Varoitus Venäjän salamasodasta on saatu

Ehkä Venäjän johdossa ei ihan täysin tiedosteta talouskurimuksen syvyyttä.

Talouspolitiikan merkityksen yliarviointi on nykyisen läntisen mediavyörytyksen luoma näköharha. Valtaosa suurvalloista on luotu kustannuksista ja uhrauksista välittämättä. Venäjällä tavallisten kansalaisten kärsimyksien ei ole koskaan annettu häiritä suurvaltapolitiikassa, eikä tälläkään kertaa ole syytä olettaa muunlaista suhtautumista.
 
Varoitukset Venäjän tulevasta kyvystä kasvavat, mutta mitkä ovat tavoitteet?


http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/felgengauer ukraina maailmansota-32444
Ulkomaat
Venäläisasiantuntijan mukaan tulisi "valmistautua maailmansotaan" muutamassa vuodessa
Juha-Pekka Tikka
3 tuntia ja 44 minuuttia sitten
Sota-analyytikon mielestä Venäjä ei vielä tällä hetkellä kykene nykyaikaiseen sotaan.

  • 00357c02c5ff9fd99e8249bb69452a97760f1194260d06a1aa7c9072b55a55a8

    Venäjän SU-24 -pommittajia harjoituksessa.

    (AFP/Lehtikuva/Sergey Venjavski)
Kriittisesti Venäjän johtoon suhtautunut itsenäinen moskovalainen tutkija-toimittaja Pavel Felgengauer sanoo The Village -julkaisussa, että sodassa Natoa vastaan Venäjälle kävisi tänään kuin zuluille brittiarmeijaa vastaan. Ukrainaa vastaan tilanne oli toinen.

Felgengauerin mielestä tulisi kuitenkin valmistautua maailmansotaan lännen ja Venäjän välillä tai sarjaan isompia alueellisia konflikteja. Hänen mukaansa vuonna 2025 Venäjän aseistautuminen on valmis tähän.

Analyytikko arvostelee rankasti Venäjän nykyistä sotilaallista kykyä ja joukkojen tasoa sekä taktista osaamista ja vertaa asevoimia Pakistaniin. Samalla hän muistuttaa Venäjän ydinaseista, raketeista ja sukellusveneistä.

Felgengauerin mukaan Venäjän tavoite Ukrainassa on saada maa takaisin omaan kontrolliin: Venäjä " ei ole kiinnostunut Debaltsevesta vaan Kiovasta". Hän arvelee taistelujen kiíhtyvän keväällä.

Pavel Felgenhauerin haastattelun englanninnos on julkaistu Euromaidan Pressin sivuilla.
 
Ei kai tässä uutisessa enää ole mitään uutta, mutta laitetaan nyt kuitenkin. Venäjä valmistautuu hyökkäämään, ei puolustautumaan, se on nyt selvää, mutta on eri juttu lähteekö maa etenemään.

Amerikkalaisraportti: Venäjä harjoitteli Ahvenanmaan miehittämistä
1435192768093.jpg

Venäläiset sotilaat seuraavat helikopterien lentoa Kubinkassa kesäkuussa. (KUVA: SERGEI ILNITSKY)
Julkaistu: 25.6. 8:50


Yhdysvaltalainen ajatushautomo Cepa väittää tuoreessa raportissaan, että Venäjä harjoitteli Ahvenanmaan miehittämistä maaliskuussa.
Cepa on keskittynyt eurooppalaisen politiikan analysointiin.

Raportti väittää, että Venäjä järjesti maaliskuussa suuren sotaharjoituksen, johon kerrotaan osallistuneen yli 30 000 sotilasta. Cepan mukaan harjoituksen skenaario oli Ahvenanmaan, Tanskan Bornholmin, Ruotsin Gotlannin sekä Norjan pohjoisten osien haltuun ottaminen.

Raportin on laatinut Cepan varajohtaja ja Itä-Euroopan maihin erikoistunut toimittaja ja energia-, tiedustelu- ja kyberturvallisuuden asiantuntija Edward Lucas.

Raportista ei tosin tarkemmin ilmene, mihin harjoitukseen siinä viitataan.

