenettä ja muutaman korvetin. Voi vain kuvitella mitä tapahtuu, kun Neuvostoliiton aikaisilta aluksilta tulee ajotunnit täyteen.

Venäjä on täynnä Neuvostoliiton aikaisia T-72, BTR ja BMP kalustoa. Tämä on ehkä se Venäjän suuri massa koska niitä on melko helppo ylläpitää koska niitä valmistavat tehtaat ja niiden koneistuslaitteet lienevät olevan hyvin öljyttyinä varastoissa.

Vertaa mitä kaikkea Yhdysvallat ja Saksa ja Ranska ja Britannia ovat luoneet niin niillähän on valtaisa määrä tekniikalta ihan eri aikakautta edustavaa äärimmäisen modernia kalustoa. Ja uutta vaan pukkaa, kun länsi kehittää moottoria, jolla pystyy lentämään avaruudessa ja ilmakehässä muuttamalla vain suihkumoottori lennossa napin painalluksella rakettimoottoriksi.

Venäjä ilmeisesti on muuttanut doktriinia Neuvostoliiton ajoista sillä tavalla, että Venäjä ei yritäkään luoda ruhjovaa voimaa vaan se luottaa ydinaseiden kykyyn pitää mahdollisen vihollisen sotatoimet viisaasti mahdollisimman rajattuina. Venäjä siis pelaa rikasta ja köyhää. Jos tapellaan niin sitten kumpikin tuhoaa toisensa ydinaseilla.

Jos pitäisi kylmästi järkeillä niin Venäjä käyttää ydinasetta sellaista vihollista vastaan, jolla ei ole ydinaseita ja joka ei kykene ydinaseilla tehtävään vastaiskuun.

Venäjä ei varmaankaan iskisi ydinaseilla ydinasevaltaa vastaan koska siitä seuraisi Venäjän kaupunkien tuhoutuminen vastapuolen ydiniskussa.

Suomi olisi varmaankin niin kova vastus Venäjän maavoimille, Karjalan kannaksella käytäisiin varmaan uusi Thermopylain taistelu, että Venäjä voisi varmaankin päättää tuhota Helsingin ydiniskulla. Lopputulos olisi varmaankin Suomen ehtoton antautuminen. Siksi Suomen pitää liittyä Natoon, että poistamme tämän mahdollisuuden Venäjältä. Ilman Naton jäsenyyttä periaatteessa länsimailla ei ole velvoitetta tulla Suomen tueksi, jos Venäjä hyökkää maavoimilla tai ydinaseilla.


Pistin Venäjän talous ketjuun tekstin jatkona olleen jatkokehitelmän tästä aiheesta.

http://maanpuolustus.net/threads/venäjän-talous.3579/page-90#post-204415
 
Viimeksi muokattu:
Tacitus kirjoitti:
Pahoitteluni, että tulee vähän off-topicia, mutta Golda Meiristä vielä sen verran, että hän uskalsi tehdä ennalta ehkäisevän iskun ja aloittaa kuuden päivän sodan. Lisäksi hän uskalsi aloittaa Israelin oman operaation Münchenin terroristeja vastaan. Kuitenkin nykypäivän Israelissa Benjamin Netanyahu voitti vaalit ties kuinka monennen kerran, ja on ollut pääministerinä jo kuudetta vuotta putkeen. Häntä pidetään kovan linjan miehenä, mutta teot on aika vaatimattomat. Kaikki tietävät tilanteen Iranin ydinohjelman suhteen. Aiheesta on jopa kirjoitettu monia kirjoja viime vuosina. Itse tykkäsin esimerkiksi kirjasta Does this mean war (2012). Pelitilanne on siis täysin selvä. Kaikki tietää sen. Israelilla on täysi valmius, ja heidän ilmavoimansa ovat harjoitteet operaatiota vuosikaudet. Miksi Netanyahu ei siis uskalla komentaa ilmaiskua Iranin ydinaselaboratorioita vastaan? Kovista puheistaan huolimatta Netanyahu ei mielestäni uskalla.

Monesti ihmiset helposti ajattelevat, että joku Sauli Niinistö on kova jätkä ja Pekka Haavisto tai Tarja Halonen jotenkin heikkoja. Tai Netanyahu on kova jätkä ja Golda Meir vanha, raihnainen, heikko nainen. Mutta mielikuvat ja todellisuus eivät aina vastaa toisiaan. Ehkä toisinaan mummo kukkamekossaan voi olla yhtä kova ja määrätietonen johtaja kuin mies tummassa puvussa. Ainakaan minä en ole mistään lukenut tai kuullut päinvastaista tutkimustietoa.
montagem%20golda,%20rabin,%20megin,%20netanyahu.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuuden päivän sota on sitä mihin Suomenkin pitää pyrkiä, siihen ei todellakaan ole munaa kellään tietämälläni suomalaisella poliitikolla.
Väitän että myös ATACMS kaupan perumisesta löytyy poliitikkojen pelkuruutta kun sitä myöhemmin avataan.
Venäjä kovisteli asiasta, se oli julkisuudessakin.
Toinen iso päätös on viedä Suomi niin lähelle ydinasetta kuin mahdollista.
Tähänkään ei löydy munaa.

