Vihreät mediaseksikkäät asevoimat

MLRS

Bo Ek kirjoitti:
MLRS-päivitys pitäisi välittömästi keskeyttää ja koko järjestelmä stenata. Ilman rypäleammuksia koko hanke on silkkaa resurssien tuhlausta.

Kyse ei liene siitä, että tykistö uudistettaisiin rypäleammuksilla hankkimalla niitä, vaan siitä, että opetetaan rypeleammusten taktiikka tykistöupseereille ja kokeeksi harjoitutetaan reserville.

Varmaan rypäleammuksia ja jalkaväkimiinoja käytettäisiin sopimusten vastaisestikin. Siitä ei hävinneen hirttotuomio sotarikoksista juuri pahenisi.

Bo Ek kirjoitti:
Samalla linjauksella tuli ruunattua myös mm. AMOS ja ylijohdon tykistö.

AMOS-hankkeen tuloksena saatiin NEMO, joka on käynyt kaupaksi ulkomaille Saudi-Arabiaa myöden. Tykistön kehityksessä on kaksi linjaa. Toisaalta 40 km - 80 km ja toisaalta 10 km - 20 km. Tuota epäsuoraa tulta on kehitelty myös jalkaväen raskaan kranaatinheittimistön alueelle, joka on hyvä asia, mutta jonka ei koeta tarjoavan kaukosuojaa niin kuin liitopommien tai raketinheitinten. Näissä pitkän kantaman aseissa on haasteena taistelukosketuksen puute eli se, että pitäisi olla tykistötiedusteluakin. Sitä yritetään kehittää satelliittien puutteessa ensin lennokeilla ja sitten minilennokeilla.

Kuitenkaan vaikka Venäjän federaation asevoimat innostui Etelä-Ossetian sodan jälkeen ostamaan Israleista lennokeita, ei Suomessa olla innostuttu lennokkien alasampumisesta. Joidenkin syväkurkkujen mukaan niitä voisi yrittää ampua alas vaikka 23 ITK 61:llä, jotka neuvostokalustona lakkautettiin niin kuin muukin asehistoriallinen reservin kalusto.

Minusta kaikkein heikoin kehitys Suomessa on se, että 152 mm:n tykeistä luovutaan neuvostokaliiperisina kuusituumaisina, vaikka 155 K-hanke on kallis ja puissa. Tämä ideologinen kaalisopan ja mahorkan tuoksista eroon pyristeleminen on juuri niiden pienten miesten toimintaa pitkillä käytävillä, jotka keskittyvät Suomen maineenhallintaan ja informaatiosodankäyntiin.

Ainoa järkevä tapa korvata 122 H 63 on mielestäni 152 TELAK 91, koska Suomella ei kuitenkaan ole varaa Panzerhaubitze 2000:een. 122 H 63 on edelleen peli, mutta se on hinattava eikä sillä ammu kuin 14 km:iin siinö, missä 152 TELAK 91:llä 27 km:iin.

Suomessa kuitenkin kehitystyö "näkee pidemmälle" ja askartelee 2030-luvun tykistössä 40 km:llä - 80 km:llä. Näin ollen menee monta turhaa varusmiessukupolvea välissä, joilta riistetään neuvostokalusto, mutta ei anneta mitään käyttökelpoista tilalle. Menee monta saapumiserään hukkaan ja pilalle.

Seuraavaksi tulee varmaan joku tiedostusmajuri kertomaan, että maavoimat ja maavoimien tykistö on 2000-luvulla vanhentunut, joten on parasta vain luottaa siihen, että Yhdysvaltain presidentti tuhoaa koko maailman jonkin alueellisen, eurooppalaisen, tai paikallisen mitättömän kiistan tai kansan vuoksi. Tälle naistoimittajat ja karriäärissä olevat kapteenit taputtavat karvaisia käsiään mykistyneinä ihailusta.

Bo Ek kirjoitti:
Vanhojen tykkien sulattamisen perusteena ollutta tulevaa tulen tehon lisäystä ei sitäkään ole tulossa, joten kaikki toimivan materiaalin poistot ovat olleet suoraan puolustuskykyämme heikentäviä.

Tarkoituksena on ollut aseistariisua YYA-kauden aluepuolustajat ja heidän hengenheimolaisensa sekä poistaa "turhaa sotilasopetusta sotahistorialliseen kalustoon".

