Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Venäjä nostaa asemenojaan hurjasti, Suomi leikkaa

Viestiketju osiossa 'Kotimaan uutiset' , aloittaja Taitolaji, 13.09.2014.

  1. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Veli Charley ampuu kovilla; Venäjä ei varustaudu näön vuoksi, kaikella on tarkoituksensa. Oma puolustusbudjettimme jopa pienenee, sillä onhan meillä aina "uskottava itsenäinen puolustus".


    http://yle.fi/uutiset/venaja_nostaa...tomia_panostamaan_lisaa_puolustukseen/7469352
    Talous 13.9.2014 klo 15:30 | päivitetty 13.9.2014 klo 15:41
    Venäjä nostaa asemenojaan hurjasti – Länsimaat haluttomia panostamaan lisää puolustukseen
    Ulkopoliittinen instituutti: "Asevoimia on tarkoitus käyttää aktiivisesti tai sitten pelotellakseen muita". Suomen puolustusbudjetti eurooppalaista keskitasoa. Talousarvoon esitetään pientä laskua ensi vuodelle.
    [​IMG]
    Kuva Moskovan alueella Zhukovskyssa pidetyn puolustusteollisen näyttelyn kenraaliharjoituksista 11. elokuuta. Kuva: Sergei Chirikov / EPA
    Venäjä on panostamassa runsaasti lisää varoja puolustusbudjettiinsa lähivuosina, vaikka maa on kasvattanut sotilasmenojaan koko 2000-luvun. Pari vuotta sitten itänaapurin puolustusbudjetti ylitti jo reippaasti esimerkiksi Britannian, Ranskan ja Saksan sotilasmenot.

    [​IMG]
    Kuva: Yle Uutisgrafiikka
    - Nykysuunnitelman mukaan puolustusbudjetti kasvaa reilulla 40 prosentilla kahden, kolmen vuoden aikana. Pian ollaan lähes sadassa miljardissa dollarissa (77 mrd. eur). Se on hyvin merkittävä summa, arvioi vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.

    - Venäjällä on selvästi päätetty rakentaa hyvin vahvat, globaalisti nähtynä suurvaltatyyppiset asevoimat. Ja rahalla se ratkaistaan.

    - Eikä pidä ajatella, että aseet hankitaan vain ex-globaalin supervallan imagon pönkitykseen. Näin suuria rahasummia investoidaan, koska niitä (asevoimia) on tarkoitus käyttää aktiivisesti tai sitten pelotellakseen muita, Salonius-Pasternak sanoo.

    Salonius-Pasternakin mukaan Venäjällä on nyt - ainoana valtiona Euroopassa - kyky siirtää kymmeniä tuhansia sotilaIta pitkiä matkoja ja organisoidusti niin, että ne ovat valmiita hyökkäykseen jossakin muualla kuin omalla maaperällään.

    - Tätä kykyä ei Euroopassa muilta löydy, Salonius-Pasternak huomauttaa

    [​IMG]
    Kuva: Yle Uutisgrafiikka
    Budjettipaisutuksenkin jälkeen Venäjä on yhä kaukana Yhdysvaltain asemenoista, mutta Euroopan se on tuolloin jättänyt kauas taakseen. Varsinkin kun länsimailla on ollut haluja pikemmin pienentää puolustusmenojaan.

    - Yleisesti trendi on ollut alaspäin, mutta Viro, Puola ja Norja ovat kasvattaneet budjetiaan, koska ovat kokeneet turvallisuutensa heikentyneen. Muut eu-maat eivät ole nähneet näin.

    - On kiinnostavaa nähdä, kuinka Ukrainan sota vaikuttaa ajatteluun. Vähennykset voidaan jäädyttää ja joissain maissa nähdään ehkä pieniä korotuksia.

    Salonius-Pasternakin mielestä Venäjä on nyt selvästi osoittanut, että sotilaallinen toiminta on yksi osa poliittista työkalupakkia. Euroopassa taas on Salonius-Pasternakin mukaan pitkään oletettu, ettei sotilasvoimaa voida käyttää kuin ehkä kriisinhallintaoperaatioissa.