Not just another arms deal:
The security policy implications of the United States selling advanced missiles to Finland

http://www.fiia.fi/fi/publication/279/not_just_another_arms_deal/

Ero on se että suomalaiset välttivät karjavaunut ja tuhoamisleirit, tai ainakin ne tällä puolen rajaa asuvat.
Venäjällä ollaan viimeistelemässä tuhat vuotta jatkunutta suomensukuisten kansanmurhaa, ne ovat sarja syrjintää, väestönsiirtoja ja ajoittain leimahtavaa suoraa väkivaltaa.

Valtion tärkein tehtävä on turvata kansalaistensa turvallisuus kaikkia uhkia vastaan.
Suomessa tämä ei toteudu, edes erikoisjoukkomme eivät saa pelastaa kansalaisia ulkomailla.
Jos joku murhaa suomalaisia niin kannatan tiedustelupalveluiden ja erikoisjoukkojen käyttöä kostamaan vaikka rättipää olisi missä savimajassa.
 
artti kirjoitti:
Venäjän armeija suunnittelee ja sen tehtävä on palauttaa entisen Neuvostoliiton maat. Venäjän armeijan taso riittää tähän juuri ja juuri ja Venäjä onkin entisen Neuvostoliiton maiden suvereniteetin ja itsenäisyyden suurin vaarantaja ja päävastustaja. Venäjä toimii hitaasti hivuttaen ja toivoo, ettei länsi kovin vastusta tätä hanketta.

Venäjän armeijan kalusto perustuu Neuvostoliiton jäämistöön. Neuvostoliitolla oli mieletön tutkimusohjelma joka suolsi koko ajan uutta tavaraa tuutista. Vertaa sitä Venäjään. Venäjä ei näytä tekevän juuri lainkaan tutkimusta.

Venäjä toimii edelleenkin Neuvostoliiton aikaisilla rohjoilla. Venäjä nolaa itseään lentämällä ikivanhalla Tupolev TU-95 Bear potkuripommikoneella rämistellen. Tai kurvaa paikalle antiikkisella Tupolev TU-22 romiskolla muttereita pudotellen. Kumpainenkin varmaankin näkyy tutkassa kuin taivaalla loistava supernova.

Voi vain pohtia mitä tapahtuu, kun Mig-29, SU-27, TU-22 ja muilla legendaarisilla Neuvostoliiton luomuksilla tulee lentotunnit täyteen. Venäjän ilmavoimat menettää suuren osan kalustostaan.

Venäjä ei näytä laskevan vesille lainkaan isoja laivoja. Venäjä rakentaa rannikkoluokan aluksia ja muutaman sukellusvenettä ja muutaman korvetin. Voi vain kuvitella mitä tapahtuu, kun Neuvostoliiton aikaisilta aluksilta tulee ajotunnit täyteen.

Venäjä on täynnä Neuvostoliiton aikaisia T-72, BTR ja BMP kalustoa. Tämä on ehkä se Venäjän suuri massa koska niitä on melko helppo ylläpitää koska niitä valmistavat tehtaat ja niiden koneistuslaitteet lienevät olevan hyvin öljyttyinä varastoissa.

Vertaa mitä kaikkea Yhdysvallat ja Saksa ja Ranska ja Britannia ovat luoneet niin niillähän on valtaisa määrä tekniikalta ihan eri aikakautta edustavaa äärimmäisen modernia kalustoa. Ja uutta vaan pukkaa, kun länsi kehittää moottoria, jolla pystyy lentämään avaruudessa ja ilmakehässä muuttamalla vain suihkumoottori lennossa napin painalluksella rakettimoottoriksi.

Venäjä ilmeisesti on muuttanut doktriinia Neuvostoliiton ajoista sillä tavalla, että Venäjä ei yritäkään luoda ruhjovaa voimaa vaan se luottaa ydinaseiden kykyyn pitää mahdollisen vihollisen sotatoimet viisaasti mahdollisimman rajattuina. Venäjä siis pelaa rikasta ja köyhää. Jos tapellaan niin sitten kumpikin tuhoaa toisensa ydinaseilla.

Jos pitäisi kylmästi järkeillä niin Venäjä käyttää ydinasetta sellaista vihollista vastaan, jolla ei ole ydinaseita ja joka ei kykene ydinaseilla tehtävään vastaiskuun.

