Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Vikingit ja sotaretki suomeen

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja BlackFox, 07.09.2016.

  1. BlackFox

    BlackFox Kenraali

    Liittynyt:
    16.03.2015
    Viestejä:
    2,733
    Tykkäykset:
    3,589
    Pisteet:
    636
    Viikinkien sotaretki Hämeeseen vuonna 1050

    Lähes päivälleen 10 vuotta sitten Hesarissa ilmestyi Erkka Maulan haastatteluun perustuva artikkeli viikinkien vuonna 1050 Hämeen tekemästä sotaretkestä, joka ansaitsee tulla jaetuksi.



    Häpeällinen retki Hämeeseen


    Hirmuinen viikinkiarmeija tuli 950 vuotta sitten valtaamaan Hämettä, mutta pikkukylien miehet löivät sotajoukot hajalle. Kertovatko Hauhon Hyömäen kylästä löytyneet kalliouurrokset tapahtumasta, joka muutti Euroopan historian?

    Viikingit tulivat 950 vuotta sitten Kokemäenjokea pitkin Nokialle pahoin aikein.

    Heidän laivastossaan oli liki 200 alusta ja niissä melkein 2000 miestä. Hyökkäys oli organisoitu paremmin kuin yksikään Suomeen aikaisemmin tehty viikinkiretki, sillä sen perimmäinen tarkoitus oli alistaa hämäläiset ruotsalaisten valtaan ja ryhtyä perimään heiltä jokavuotista veroa.

    Mutta Hämeen pikkukylät eivät taipuneetkaan uhan edessä. Niiden miehet kykenivät vastustamaan puolta maailmaa kauhussa pitäneitä viikinkejä niin, että väijytyksistä hengissä selvinneet joutuivat pakenemaan Suomenlahdelle.

    Retken varapäällikkö Egil kaatui Pälkäneen Kyllönkoskella, ja Hiidenjoella haavoittunut sotajoukon ylipäällikkö Freygeir kuoli Saarenmaalla. Suuri osa laivoista ja ryöstösaaliistakin tuhoutui.

    Se oli viimeinen viikinkiretki. Tappion seurauksena ensimmäinen ristiretki lykkääntyi sadan vuoden päähän, ja Ruotsin valta vakiintui vasta kaksisataa vuotta myöhemmin. Mikäli retki olisi onnistunut, jaarli Freygeir olisi vaikuttanut Suomen historiaan kenties enemmän kuin Birger-jaarli.

    Jos hämäläiset olisivat osanneet kirjoittaa, he olisivat tehneet voitostaan kronikan, mutta kun eivät osanneet, he hakkasivat Hyömäen kallioon viikinkilaivojen kuvia. Viime kesänä löytyneiden vanhojen uurrosjälkien aitoutta ei ole vielä ehditty varmistaa. Se tehdään ensi kesänä. Vuoden 1050 retkestä on kyllä varmoja tietoja. Freygeir johti retkeä 40-50 miehen lohikäärmelaivastaan. Egilillä oli 20-30 soutajan alus.

    Brusilla, retken kolmannella päälliköllä, oli muita pienempi alus, mutta komea lohikäärmelaiva hänelläkin. Mukana oli myös tanskalaisia. Matkan varrella viikinkeihin liittyi lisäksi ahvenanmaalaisia, Suomen rannikon ruotsalaisia ja joitakin hämäläisiä. Naissotilaitakin jaarlilla oli.

    Retken päätavoite oli Nokialla, jossa oli soopelikaupan keskus. Iso turkisvarasto sijaitsi niillä paikkeilla, missä nyt on kylpylähotelli Eden. Soopelinnahat olivat arvotavaraa, sillä soopelit oli pyydetty lähes sukupuuttoon. Yhdellä hyvällä nahalla sai ison maatilan ja vielä ratsun kaupan päälle.

    Uiskot tulivat aamuyöllä lipuen äänettömästi varaston rantaan. Vartijat yllätettiin. Kaikki nahat kannettiin laivoihin, purjeet nostettiin ja paettiin Pyhäjärvelle ylijumala Odinin korppiliput keihäitten varsissa hulmuten. Hämäläiset eivät mahtaneet viikingeille mitään! Mutta seuraavana päivänä jaarli Freygeir teki elämänsä virheen.

