Varusmiesten vaatteet
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
suksisissi
Kersantti
ressu3 kirjoitti:
Eivät ne minusta huonoja olleet edes hieman yli 30 vuotta sitten, kun palvelin näköjään samassa joukossa kuin Ressu 3 - tuosta tutun näköisestä rististä päätellen.
Vähän raskaita ja osa hitaasti kuivuvia kyllä, mutta eipä silloin siviilissäkään ollut kummempia; muistelen ostaneeni ensimmäisen ns. kosteutta siirtävän alusasuni (HH Lifa Super) joskus -80-luvun alkupuolella.
Nuoremmille tiedoksi, millainen oli varusmiehen vaatetus 1970- ja 80-lukujen vaihteessa. En viitsi kirjata, enkä muistakaan koko kaapillista, mutta mitä oli ryhmyrin päällä, kun lähdimme RAuK:sta tultuamme, huhtikuussa kouluttamaan helmikuun puolivälissä palvelukseen tulleita nuorempia jääkäreitä:
-verkkopaita ja peltipaita
-paksua puuvillatrikoota olevat pitkät alushousut
-pitkät villasekoitesukat ja varrettomat villasyylingit (jalkarättejä ei ollut pakko käyttää, enkä niitä monta kertaa käyttänyt...)
-villapaita, se iänikuinen harmaa siniraitainen
-maastopuku m/62
-miehistövyö, jossa puukko
-harmaa kenttälakki tai maastolakki m/62, "sorsa". Pipo ei kuulunut tulloin varustukseen.
-lapaset ja rukkaset tai omat nahkasormikkaat (sallittiin ryhmänjohtajille)
-nahka- tai kumisaappaat sään ja maaston mukaan
-Tarvittaessa leipälaukussa sadeviitta ja ruokailuvälineet ja alumiininen juomapullo.
"Toimivana johtajana" sitten myöhemmin kuului varustukseen tietysti taisteluvyö m/60 manttelikääröineen ja teräskypärä maastopäällisineen ja tietenkin rk.
Palveluspukuna oli ollut alokasajasta (ed v.lokakuun erä) asti ruskea sarkapuku m/53, jotka sitten keväämmällä vaihdettiin harmaaseen kevyeen palveluspukuun m/65. Samaa harmaata mallia olivat myös lomapuku ja työpuku. Sarkapukua käytettiin talvella lumipuvun alla myös maastoharjoituksissa, mutta pelkässä sarkapuvussa ei koskaan tetsattu. Mantteleita oli kaksi, toinen lomakäyttöön ja huonompi "paskamantteli" metsäkäyttöön.
Varusmiehenä ei ollut kokojenkaan kanssa yleensä mitään ongelmia; varastolta sai pyytäessään oikean kokoisia, mutta kertausharjoituksissa on "yksi koko, kaikki sopii"-jakoperiaate usein harmittanut; liian pienet vermeet ovat ikäviä...
Tulipa tuo elävästi mieleen. Siinä oli vieläpä pari ominaisuutta, joita uudemmista vermeistä ei löydy eli hikiaukot kainalossa ja peukaloaukot hihansuissa. Ja kummatkin aukot olivat siis tehty jo valmistusvaiheessa. Noi peukaloaukot taitaa sentään olla sissitakissa. Olivat kyllä kätevät varmistamaan ettei hiha rullaantunut kun veti taki päälle ja kylmemmällä kelillä pitivät ranteen lämpöisenä. Kainaloiden hikiaukkojen toimivuutta on aika vaikea lopultakaan arvioida, mutta kyllä nekin ainakin kovin tyköistuvan villapaidan osuessa kohdalle olivat hyvät olemassa.suksisissi kirjoitti:
suksisissi
Kersantti
noska kirjoitti:
Tuosta villapaidasta vielä: Alokasajan tupakaverini äiti ompeli nuo kainaloaukot vlv:n aikana umpeen luullessaan kainaloiden ratkenneen. Kavari ihmetteli, kun käsiä oli hankala nostaa...:a-grin:
Tuolloinhan ei ollut erillistä lomavillapaitaa vaan sitä samaa käytettiin niin lomalla kuin palveluksessakin.
suksisissi kirjoitti:
Ei taida olla ollut ainoa avulias äiti. Yhdellä ei oltu kainaloihin koskettu, mutta niihin hihansuihin "kuluneihin" reikiin kyllä eli peukaloreikiin.Ei ollut ei ja lomapukuna oli vaan palveluspuvusta vähemmän käytetty versio. Maastopukua ei käytetty kuin harjoituksissa. Vaan kyllä muistan kuinka kateellisia muut olivat kun meillä oli lomalla jalassa hyppykengät.
suksisissi
Kersantti
noska kirjoitti:
Joissain joukko-osastoissa sai "sämpylöiden" asemesta käyttää lomilla itse hankittuja varsikenkiä; näin ainakin UudRakP:ssä 1980-81, jossa veljeni palveli.
Velipoika lähti sitten opiskelemaan alaa, jossa moiset militaristiset kengät eivät olleet oikein "muodissa" ja myi ne minulle ja ne ovat edelleen tallessa ja pari numeroa ylikokoisina satunnaisessa talvikäytössä. 30 vuotta sitten osattiin tehdä kestäviä kenkiä!