Tämä on raivannut tietä uuden kehittämiselle eli ensin raketinheittimelle, josta eurooppalaiset NATO-maat, mm. Alankomaat, luopui, sitten rypäleammuksille sitä varten, jotka ovat poliittisesti epäkorrektimpia kuin jalkaväkimiinat, sitten tykistötiedustelulle, jossa lennokkikin alkaa olla liian kallis menetettäväksi, jolloin on kehitettävä halvempia menetettäviä, minilennokkeja jne.

Tykistön kehitys on spiraali, jossa on paljon aluemaantieteellistä ja tiedonsiirrollista kehitettävää. Suurin rikos tykistön osalta on 152 mm:n kanuunoiden hävittäminen, koska muuta 27 km:iin ampuvaa ei ole tilalle. 122 H 62 ampuu vain 14 km:iin, mikä on suoranainen taktinen haaste Suomen sodankäyntikyvylle. Venäläiset ovat järkevämpiä 152 TELAK 91:n osalta.

Venäläisillä yleensäkään ei ole ollut sitten neuvostoajan ylimääräistä rahaa hukattavaksi, kun reaalituloja energian ja raaka-aineiden myynnistä on pitänyt jättää "keskiluokalle", jotta nämä voitaisiin käytettyjen Mercedes-Bensien, BMW:iden ja Audien avulla sosialidemokratisoida jonkinlaiseksi autoritääriseksi demokratiaksi.

Kun venäläisillä ei ole ollut ylenmääräisesti rahaa hassattavaksi, siellä kehitystyö on ollut niukkaa ja tarpeisiin liittyvää. Saksalla olisi tekniikkaa, mutta hyvinvointiyhteiskunnan rappio estää varustelun ja pitää sen vain säästöliekillä kehitystyössä.

Suomessa pitäisi kritiikin keskittyä 2030-luvun tykistöä odoteltaessa 152 mm:n kanuunoiden stenasointiin, koska siksi, kunnes tykistötiedustelu on kehittynyt 40 km:iin - 80 km:iin ilman satelliitteja, tarvitaan miltei 30 km:iin ampuvia jalkaväkikanuunoita tykistörykmenteissä.

Bo Ek kirjoitti:
Rypälekieltoon liittyminen varmaan julkistetaan kunhan miinasoppari ensin menee myllystä läpi. Mutta nyt käsi sydämelle, kuka teistä asioita seuraavista yllättyi ihan OIKEASTI?

No ei kukaan kyynillistynyt realisti. Suomessa kehitetään kuumeisesti uutta, mutta toisaalta harjoitetaan aluepuolustajan aseistariisuntaa ja puhutaan vihapuheita massavanhenemisella kuuden tuuman neuvostoliittolaista kaliiperia vastaan.

Kyse on nyt vain siitä, että koko asevelvollisuus- ja aluepuolustusjärjestelmä on uhattuna, kun reserviä ajetaan alle talvisodan vahvuuksiin ja kun varuskunnat viedään liian kauas lähimmäisistä. Maanpuolustus muuttuu absraktioksi eikä siinä ole enää maakunnanpuolutuksen tuntua. Kansallisuusaate murtuu Euroopan unioniin sopimattomana nationalismin jäänteenä, mikä on tietenkin liberaalikokoomuslaiselle, ruotsalaiselle ja eurososialidemokraatille hyvä asia, koska tuonkin varan voi ohjata kiinteistökuplaan ja pankkitukeen pääkaupunkiseudulla.

Mitä järkevämmäksi Venäjä näyttää tulevan sitä hullummaksi Euroopan unioni muuttuu. Jonain vuonna järkevyyskäyrät kohtaavat.

Bo Ek kirjoitti:
Puolustustammehan on jo pitkään kehitetty ensijaisesti talouden ja toissijaisesti ulkopolitiikan ehdoilla. Armeijan todellinen suorituskyky ei ole kaiketi ollut poliitikkojen agendalla kuin sotavuosina.