Venäjä ei varmaankaan iskisi ydinaseilla ydinasevaltaa vastaan koska siitä seuraisi Venäjän kaupunkien tuhoutuminen vastapuolen ydiniskussa.

Suomi olisi varmaankin niin kova vastus Venäjän maavoimille, Karjalan kannaksella käytäisiin varmaan uusi Thermopylain taistelu, että Venäjä voisi varmaankin päättää tuhota Helsingin ydiniskulla. Lopputulos olisi varmaankin Suomen ehtoton antautuminen. Siksi Suomen pitää liittyä Natoon, että poistamme tämän mahdollisuuden Venäjältä. Ilman Naton jäsenyyttä periaatteessa länsimailla ei ole velvoitetta tulla Suomen tueksi, jos Venäjä hyökkää maavoimilla tai ydinaseilla.

Euroopassa oli sellainen ajatus, että tekemällä Venäjä mahdollisimman riippuvaiseksi kaupankäynnistä Euroopan kanssa pidämme rauhan Euroopassa. No, se malli epäonnistui.

Luulen, että Putinomics, eli tarkemmin kleptokratia, on vain yksinkertaisesti rakennelma joka vaatii tiettyjä juttuja, joita me näemme nyt tapahtuvan.

Toisaalta ei tämä mene oikein järkeen.

Miksi ihmeessä Venäjä haluaa asettaa entisten Neuvostoliiton maiden takaisin saamisen tärkeämmäksi asiaksi kuin liittolaisuuden Euroopan kanssa. Olemalla liittoutunut Euroopan kanssa Venäjällä olisi tie auki vaurauteen ja hyvinvointiin. Olemalla liittolainen Euroopan kanssa Venäjä olisi paljon vahvempi kohtaamaan ylikansoittuneen planeetan haasteita.

Venäjä on täysin riippuvainen kaasutuloista. Venäjän kaikki putket menevät Eurooppaan. Jos Venäjä katkaisee Euroopalta kaasun Venäjä katkaisee itseltään tulot. Luulen, että nämä näyttävät sotilaalliset harjoitukset on ehkä sittenkin Venäjän pullistelua sen peittämiseksi, että Venäjä ei ole valmis konkreettisiin toimiin kuten kaasun katkaiseminen.

Toisaalta voi pohtia, että kyse on siitä, että Venäjä näyttää mitä seuraa, jos länsi vakavasti vahingoittaa Venäjän taloutta. Venäjä luulee, että se voi uhkailemalla estää Venäjän potkimisen swiftistä. Länsi näkee asian niin, että Venäjä kerjää tulla potkituksi swiftistä.

Sitä voi pohtia oliko öljyn hinnan romauttaminen lännen toimi vai johtuiko se öljyn ylitarjonnasta. Luulen, että kyse oli siitä, että öljy oli keinottelulla ylihinnoiteltu ja ylihinnoittelu oli suhteellisen helppo purkaa, kun tuli tarve laittaa Iran, Venäjä ja Venezuela kyykkyyn.

Venäjän sotilaallinen uhittelu on siis Venäjän raivon ilmaisemista odotettavissa olevan valtiollisen konkurssin takia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvää pohdintaa Artilta, jatketaanpa tästä vähän kansantaloustieteellisistä näkökohdista...

Vuonna 1938 maailman tuon aikaisten suurvaltojen bruttokansantuote näytti oheiselta. Nämä ovat absoluuttisia lukuja, PPP-korjattu antaa aivan erilaiset lukemat erityisesti sisämarkkinoilla toimineille diktatuureille (Venäjä ja Saksa). Puhdas BKT kuitenkin kuvaa maan kokonaistuotantoa paremmin esimerkiksi mietittäessä sotateollisuuden potentiaalia.

The Nominal National Products of the major powers in 1938, in current dollars:
(1) United States: 84.7 billion
(2) Germany: 46.0 billion*
(3) UK: 27.51 billion
(4) USSR: 23.02 billion
(5) France: 16.18 billion
(6) Italy: 8.68 billion
(7) Japan: 7.49 billion

The per capita figures:

(1) United States: 649
(2) Germany: 590
(3) UK: 579
(4) USSR: 138
(5) France: 385
(6) Italy: 200
(7) Japan: 104
*Note that Germany's figures includes Austria and parts of Czechoslovakia, as they were annexed into the country in 1938.

Vuonna 2013 IMF listasi seuraavat luvut absoluuttiselle BKT:lle 10 suurimman kansantalouden osalta. Eri tahojen luvut poikkeavat hivenen, otin tähän vertailuun IMF:n, jossa Venäjän sijoitus on korkein.