    - Nyt olisi aika muistaa, että näköjään tämä aika (asevoiman käyttö) ei olekaan mennyt ohi. Pitäisi ainakin hieman varautua siihen, että joku muu saattaa haluta käyttää sotilaallista voimaa ja kohdistaa sitä eurooppalaista valtiota kohtaan. Eli muistaa tavallaan maanosamme historia, Salonius-Pasternak huomauttaa.

    Suomen puolustusmenot ovat pyörineet samoissa jo vuosia ja ovat suuruudeltaan eurooppalaista keskitasoa, bkt:sta noin 1,5 prosenttia. Ensi vuoden talousarvioon ehdotetaan pientä alennusta. Tosin puolueissa on ilmennyt nostohaluja, mutta toteutusvuosi/vuodet on auki.

    [​IMG]
    Kuva: Yle Uutisgrafiikka
    - Suurin osa puolueista on sitoutunut pieneen 50-150 miljoonan euron korotukseen. Sillä osittain ylläpidetään nykyistä suorituskykyä seuraavat 5-6 vuotta, Salonius-Pasternak ynnää.

    Salonius-Pasternakin mukaan Suomella on juuri nyt ihan kohtalaiset puolustusvoimat, mutta miljardien tarpeet odottavat tulevina vuosina.

    - Tärkeä olisi saada sitoumus vuosille 2015-2029. Silloin tarvitaan 500-650 miljoonaa euroa lisää vuosittain, jos halutaan ylläpitää jonkinlaista ilma-, maa-, meri- ja kyberpuolustuskykyä.

    • Pekka Pantsu Yle Uutiset
     
    Tähystäjä ja JHartikka tykkäsivät tästä.
  2. Mainos Google AdSense



  3. Nojatuolistrategi

    Nojatuolistrategi Kapteeni

    Liittynyt:
    27.12.2013
    Viestejä:
    533
    Tykkäykset:
    204
    Pisteet:
    76
    Miten tulikaan mieleen Neuvostoliitto ja Tähtien sota.

    Venäjä on ohittanut puolustusbudjetillaan yksittäisiä maita, mutta EU-maiden yhteenlaskettu puolustusbudjetti on vajaat 200 miljardia euroa. http://en.wikipedia.org/wiki/Military_of_the_European_Union

    Mutta nyrkin sormet sojottavat eri suuntiin.
     
    Tähystäjä ja JHartikka tykkäsivät tästä.
  4. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    15,981
    Tykkäykset:
    14,633
    Pisteet:
    1,286
    Saiko Ohjuskilpihanke Venäjän reväisemään vaatteensa?
     
  5. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Mitenkähän käy, Nato ei ole säästöohjelma, mutta Suomi leikkaa!

    Puheet

    15.09.2014 09:00
    Puolustusministeri Carl Haglundin tervehdys 210. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
    [​IMG]
    Hyvät maanpuolustuskurssilaiset, kummikurssilaiset, Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat, bästa kursdeltagare, mina damer och herrar!

    Viime vuosina kansainvälisen puolustusyhteistyön saralla on tapahtunut paljon ja monella rintamalla. Pohjoismainen Nordefco-yhteistyö etenee viime vuonna Suomen puheenjohtajakaudella laaditun vision pohjalta, EU:n huippukokous viime joulukuussa keskittyi ensimmäistä kertaa puolustuskysymyksiin ja kahdenvälistä yhteistyötä Ruotsin kanssa ollaan tiivistämässä.

    Ajankohtaisimpana aiheena tällä hetkellä on kuitenkin puolitoista viikkoa sitten Walesissa järjestetty Naton huippukokous. Kokouksessa oli poikkeuksellisesti myös kaksi istuntoa kumppanimaiden puolustusministerien kanssa, joihin osallistuin.