Suomessa maanpuolustus oli agendalla 1992-1994, kun Žirinovski keräsi mediakannatusta Veikko Vennamon, Timo Soinin ja Jussi Halla-ahon menetelmin. Venäjällä ei olisi vähemmällä populismilla päässyt esille, koska maassa ei ole jäljellä merkittävässä määrin maakuntalehtiä ja koska televisiokanavat olivat oligarkeilla, jotka myöhemmin valtiollistettiin.

Ryhdyttiin US Navyn kanssasotijoiksi Horneteilla, ostettiin 500 junavaunullista tarvikkeita DDR:n perinnöstä, pantiin puolustusvoimat maanpuolutusalueksi sodanajan kannalle jne.

Ilmassa oli sodanuhan tuntua vielä 1992-1994. Sitten kun Jeltsin valittiin toiselle kaudelle, koko hysteria lässähti. Länsi oli voittanut tiedottamisella.
 
Huom: se, että joku kapine menee kaupaksi jonnekin Saudi-arabiaan ei kerro kapineesta vielä yhtään mitään. Se kertoo myyntitaidosta ja hmmmmm, vakiintuneista menetelmistä enemmän kuin kyseisestä asekalusta tai muusta vimpaimesta.
 
Saudi-Arabien ja Arabiemiraattien hankinnat

baikal kirjoitti:
Huom: se, että joku kapine menee kaupaksi jonnekin Saudi-arabiaan ei kerro kapineesta vielä yhtään mitään.

Minusta se, jos ase saadaan kaupaksi Saudi-Arabiaan tai Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin, kertoo paljon enemmästä kuin jos se saataisiin vastakaupalla kaupaksi lähiulkomaille Ruotsiin tai Norjaan tai jonnekin Sloveniaan.

baikal kirjoitti:
Se kertoo myyntitaidosta ja hmmmmm, vakiintuneista menetelmistä enemmän kuin kyseisestä asekalusta tai muusta vimpaimesta.

Suomi ei ole toimittanut kranaatinheitintekniikkaa perinteisesti muualle kuin Israeliin Soltamina. http://fi.wikipedia.org/wiki/Soltam

Ennen kuuden päivän sotaa 1967, jolloin Israelilla alkoi olla selvää ilmaylivoimaa ja osaamista, tuolla kranaatinheittimistöllä oli aivan selvää merkitystä Israelille.

Katso nyt vaikka Desert Falcon
http://fi.wikipedia.org/wiki/F-16_Fighting_Falcon
 
AMOS oli ja on susi (liian kunnianhimoinen hanke, aivan kuten 155K +35km kantama), mutta NEMO saatiin soivaksi peliksi.

Onko NEMOsta sitten niihin saappaisiin jotka AMOKselle tehtiin, onkin eri asia.

122H63 on oiva peli, ja tuo jokirannan manaama 152H stenaus oli järjettömyyttä. RakH ja 155K -kalustoa on liian vähän (155K on myöskin laadullisesti heikkoa) eli 152K/TelaK kalustoon kannattaisi satsata. Btw. Hyasinttia saa myös 155mm kaliiperisena...
 
RPG83 kirjoitti:
Panssariprikaatit eivät ole entisenlaisia, vaan vahvemmin varustettuja. 100-150 taistelupansssarivaunua ja saman verran CV90 YHDESSÄ panssariprikaatissa. Joku muu saa suunnitella tarkemmin, joka tietää komppanian, pataljoonan jne. vaunujen määrät. Toisessa saman verran. Ne entisethän olivat pikemminkin mekanisoituja prikaateja (verrattuna muuhun maailmaan).

Tässä on ollut ylimääräistä aikaa, niin olen aikani kuluksi suunnitellut tuollaista uutta Panssariprikaatia. Vaatisi paperilla n.220 CV9035-vaunua (4 panssaripataljoonaa, panssarintorjuntapataljoona ja panssaritiedustelupataljoona) sekä 112 Leo 2a7-vaunua (2 vaunukomppaniaa per psp)

Prikaati rakentuisi kolmen alustan pohjalle, eli Leo 2(taistelupsv, evakuointi ja IT-vaunut), CV90 (rynnpsv, evakuointi, kuljetus, ambulanssi, kranaatinheitin, komento, tulenjohto sekä viestivaunut) sekä Pzh 2000(panssarihaupitsi).
 