Rank Country/Region GDP (Millions of US$)

European Union 17,512,109

1 United States 16,768,050
2 China 9,469,124[n 2]
3 Japan 4,898,530
4 Germany 3,635,959
5 France 2,807,306
6 United Kingdom 2,523,216
7 Brazil 2,246,037
8 Russia 2,096,774[n 3]
9 Italy 2,071,955
10 India 1,876,811

Tilastoista huomaamme, että Saksa oli vuonna 1938 todellinen suurvalta taloudelliselta ja tuotannolliselta potentiaaliltaan. Yhdessä Italian kanssa Saksa oli samaa suuruusluokkaa kuin Britannia, Ranska ja Venäjä yhteensä. Puhtaasti teollisen kapasiteetin puolesta voi todeta, että ilman USA:n apua liittoutuneet eivät olisi voittaneet Saksaa ja Italiaa. Käytännössä tietenkin raaka-aineiden puute, erityisesti öljyn puute, olisi ajanut Saksan ahdinkoon.

Kun katsomme vuoden 2013 tilastoja, huomaamme, että Venäjä on tässä sarjassa taloudellinen kääpiö. Venäjällä ei olisi mitään mahdollisuuksia voittaa totaalista sotaa, jossa kansakunnan potentiaali valjastetaan sotateollisuuden tarpeisiin. Lisäksi kun huomioidaan Artin esiin nostamat ongelmat varustautumisessa, vanheneva kalusto ja jälkeen jäänyt teknologia, lopputulos olisi selvä.

Sanoisin, että suursotaan Venäjän rahkeet eivät riitä millään. Paikallisiin sotiin naapurivaltoja vastaan resurssit tosin riittävät pelottavankin hyvin!
 
Hanski kirjoitti:
Hyvää pohdintaa Artilta, jatketaanpa tästä vähän kansantaloustieteellisistä näkökohdista...

Vuonna 1938 maailman tuon aikaisten suurvaltojen bruttokansantuote näytti oheiselta. Nämä ovat absoluuttisia lukuja, PPP-korjattu antaa aivan erilaiset lukemat erityisesti sisämarkkinoilla toimineille diktatuureille (Venäjä ja Saksa). Puhdas BKT kuitenkin kuvaa maan kokonaistuotantoa paremmin esimerkiksi mietittäessä sotateollisuuden potentiaalia.

The Nominal National Products of the major powers in 1938, in current dollars:
(1) United States: 84.7 billion
(2) Germany: 46.0 billion*
(3) UK: 27.51 billion
(4) USSR: 23.02 billion
(5) France: 16.18 billion
(6) Italy: 8.68 billion
(7) Japan: 7.49 billion

The per capita figures:

(1) United States: 649
(2) Germany: 590
(3) UK: 579
(4) USSR: 138
(5) France: 385
(6) Italy: 200
(7) Japan: 104
*Note that Germany's figures includes Austria and parts of Czechoslovakia, as they were annexed into the country in 1938.

Vuonna 2013 IMF listasi seuraavat luvut absoluuttiselle BKT:lle 10 suurimman kansantalouden osalta. Eri tahojen luvut poikkeavat hivenen, otin tähän vertailuun IMF:n, jossa Venäjän sijoitus on korkein.

Rank Country/Region GDP (Millions of US$)

European Union 17,512,109

1 United States 16,768,050
2 China 9,469,124[n 2]
3 Japan 4,898,530
4 Germany 3,635,959
5 France 2,807,306
6 United Kingdom 2,523,216
7 Brazil 2,246,037
8 Russia 2,096,774[n 3]
9 Italy 2,071,955
10 India 1,876,811

Tilastoista huomaamme, että Saksa oli vuonna 1938 todellinen suurvalta taloudelliselta ja tuotannolliselta potentiaaliltaan. Yhdessä Italian kanssa Saksa oli samaa suuruusluokkaa kuin Britannia, Ranska ja Venäjä yhteensä. Puhtaasti teollisen kapasiteetin puolesta voi todeta, että ilman USA:n apua liittoutuneet eivät olisi voittaneet Saksaa ja Italiaa. Käytännössä tietenkin raaka-aineiden puute, erityisesti öljyn puute, olisi ajanut Saksan ahdinkoon.

Kun katsomme vuoden 2013 tilastoja, huomaamme, että Venäjä on tässä sarjassa taloudellinen kääpiö. Venäjällä ei olisi mitään mahdollisuuksia voittaa totaalista sotaa, jossa kansakunnan potentiaali valjastetaan sotateollisuuden tarpeisiin. Lisäksi kun huomioidaan Artin esiin nostamat ongelmat varustautumisessa, vanheneva kalusto ja jälkeen jäänyt teknologia, lopputulos olisi selvä.

Sanoisin, että suursotaan Venäjän rahkeet eivät riitä millään. Paikallisiin sotiin naapurivaltoja vastaan resurssit tosin riittävät pelottavankin hyvin!
Klikkaa laajentaaksesi...