    Walesin huippukokous oli monella tapaa merkittävä. Ymmärrettävästi Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet Ukrainassa hallitsivat Nato-maiden keskinäisiä kokouksia. Turvallisuusympäristömme on muuttunut ja Walesissa Nato päätti konkreettisesti vastata tähän muutokseen. Liittokunta mm. hyväksyi uuden valmiussuunnitelman, päätti perustaa uudet erittäin korkean valmiuden joukot, vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan Naton itäisissä jäsenmaissa ja lisätä harjoitustoimintaansa. Afganistanin ISAF operaation päättyessä ja Ukrainan kriisin vauhdittamana Nato siirtää toimintansa painopistettä suurista kriisinhallintaoperaatioista kohti varautumista ja oman alueensa puolustusvalmiuden parantamista. Tämä muutos näkyy myös naapurustossamme.

    Naton painopisteen muutos koskee kumppanimaita myös suoraan, erityisesti Suomen ja Ruotsin kaltaisia kumppaneita, jotka jo pitemmän aikaa ovat osallistuneet aktiivisesti Naton kriisinhallintaoperaatioihin sekä koulutus- ja harjoitustoimintaan. Päätehtävänsä ohella ISAF-operaatio on toiminut yli kymmenen vuoden ajan siihen osallistuvien maiden yhteistoimintakyvyn ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittäjänä. Operaation päättyessä vuoden 2014 lopussa nämä hyödyt on jatkossa taattava muilla keinoin. Suurten Nato-johtoisten kriisinhallintaoperaatioiden ajanjakso on päättymässä ja tämä merkitsee tarvetta uudistetulle yhteydenpidolle myös Suomen ja Naton välillä. Kehitys on ollut käynnissä jo useamman vuoden ajan eikä siis ole syntynyt Ukrainan kriisin myötä.

    Bästa åhörare,

    Även för Finland har militär krishantering på Balkan och i Afghanistan varit ett centralt drivande element i Finlands Nato-samarbete. Nu måste även vi anpassa oss till den internationella utvecklingen samt händelserna i vårt närområde. Det inbegriper att vi fördomsfritt ser även på nya former av Nato-samarbete. När vi drar ner på vårt engagemang i Nato-ledd militär krishantering, måste vi i stället vara beredda att i allt större utsträckning delta bland annat i övningsverksamhet.

    Walesissa Nato uudisti myös yhteistyötään kumppanimaiden kanssa. Poliittista dialogia on jo pitkään käyty pääosin ISAF-kokoonpanossa, mutta operaation päättyessä tämä muuttuu. Naton uuden kumppanuusaloitteen myötä yhteistoiminnasta liittokunnan ja kumppanien välillä keskustellaan jatkossa nykyistä enemmän erilaisissa kokoonpanoissa.

    Huippukokouksessa Suomi oli kutsuttu sekä laajempaan 24 kumppanimaan kokoukseen että suppeampaan viiden kumppanimaan (Suomi, Ruotsi, Australia, Georgia, Jordania) istuntoon. Näille viidelle kumppanimaalle Nato tarjoaa laajennettuja yhteistyömahdollisuuksia. Kuulumme tähän joukkoon aktiivisen Nato-yhteistyömme ja EU-jäsenyytemme vuoksi. Kyseessä ei ole mikään kiinteä ryhmä vaan jokainen maa osallistuu haluamaansa toimintaan omista lähtökohdistaan. Esimerkkejä 28+5 yhteistyöstä voivat olla esimerkiksi säännöllinen poliittinen dialogi, vaativampi harjoitusyhteistyö ja varmistettu pääsy joukkojen evaluointiin ja sertifiointiin.

    Kumppanuustoiminnan uudistamisessa Suomen yleisenä tavoitteena on ollut vähintään nykyisen tason yhteistyömahdollisuuksien säilyttäminen muuttuvissa olosuhteissa. Naton pohtiessa kumppanuuksien tulevaisuutta Suomi laati tänä keväänä yhdessä Ruotsin kanssa paperin, jossa toimme keskusteluun omia näkemyksiämme. Walesin kokousten jälkeen olen vakuuttunut, että olemme onnistuneet saamaan näkemyksillemme hyvin vastakaikua Natossa ja että kumppanuuksia ollaan tulevaisuudessa valmiita räätälöimään eri kumppanimaiden tarpeiden ja valmiuksien mukaisiksi. Huippukokous oli uudistetun kumppanuuden poliittinen lähtölaukaus ja nyt alkaa työ sen konkretisoimiseksi. Toimeenpanon eteneminen tulee olemaan ratkaisevaa ja meidän tulee olla myös siinä aktiivisesti mukana.

