Venäjän merivoimat-yleisketju

Merten sheriffi kirjoitti:
Mikä rumilus tämä oikein on? Voin vain kuvitella, kun Visby korvetin päällikkö valkaistuine hampaineen ja muotoiltuine partoineen kiikaroi tuota komentosillalta ja toteaa. Härre gyd, merenkulku-upseeri eteen täydet ja suuntana Karlskrona kotisatama.

Ropucha-luokan maihinnousulaiva.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ropucha-class_landing_ship
 
Hande kirjoitti:
Merten sheriffi kirjoitti:
Mikä rumilus tämä oikein on? Voin vain kuvitella, kun Visby korvetin päällikkö valkaistuine hampaineen ja muotoiltuine partoineen kiikaroi tuota komentosillalta ja toteaa. Härre gyd, merenkulku-upseeri eteen täydet ja suuntana Karlskrona kotisatama.

Ropucha-luokan maihinnousulaiva.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ropucha-class_landing_ship

Jotta oikein prioriteetti maali? Minkälaisen paikan tuo tarvitsee ukkojen ulostamiseen? Syväys arvatenkin on matala ja tankki kykenee kahlaamaan siitä rantaan, mutta oletettavasti tuon pitää peruuttaa maihin?
 
SJ kirjoitti:
Jotta oikein prioriteetti maali? Minkälaisen paikan tuo tarvitsee ukkojen ulostamiseen? Syväys arvatenkin on matala ja tankki kykenee kahlaamaan siitä rantaan, mutta oletettavasti tuon pitää peruuttaa maihin?

Keulastahan maihinnousualuksista tyypillisesti tullaan maihin, jos katsot tuota wikin artikkelia niin siinä laivan keulaportit ovat auki. Olisiko noissa esim. joku vesitankkisysteemi jolla saataisiin perää vähän laskettua että keulan syväys tilapäisesti madaltuu.
 
fulcrum kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Jotta oikein prioriteetti maali? Minkälaisen paikan tuo tarvitsee ukkojen ulostamiseen? Syväys arvatenkin on matala ja tankki kykenee kahlaamaan siitä rantaan, mutta oletettavasti tuon pitää peruuttaa maihin?

Keulastahan maihinnousualuksista tyypillisesti tullaan maihin, jos katsot tuota wikin artikkelia niin siinä laivan keulaportit ovat auki. Olisiko noissa esim. joku vesitankkisysteemi jolla saataisiin perää vähän laskettua että keulan syväys tilapäisesti madaltuu.

Tuota wiki-kuvaa en katsonutkaan niin tarkkaan, kun näytti niin tummalta pikkukuvassa. Mutta nyt kun tietää mitä katsoa, niin tuo aikaisemmassa kuvassakin alkaa tuo luuku erottumaan ruostejuovien perusteella. Vesitankki voisi selittää asioita, en oikein usko, että ainakaan lastia aletaan siirtämään.
 
1817500.jpg


Tässä kuva luukku auki
 
Tässä on kaks muuta mauhinnousulaivoja joka sijaitse Kaliningradissa

20130725-015322.jpg


20130725-014046.jpg
 
jk6cfbi.jpg


o7GiiHB.jpg


RhOqVYo.jpg


http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?99988-Russian-Photos-(updated-on-regular-basis)&p=6826587&viewfull=1#post6826587

nirEFl8.jpg


GWeL8Rz.jpg
 
Hyvä kooste Venäjän laivastosta:

http://en.beta.rian.ru/infographics/20130513/181118560/Russian-Navy.html
 
JOKO kirjoitti:
Hyvä kooste Venäjän laivastosta:

http://en.beta.rian.ru/infographics/20130513/181118560/Russian-Navy.html

Tein mielenkiintoisen havainnon tuosta koosteesta, vaikka sillä ei sinällään ole paljoakaan tuon kanssa tekemistä. Huomasin nimittäin, että olen kokoajan ajatellut tuota laivasto juttua väärästä suunnasta. Ei vihollinen tulisi laivastollaan tuolta Leningradista, vaan ne tulisi juurikin toisesta suunnasta. Tai tälläiseen johtopäätökseen päädyin tuosta koosteesta.

Tai sitten ei, koska Kronstad:n suunnalla on huomattavasti enemmän laivoja ainakin GE:n perusteella.
 