Venäjän armeija ja Venäjän talous liittyvät tiukasti toisiinsa. Ilman taloutta ei ole armeijaa. Laitoin kuitenkin talouteen liittyvän jatkokehitelmän Venäjän talousosioon eli aihepiiri siis hieman hajosi omista toimistani.

Pistin Venäjän talous ketjuun tekstin jatkona olleen jatkokehitelmän tästä aiheesta.

http://maanpuolustus.net/threads/venäjän-talous.3579/page-90#post-204415
 
Viimeksi muokattu:
The Japanese decision to initiate war against the United States in 1941 continues to perplex. Did the Japanese recognize the odds against them? How did they expect to defeat the United States? The presumption of irrationality is natural, given Japan's acute imperial overstretch in 1941 and America's overwhelming industrial might and latent military power. The Japanese decision for war, however, must be seen in the light of the available alternatives in the fall of 1941, which were either national economic suffocation or surrender of Tokyo's empire on the Asian mainland.
Klikkaa laajentaaksesi...

The Japanese-American road to the Pacific War in 1941 yields several enduring lessons of particular relevance for today's national security decisionmakers:

1. Fear and honor, "rational" or not, can motivate as much as interest.

2. There is no substitute for knowledge of a potential adversary's history and culture.

3. Deterrence lies in the mind of the deterree, not the deterrer.

4. Strategy must always inform and guide operations.

5. Economic sanctioning can be tantamount to an act of war.

6. The presumption of moral or spiritual superiority can fatally discount the consequences of an enemy's material superiority.

7. "Inevitable" war easily becomes a self-fulfilling prophesy.
Klikkaa laajentaaksesi...

http://www.strategicstudiesinstitute.army.mil/pubs/summary.cfm?q=905
 
Hanski kirjoitti:
Kyllä, tässä olet aivan oikeassa!!! Venäjä valmistautuu ehdottomasti suursotaan ja aivan yhtä ehdottomasti he tulisivat sen häviämään. Tietävätkö venäläiset tämän ja haittaako se (irrationaalista) päätöksentekoa? En tosiaankaan tiedä vastausta, mutta toivottavasti eivät ole yhtä typeriä kuin Japani 1940-luvulla!
Klikkaa laajentaaksesi...

Venäjä kuitenkin ensisijaisesti valmistautuu pienempiin voittoihin ja suursotavalmistelu on sitten varavaihtoehtona. Tarkoituksena on selvästi testata NATO:a ja pyrkiä rapauttamaan sitä. Suomelle on varattu paikka vasallina ja tämänkin saavuttamiseksi on sotilaallinen suunnitelma. Taktista voidaan käyttää ns. puolustuksellisesti kun alkaa vetää tuulettimeen.
 
JHartikka kirjoitti:
Valmistautumiseen kuuluu vastustajan hajottaminen sisäistä eripuraa levittämällä. Tässä eräs artikkelilinkki aiheesta.

Timothy Snyder: Ukraine is but one aspect of a much larger strategy that threatens European order

Snyder argues that Russia’s threat to Ukraine is but one aspect of a much larger strategy that threatens the entire European order. The enormous stress that Ukrainian and European institutions are under today due to Russia’s actions are “precisely the point” of Russia’s attempt to destabilize and dismantle not only Ukraine, but Europe. Moreover, Russian propaganda manipulates our understanding of European history, channeling our memories in a way that exports its own responsibility for the Soviet Union’s crimes during World War II. Snyder presents and historically contextualizes two literary examples, one from a Gulag memoir, the other from a WB Yeats poem, to show how the steady, progressive dismantling of an integral whole into its constituent parts is as much the essence of Russian totalitarian propaganda in the past as it is now. The strategy is the same, whether breaking a political prisoner in the Gulag or dismantling a nation or union of nations.

Snyder begins with a discussion of the last time Europe was divided and European systems were destroyed. He considers the signing by Hitler and Stalin in 1939 of the now infamous Molotov-Ribbentrop Pact as the beginning of the end of the European order. The Pact in effect made the Soviet Union and Nazi Germany allies, who then proceeded to invade and divide a good deal of Eastern Europe between them. “Stalin made an alliance with Hitler in order to turn European energies against themselves,” states Snyder.

2015/03/18 • Politics

Article by: Paula Chertok

In the year since Ukraine’s Euromaidan Revolution, Russia has done much to undermine Ukraine’s sovereignty. It annexed Crimea and began a war along Russia’s border with Ukraine. In his remarks from a March 2, 2015 conference entitled “Ukraine, Russia and the EU: Europe, a Year after Crimea Annexation” held in Berlin, historian Timothy Snyder examines the tactics used in Russia’s recent aggressive actions in Ukraine against the backdrop of European history, and, specifically the history and memory of World War II. His insights and conclusions are important for anyone interested in looking critically at what is happening in Ukraine, Russia, and Europe today, and how it is we got here.