Viiden Pohjoismaan, kolmen Baltian maan sekä Puolan turvallisuustilannetta pohtivassa raportissa kuitenkin todetaan, ettei Venäjällä ole sotilaallista mielenkiintoa kyseisiä Itämeren alueen maita kohtaan, vaan sen suurimmaksi mielenkiinnon kohteeksi mainitaan arktiset alueet. Selvityksestä ilmenee, että Venäjä haluaisi palauttaa naapurimaidensa keskuuteen valta-aseman, jossa mitään ei tapahdu Venäjän tietämättä tai hyväksymättä.

Raportista ilmenee, että Baltian kannalta vaarallisin asia on Kaliningradin tilanne, jonka turvallisuuden Venäjä haluaa turvata. Toisaalta siinä todetaan, että Venäjän tulee kyetä yhteistyöhön ainakin Liettuan kanssa voidakseen huolehtia Kaliningradista.

Lisäksi siinä huomautetaan, että Venäjä ei halua rikkoa välejään länteen, sillä se tiedostaa jäävänsä alakynteen mahdollisessa konfliktissa EU:n ja Naton kanssa. Raportin mukaan on mahdollista, tosin epätodennäköistä, että Venäjä suunnittelisi yllätyshyökkäystä Baltian maihin, Pohjoismaihin ja Puolaan. Tämä skenaario olisi mahdollista vain siinä tapauksessa, että Venäjä vetää 15 000–20 000 sotilastaan Ukrainasta pois. Venäjä ei pysty käymään kahta sotaa samanaikaisesti, raportissa muistutetaan.

Venäjän viimeaikaisen uhittelun Baltian maissa uskotaan olevan lähinnä psykologista sodankäyntiä. Esimerkiksi Ruotsin ja Suomen turvallisuuden kannalta tärkeänä nähdään yhteistyön lisääminen Natoon kuuluvien naapurimaiden kanssa.

Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä todetaan, että lyhyellä aikavälillä päätös liittyä provosoisi Venäjää. Lisäksi siinä huomautetaan, että paras tapa välttää ydinasekonflikti Itämeren alueella on vahvistaa yhteistä puolustusta.

Cepan raportista uutisoi ensin Iltalehti.

Turvallisuusraportti löytyy täältä.
Pihla Hakala


 
Ei kai tässä uutisessa enää ole mitään uutta, mutta laitetaan nyt kuitenkin. Venäjä valmistautuu hyökkäämään, ei puolustautumaan, se on nyt selvää, mutta on eri juttu lähteekö maa etenemään.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Cepa väittää tuoreessa raportissaan, että Venäjä harjoitteli Ahvenanmaan miehittämistä maaliskuussa.
Cepa on keskittynyt eurooppalaisen politiikan analysointiin.

Raportti väittää, että Venäjä järjesti maaliskuussa suuren sotaharjoituksen, johon kerrotaan osallistuneen yli 30 000 sotilasta. Cepan mukaan harjoituksen skenaario oli Ahvenanmaan, Tanskan Bornholmin, Ruotsin Gotlannin sekä Norjan pohjoisten osien haltuun ottaminen.

Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä todetaan, että lyhyellä aikavälillä päätös liittyä provosoisi Venäjää. Lisäksi siinä huomautetaan, että paras tapa välttää ydinasekonflikti Itämeren alueella on vahvistaa yhteistä puolustusta.


Mielenkiintoista raportissa on voimavaravertailu. Pohjoismaiden BKT on lähes yhtä suuri kuin Venäjän. Paljon puhutaan myös Venäjän vararahastoista, jotka ovat Norjan vastaaviin verrattuna kuitenkin vain pieni nökkönen. Venäjällä ei yksinkertaisesti ole taloudellisia voimavaroja toteuttaa suuria suunnitelmiaan ja Putinin johdolla romahdus vain kiihtyy. Mielenkiintoiseksi peli menee siinä vaiheessa kun rahat ei enää riittä rakennettujen asevoimien ylläpitoon ja kansa alkaa nurista talouden takia. Kun Putinin kannatus sitten laskee alle 50%, on aika toimia ja alkaa käyttää sitä luotua sotilaallista voimaa...mutta ketä vastaan?
 
Olisi hauska tietää, mitä tavallinen kansa Ahvenanmaalla ajattelee siitä, että heidän kotikontunsa ovat hyökkäysharjoituksen kohteena. Onko demilitarisoitu aate syrjäyttänyt terveen järjen vai tunnetaanko halua varautumiseen? Niiden poliitikoilta jos kysyy, niin vastaus on selvä, mutta mitenkähän kadunmies? Armeijaan kun on oltu kosketuksissa viimeksi 40-luvulla, niin onko koko kriisi liian kaukaista affenanaisille?
 
