Hyvää pohdintaa Artilta, jatketaanpa tästä vähän kansantaloustieteellisistä näkökohdista...
Vuonna 1938 maailman tuon aikaisten suurvaltojen bruttokansantuote näytti oheiselta. Nämä ovat absoluuttisia lukuja, PPP-korjattu antaa aivan erilaiset lukemat erityisesti sisämarkkinoilla toimineille diktatuureille (Venäjä ja Saksa). Puhdas BKT kuitenkin kuvaa maan kokonaistuotantoa paremmin esimerkiksi mietittäessä sotateollisuuden potentiaalia.
The Nominal National Products of the major powers in 1938, in current dollars:
(1) United States: 84.7 billion
(2) Germany: 46.0 billion*
(3) UK: 27.51 billion
(4) USSR: 23.02 billion
(5) France: 16.18 billion
(6) Italy: 8.68 billion
(7) Japan: 7.49 billion
The per capita figures:
(1) United States: 649
(2) Germany: 590
(3) UK: 579
(4) USSR: 138
(5) France: 385
(6) Italy: 200
(7) Japan: 104
*Note that Germany's figures includes Austria and parts of Czechoslovakia, as they were annexed into the country in 1938.
Vuonna 2013 IMF listasi seuraavat luvut absoluuttiselle BKT:lle 10 suurimman kansantalouden osalta. Eri tahojen luvut poikkeavat hivenen, otin tähän vertailuun IMF:n, jossa Venäjän sijoitus on korkein.
Rank Country/Region GDP (Millions of US$)
European Union 17,512,109
1 United States 16,768,050
2 China 9,469,124[n 2]
3 Japan 4,898,530
4 Germany 3,635,959
5 France 2,807,306
6 United Kingdom 2,523,216
7 Brazil 2,246,037
8 Russia 2,096,774[n 3]
9 Italy 2,071,955
10 India 1,876,811
Tilastoista huomaamme, että Saksa oli vuonna 1938 todellinen suurvalta taloudelliselta ja tuotannolliselta potentiaaliltaan. Yhdessä Italian kanssa Saksa oli samaa suuruusluokkaa kuin Britannia, Ranska ja Venäjä yhteensä. Puhtaasti teollisen kapasiteetin puolesta voi todeta, että ilman USA:n apua liittoutuneet eivät olisi voittaneet Saksaa ja Italiaa. Käytännössä tietenkin raaka-aineiden puute, erityisesti öljyn puute, olisi ajanut Saksan ahdinkoon.
Kun katsomme vuoden 2013 tilastoja, huomaamme, että Venäjä on tässä sarjassa taloudellinen kääpiö. Venäjällä ei olisi mitään mahdollisuuksia voittaa totaalista sotaa, jossa kansakunnan potentiaali valjastetaan sotateollisuuden tarpeisiin. Lisäksi kun huomioidaan Artin esiin nostamat ongelmat varustautumisessa, vanheneva kalusto ja jälkeen jäänyt teknologia, lopputulos olisi selvä.
Sanoisin, että suursotaan Venäjän rahkeet eivät riitä millään. Paikallisiin sotiin naapurivaltoja vastaan resurssit tosin riittävät pelottavankin hyvin!