    Arvoisat kuulijat,

    Kuvaamani kehitys vaikuttaa Suomeen monella eri tavalla. Yhteistoimintaan olennaisena osana sisältyvän koulutus- ja harjoitustoiminnan volyymi kasvaa. Harjoitukset muuttuvat myös entistä vaativammiksi ja osa niistä on avoinna ainoastaan kyvykkäimmille kumppanimaille, kuten Suomelle. Tämä jo aiemmin alkanut kehitys mahdollistaa joukkojemme ja henkilöstömme kouluttamisen tehokkaammin ja entistä laaja-alaisemmin kaikkiin puolustusvoimien tehtäviin. Uudistettu kumppanuus avaa myös uusia mahdollisuuksia poliittisen dialogin osalta, mikä on meille tärkeää. Harjoittamamme puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen asemaa ja kehittää omaa puolustuskykyämme. Yhteistyön avulla pystymme kehittämään ja ylläpitämään suorituskykyjämme tehokkaammin itse valitsemillamme aloilla.

    Puolustusyhteistyö ei kuitenkaan ole sama asia kuin sotilaallinen liittoutuminen tai kollektiivinen puolustus. Tämä ero tulee tehdä selväksi. Puolustusliittoon kuuluvat ovat vieneet yhteistyön huomattavasti syvemmälle. Ne ovat sitoutuneet puolustamaan toisiaan, sopineet kuinka se tehdään ja harjoittelevat sen toteuttamista käytännössä. Tämä ennaltaehkäisevä pelote nostaa voimankäytön kynnystä. Puolustusliittoon kuulumattomat maat jäävät näiden sitoumusten ulkopuolelle. Ukrainan kriisi on yksi esimerkki siitä, että sotilasliittoon kuulumattomalla maalla ei ole yhteisen puolustuksen antamaa ennaltaehkäisykykyä ja turvaa, johon nojata. Siksi meidän on syytä pitää huolta omasta puolustuskyvystämme ja varauduttava puolustamaan Suomea tarvittaessa omin voimin.

    On kuitenkin muistettava, että liittoutumiskysymys ei ole ainoa määrittävä tekijä pohdittaessa Suomen puolustuskyvyn kehittämistä pitkällä aikavälillä. Puolustuksemme perustana on oltava oma kansallinen kyky, olimme sitten sotilaallisesti liittoutumattomia tai liittokunnan jäseniä. Jatkossa tämä oma kyky luodaan yhä enenevässä määrin yhteistyössä muiden kanssa.

    Kansainvälisen yhteistyön lisäksi on tärkeää, että puolustuksellemme turvataan tulevaisuudessa myös riittävät resurssit. Viimeisen vuoden aikana on asettamani parlamentaarinen selvitysryhmä puheenjohtajansa kansanedustaja Ilkka kanervan johdolla kattavasti selvittänyt minkälaisia panostuksia oman puolustuskykymme ylläpito edellyttää.
    Nyt ryhmän työskentely on loppusuoralla ja reilun kahden viikon kuluttua selvitysryhmä esittelee raporttinsa, mitä odotan mielenkiinnolla. Uskon, että parlamentaarisesti laadittu selvitys tarjoaa meille poliittisille päättäjille hyvät edellytykset tehdä puolustusvoimien tulevaisuutta koskevia taloudellisia ratkaisuja.

    Pitkän aikavälin ratkaisuja tarkasteltaessa meillä on myös oltava valmius käydä vakava pohdinta Nato-jäsenyydestä nykyisen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen nojaavan puolustusratkaisumme vaihtoehtona. Jäsenyys ei kuitenkaan ole mikään säästöohjelma, jonka varjolla omaan puolustukseen käytettäviä resursseja voitaisiin leikata, mutta se takaisi liittokunnan tasoisen uskottavan puolustuksen pienellekin maalle.