Armeijaan kun on oltu kosketuksissa viimeksi 40-luvulla, niin onko koko kriisi liian kaukaista affenanaisille?

Ahvenanmaalaisilla on edelleenkin velvollisuus palvella luotsilaitoksessa tai merivartiostossa (asevelvollisuutta korvaava velvoite Ahvenanmaalla).

1960-luvulle asti useimmat ahvenenmaalaiset miehet palvelivat merivartiostossa. Useimmat miehet saivat koulutuksen sissitoimintaan saaristossa ja miesten koulutustuloksiin, palvelushenkeen yms. suorituksiin oltiin tyytyväisiä.

Ikävä kyllä sitten joku känkkäränkkä keksi, että laissa ei ollut säädetty rangaistusta palvelusvelvollisuuden rikkomisesta ja katsottiin ettei asevelvollisuuslakia voitu soveltaa koska ahvenanmaalaisia koskevasta velvoitteesta oli säädetty erikseen toisella lailla.

Siihen loppu ahvenenmaalaisten palvelu (pl. ne harvat jotka suorittavat asevelvollisuuden itsehallintoalueen ulkopuolella vapaaehtoisena).
 
Ahvenanmaalaisilla on edelleenkin velvollisuus palvella luotsilaitoksessa tai merivartiostossa (asevelvollisuutta korvaava velvoite Ahvenanmaalla).

1960-luvulle asti useimmat ahvenenmaalaiset miehet palvelivat merivartiostossa. Useimmat miehet saivat koulutuksen sissitoimintaan saaristossa ja miesten koulutustuloksiin, palvelushenkeen yms. suorituksiin oltiin tyytyväisiä.

Ikävä kyllä sitten joku känkkäränkkä keksi, että laissa ei ollut säädetty rangaistusta palvelusvelvollisuuden rikkomisesta ja katsottiin ettei asevelvollisuuslakia voitu soveltaa koska ahvenanmaalaisia koskevasta velvoitteesta oli säädetty erikseen toisella lailla.

Siihen loppu ahvenenmaalaisten palvelu (pl. ne harvat jotka suorittavat asevelvollisuuden itsehallintoalueen ulkopuolella vapaaehtoisena).
Hyvä, uutta tietoa minulle.
Ahvenanmaalta tulee päällimmäisenä vaan mieleen joidenkin poliitikkojen "närkästymiset" takavuosilta, kun joku laivaston alus ei ole heidän mielestään ollut oikeassa paikassa.
 
Olisi hauska tietää, mitä tavallinen kansa Ahvenanmaalla ajattelee siitä, että heidän kotikontunsa ovat hyökkäysharjoituksen kohteena. Onko demilitarisoitu aate syrjäyttänyt terveen järjen vai tunnetaanko halua varautumiseen? Niiden poliitikoilta jos kysyy, niin vastaus on selvä, mutta mitenkähän kadunmies? Armeijaan kun on oltu kosketuksissa viimeksi 40-luvulla, niin onko koko kriisi liian kaukaista affenanaisille?

Käsittääkseni Suomen armeija aina silloin tällöin harjoittelee Ahvenanmaan puolustamista, joten tuskinpa siellä juurikaan nukutaan ruususen unta ja ajatella, että mahdollisessa sotatilanteessa joku kunnioittaisi sitä, että alue on demilitarisoitu.
 
Käsittääkseni Suomen armeija aina silloin tällöin harjoittelee Ahvenanmaan puolustamista, joten tuskinpa siellä juurikaan nukutaan ruususen unta ja ajatella, että mahdollisessa sotatilanteessa joku kunnioittaisi sitä, että alue on demilitarisoitu.

Kyllä. Näitä asioita ovat tuhannet ammatti-ihmiset miettineet päivätöikseen joitakin kymmeniä vuosia, joten kyllä aika monta skenaarioita on mietitty ja harjoiteltu. Siitä kannattaa lähteä, että kun tulee se ajatus mieleen, että onkohan kukaan PV:ssa koskaan tullut miettineeksi sitä tai tätä asiaa, niin voi vastata itse itselleen, että kyllä on. Viimeisimpänä herätyskellona on ollut Ukrainan kriisiin liittynyt nopea sodan alkaminen, johon nyt siis varaudutaan perustamalla korkean valmiuden joukkoja.
 
