Varmuusvarastojen polttoaineet uusitaan miljoonien urakassa

Tvälups

Ylipäällikkö
yle Uutiset Kotimaa 18.7.2013 klo 8:04
Varmuusvarastojen polttoaineet uusitaan miljoonien urakassa – bensaa viety muun muassa hurrikaanin tuhoalueille

Polttoaineen varmuusvarastoja on käytetty muun muassa vaikeissa jääolosuhteissa Perämerellä sekä hurrikaani Katriinan tuhoista kärsineen Yhdysvaltojen auttamiseen. Parhaillaan polttoaineita vaihdetaan kovan rekkarallin siivittämänä rikittömiin vaihtoehtoihin.

Mistä on kyse?

Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen ja teknisten järjestelmien turvaamista poikkeusolojen varalta
Huoltovarmuus on perinteisesti merkinnyt materiaalien saannin varmistamista esimerkiksi varastoimalla yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä tuotteita ja materiaaleja
Huoltovarmuutta uhkaavat muun muassa tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriöt, energiansaannin keskeytyminen vakavat tartuntataudit ja luonnononnettomuudet sekä ympäristökatastrofit

Valtava projekti vaihtaa Suomen varmuusvarastoissa olevat polttoaineet rikittömiksi on ehtinyt puoleenväliin.

Varastojen polttoaineiden määristä ei anneta tietoja julkisuuteen. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti koko maassa on keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.

Vuodesta 1978 Huoltovarmuuskeskuksessa työskennelleen Tapio Pelkosen mukaan polttoaineen varmuusvarastoihin on turvauduttu vain muutamia kertoja.

- Ne ovat poikkeuksellisia olosuhteita varten. Muutamia tilanteita on ollut kotimaassa, kun keväällä on ollut vaikeat jääolosuhteet Perämerellä. Öljy-yhtiöltä on rannikkovarastoista loppunut polttoaine, silloin me luovutamme heille tavaraa ja saamme saman määrän vastaavana aikana tilalle jostakin muualta.

Suomi on kansainvälisen energiajärjestön IEA:n jäsenenä antanut pari kertaa varastoistaan polttoainetta myös ulkomaille. Viimeksi Suomi auttoi Hurrikaani Katriinan runtelemaa Yhdysvaltoja vuonna 2005.

- Suomesta lähti silloin muistaakseni 40 tonnin bensalasti Yhdysvaltoihin, Pelkonen muistelee.
Ankara pakkastalvi pakotti turvautumaan varmuusvarastoihin

Myös Kuopiossa on Pelkosen mukaan kerran käytetty varmuusvarastojen polttoainetta.

- Se oli ankara pakkastalvi kymmenisen vuotta sitten ja silloin meinasi, ei koko maasta, mutta Kuopion alueelta loppua polttoaine. Silloin säiliöautot hyytyivät, niillä oli vaikeuksia polttoaineen kanssa. Se kesti vain pari viikkoa eikä ollut isoista määristä kyse.

Vakavimpana uhkana huoltovarmuudelle pidetään tilannetta, jossa yhteiskunnan kannalta kriittisten tavaroiden ja palveluiden saanti on väliaikaisesti vaikeutunut.

Muita uhkakuvia ovat muun muassa sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, ympäristökatastrofit ja vakavat tarttuvat taudit.

- Tällaisten kriisitilanteiden varalta on tietysti laadittu suunnitelma, mutta siitä ei kerrota ulospäin. Jokainen voi tietysti ajatella, että muun muassa pelastuslaitoksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden on toimittava. Polttoaineen kannalta lämmön pitää riittää talvikuukausina. Öljylammityksellä ja kaukolämmöllä toimivia kiinteistöjä on Suomessa paljon.

Miljoonia maksava operaatio

Huoltovarmuuskeskuksella on vuodesta 2009 lähtien ollut käynnissä iso operaatio, jossa Suomen varmuusvarastojen polttoaineet vaihdetaan rikittömiin Euroopan Unionin säännösten mukaisesti.