    Bästa åhörare,

    Jag skulle själv gärna se att vi kan uppnå en situation där allt samarbete med Nato inte tolkas som en konspiration som tar oss närmare ett medlemskap samt där varje form av initiativ, oberoende av hur tekniskt det må vara, inte behöver växa upp till republikens största nyhetsrubriker. En eventuell ansökan om Nato-medlemskap skulle vara ett så stort beslut att ingen behöver oroa sig över att det kunde fattas i smyg.

    Hyvät kuulijat,

    Suomi – kuten kaikki muutkin maat – tarvitsee yhteistyötä. Kylmän sodan aikana opimme miten toimitaan parhaalla mahdollisella tavalla tilanteessa, jossa olemme pakotettuja olemaan puolueettomia ja toimimaan yksin. Nyt Suomen on opeteltava toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla keskinäisriippuvuuden ajassa. Puolustuksemme näkökulmasta Naton meille nyt tarjoama uudistettu kumppanuus ja dialogi ovat meille tärkeitä.

    Bästa kursdeltagare,

    Ni har framför er flera veckor av högklassiga föreläsningar och en flod av mångsidig information. Försvarskursen är mycket ansedd, och det med skäl. Jag önskar er en givande kurs!

    Toivotan teille antoisaa valtakunnallista maanpuolustuskurssia!
    Palaa otsikoihin
     
    JHartikka tykkäsi tästä.
  6. reservin esikuntaupseeri

    reservin esikuntaupseeri Kapteeni

    Liittynyt:
    27.11.2011
    Viestejä:
    866
    Tykkäykset:
    281
    Pisteet:
    76
    Voi vain toivoa, että Venäjän asebudjetista valahtaa vähintään Sotsin olympialaisista tunnettu provikka (50%) välistävetäjien taskuihin. Vähentäisi edes hieman tuon hullun varustautumista.
     
    Tähystäjä ja JHartikka tykkäsivät tästä.
  7. Creidiki

    Creidiki Eversti Lahjoittaja

    Liittynyt:
    30.04.2010
    Viestejä:
    1,785
    Tykkäykset:
    1,042
    Pisteet:
    316
    Tämä on loistava uutinen, korruptio ja haaskaus tekee ylijäämistö selvää jälkeä.
    Tiedossa on ruostuva raudan meri asevarikoilla.
     
    JHartikka tykkäsi tästä.
  8. JOKO

    JOKO Ylipäällikkö BAN

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    4,971
    Tykkäykset:
    1,337
    Pisteet:
    1,286

    Korostin. Georgian ja Ukrainan sotien myötä voitaisiin rehellisesti myöntää Naton mahdollisten hyötyjen tulevan poliittisella tasolla ja lopettaa satuilut koulutuksen ja operaatioiden tuomista hyödyistä. Ukrainan Nato-opeilla koulutetut ja kriha-kuuhasteluissa karaistuneet ammattisotilaat ovat osoittautuneet kyvyttömiksi perinteisessä sodankäynnissä. Georgiassa kävi samoin.

    Todellisuudessa muutaman komppanian tai pataljoonan juoksuttaminen maailmalla heikentää tuntuvasti puolustuskykyä, kun rahat palavat pienen ammattipumpun pyörittämiseen ja samaan aikaan reserviläiset jäävät kertauttamatta.
     
    JHartikka tykkäsi tästä.
  9. reservin esikuntaupseeri

    reservin esikuntaupseeri Kapteeni

    Liittynyt:
    27.11.2011
    Viestejä:
    866
    Tykkäykset:
    281
    Pisteet:
    76
    Johtuu vain siitä, että puolustukseen laitetaan absoluuttisestikin ihan liian vähän fyffeä. Lisää fyffeä ja heti!

    Jo kerta konkkakypsä Kreikkakin satsaa yli 2% BKT:stään vuodesta toiseen armeijaan (joka on ainakin paperilla vaikuttavan oloinen), niin kyllä se raha pitäisi vähintään täältäkin löytyä!
     