What does it mean to rehabilitate the history of the Soviet Union when part of the history of the Soviet Union is precisely the history of contact with Nazi Germany?

The reason why Putin makes an alliance with the Far Right is to destroy the European Union. It’s the exact same line of thinking


molotovxx.jpg
Snyder goes on to list some of the “symptoms” of Russia’s disintegration strategy already encountered in Europe:

  1. support of client states inside the European Union;
  2. support of separatism from the European Union and separatism within European states;
  3. support of right-wing populism inside European Union member states;
  4. support of fascism, fascists and neo-Nazis inside the European Union;
  5. the provision of a political theory about how things should fall apart.
Lisää: http://euromaidanpress.com/2015/03/...arger-strategy-that-threatens-european-order/
Klikkaa laajentaaksesi...

Alpo Rusi kirjoittaa samasta aiheesta kuin Snyder:

Venäjä hajottaa EU:ta määrätietoisesti - vaihtoehtoja Suomelle

18/3/2015

Kansainvälisen politiikan arvostetuimmat asiantuntijat ovat EU:ssa ja Yhdysvalloissa analysoineet Venäjän politiikan muutosta. Yhden kiinnostavimmista puheenvuoroista on esittänyt Yalen yliopiston professori Timothy Snyder. Hän katsoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putin asetti päämääräksen EU:n hajottamisen kesällä 2013, siis puoli vuotta ennen Ukrainassa alkaneita Maidanin mielenosoituksia. Venäjä etsii liittolaisia EU:sta (Unkari ehkä Kypros) ja tukee EU-vastaisia poliittisia puolueita (Le Pen, Syriza, Jobbik). Samoihin aikoihin Venäjän sotilasjohto ryhtyi julkisesti esittelemään ”hybridisodan” periaatteita, ”uutta sodanjohdon oppia”.

Venäjän suurpoliittisen suunnan muutos ei tapahtunut äkillisesti, vaan oli kehkeytymässä 2000-luvun alusta alkaen. Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä ei ole ollut vastaavaa kylmää kautta kuin viimeksi 1980-luvun alkupuolella. Kansainvälinen järjestelmä on muutostilassa jota vodaan verrata vain Neuvostoliiton hajoamsieen ja sen vaikutuksiin 1992. Viimeistään elokuussa 2008 piti olla selvä, että Venäjä tukeutuu sotilaallisiin keinoihin poliittisten tavoitteidensa ajamiseksi. Georgialle haluttiin sanoa selvä ei, kun maa oli esittänyt halunsa liittyä NATO:n jäseneksi. Samalla Venäjä tajusi, että ”vanhanaikainen”, pienimuotoinen sotilaallinen interventio ei ole tehokas. Tarvittiin puolustuskyvyn suurisuuntaista vahvistamista, mutta myös sotilasopin ”päivittämistä”. Vuosina 2014/2015 on Ukrainassa nähty, mistä uudessa sotilasopissa on kyse. Venäjä käyttää perinteistä sotilasvoimaa pelotteluun, mutta käytännössä murtaa vastarinnan varhemmin hybridisodan metodeilla. Kuten Putin totesi taannoin TV-dokumentissa, ydinaseita oltiin valmiita harkitsemaan, mikäli länsimaat olisivat astuneet Krimin maaperälle. Samalla toistui vuosien 1953, 1956 ja 1968 historia: Neuvostoliitto murskasi ”kansan kumoukset” panssareilla DDR:ssä,Unkarissa ja Tshekkoslovakiasssa ilman, että NATO tai länsi olisivat olleet valmiita väliintuloon ja siten riskeeranneet ydinsodan syttymisen näiden tapahtumien seurauksena.

Venäjä nähtävästi haluaa toden teolla luoda ”venäläisen maailmanyhteisön”, jota termiä käyttää Putinin lähipiiriiin kuuluva Sergei Glasjew. Siihen ei kuulu kansalaisyhteiskunta ja demokratia. Äärinationalistit Venäjällä puhuvat avoimesti ”Suur-Venäjästä”, johon historiallisesti kuuluu esimerkiksi koko Ukraina, josta ei enää saa tulla ”Puolan provinssia”, kuten nationalistinen ideologi Alexandr Duginin on todennut. Venäjälle ei kelpaa pelkästään yhteistyö, josta se ei katso saavansa riittävästi etuja, vaan se haluaa määritellä valtapiirinsä voimapolitiikan keinoilla. Tässä strategiassa se varaa oikeuden rajan siirtoihin ja haluaa hajottaa Euroopan unionia sekä estää NATO:n laajennuksen.