Itse asiassa Suomen kannalta oleellisin Venäjän laivaston aiheuttama ongelma mielestäni tulee Barentsinmereltä. Pohjoinen laivasto on Venäjän suurin ja se onkin saamassa merkittävimmissä määrin uusia Kalibr-ohjuksia, jotka on venäläinen vastine Tomahawkille. Niillä on jotain 2000km+ kantama ja tarkkuudeltaan menevät täsmäaseiden joukkoon, eli Venäjä voi Barentsinmereltä lopsia noita ohjuksia vaikkapa Helsingissä sijaitseviin kohteisiin, eikä Suomella ole käytännössä minkäänlaista kykyä häiritä/estää sitä. Lähes kaikki uudet pinta-alukset kantaa Kalibreja ja miltei jokainen vanhempikin sukellusvene ollaan varustamassa niillä, lisäksi esim. Kirov-risteiljöiden modernisaatiossa ne saavat massiivisen Kalibr-aseistuksen. Pikkuhiljaa Itämeren laivastokin saa noita ohjuksia, mutta ne määrät tulevat aina kalpenemaan Pohjoisen laivaston arsenaalin rinnalla, joka myös, ikävä kyllä, sijaitsee niin lähellä Suomea, että noiden ohjusten käyttäminen sieltä käsin meitä vastaan on hyvin vaivatonta.
 
Bellum kirjoitti:
Itse asiassa Suomen kannalta oleellisin Venäjän laivaston aiheuttama ongelma mielestäni tulee Barentsinmereltä. Pohjoinen laivasto on Venäjän suurin ja se onkin saamassa merkittävimmissä määrin uusia Kalibr-ohjuksia, jotka on venäläinen vastine Tomahawkille. Niillä on jotain 2000km+ kantama ja tarkkuudeltaan menevät täsmäaseiden joukkoon, eli Venäjä voi Barentsinmereltä lopsia noita ohjuksia vaikkapa Helsingissä sijaitseviin kohteisiin, eikä Suomella ole käytännössä minkäänlaista kykyä häiritä/estää sitä. Lähes kaikki uudet pinta-alukset kantaa Kalibreja ja miltei jokainen vanhempikin sukellusvene ollaan varustamassa niillä, lisäksi esim. Kirov-risteiljöiden modernisaatiossa ne saavat massiivisen Kalibr-aseistuksen. Pikkuhiljaa Itämeren laivastokin saa noita ohjuksia, mutta ne määrät tulevat aina kalpenemaan Pohjoisen laivaston arsenaalin rinnalla, joka myös, ikävä kyllä, sijaitsee niin lähellä Suomea, että noiden ohjusten käyttäminen sieltä käsin meitä vastaan on hyvin vaivatonta.

Se hyvä puoli tuossa sentään on, että mikäli siitä suunnasta aletaan ampua ohjuksia, niin sitten saadaan mahdollisesti enemmän varoitusaikaa, joskin ohjukset lentäisivät pitkän matkaa venäjän puolella jossa meidän kyky havaita ne olisi heikompi. Mutta jos noiden laukaisu kyettäisiin jotenkin havaitsemaan, niin aikaa jäisi aika paljon.
 
Hoplaa.

Krimin kriisi muutti aika huomattavasti Venäjän Mustanmeren laivaston strategista tilannetta. Mikäli Venäjä onnistuu pitämään Krimin itsellään, laivaston kannalta se on vallan erinomainen tilanne: enää ei tarvitse huolehtia siitä että tukikohdan vuokrasopimus loppuu ja laivasto joutuu siirtymään Novorossijskiin. Jälkimmäisen laajennustyöt aloitettiin jo vuosia sitten, mutta rahaa toki säästyy jos niitä ei tarvitse suorittaa loppuun asti.

Lisäksi Sevastopolissa on merkittäviä telakoita ja muuta laivojen korjausinfrastruktuuria. Edelleen Ukrainan laivaston henkilöstöä loikkasi Venäjän riveihin melko paljon. Ukrainalta jäi Sevastopoliin 70 sota-alusta. Ne on päätetty pääosin palauttaa Ukrainalle, näin on ainakin osaksi jo tehtykin. Joitain ukrainalaisia aluksia voi olla edelleen jumissa Donuzlavin lahdessa, venäläisten upotettua vanhoja aluksia blokkaamaan ukrainalaisten ulospääsy. Yksi näistä oli vanha Kara-luokan sutoalus Ochakov.