    Hän jakoi joukkonsa kahteen ryhmään ja määräsi Egilin ja Brusin menemään yötä myöten Mallasvettä Pälkäneen Iltasmäkeen. Päälliköitten lohikäärmelaivojen piti aamuhämärissä varmistaa uiskoille tie Pinteleeseen. Siellä uiskojen piti vaihtaa kärkeen ja mennä edellä läpi Kyllönkosken kapeikon, Hauhon Ilmoilaan ja Alvettulanjokea myöten Tourua kohden.

    Freygeir itse lähti Vanajavettä myöten Lusiin. Tarkoitus oli harhauttaa hämäläiset ja tehdä valehyökkäys Lusiin. Egilin joukot kohdattaisiin puolenpäivän aikaan Hyömäen edustalla ja ryöstettäisiin yhdessä Tourunmäen turkisvarasto.

    Hämeen vesireitit, kannakset ja kylät olivat viikingeille tuttuja jo rauhallisilta kauppamatkoilta.

    Koko Hämeessä oli viikinkiaikana alle 20000 asukasta eikä yhdestäkään kylästä löytynyt viittäkymmentä taistelemaan kykenevää miestä. Ja kyliä oli harvassa.

    Viikingeillä oli rautaiset rintapanssarit ja rautakypärät ja aseinaan miekkoja, keihäitä ja sotakirveitä.

    Hämäläisillä oli vain angoja, väkäteräisiä keihäitä, ja joitakin miekkoja. Metsästysjousia oli joka miehelle, mutta ne eivät kantaneet kauaksi.

    Paras väijytyspaikka oli Kyllönkoski Pinteleen ja Ilmoilanselän välissä. Myös viikingit tiesivät sen.

    Nykyisellään Kyllönkoski on jokseenkin tasainen virta, mutta 950 vuotta sitten putousta oli lyhyellä matkalla pari metriä. Uoma oli kapea. Siihen lähitalojen miehet kaatoivat kuusia tukkeeksi, työnsivät teroitettuja seipäitä piiloon veden alle ja vetivät niiniköysiä joen poikki. Yläjuoksulta vieritettiin koskeen tukkeja hidastamaan Egilin uiskojen kulkua.

    Viikingit tiesivät, että kosken rannoilta tulee niskaan nuolia ja keihäitä; läpi oli mentävä nopeasti.

    Taistelutahtoa nostettiin suurilla puheilla ja kovalla juomalla. Sen koostumusta ei tunneta, mutta joukkojen kärjessä taistelleiden kommandomiesten - berserkkien - tiedetään saattaneen itsensä liki mielipuoliseen raivoon jollakin juotavalla, kenties kärpässienistä tehdyllä. Niin väkevä oli juoman teho, että viikinkikuningas Knut Suuri oli kieltänyt sen käytön. Kiellosta ei aina perustettu.

    Raivokkain oli joukon päällikkö Egil. Hän menetti tyystin malttinsa, kun alukset juuttuivat esteisiin, hyppäsi veteen, ryntäsi sokeasti rantatöyräälle - ja sai karhukeihään vatsaansa. Egil kuoli heti.

    Virrassa oli liki tuhat viikinkiä, rannoilla viisikymmentä hämäläistä. Puolustajien tehokkain ase oli tuli. He nakkelivat veneisiin hehkuvia hiiliä ja kekäleitä. Tervatut alukset ja köysikimput syttyivät herkästi. P ahin takaisku oli Egilin kuolema. Brusista tuli päällikkö, mutta hän ei ollut veljensä veroinen. Kyllönkoskesta päästiin läpi vasta iltahämärissä, kun Lusin kautta tulleet Freygeirin miehet olisi pitänyt kohdata Hyömäen edustalla jo puoliltapäivin.

    Miehiä ei löytynyt, ja Brusi piti parhaana kääntyä kotiin. Laivasto nosti mastoihin punaiset juhlapurjeet ja lähti pyrkimään Hauhon Pyhäjärvelle. Sieltä pääsi Kopsjokea myöten Leheeseen ja edelleen Suolijärveen.

    Mutta Kettulan sepät olivat laittaneet vankan rautaketjun Kopsjoen poikki, eikä Brusi päässytkään siitä yli.

    Brusikin oli juonut kärpässientä. Hän jätti raivopäissään lohikäärmelaivansa, siirtyi uiskoon, komensi kaikki huutomatkan päässä olleet uiskot mukaansa ja lähti etsimään toista reittiä Suolijärvelle. Laurinkalliolla hänen kimppuunsa hyökkäsivät vielä Tuuloksen miehet.