    Tähystäjä ja JHartikka tykkäsivät tästä.
  10. Creidiki

    Creidiki Eversti Lahjoittaja

    Liittynyt:
    30.04.2010
    Viestejä:
    1,785
    Tykkäykset:
    1,042
    Pisteet:
    316
    Eikö olisi yksinkertaisempaa esim palauttaa pyhä kolmijako rahan käyttöön?
    Kolmannes toimintamenoihin
    Kolmannes henkilöstökuluihin
    Kolmannes hankintoihin
     
  11. fulcrum

    fulcrum Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    20.05.2010
    Viestejä:
    4,333
    Tykkäykset:
    2,873
    Pisteet:
    1,286
    Öh joo, Kreikasta esimerkkiä. Nnot. Merkittävä syy sille miksi Kreikka on konkkakypsä on juuri absurdi varustelukilpa Turkin kanssa.
     
  12. SJ

    SJ Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    15,050
    Tykkäykset:
    4,531
    Pisteet:
    1,286
    Lienee selvää kaikille, minkä linkin tuollainen kommentti saa aikaan?

     
  13. Nojatuolistrategi

    Nojatuolistrategi Kapteeni

    Liittynyt:
    27.12.2013
    Viestejä:
    533
    Tykkäykset:
    204
    Pisteet:
    76
    Siltä näyttää. Putin painaa päälle ylävartalo paljaana tai ainakin takki auki.

    Kylmän sodan jälkeinen kohmelo on ohi. Venäjä huomasi, että Naton tukikohtia nousee kuin sieniä sateella naapurivaltioihin. Vanhat vaistot haistoivat saarrostuksen uhan. Ja siihen vastataan yhtä vanhalla keinolla: puskurivaltioilla ja etuvartioasemilla.

    Etuvartioasemat on jo vallattu Abhasiassa, Etelä-Ossetiassa, Krimillä ja Transnistriassa. Natottomia puskurivaltiota ovat siten ainakin Georgia, Ukraina ja Moldova. Mitä seuraavaksi? Valkovenäjä on ollut pitkään Putinin lyhyessä lieassa, mutta pientä niskurointia on sielläkin havaittu - maayhteys Kaliningradiin?

    Baltiaan voi soveltaa vanhaa Leninin ohjetta: tunnustele pistimellä - jos uppoaa, paina syvemmälle; jos vastassa on rautaa, pysähdy (tai jotakin sinne päin).

    Suomen kohtalo on vain ajan kysymys. Pelipaidan jättäisin repäisemättä, mutta lahkeeseen alkaisin hiljalleen hilaamaan rautaa.
     
    Tähystäjä tykkäsi tästä.
  14. Tähystäjä

    Tähystäjä Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.07.2012
    Viestejä:
    1,320
    Tykkäykset:
    1,257
    Pisteet:
    156
    Pienenä detaljina herätti huomion muutenkin ansiokkaassa artikkelissa se, että Suomen puolustusbudjetin osuus BKT:sta on samaa luokkaa Portugalin kanssa...

    Kummallakohan on suuremmat geopoliittiset haasteet? o_O
     
  15. SJ

    SJ Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    15,050
    Tykkäykset:
    4,531
    Pisteet:
    1,286
    Portugalilla on historiallisesti ollut melko isotkin haasteet.
     
  16. reservin esikuntaupseeri

    reservin esikuntaupseeri Kapteeni

    Liittynyt:
    27.11.2011
    Viestejä:
    866
    Tykkäykset:
    281
    Pisteet:
    76
    Jälleen kerran: Mitä Venäjä Suomella tekisi? (olettaen,ettemme itse anna jotain isoa aiheta casus belliksi)

    Suomi on vähän turhan happaman makuinen trofee Putinin seinälle pelkäksi koristeeksi. Kyllä Putin sen tietää, tunteehan hän Suomen aika hyvin. Miksi hän tapattaisi joukkojaan täällä, tyhjän, ei-minkään vuoksi?

    Lahkeeseen pitää varata rautaa, se tekee meistä juurikin "kitkerän makuisen suupalan". Mutta ei ole mitään syytä lietsoa paniikkia. Ei hän tänne tule aiheetta.
     