Pelkonen kertoo polttoaineiden vaihdon maksavan Suomelle miljoonia euroja.

Suomesta lähti silloin 40 tonnin bensalasti Yhdysvaltoihin.

- Tapio Pelkonen

Operaation suuruutta kuvaa, että Kuopion varmuusvarastojen tyhjentämisen aikana Kuopion ja Vaasan välillä liikennöi yli 300 säiliöautoa enemmän kuin tavallisesti. Kuopiossa vaihto on suoritettu ensi vuoden loppuun mennessä.

Tähän mennessä koko maassa jo liki puolet varmuusvarastojen polttoaineista on vaihdettu rikittömiin.

- Vaasasta rikkipitoinen polttoaine jatkaa matkaansa ARA-alueelle eli Antwerpeniin, Rotterdamiin tai Amsterdamiin, jossa se jalostetaan. Sellaisenaan se ei mene kulutukseen, Pelkonen kertoo.

Lähteet:
Huoltovarmuuskeskus
 
Eivätkös nuo polttoaineet pilaannu ihan itsestään varastoissa parissa vuodessa? Olen ollut siinä käsityksessä, että diesel ja bensiini eivät säily kuin pari vuotta, miten on?

Sinällään olisi järkevää pitää vaikka vuoden tarve varastoissa ja kuluttaa sitä aina pois toisesta päästä ja lisätä toiseen päähän. Samaan tapaan kuin kotivaran kanssa kaikki valveutuneet kansalaiset tekevät. Silloin ei tule ikinä tilannetta, että pitää koko varasto uusia äkkiä tai täydentää äkkiä täyteen, vaan koko ajan on varastossa pelivaraa se haluttu määrä.
 
Tvälups kirjoitti:
Suomi on kansainvälisen energiajärjestön IEA:n jäsenenä antanut pari kertaa varastoistaan polttoainetta myös ulkomaille. Viimeksi Suomi auttoi Hurrikaani Katriinan runtelemaa Yhdysvaltoja vuonna 2005.

- Suomesta lähti silloin muistaakseni 40 tonnin bensalasti Yhdysvaltoihin, Pelkonen muistelee.

Neljäkymmentä tonnia eli yksi säiliörekallinen? Kova on ollut jenkeillä puute, jos tuollaista tippaerää lähdetään valtameren taakse rahtaamaan.

Ettei vaan olisi ollut tuhatkertainen määrä, neljäkymmentätuhatta tonnia eli yhden pienehkön tankkerin lasti?
 
skärdis kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Suomi on kansainvälisen energiajärjestön IEA:n jäsenenä antanut pari kertaa varastoistaan polttoainetta myös ulkomaille. Viimeksi Suomi auttoi Hurrikaani Katriinan runtelemaa Yhdysvaltoja vuonna 2005.

- Suomesta lähti silloin muistaakseni 40 tonnin bensalasti Yhdysvaltoihin, Pelkonen muistelee.

Neljäkymmentä tonnia eli yksi säiliörekallinen? Kova on ollut jenkeillä puute, jos tuollaista tippaerää lähdetään valtameren taakse rahtaamaan.

Ettei vaan olisi ollut tuhatkertainen määrä, neljäkymmentätuhatta tonnia eli yhden pienehkön tankkerin lasti?

Ei 40 tonnia kannata täältä alkaa tosiaan rapakon taa rahtaamaan... Tulee halvemmaksi lähettää rahaa jolla ostaa paikallisesti tuon määrän, jenkeistä kuitenkaan varmaan polttoaineesta pulaa ole ollut...
 
hessukessu kirjoitti:
Eivätkös nuo polttoaineet pilaannu ihan itsestään varastoissa parissa vuodessa? Olen ollut siinä käsityksessä, että diesel ja bensiini eivät säily kuin pari vuotta, miten on?