Armas Amos RE: Vihreät mediaseksikkäät asevoimat

Tvälups kirjoitti:
AMOS oli ja on susi (liian kunnianhimoinen hanke, aivan kuten 155K +35km kantama), mutta NEMO saatiin soivaksi peliksi.

Asemarkkinoilla on tiukkaa. Suomi piti saada Irakin sotaan, jotta AMOS:ta olisi päästy kenttäkokeilemaan sunneihin. Suomessahan ei etnisillä vähemmistöillä saa tehdä ihmiskokeita, ei edes Pohjankankaalla eikä Rovajärvellä.

No kuitenkin kansalaiset päättivät äänestää Suomen Keskustaa ja Anneli Jäätteenmäellä, Erkki Tuomiojalla, Tarja Halosella ja Martti Mannisella oli toisenlainen ajatus AMOK:ksen tuotekehityksen ja Irakin sodan suhteen, sellainen äänestäjien mielijohteen mukainen.

NEMO varmaan menee kaupaksi pienratkaisuna joko normaalisti tai asekaupan tavallisin pienin lahjuksin, mutta se ei varmaan ole laadullisessti niin erikoista kuin yritys AMOK:seksi.

Jos nyt ajatellaan, että ei ole varaa NEMO:on eikä ryöppyammutaan niin eikö silloin pitäisi ruuvata lisää 120 mm:n krh:ita Nauha-Sisulle tai Bandwageniin?

Jos on kaksi 120 mm:stä vierekkäin niin eihän se nyt AMOS ole, mutta ehkä taktisesti sinne päin.

Tvälups kirjoitti:
Onko NEMOsta sitten niihin saappaisiin jotka AMOKselle tehtiin, onkin eri asia.

Osaako kukaan sanoa, mihin tarkoitukseen AMOS oikeastaan tehtiin? Ajatus oli tehostaa raskasta krh:a eli ilmeisesti sen piti korvata kustannustehokkaasti vanhoja lyhyen kantaman haupitseja ja tuoda uutta vikkelämpää taistelutapaa jalkaväelle epäsuoran tulen keinoin.

Tvälups kirjoitti:
122H63 on oiva peli, ja tuo jokirannan manaama 152H stenaus oli järjettömyyttä.

No jalkaväen näkökulmasta 122 H 63:n haaste lienee siinä, että sillä ei ammu kuin 14 km:iin, kun taas jollain 152 TELAK 91:llä tuo etäisyys on 27 km ja liikutettavuuttakin telakanuunassa on.

Seuraava asia on sitten se, että ilmeisesti 155 K 98 pitäisi nostaa kuorma-auton lavalle Ruotsin malliin, mutta ilmeisesti pettymys putken kestämisestä sivuvirtausyksiöllä 35 km:iin ja 40 km:iin on estänyt tuon liikkuvuuden kehittämisen.

Jos nyt ajatellaan kapiaisen esittämää perinteisempää ja karkeampaa venäläistä taktiikkaa niin se liittynee tykistön käyttöön.

On eri asia uskoa olevansa turvassa ja ampui samoilla tykeillä samoista asemista kaksi viikkoa tiettyyn suuntaan kuin ampua patteristolla vain minuutti yhtä tulimuotoa ja siirtää jokaisen tykin paikka, jottei vastatykistötoiminta ala toimia.

Minuutin ammunta yksistä asemista on määrällisesti eri asia kun vartin tulittaminen tiettyyn suuntaan samoista asemista. Ampuako paikoiltaan riittävästi ja ottaa riski tykistörykmentin tuhoutumisesta vai siirtää sitä 14 kertaa uusia minuutin ammuntoja varten.

Ei ihme, että ajatus rakentinheittimistä kiihottaa.

Tvälups kirjoitti:
RakH ja 155K -kalustoa on liian vähän (155K on myöskin laadullisesti heikkoa) eli 152K/TelaK kalustoon kannattaisi satsata. Btw. Hyasinttia saa myös 155mm kaliiperisena...

Tähän tulee sotatalous ja Millogin vaatimat laatuvarastointikustannukset. Miksi ostaa nyt yhtään mitään, kun 2030 on olemassa kokonaan uusi ratkaisu?

Tämän vuoksi puolustuspolitiikka markkinatalouden ja pääomabudjetoinnin kautta ohjaa kehtiystä "Stenaa jo tänään" -suuntaan.
 
Back
Top