Ukrainalaisten aluskanta on iäkästä ja tyypillisesti huonommassa kunnossa kuin venäläisten joten sen pitämisessä ei ole juuri mieltä. Ukrainalaisten suurin ja modernein alus, Krivak-luokan fregatti Hetman Sahadatshij, ei ollut Krimillä kriisin alkaessa joten se vältti valtauksen. Keskeneräinen risteilijä Ukraina ei myöskään ollut Sevastopolilla vaan Mykolajivilla. Sukellusvene Zaporizhian palautuksesta on ristiriitaista tietoa, Venäjä tuskin sillä kuitenkaan mitään tekee. Teknisen tarkastuksen mukaan kuulemma sonar, torpedoputket ja akut pitäisi kaikki korjata tai vaihtaa, kallis pieti museotason sukellusveneestä. Ehkä sen voisi myydä Taiwanille...

-Ranska ei aio perua Mistral-kauppaa vaan se etenee ainakin toistaiseksi aikataulussa. Ensimmäinen alus pitäisi toimittaa vuoden loppupuolella. Peruminen aiheuttaisi kovat sakot.

-ballistinen ohjusvene Juri Dolgoruki aloittanee ensimmäisen partiomatkansa tänä vuonna. Ensimmäinen sisaralus Aleksandr Nevski on koeajoissa ja kolmas vene Vladimir Monomah sekin jo laitetesteissä. Toisaalla, Sevmashin pääjohtaja kehuskeli että kahden seuraavan vuoden aikana aloitetaan 9 uuden ydinsukellusveneen rakentaminen, neljä ohjusvenettä, neljä hyökkäysvenettä ja yksi "erikoissukellusvene". Saas nährä.

-uusi konventionaalinen sukellusveneluokka, 'Kalina', on suunnitteilla. Ilmeisesti se perustuu Lada-tyyppiin.

-kaksi ensimmäistä Bujan M-luokan korvettia on koeajoissa ja liittynevät Kaspianmeren laivueeseen kesän aikana. Ainakin neljä tämän tyypin alusta on vielä rakenteilla, enemmänkin on kaavailtu. Kaspianmeren laivue on tämän jälkeen materiaalisesti suhteessa paremmassa kunnossa kuin mikään muu Venäjän laivastoista.

-Grigorovitsh, ensimmäinen projekti 1135.6 fregateista, laskettiin vesille maaliskuussa. Projekti on ainakin vuoden myöhässä, mutta se on Venäjän mittapuulla vähän...

-risteilijä Admiral Nahimovin siirto kuivatelakalle peruskorjausta varten on pikkuhiljaa aloitettu.

-pienoismalli joka ilmeisesti kuvaa jotain uutta hävittäjäprojektia tai konseptia.

-ensimmäinen uusi laivaston tankkialus sitten Neuvostoliiton kaatumisen on rakenteilla.

-Kuznetsov, Petr Veliky ja joukko muita aluksia on palaamassa tukikohtaan pitkähköltä Välimeren operaatiolta. Englannin kanaalissa HMS Dragon tuli saattamaan niitä. Saapa nähdä joko Kuznetsoville laitetaan MiG-29K-koneita, joiden toimitus merivoimille alkoi viime syksynä.

ship_2905459b.jpg
 

Yllätysharjoitukset Kaukoidän sotilaspiirissä


Mukana ainakin Varyag, Bystryy, sukellusveneitä jne. Videolla mm. varsin vaikuttava Moskit-ohjuksen osuminen kohteeseen (n. minuutin kohdalla). Itse asiassa näyttää kuin maaliin osuisi kaksi ohjusta?

Ensimmäinen Mistral lähti koeajoihin, huolimatta toimituksen epävarmuudesta.

Novorossijsk, ensimmäinen Mustanmeren laivastolle tilatusta kuudesta Kilo-luokan veneestä on otettu palvelukseen. Kyseessä on ensimmäinen Venäjän laivastolle luovutettu diesel-vene 20 vuoteen. Mustalle merelle Novorossijsk siirtyy vasta myöhemmin, ensiksi on ohjelmassa harjoitteluja ja taisteluammuntoja Pohjoisen laivaston kanssa. Nämä veneet ovat edenneet varsin vähäisin viivästyksin, lähes samaa tahtia vieressä rakennettavien vietnamilaisveneiden kanssa, selkeästi Mustallemerelle on laitettu jonkun sortin prioriteettia.

Ihan yhtä nopeasti ei ole edennyt projekti 885 Jasen, johtoalus Severodvinsk on kuitenkin viimein otettu palvelukseen kesäkuussa, vain 21 vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen.