Sinällään olisi järkevää pitää vaikka vuoden tarve varastoissa ja kuluttaa sitä aina pois toisesta päästä ja lisätä toiseen päähän. Samaan tapaan kuin kotivaran kanssa kaikki valveutuneet kansalaiset tekevät. Silloin ei tule ikinä tilannetta, että pitää koko varasto uusia äkkiä tai täydentää äkkiä täyteen, vaan koko ajan on varastossa pelivaraa se haluttu määrä.

Vettähän ne imee itseensä,mutta sen veden saa poistettuakin siitä.
Säiliökapasiteetti ei riitä vuoden kulutusta vastaavaa määrää varten, ei ole pojat ihan mikään muutama miljoona litraa mitä meidänkin maassa palaa vuosittain.
 
Siis kyllähän nuo hajoavat itsestään muiksi aineiksi. Niinhän mereen päätyneille polttoainellekin käy.
 
hessukessu kirjoitti:
Siis kyllähän nuo hajoavat itsestään muiksi aineiksi. Niinhän mereen päätyneille polttoainellekin käy.

Niin tekee, mutta käsittääkseni siinä on olennaista auringonvalo ja lämpö. Kallioluolissa ei tarjolla kumpaakaan.
 
skärdis kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
Siis kyllähän nuo hajoavat itsestään muiksi aineiksi. Niinhän mereen päätyneille polttoainellekin käy.

Niin tekee, mutta käsittääkseni siinä on olennaista auringonvalo ja lämpö. Kallioluolissa ei tarjolla kumpaakaan.

Perinteiset dieselpolttoaineet ja polttoöljyt säilyvät käyttökelpoisina kymmeniä vuosia. Uudet biokomponentteja sisältävät dieselpolttoaineet eivät välttämättä kestä samalla tavalla säilytystä.

Bensiinit kestävät huonosti säilytystä etenkin sisältäessään etanolia. Bensiinin komponentit voidaan kuitenkin säilyttää erillään jolloin säilytysaika pitenee.

Tässä varmuusvarastojen vaihdossa on kaiketi kyse raskaasta polttoöljystä jota käytetään voimalaitoksilla, laivoissa jne. Eu:n pösilö rikkidirektiivi teki kurantista polttoaineesta ongelmajätettä.
 
Niin EU:lle maksetaan vain rahaa ja takasin tulle vaan uusia hulluja EU direktiiviä/lakeja mitä pitää noudatta tai joutuu EU domstoleniin
 
PM kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
Siis kyllähän nuo hajoavat itsestään muiksi aineiksi. Niinhän mereen päätyneille polttoainellekin käy.

Niin tekee, mutta käsittääkseni siinä on olennaista auringonvalo ja lämpö. Kallioluolissa ei tarjolla kumpaakaan.

Perinteiset dieselpolttoaineet ja polttoöljyt säilyvät käyttökelpoisina kymmeniä vuosia. Uudet biokomponentteja sisältävät dieselpolttoaineet eivät välttämättä kestä samalla tavalla säilytystä.

Bensiinit kestävät huonosti säilytystä etenkin sisältäessään etanolia. Bensiinin komponentit voidaan kuitenkin säilyttää erillään jolloin säilytysaika pitenee.

Tässä varmuusvarastojen vaihdossa on kaiketi kyse raskaasta polttoöljystä jota käytetään voimalaitoksilla, laivoissa jne. Eu:n pösilö rikkidirektiivi teki kurantista polttoaineesta ongelmajätettä.

Ei se jätettä ole,mutta sen käyttäminen uusilla ympäristömääräyksillä maksaa niin paljon. Kattilat on säädetty rikittömälle laadulle,joten niiden säätäminen toisenlaiselle laadulle halutunlaisen polton saamikseksi vaatii työtä.
 
crane kirjoitti:
PM kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
Siis kyllähän nuo hajoavat itsestään muiksi aineiksi. Niinhän mereen päätyneille polttoainellekin käy.