  17. art1993

    art1993 Korpraali

    Liittynyt:
    17.02.2014
    Viestejä:
    37
    Tykkäykset:
    25
    Pisteet:
    1
    Näin ajateltiin myös 1939, täytyy nostaa hattua sille, että ihmiset osaavat suhteutta menneet nykyisyyteen. eihän ne nyt tänne ole ennenkään tulleet.
     
  18. reservin esikuntaupseeri

    reservin esikuntaupseeri Kapteeni

    Liittynyt:
    27.11.2011
    Viestejä:
    866
    Tykkäykset:
    281
    Pisteet:
    76
    Valitettavasti 1930-luvulla mentiin antamaan ihan kunnolla casus bellit Venäjälle. Heillä oli syynsä tulla tänne "kylään". Jostain syystä tuo seikka aina kätevästi suomalaisilta "unohtuu" - ja jos siitä mainitsee, alkaa Bätmän-trollittelu. Sitä en tiedä, olisiko sota estynyt, jos käytöksemme olisi ollut hieman fiksumpaa. Mutta ei se meidän touhuiluimme nyt aivan järki-ihmisen työtä 1930-luvulla ollut.

    Asiasta toiseen:

    Miltä kuulostaisi idea, että solmisimme NATOn kanssa diilin, että "Venäjän Itämeren laivasto pussitetaan ohjuspatterien avulla Suomenlahden pohjukkaan, mädäntyköön siellä, heti ammutaan upoksiin jos ulos yrittävät seilata"

    Mitä olet mieltä, olisko fiksu veto? Ehdotetaanko tota NATOlle?
     
  19. art1993

    art1993 Korpraali

    Liittynyt:
    17.02.2014
    Viestejä:
    37
    Tykkäykset:
    25
    Pisteet:
    1
    Tämä oli ainoastaan jos Venäjä hyökkää. Stalin tarvitsi sellutehtaita tykistölle ja sähköä Pietariin.
     
  20. reservin esikuntaupseeri

    reservin esikuntaupseeri Kapteeni

    Liittynyt:
    27.11.2011
    Viestejä:
    866
    Tykkäykset:
    281
    Pisteet:
    76
    Kannattaa pitää se pytty viileänä.

    Sekin kannattaa muistaa, että ainakaan nykytilassa Venäjästä ei näemmä ole realistiseksi Suomeen hyökkääjäksi. Itä-Ukrainassa nähdyn "performanssin" johdosta uskallan sanoa näin. Venäjä ei kykene haalimaan ja motivoimaan sellaista jyrää liikenteeseen, joka tarvittaisiin Suomen nitistämiseen.

    Emme tarvitse edes NATOa Venäjän torjumiseen. Pystymme torjuntaan omin voiminkin - ja pikkasen lisää satsaamalla omaan kapasiteettiin (läntisiin älyaseisiin + 3K: koulutus, kommunikaatio ja kertaukset) saamme sitä force multiplieriä, jolloinka torjuntatehtävä ei ole edes kohtuuttoman rankka.

    Keskitytään vain pitämään omasta puolustuksestamme huolta eikä provosoiduta hätääntyneiden, nolla-puolustus NATO-maiden provokaatioon mukaan (lue: Baltia).
     
  21. Benelli

    Benelli Kenraali

    Liittynyt:
    19.09.2013
    Viestejä:
    2,486
    Tykkäykset:
    1,688
    Pisteet:
    636
    Suomi olisi luultavasti vain välitavoite. Esimerkiksi arktisten luonnonvarojen hallinta olisi moninketainen potti Krimiin ja Itä-Ukrainaan verrattuna. Plus suojattu meriyhteys atlantille.

    Ei Venäjä vielä ole edes virallisesti sodassa Ukrainan kanssa. Onko ilmatukea, pidemmän kantaman ohjuksia, kokonaisia prikaateja tavallisessa kokoonpanossa?
    Vähintään pitäisi laskea yhteen voima jota on käytetty Tsetseeniaa, Georgiaa ja Ukrainaa vastaan.
     
    Viimeksi muokattu: 16.09.2014
    Teräsmies tykkäsi tästä.

Jaa tämä sivu