Grigorovits-luokan kaksi seuraavaa alusta, Essen ja Makarov ovat jo kohtuu pitkällä. Nämäkin on siis tarkoitettu Mustallemerelle.

Golovko, Gorshkov-luokan kolmosalus. Johtoaluksen 130mm tykkitorni on viimein toimitettu, saapa nähdä pääseekö Gorshkov koeajoille vielä näillä vesillä.

Rajavartioston uusi projekti 22100 -partioalus, 2700 tonnia.

Vielä uudempi on projekti 22160, noin 1000 tonnin vartiolaiva johon tarpeen vaatiessa voidaan laittaa varsin järeä aseistus. Myös ulkomuoto kertoo mahdollisesta sotakäytöstä. Kaksi tällaista alusta on laitettu alulle tänä vuonna.

Tuliterä Bujan-M luokan korvetti Uglitsh koeampuu Kalibr-ohjuksia. Kaksi ensimmäistä Bujan M:ää liittyi Kaspian laivueeseen tänä kesänä, ja ainakin kuusi alusta on vielä tekeillä.

Kaksi Tyynenmeren laivaston vanhaa Akula-venettä siirtyvät kuljetusaluksella Severodvinskiin huoltoa tai peruskorjausta varten. Samanlaisella kyydillä sinne on siirtymässä myös Oscar-luokan vene Tseljabinsk. Runko 519, Amurin telakalla 20 vuotta lojunut puolivalmis Akula, saatetaan myydä Intialle.

Borei-luokan kolmosvene Vladimir Monomah ampui onnistuneesti ensimmäistä kertaa Bulava-ohjuksen. Edellisessä yrityksessä viime vuonna ohjus tuhoutui kesken lennon. Borei pohjautuu Akulaan, ja ensimmäisissä veneissä onkin käytetty hyväksi keskeneräisiä Akula-runkoja. Huhutaan että neljännestä veneestä eteenpäin tehtäisiin isompia ja niihin mahtuisi 20 ohjusta 16 sijaan.

Lopuksi, pari hiukan aavemaista kuvaa joissa näkyy miten Admiral Lazarev on siirretty telakalle:
zXOoWnr98lk.jpg


attachment.php


Alus on lojunut vuosia Kaukoidässä mutta huhutaan että nyt se vietäisiin pohjoiseen: ei tietoa onko romutusta vai modernisointia varten.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on kaks muuta mauhinnousulaivoja joka sijaitse Kaliningradissa

20130725-015322.jpg


20130725-014046.jpg
Ainakin alemman kuvan merilogistiikan kaunotarta löytyy esim Uuraasta Viipuriin mennessä telakoituna ja laiturista todennäköisesti viimeistä kertaa pysäköitynä. Tuli kesällä kulkiessa kurkisteltua.
 
Aika romun näköisiä vehkeitä, ei taida pursimieheltä löytyä maalisuteja...
 
Aika romun näköisiä vehkeitä, ei taida pursimieheltä löytyä maalisuteja...

Jos tuo maalisutien puute korreloi suht suoraan muutakin huoltoa ja kunnossapitoa, niin eipä kovin pitkää elinkaarta tarvi aluksille suunnitella.
 
Jos tuo maalisutien puute korreloi suht suoraan muutakin huoltoa ja kunnossapitoa, niin eipä kovin pitkää elinkaarta tarvi aluksille suunnitella.

Mutta jos se onkin venäläisten katala juoni, jolla uskotellaan, että kaikki on romurautaa, mutta todellisuudessa kippojen sisällä onkin viimeisintä huutoa olevat rensselit? ;)
 
Kaksi Tyynenmeren laivaston vanhaa Akula-venettä siirtyvät kuljetusaluksella Severodvinskiin huoltoa tai peruskorjausta varten. Samanlaisella kyydillä sinne on siirtymässä myös Oscar-luokan vene Tseljabinsk. Runko 519, Amurin telakalla 20 vuotta lojunut puolivalmis Akula, saatetaan myydä Intialle.

Katos, Suomessa aikanaan valmistunut kuljetusalus kuskaa venäläisten pari vuosikymmentä vanhoja ydinsukellusveneitä modernisoitavaksi. Kai tuo hinku modernisoida kalliilla rahalla Neuvostoliiton aikaisia aluksia jotain kertoo Venäjän telakkateollisuuden nykytilasta.
 
Back
Top