Niin tekee, mutta käsittääkseni siinä on olennaista auringonvalo ja lämpö. Kallioluolissa ei tarjolla kumpaakaan.

Perinteiset dieselpolttoaineet ja polttoöljyt säilyvät käyttökelpoisina kymmeniä vuosia. Uudet biokomponentteja sisältävät dieselpolttoaineet eivät välttämättä kestä samalla tavalla säilytystä.

Bensiinit kestävät huonosti säilytystä etenkin sisältäessään etanolia. Bensiinin komponentit voidaan kuitenkin säilyttää erillään jolloin säilytysaika pitenee.

Tässä varmuusvarastojen vaihdossa on kaiketi kyse raskaasta polttoöljystä jota käytetään voimalaitoksilla, laivoissa jne. Eu:n pösilö rikkidirektiivi teki kurantista polttoaineesta ongelmajätettä.

Ei se jätettä ole,mutta sen käyttäminen uusilla ympäristömääräyksillä maksaa niin paljon. Kattilat on säädetty rikittömälle laadulle,joten niiden säätäminen toisenlaiselle laadulle halutunlaisen polton saamikseksi vaatii työtä.

Kattilaa ei tarvitse säätää eri tavalla. Rikitön ja vähärikkinen palavat käytännössä samalla tavalla. Sen sijaan tarvitaan ympäristömääräysten täyttämiseksi rikin poistava pakokaasun jälkikäsittely (eli yleensä pesuri) joka on ylimääräinen komponentti.
 
PM kirjoitti:
crane kirjoitti:
PM kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
Siis kyllähän nuo hajoavat itsestään muiksi aineiksi. Niinhän mereen päätyneille polttoainellekin käy.

Niin tekee, mutta käsittääkseni siinä on olennaista auringonvalo ja lämpö. Kallioluolissa ei tarjolla kumpaakaan.

Perinteiset dieselpolttoaineet ja polttoöljyt säilyvät käyttökelpoisina kymmeniä vuosia. Uudet biokomponentteja sisältävät dieselpolttoaineet eivät välttämättä kestä samalla tavalla säilytystä.

Bensiinit kestävät huonosti säilytystä etenkin sisältäessään etanolia. Bensiinin komponentit voidaan kuitenkin säilyttää erillään jolloin säilytysaika pitenee.

Tässä varmuusvarastojen vaihdossa on kaiketi kyse raskaasta polttoöljystä jota käytetään voimalaitoksilla, laivoissa jne. Eu:n pösilö rikkidirektiivi teki kurantista polttoaineesta ongelmajätettä.

Ei se jätettä ole,mutta sen käyttäminen uusilla ympäristömääräyksillä maksaa niin paljon. Kattilat on säädetty rikittömälle laadulle,joten niiden säätäminen toisenlaiselle laadulle halutunlaisen polton saamikseksi vaatii työtä.

Kattilaa ei tarvitse säätää eri tavalla. Rikitön ja vähärikkinen palavat käytännössä samalla tavalla. Sen sijaan tarvitaan ympäristömääräysten täyttämiseksi rikin poistava pakokaasun jälkikäsittely (eli yleensä pesuri) joka on ylimääräinen komponentti.
Jos parhaan mahollisen hyötysuhteen haluaa,niin pitää säätää.
No samapa tuo raskaan kanssa, sitä nyt ei kuitenkaan varastoissa niin mahottomia varmasti ole. Nykyään aika marginaalista tuo raskaan kulutus. Näkee jo ihan meidän ajotilastoissa,kuinka raskaan osuus tippuu ku lehmänhäntä.
Muutenkin tuo nestemäisellä polttoaineella lämmittäminen on vähentyny niin perkeleesti. Liikennepolttonesteitähän niissä varmuusvarastoissa pääasiassa on,mut tää on mutuilua nyt.
 