​
Lisää: http://www.alporusi.fi/blogi/venaja-hajottaa-euta-maaratietoisesti-vaihtoehtoja-suomelle
 
Venäjä valmistautuu sotaan, ja se on ollut nähtävissä jo pitkään. Mihinkään pikkusotaan Venäjä ei valmistaudu. Tämä on helppo päätellä. Lainsäädännön muutokset sotaa käyvän maan tarpeisiin on ollut muotina jo pitkään ja sen on oppositokin huomannut. Siitä on jo muutama vuosi kun Venäjältä tuli huolestuneita viestejä että tämä on sotaan valmistautuvan maan touhuja.
Propagandakoneisto on viritetty ja vapauksia rajoitettu samalla kun aseita on taottu kaikki nämä vuodet. Aivan samanlailla kuin 30-luvun Saksassa. Pikkusotiin ei tarvitse tälläistä vaivaa nähdä.

Voi toki olla niin, että kun kansa on viritetty sotamoodiin, niin se vastaa montaa ohjuspatteria diplomatian kentillä. On hartioita.
Sitten jos lännestä löytyy joku joka vetää rajan ja sen rajan ylittäminen tarkoittaisi sotaa, niin sitten nähdään. Pelkästään tuollaisen rajan tekeminen voi olla ylivoimainen juttu lännelle. Oma veikkaus on että kaikki otetaan mikä on löysässä,eli kaikki Naton ulkopuoliset maat. Suomi on erikoistapaus ja saa erikoiskohtelun joko hyvässä tai pahassa.
 
Fortis kirjoitti:
Venäjä kuitenkin ensisijaisesti valmistautuu pienempiin voittoihin ja suursotavalmistelu on sitten varavaihtoehtona. Tarkoituksena on selvästi testata NATO:a ja pyrkiä rapauttamaan sitä. Suomelle on varattu paikka vasallina ja tämänkin saavuttamiseksi on sotilaallinen suunnitelma. Taktista voidaan käyttää ns. puolustuksellisesti kun alkaa vetää tuulettimeen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Taktisia ydinaseita Venäjä doktriininsa mukaisesti varautuu käyttämään entistä herkemmin.
Niin meidän pitää olettaa kun niillä leuhkitaan poliitikkojenkin toimesta.

Suomi tarvitsee pelotteen, USA:lta tai oman.
Puolustuksemme onnistumisen vaatimus on konventionaalinen sota jossa voimme käyttää omia vahvuuksiamme, maantiedettä, taktiikkaa ja uusia asejärjestelmiä.

Venäjän puheiden kuittaaminen retoriikkana on venäläisen ruletin peluuta suomalaisten hengellä.

Venäjä on Suomelle eksistentiaalinen uhka, se pitää tunnustaa ja toimia sen mukaisesti.

Tässä ei auta tupaillat, ay-saunat tai kauppakamari kekkerit missä haaveillaan että kyllä kotiryssien avulla tai EU:n "pehmeän voiman" kautta asiat hoidetaan kotiin.
 
JHartikka kirjoitti:
Alpo Rusi kirjoittaa samasta aiheesta kuin Snyder:

Venäjä hajottaa EU:ta määrätietoisesti - vaihtoehtoja Suomelle

18/3/2015

Kansainvälisen politiikan arvostetuimmat asiantuntijat ovat EU:ssa ja Yhdysvalloissa analysoineet Venäjän politiikan muutosta. Yhden kiinnostavimmista puheenvuoroista on esittänyt Yalen yliopiston professori Timothy Snyder. Hän katsoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putin asetti päämääräksen EU:n hajottamisen kesällä 2013, siis puoli vuotta ennen Ukrainassa alkaneita Maidanin mielenosoituksia. Venäjä etsii liittolaisia EU:sta (Unkari ehkä Kypros) ja tukee EU-vastaisia poliittisia puolueita (Le Pen, Syriza, Jobbik). Samoihin aikoihin Venäjän sotilasjohto ryhtyi julkisesti esittelemään ”hybridisodan” periaatteita, ”uutta sodanjohdon oppia”.