    Brusin uiskot eksyivät Haaksivalkamassa pussiin lahden perälle, ja hämäläiset hyökkäsivät taas. Taistelu oli raju. Viikingit selvisivät Suolijärvelle, mutta Haaksivalkaman rannalta on löydetty nuolenkärkiä, keihäitä, miekkoja, kypäriä ja luita enemmän kuin mistään samankokoiselta alalta Hämeestä.

    Egilin kaaduttua Brusi sai avukseen naissotilaan. Otaksutaan, että hänen nimensä oli Brynhild. Kun Brusi jätti lohikäärmelaivansa, Brynhild otti komennon. Hän käski läheisistä uiskoista lisää miehiä laivaansa ja soudatti sen täyttä vauhtia Kopsjoen sulkevaa rautaketjua kohden.

    Juuri ennen ketjua Brynhild komensi miehet perään. Silloin keula kohosi ja laiva nousi ketjun päälle. Kun miehistö juoksi keulaan, perä kohosi ja alus lipui ketjun yli ja pääsi esteettä Suolijärvelle. Freygeirin kävi huonosti. Alvettulan miehet hyökkäsivät hänen kimppuunsa odotettua kovemmin Lusin kannaksella, ja Freygeir joutui palaamaan takaisin Vanajavedelle. Alvettulan ja Tourun turkisvarastoja viikingit eivät saaneet.

    Lusista lähtiessään Freygeir poltti Retulansaaren ja purjehti sitten Mierolan ja Lepaanvirran kautta nykyisen Hämeenlinnan paikkeille Vanain kaupunkiin, jota hän ryösti ja poltti.

    Kernaalanjärveen laskevalla Hiidenjoella hämäläiset olivat vaanimassa, ja Freygeir sai nuolen jalkaansa. Silloin hän käänsi laivansa Puujoelle ja lähti joukkoineen pyrkimään ikivanhaa kauppatietä suolamerelle, Suomenlahdelle.

    Yhdessä miehet pääsivät Mäntsälän kautta Porvooseen, ryöstivät ja polttivat kaupunkia ja purjehtivat sitten Saarenmaalle. Siellä Freygeir kuoli Hiidenjoella saamaansa vammaan.

    Brusi pääsi kotiin. Hän pystytti Egilille muistokiven Gävlen lähelle. Kiveen hakattiin riimukirjaimin tärkeä tieto: Egil kaatui Hämeen kapeikossa.

    Kirjoitus perustuu filosofian tohtori, historioitsija Erkka Maulan haastatteluun ja hänen näytelmäänsä Teponlinna.
     
    Patu, vlad, Vonka ja 2 muuta jäsentä tykkää tästä.
  2. Mainos Google AdSense



  3. Beerfect

    Beerfect Majuri

    Liittynyt:
    06.02.2015
    Viestejä:
    1,381
    Tykkäykset:
    1,424
    Pisteet:
    156
    Viikinkien miekka, tai ne parhaimmat niistä, olivat 1000v aikaansa edellä. Parempi kestävyys ja lujuus kuin muilla aikansa miekoilla (Euroopassa). Ammattiseppä yrittää luoda viikinkiajan miekan sen ajan menetelmin, tiettävästi ensimmäisen kerran tuhanteen vuoteen viikinkiaikojen jälkeen.
     
    Rauhantekijä, Fremen ja Sarek1 tykkäsivät tästä.
  4. miheikki

    miheikki Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    20.04.2010
    Viestejä:
    4,391
    Tykkäykset:
    4,502
    Pisteet:
    1,286
    Rauhantekijä, Fremen ja Sarek1 tykkäsivät tästä.
  5. Old Boy

    Old Boy Kapteeni

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    816
    Tykkäykset:
    730
    Pisteet:
    76
    Mielikuvituksen tuotetta!
    Jokunen vuosi sitten edesmennyt Erkka Maula oli kyllä myös historioitsija, mutta filosofiassa tohtoriksi väitelleen tutkija ala oli antiikki, ei Suomen muinainen historia. Hän oli myös näytelmäkirjailija ja
    sijoitti edelläkuvatut tapahtumat kotiseudelleen Hämeeseen. Siis yhtä totta kuin Kalevala. Puujokikin laskee Vesijärveen eikä Mäntsälän tai Suomenlahden suuntaan. Välissä on Salpausselkä jonka yli
    pääsyyn olisi kai pitänyt tilata Pekka Niskan nosturi.

