Tämä voisi kuulua Ukraina-ketjuunkin, mutta ehkä erillisenä parempi. Nyt kun Ukrainassa venäläiset ovat selvästi tulitettaneet tarkoituksella siviilejä, niin pitää kysyä miksi. Siis jos nyt pohditaan sotahistoriaa 1800-luvun alusta lähtien, niin ei venäläisten sodankäyntitapa vaikkapa Suomen sodassa, Oolannin sodassa tai ensimmäisessä maailmansodassa "maalittanut siviilejä" eikä erityisemmin kaltoinkohdellut sotavankejakaan.
Mutta sitten nousivat bolševikit valtaan ja jo Venäjän vallankumoussota oli raakaa. Mikä muuttui? Oma teoriani on seuraava. Ensiksi, bolševismiin (ja kommunismiin) kuuluu elimellisesti fanaattisuus oman aatteen kaikenpuolisesta ylivertaisuudesta ja ehdottomasta oikeassa olemisesta. Vastustaja on siis absoluuttisesti paha, jolla ei ole olemassaolon oikeutta, koska hän on "objektiivisesti väärässä" (marksilaisella kielellä ilmaistuna). Toiseksi, bolševismi syrjäytti upseeristossa aatelisen ylhäistön ja korvasi sen jopa lukutaidottomilla lusikoilla, kunhan nämä olivat absoluuttisen uskollisia puolueelle. Ja tämä oli joukkojen käyttäytymiselle tuhoisaa, sillä esimerkiksi Maksim Gorki kirjoitti venäläisten massojen raakalaismaisuudesta; venäläinen "alhaisto" eli raakaa elämää, jossa alhaiset vaistot jylläsivät. Aatelistolla oli kuitenkin jonkinlainen kunniakoodi, jota em. alhaistolla ei ollut.
Em. kaksi asiaa yhdessä loivat yhteiskunnan ja armeijan, jossa pärjäsivät parhaiten fanaattiset kiipijät. Ja Venäjän vanhempi upseeristo ja valtiojohto ovat saman järjestelmän tuotteita.
Saatan olla kyllä väärässäkin.
Mutta sitten nousivat bolševikit valtaan ja jo Venäjän vallankumoussota oli raakaa. Mikä muuttui? Oma teoriani on seuraava. Ensiksi, bolševismiin (ja kommunismiin) kuuluu elimellisesti fanaattisuus oman aatteen kaikenpuolisesta ylivertaisuudesta ja ehdottomasta oikeassa olemisesta. Vastustaja on siis absoluuttisesti paha, jolla ei ole olemassaolon oikeutta, koska hän on "objektiivisesti väärässä" (marksilaisella kielellä ilmaistuna). Toiseksi, bolševismi syrjäytti upseeristossa aatelisen ylhäistön ja korvasi sen jopa lukutaidottomilla lusikoilla, kunhan nämä olivat absoluuttisen uskollisia puolueelle. Ja tämä oli joukkojen käyttäytymiselle tuhoisaa, sillä esimerkiksi Maksim Gorki kirjoitti venäläisten massojen raakalaismaisuudesta; venäläinen "alhaisto" eli raakaa elämää, jossa alhaiset vaistot jylläsivät. Aatelistolla oli kuitenkin jonkinlainen kunniakoodi, jota em. alhaistolla ei ollut.
Em. kaksi asiaa yhdessä loivat yhteiskunnan ja armeijan, jossa pärjäsivät parhaiten fanaattiset kiipijät. Ja Venäjän vanhempi upseeristo ja valtiojohto ovat saman järjestelmän tuotteita.
Saatan olla kyllä väärässäkin.