Venäjän suurpoliittisen suunnan muutos ei tapahtunut äkillisesti, vaan oli kehkeytymässä 2000-luvun alusta alkaen. Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä ei ole ollut vastaavaa kylmää kautta kuin viimeksi 1980-luvun alkupuolella. Kansainvälinen järjestelmä on muutostilassa jota vodaan verrata vain Neuvostoliiton hajoamsieen ja sen vaikutuksiin 1992. Viimeistään elokuussa 2008 piti olla selvä, että Venäjä tukeutuu sotilaallisiin keinoihin poliittisten tavoitteidensa ajamiseksi. Georgialle haluttiin sanoa selvä ei, kun maa oli esittänyt halunsa liittyä NATO:n jäseneksi. Samalla Venäjä tajusi, että ”vanhanaikainen”, pienimuotoinen sotilaallinen interventio ei ole tehokas. Tarvittiin puolustuskyvyn suurisuuntaista vahvistamista, mutta myös sotilasopin ”päivittämistä”. Vuosina 2014/2015 on Ukrainassa nähty, mistä uudessa sotilasopissa on kyse. Venäjä käyttää perinteistä sotilasvoimaa pelotteluun, mutta käytännössä murtaa vastarinnan varhemmin hybridisodan metodeilla. Kuten Putin totesi taannoin TV-dokumentissa, ydinaseita oltiin valmiita harkitsemaan, mikäli länsimaat olisivat astuneet Krimin maaperälle. Samalla toistui vuosien 1953, 1956 ja 1968 historia: Neuvostoliitto murskasi ”kansan kumoukset” panssareilla DDR:ssä,Unkarissa ja Tshekkoslovakiasssa ilman, että NATO tai länsi olisivat olleet valmiita väliintuloon ja siten riskeeranneet ydinsodan syttymisen näiden tapahtumien seurauksena.

Venäjä nähtävästi haluaa toden teolla luoda ”venäläisen maailmanyhteisön”, jota termiä käyttää Putinin lähipiiriiin kuuluva Sergei Glasjew. Siihen ei kuulu kansalaisyhteiskunta ja demokratia. Äärinationalistit Venäjällä puhuvat avoimesti ”Suur-Venäjästä”, johon historiallisesti kuuluu esimerkiksi koko Ukraina, josta ei enää saa tulla ”Puolan provinssia”, kuten nationalistinen ideologi Alexandr Duginin on todennut. Venäjälle ei kelpaa pelkästään yhteistyö, josta se ei katso saavansa riittävästi etuja, vaan se haluaa määritellä valtapiirinsä voimapolitiikan keinoilla. Tässä strategiassa se varaa oikeuden rajan siirtoihin ja haluaa hajottaa Euroopan unionia sekä estää NATO:n laajennuksen.


​
Lisää: http://www.alporusi.fi/blogi/venaja-hajottaa-euta-maaratietoisesti-vaihtoehtoja-suomelle
Klikkaa laajentaaksesi...


EU hajoaa ihan omaan itseensä, sen perään on turha itkeä.
Meidän tärkein kumppanimme turvallisuuden kannalta ei edes kuulu siihen ja on sen kilpailija.
 
Jaa, kuka tuosta gangsteri-sirkuksesta osaa sanoa - jotenkin kyllä vaikuttaa siltä, että Putinin hallinnon kleptokratian ja revansistisen kansalliskiihkon yhdistelmä on hiljalleen tulossa umpikujaan, josta on sitten päästävä jotakin kautta pois. Mutta onko se reitti rationaalinen vai irrationaalinen? Kyllä tässä suomalaisena toivoo joka tapauksessa oman puolustuvalmiutemme merkittävää vahvistamista. Omalta kohdaltani tämän lisäksi vielä Nato-jäsenyyttä tai edes jonkinlaista yhteisymmärrystä kriisin aikaisesta yhteistyöstä (minkä tyyppinen oli Ruotsillakin kylmän sodan aikana).
 
hwyl kirjoitti:
Jaa, kuka tuosta gangsteri-sirkuksesta osaa sanoa - jotenkin kyllä vaikuttaa siltä, että Putinin hallinnon kleptokratian ja revansistisen kansalliskiihkon yhdistelmä on hiljalleen tulossa umpikujaan, josta on sitten päästävä jotakin kautta pois. Mutta onko se reitti rationaalinen vai irrationaalinen? Kyllä tässä suomalaisena toivoo joka tapauksessa oman puolustuvalmiutemme merkittävää vahvistamista. Omalta kohdaltani tämän lisäksi vielä Nato-jäsenyyttä tai edes jonkinlaista yhteisymmärrystä kriisin aikaisesta yhteistyöstä (minkä tyyppinen oli Ruotsillakin kylmän sodan aikana).
Klikkaa laajentaaksesi...


Onko tulossa Putinin epätoivoinen ns. Grande Final, jossa ilotulitteissa käytetään muuta kuin ruutia?? Toivottavasti ei.
 
Talvela kirjoitti:
Kuuden päivän sota on sitä mihin Suomenkin pitää pyrkiä, siihen ei todellakaan ole munaa kellään tietämälläni suomalaisella poliitikolla.
Väitän että myös ATACMS kaupan perumisesta löytyy poliitikkojen pelkuruutta kun sitä myöhemmin avataan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miksi sitten ikävämpi AGM-158 meni läpi? Nämä poliitikot ovat tyhmiä tai ilmavoimat oli nopeampi?
 
Suomen koskemattomuus tulee perustua siihen että AGM-158 voidaan varustaa ydinkärjellä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top