    Muistan kyllä 15 v sitten sunnuntaihesarissa ilmestyneen artikkelin joka silloin herätti laajaa huomiota.
     
    Patu, Erkki ja Sarek1 tykkäsivät tästä.
  6. Beerfect

    Beerfect Majuri

    Liittynyt:
    06.02.2015
    Viestejä:
    1,381
    Tykkäykset:
    1,424
    Pisteet:
    156
    Ikävä ja epämiellyttävä samankaltaisuus viikingeissä ja - taddadaa - jihadisteissa: Molemmat haluavat kuolla taistelukentällä jotta pääsevät paratiisiin (Valhallaan).
    Edit: Tämä tuli siis niinku vaan ohimennen mieleen damaskusteräksestä, verrattuna viikinkiteräkseen. Liekö niilläkin jokin yhteys. Viikingithän kävivät kauppaa ählämien kanssa, ja kävivät aikanaan jopa Kiinassa asti, tai siis syvällä Aasiassa.
     
    Viimeksi muokattu: 07.09.2016
    Sarek1 ja Mikoyan tykkäsivät tästä.
  7. Sardaukar

    Sardaukar Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    05.03.2014
    Viestejä:
    5,139
    Tykkäykset:
    8,350
    Pisteet:
    1,286
    Aika tylysti kumotaan tiedot tuosta viikinkiretkestä..:

    http://mullanalta.blogspot.fi/2013/06/hameen-viikingeista.html

    Lukijalle jää herkästi kuva, että koko juttu on totta. Lehtijutussa oli jopa kartan avulla yksityiskohtaisesti esitetty retken eteneminen. Tämä siitä huolimatta, että lopussa todetaan kirjoituksen perustuvan "filosofian tohtori, historioitsija Erkka Maulan haastatteluun ja hänen näytelmäänsä Teponlinna." Mistä lähtien nykypäivänä kirjoitettu näytelmä on ollut pätevä historiallinen lähde? Mikä melkein vielä pahempaa, esittää Maula jutun yhteydessä Hauhon Hyömäestä löytämiensä kallioon hakattujen "laivakuvien" todistavan tarinan puolesta. Jo artikkelin yhteydessä olevasta kuvasta näkee "laivojen" olevan luonnollisia kalkkikonkreetioita.
     
    Rauhantekijä, Lone Soldier, Erkki ja 2 muuta jäsentä tykkää tästä.
  8. Bodyguard

    Bodyguard Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.08.2010
    Viestejä:
    2,143
    Tykkäykset:
    511
    Pisteet:
    636
    Mulla on kyllä ollut käsitys, että viikinkejä on Suomessa ollut lähinnä lounais- ja etelärannikolla. Mm. Vuosaaressa on ilmeisen todistetusti noita pohjanmiehiä vieraillut.
     
  9. Mikoyan

    Mikoyan Kenraali

    Liittynyt:
    03.07.2014
    Viestejä:
    2,049
    Tykkäykset:
    2,919
    Pisteet:
    636
    http://www.harjavalta.fi/palvelut/museo/kuukauden-esine/maaliskuu-2013/
    Maaliskuu 2013

    [​IMG]
    Kuvan miekka on löytynyt Kokemäeltä ja tullut aikanaan lahjoituksena Emil Cedercreutzin museoon.
    Kuva: Emil Cedercreutzin museo.
    Maaliskuu 2013

    Miekka


    Maaliskuun esineen myötä Emil Cedercreutzin museo tuo lukijoiden nähtäville esineen kaukaa menneisyydestä. Maaliskuun esineenä esittelemme teille museon kokoelmiin, lähelle löytöpaikkaansa pysyvästi sijoitetun viikinkimiekan, jota kutsutaan myös Ulfberhtin miekaksi.

    Kuvan miekka on alun perin löydetty Kokemäellä sijaitsevalta pellolta. Miekka tuli Emil Cedercreutzin museolle lahjoituksena vuonna 1975. Esine on hyvin säilynyt palopatinan suojaamana, mutta oli kuitenkin konservoinnin tarpeessa. Esine konservointiin Kansallismuseossa ja sijoitettiin sen jälkeen Emil Cedercreutzin museon kokoelmiin. Konservoinnin yhteydessä miekasta saatiin näkyviin teksti ”Ulfberht”, joka viittaa miekkoja aikanaan valmistaneeseen seppään.