Juu.
Luotan armeijaamme ja uskon, että varmasti on hyllymetrillinen suunnitelmia.

Alkuperäinen kysymykseni kuitenkin koski kadunmiehen mietteitä. Että onko ne soihtujen ja talikkojen kanssa rannalla vastassa mielenosoittamassa rauhan puolesta sodanlietsojia vastaan, kun pikaveneet tuovat joukkoja mantereelta, vaiko valmiiksi jonossa liittyäkseen vapaaehtoisesti mukaan puolustustoimiin?
Jos joku siis olisi aiheesta keskustellut A-saarella asuvien kanssa, niin olisi mielenkiintoista tietää lopputulema.
 
Mielenkiintoista raportissa on voimavaravertailu. Pohjoismaiden BKT on lähes yhtä suuri kuin Venäjän.

Nominaalisen bktn vertailu on vähän kyseenalaista, kun se on niin riippuvainen valuuttakursseista. Venäjän nominaalinen bkt puolittui kun ruplan kurssi romahti, mutta ostovoimapariteetilla korjattu bkt pysyi suunnilleen ennallaan eli noin Saksan kokoisena 3,5 biljoonassa Maailmanpankin mukaan. Pohjoismaiden ostovoimapariteetilla korjattu bkt on 1,1 biljoonaa. Esimerkiksi Venäjän asevoimathan toimii lähes täysin sisäisesti eli sotilaille yms. maksetaan ruplissa ja käytännössä kaikki kalusto ostetaan Venäjän omalta aseteollisuudelta ruplissa, ostovoimapariteetilla korjattu bkt kuvaa silloin äärettömän paljon realistisemmin maan sotilaallisia resursseja kuin nominaalinen. Myös Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisön tuottamassa Global Trends 2030 raportissa todetaan, että ostovoimapariteetilla korjattu lukema kuvaa maan fundamentaalia taloudellista voimaa paljon paremmin kuin nominaalinen luku. Yhteenvetona: Pohjoismaiden voimavarat ei ole lähellekään Venäjän tasoa, kuten ehkä maailmanpoliittiset voimasuhteetkin indikoi.
 
Juu.
Luotan armeijaamme ja uskon, että varmasti on hyllymetrillinen suunnitelmia.

Alkuperäinen kysymykseni kuitenkin koski kadunmiehen mietteitä. Että onko ne soihtujen ja talikkojen kanssa rannalla vastassa mielenosoittamassa rauhan puolesta sodanlietsojia vastaan, kun pikaveneet tuovat joukkoja mantereelta, vaiko valmiiksi jonossa liittyäkseen vapaaehtoisesti mukaan puolustustoimiin?
Jos joku siis olisi aiheesta keskustellut A-saarella asuvien kanssa, niin olisi mielenkiintoista tietää lopputulema.
Riippunee siitä, mitä kieltä pikaveneellä tulijat ovat. Jos puhuvat venäjää, niin todennäköisesti edellistä. Jos suomea tai ruotsia, niin jälkimmäistä. Minun on ainakin vaikea nähdä, että jos Suomi olisi Venäjän hyökkäyksen kohteena, niin ahvenanmaalaiset alkaisivat panemaan sitä vastaan, että heidän saartaan puolustetaan suomalaisten toimesta.
 
Talouspolitiikan merkityksen yliarviointi on nykyisen läntisen mediavyörytyksen luoma näköharha. Valtaosa suurvalloista on luotu kustannuksista ja uhrauksista välittämättä. Venäjällä tavallisten kansalaisten kärsimyksien ei ole koskaan annettu häiritä suurvaltapolitiikassa, eikä tälläkään kertaa ole syytä olettaa muunlaista suhtautumista.
Suomen kommareita ja muita punikki-terroristeja (omissa houreissa "tavallisen ihmisen/työläisen puolella olevia ja ah, niin ystäviä niin ystäviä heille) ) se ei haitanut koskaan.
 