Tulipahan mieleen, että nuo polttoaineet varmaan laitetaan normaaliin kiertoon tavalla tai toisella. Lienee jokin pykälä, joka sallii tuon polttoaineen sekoittamisen johonkin muuhun, pitoisuudella x%.
 
SJ kirjoitti:
Tulipahan mieleen, että nuo polttoaineet varmaan laitetaan normaaliin kiertoon tavalla tai toisella. Lienee jokin pykälä, joka sallii tuon polttoaineen sekoittamisen johonkin muuhun, pitoisuudella x%.

Niinhän tuossa uutisessa luki, että varmuusvarastojen rikkipaska laivataan Hollantiin öljynjalostamolle, jossa siitä jalostettaneen jotain nykyaikaisempaa laatua.
 
crane kirjoitti:
PM kirjoitti:
crane kirjoitti:
PM kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Niin tekee, mutta käsittääkseni siinä on olennaista auringonvalo ja lämpö. Kallioluolissa ei tarjolla kumpaakaan.

Perinteiset dieselpolttoaineet ja polttoöljyt säilyvät käyttökelpoisina kymmeniä vuosia. Uudet biokomponentteja sisältävät dieselpolttoaineet eivät välttämättä kestä samalla tavalla säilytystä.

Bensiinit kestävät huonosti säilytystä etenkin sisältäessään etanolia. Bensiinin komponentit voidaan kuitenkin säilyttää erillään jolloin säilytysaika pitenee.

Tässä varmuusvarastojen vaihdossa on kaiketi kyse raskaasta polttoöljystä jota käytetään voimalaitoksilla, laivoissa jne. Eu:n pösilö rikkidirektiivi teki kurantista polttoaineesta ongelmajätettä.

Ei se jätettä ole,mutta sen käyttäminen uusilla ympäristömääräyksillä maksaa niin paljon. Kattilat on säädetty rikittömälle laadulle,joten niiden säätäminen toisenlaiselle laadulle halutunlaisen polton saamikseksi vaatii työtä.

Kattilaa ei tarvitse säätää eri tavalla. Rikitön ja vähärikkinen palavat käytännössä samalla tavalla. Sen sijaan tarvitaan ympäristömääräysten täyttämiseksi rikin poistava pakokaasun jälkikäsittely (eli yleensä pesuri) joka on ylimääräinen komponentti.
Jos parhaan mahollisen hyötysuhteen haluaa,niin pitää säätää.
No samapa tuo raskaan kanssa, sitä nyt ei kuitenkaan varastoissa niin mahottomia varmasti ole. Nykyään aika marginaalista tuo raskaan kulutus. Näkee jo ihan meidän ajotilastoissa,kuinka raskaan osuus tippuu ku lehmänhäntä.
Muutenkin tuo nestemäisellä polttoaineella lämmittäminen on vähentyny niin perkeleesti. Liikennepolttonesteitähän niissä varmuusvarastoissa pääasiassa on,mut tää on mutuilua nyt.

Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus liikkuu välillä 0 - 2.5 %. Pelkästään noin pieni pitoisuuden muutos ei muuta lämpöarvoa eikä stökiömetristä ilmantarvetta merkittävästi. Siten kattilalaitoksen ainutta (tähän vaikuttavaa) säätöparametriä eli palamisilman määrää suhteessa polttoaineen määrään ei ole käytännössä tarvetta muuttaa. Toisekseen palamisilman säätäminen on normaali (automatisoitu) toimenpide suurimmassa osassa niitä laitoksia joihin HFO:n varmuusvarastot on tarkoitettu.

Vaikka HFO:n kulutus onkin pienentynyt, niin se on edelleen varapolttoaineena mm. maakaasulle, koska on helppo varastoitava. Voihan nämä varastot tietysti silti olla liikennepolttoaineita. Niissäkin on sallittu rikkipitoisuus pienentynyt.
 
Back
Top