    Pituudeltaan miekka on 89 senttimetriä ja leveydeltään kahvastaan kuusi ja kärjestään kolme senttimetriä. Materiaaliltaan esine on rautaa. Miekka ei ole löytötietojen perusteella tarkasti ajoitettavissa, mutta arvioitu on, että sen valmistuminen ajoittuu vuosien 1000-1100 välille.


    Lähteinä käytetty:

    Emil Cedercreutzin museon arkisto.
     
    Viimeksi muokattu: 07.09.2016
    Rauhantekijä, Beerfect, Erkki ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  10. Erkki

    Erkki Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    25.02.2014
    Viestejä:
    1,255
    Tykkäykset:
    1,788
    Pisteet:
    156
    Riimukivien ja joidenkin kronikoiden perusteella viikinkien retki Hämeeseen oli historiallinen tositapahtuma, mutta tuossa esitetty tapahtumien kulku on pelkkää arvailua ja fiktiota. Se lienee kuitenkin varmaa, että mikään menestys tuo reissu ei viikingeille ollut. Tässä muuten mainio sarja radiossa aiheesta kiinnostuneille, täytyypä kuunnella pitkästä aikaa itsekin:http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/07/07/viikinkien-aika-13
     
    Rauhantekijä, Sarek1, Mikoyan ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  11. Mikoyan

    Mikoyan Kenraali

    Liittynyt:
    03.07.2014
    Viestejä:
    2,049
    Tykkäykset:
    2,919
    Pisteet:
    636
    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/286357-tutkijat-ratkaisivat-viikinki-suomen-mysteerin

    ..Mutta oliko Suomessa oikeasti viikinkejä?

    Kyllä, vastaa joukko suomalaisia tutkijoita. Heidän mieliään viikinki-Suomen mysteeri on kiehtonut vakavasti jo vuosia.

    – Ryhdyimme yhdistelemään tuosta ajasta olevaa tutkimustietoa ja pohtimaan, millaiselta viikinkiaika olisi Suomessa voinut näyttää, kertoo filosofian tohtori Joonas Ahola.

    Toissa viikolla julkaistu tutkimus lähtee ajatuksesta, ettei Suomi voinut viikinkiaikaan (noin 800–1200) olla vain valkoinen läiskä maailmankartalla.

    Monitieteellisen tutkijaryhmän 500-sivuinen opus Fibula, Fabula, Fact -The Viking Age in Finland(SKS, 2015 ) ilmestyi keskelle kansainvälistä viikinkibuumia. Tiedeyhteisössä se on herättänyt kovaa kiinnostusta ulkomaita myöten.

    Myös maallikot haluavat kuulla lisää viikinkimenneisyydestä. Kun Ahola viime vuonna luennoi kotikuntansa Kirkkonummen kirjastossa viikinkien saagoista, sali täyttyi ja kuulijoita saapui naapurikunnista saakka.

    – Fantasiakirjallisuuden ja -elokuvien suosio on suuri ja monet niistä ottavat kuvastoaan juuri viikingeistä. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta ja Game of Thrones lainaavat viikinkikuvastoa.Beowulf -elokuva sijoittuu kansanvaellusajan ja viikinkiajan taitteeseen, Ahola selittää ilmiötä.

    Etsiessään jälkiä viikinki-Suomesta tutkijat joutuvat miettimään, miten tuon ajan ihmiset elivät, tulivat toimeen ja kokivat maailman.

    Tätä samaa kuka tahansa voi kokeilla kesäisessä Suomessa vaeltaessaan.

    – Viikinkiajan tunnelmia voi aistia esimerkiksi Porkkalanniemen karussa kärjessä, Vartiokylän linnavuorella tai Vantaanjoen varsilla, Ahola vinkkaa.

    – Mutta kuvitelkaa, että rantaviiva on viisi metriä korkeammalla kuin nyt, Vantaanjoki vuolas virta ja Vartiokylänlahden rantalehdoissa kasvaa tammia ja pähkinäpensaita, Ahola kehottaa.

    Porkkala oli keskeinen maamerkki viikinkien idäntiellä, joka kulki Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen rannikon kautta Viroon ja Laatokalle.