Viimeksi muokattu:
Nominaalisen bktn vertailu on vähän kyseenalaista, kun se on niin riippuvainen valuuttakursseista. Venäjän nominaalinen bkt puolittui kun ruplan kurssi romahti, mutta ostovoimapariteetilla korjattu bkt pysyi suunnilleen ennallaan eli noin Saksan kokoisena 3,5 biljoonassa Maailmanpankin mukaan. Pohjoismaiden ostovoimapariteetilla korjattu bkt on 1,1 biljoonaa. Esimerkiksi Venäjän asevoimathan toimii lähes täysin sisäisesti eli sotilaille yms. maksetaan ruplissa ja käytännössä kaikki kalusto ostetaan Venäjän omalta aseteollisuudelta ruplissa, ostovoimapariteetilla korjattu bkt kuvaa silloin äärettömän paljon realistisemmin maan sotilaallisia resursseja kuin nominaalinen. Myös Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisön tuottamassa Global Trends 2030 raportissa todetaan, että ostovoimapariteetilla korjattu lukema kuvaa maan fundamentaalia taloudellista voimaa paljon paremmin kuin nominaalinen luku. Yhteenvetona: Pohjoismaiden voimavarat ei ole lähellekään Venäjän tasoa, kuten ehkä maailmanpoliittiset voimasuhteetkin indikoi.

Venäjällä voi toki olla lyhyellä tähtäimellä varaa ostella ja rakennella aseita enemmän kuin Pohjoismailla. Pitkällä juoksulla Venäjän talouden rakenteet ovat niin heikot, että sillä ei ole kykyä ylläpitää ylimitoitettua asevoimaansa. Käytännössä kahden tuotteen, öljyn ja kaasun, varassa olevan kehitysmaan taloudella ei pitkälle pötkitä. Minkäänlaista kestävää teollista pohjaa ei voida rakentaa ilman länsimaisia sijoituksia (koska oligarkit eivät tee sitä virhettä että sijoittaisivat Venäjälle) ja niitä nyt ei ole tulossa, joten tilanne ei mihinkään ole paranemassa. Pohjoismailla on parempi kyky pitää yllä sotilaallista suorituskykykään pitkällä aikavälillä.

Tuttu pankkimies kertoili matkastaan Medjevedin mahtikäskyllä pystytettyyn ja paljon mainostettuun yrityskeitaaseen. Kertoi että ei ollut paljon lapsille kertomista, muutama hassu start-up yrittäjä esitteli tuotteita, jotka ovat olleet länsimaissa markkinoilla jo vuosikausia. Venäjällä edelleen luullaan, että business lähtee käyntiin käskemällä, vaikka minkäänlaista kunnollista yrityskulttuuria maassa ei ole.
 
Raportti Ahvenanmaan puolustusharjoituksesta ei hätkäytä Venäjän puolustusministeri Shogua: "Jäitä hattuun"
Puolustusministeri Sergei Shogu ei pidä eriskummallisena sitä, että Suomen armeija on sotaharjoituksessaan harjoitellut muun muassa Ahvenanmaan puolustusta. Shogu sanoo Pravdan haastattelussa, että "harjoituksesta on vielä pitkä matka käytäntöön".

Vai oliko se sittenkin:

Raportti Ahvenanmaan miehitysharjoituksesta ei hätkäytä puolustusministeri Niinistöä: "Jäitä hattuun"

Puolustusministeri Jussi Niinistö ei pidä eriskummallisena sitä, että Venäjän armeija on sotaharjoituksessaan harjoitellut muun muassa Ahvenanmaan miehittämistä. Niinistö sanoo Ylen haastattelussa, että "harjoituksesta on vielä pitkä matka käytäntöön".

Nyt joku kysyy; miksi kaksi toisistaan poikkeavaa otsikkoa? Luin aamulla eräästä aviisista, ettei Venäjän Ahvenanmaa harjoituksista kannata olla huolissaan. Pojat vaan harjoittelevat sotaa, niinhän ne aina tekevät! Itse olen sen verran tyhmä, että kysyn; eikö olisi kustannustehokkaampaa harjoitella hyökkäyksen sijaan omien alueiden puolustusta, jos puolustautuminen olisi ensisijainen tavoite. Vai miten olisi otsikko:

Raportti Viipurin miehitysharjoituksesta ei hätkäytä puolustusministeri Shogua: "Jäitä hattuun"
Puolustusministeri Sergei Shogu ei pidä eriskummallisena sitä, että Suomen armeija on sotaharjoituksessaan harjoitellut muun muassa Viipurin miehittämistä. Shogu sanoo Ylen haastattelussa, että "harjoituksesta on vielä pitkä matka käytäntöön".

:eek:




 
Back
Top