    Rosalan viikinkikeskus Kemiön saaristossa sijaitsee paikalla, josta on löydetty viikinkien kauppapaikka.

    Halikonlahden rannalla Uskelanjoen suistossa oli vilkas viikinkisatama.

    Eurasta on tehty paljon hautalöytöjä – jopa naissotureita tai ainakin miekkojen kanssa haudattuja naisia.
     
    Römppäinen ja Sarek1 tykkäsivät tästä.
  12. TT

    TT Kapteeni

    Liittynyt:
    19.04.2012
    Viestejä:
    934
    Tykkäykset:
    549
    Pisteet:
    76
    Nehän sai aika lailla johdonmukaisesti dunkkuun täällä. Oma ymmärrykseni on että aika sujuvasti siirtyivät vain kaupankäyntiin, varför inte. Ja ottivat joidenkin evidenssin sirpaleiden mukaan jopa suomalaisia mukaan pidemmälle itään menneille retkille. Ensimmäiset Itämeren seikkailuristeilyt. :D

    Pitää kyllä ihan huolella päivittää oma informoituvuus aiheesta, muutaman kirjastokeikan joutuu aikatauluttamaan.
     
    Rauhantekijä, Pistemaali ja Sarek1 tykkäsivät tästä.
  13. Juna112Porojetsiin

    Juna112Porojetsiin Kersantti

    Liittynyt:
    09.04.2016
    Viestejä:
    221
    Tykkäykset:
    315
    Pisteet:
    16
    Tässä ei ole juttua "ruotsalaisista" viikingeistä mutta erinomainen teos joka kuvaa viikinkivaltioiden synnyn ja syventää ymmärrystä siitä kuinka merkittävä tämä kulttuuri oli, ja luo käsityksen korkeasta osaamisesta, organisoitumisesta ja taidosta. Suosittelen:
    Viking Empires
    • Date Published: May 2005
    • availability: Available
    • format: Hardback
    • isbn: 9780521829922
    On vaikea uskoa että meidän naapurinamme olleet viikingit olisivat olleet läntisiä serkkujaan huonompia. Se että viikinkien vaikutus Suomessa on jäänyt niin pieneksi on kiehtova arvoitus. Tosiaan Ruotsissa on riimukiviä, joissa kerrotaan hänen lähteneen suomeen mutta ei koskaan tullut takaisin, -tyyppisesti retkistä. Eikös kuningas Olavin sagassakin manailla suomalaisia noitia jotka menivät vääryydellä ja viekkaudella estämään näiden turistien ryöstöretken. Ja Olavi on sentään mallia Pyhä.
    Toisaalta, ken harrastaa purjehdusta, on kovasti kiitollinen merikortista - ja tietenkin plotterista. Sieltä mereltä, luonnonvoimien kanssa asioiden, kun tarkastelee, jotenkin ymmärtää että helpompiakin kohteita on varmaan löytynyt tuolloinkin. Kannattaa ainakin osata uida :)
     
    Fremen, Sarek1 ja TT tykkäsivät tästä.
  14. BlackFox

    BlackFox Kenraali

    Liittynyt:
    16.03.2015
    Viestejä:
    2,733
    Tykkäykset:
    3,589
    Pisteet:
    636
    Ei ole mitään ammattikokemusta psykologiasta eikä riittävää historian tuntemusta mutta voisin aika vahvasti veikata että lähes joka kulttuurissa on ollut uskomuksia taistelussa kuolemisesta ja "palkkiosta".


    Sitäpaitsi suomessakin tänäänkin satoja ihmisiä käy polvistumassa ihmisen eteen mikä on naulattu käsistä puutukkiin kiinne ja mikä nostettu pystyyn jättäen ihminen kitumaan ja sammalla toivovat taivas paikkaa. Meille tuttua mutta monille muille ei ja joku ulkopuolinen voisi jopa sanoa että melko Fuck up touhua
     
    Juna112Porojetsiin ja vlad tykkäsivät tästä.
  15. Beerfect

    Beerfect Majuri

    Liittynyt:
    06.02.2015
    Viestejä:
    1,381
    Tykkäykset:
    1,424
    Pisteet:
    156
    Ei vaan tule mulla mieleen. Soturit ovat kyllä perinteisesti saaneet mainetta ja kunniaa, joko selvittyään taistelusta, tai kuollessaan sen aikana. Mutta kultainen lippu paratiisiin jos kaatuu taistelussa? Viikingit, jihadistit... Osaako joku jatkaa tätä litaniaa?

    Ei vaan riitä minunkaan tietämys mutta asiaa voi alkaa tutkimaan kahta eri reittiä. Ensin listataan uskonnot ja tutkitaan mitä kukin niistä sanoo sotureista ja heidän kuolemisesta. Kristityt, muslimit, buddhalaiset, kungfutselaiset, taolaiset, hindut, juutalaiset...

    Toinen reitti voi olla listata kaikki tunnetuimmat soturikulttuurit tai legendaariset soturiyksiköt ja tutkia niitä yksi kerrallaan. Hunnit, roomalaiset, spartalaiset, samurait, ninjat, assyyrialaiset...

    Temppeliritarit olivat uskonsotureita, mutta liekö heillekään ollut varattu mitään varmaa taivaspaikkaa? Aikansa kristittyjä hekin.

    Entä P. Amerikan tai E. Amerikan intiaanit?
     
    Viimeksi muokattu: 08.09.2016
  16. TT

    TT Kapteeni

    Liittynyt:
    19.04.2012
    Viestejä:
    934
    Tykkäykset:
    549
    Pisteet:
    76
    Mua taas alkaa, vanhana agnostikkona, tosissaan vituttamaan tämä asenne. Eikö nyt saa vanhaa perinnettä kunnioittaa jos haluaa? Tämä Nasaretilainen oli niin vitun paska jätkä? Monet ateistit ja useimmat satanistit ovat niitä hurahtaneita hihhuleita pahimmasta päästä.
     
  17. kimmo.j

    kimmo.j Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    01.05.2010
    Viestejä:
    3,968
    Tykkäykset:
    3,203
    Pisteet:
    1,286
    Eivätkö sotilaspapit luvanneet taivaspaikan korpisoturille?

    Omasta mielestä kyse on vain termeistä ja sävyistä, mutta kyllä kristinusko on luvannut puolustajilleen kunniaa tuonpuoleisessa. Eikä pidä unohtaa väkivalloin levitettyä ja ingvisition voimin puolustettua uskoa.
     
    baikal tykkäsi tästä.
  18. Old Boy

    Old Boy Kapteeni

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    816
    Tykkäykset:
    730
    Pisteet:
    76
    Palataan vielä viikinkeihin.
    Mitään lähteitä, jotka osoittaisivat viikinkien tehneen retkiä sisämaahan ei ole. Riimukiviä löytyy lisää jatkuvasti, mutta ei niihin mitään kronikoita tai muistiinpanoja laadittu. Lähinnä tekstit ovat uskontoon
    tai kalenteriin liittyviä. Meillä tunnetaan ns Eerikinkronikka, joka kuvaa mm toista ristiretkeä Hämeeseen. Sekin on laadittu lähes sata vuotta jälkikäteen. Siis vähän kun 1918 tapahtumista vasta nyt alettai-
    siin laatia historiaa paperille.

    Viikinkiajan ryöstely, josta on lähteitä, ajoittuu edelliselle vuosituhannelle. Sen jälkeen siirtyivät enemmän kaupankäyntipuolelle. On tietysti oletettavaa, ettei aseitakaan jätetty käyttämättä, jos tarvetta tai ti-
    laisuus oli. Kuhmoisista löytyy muinaislinna, joka 1980 -luvulla tutkittiin perusteellisesti. Tulos oli, että paikalla taisteltiin, oletettavasti puolustajat hävisivät ja paikka sen jälkeen hylättiin. Keitä hyökkääjät
    olivat ei tiedetä. Veikkaus kuitenkin menee enemmän idän suuntaan.
     
  19. Mikoyan

    Mikoyan Kenraali

    Liittynyt:
    03.07.2014
    Viestejä:
    2,049
    Tykkäykset:
    2,919
    Pisteet:
    636
    Pitääkö sinun väkisin tunkea joka säikeeseen, noita eipäs ollut! -viestejä? Laita hyvä mies joskus lähdemateriaaliakin mukaan satujesi tueksi. ;)

    Viikinki päällikkö Egilin muistomerkki Gävlen lähellä. Kiveen hakattiin teksti, jossa kerrottiin Egilin kaatuneen "i Tafstalonti" eli Hämeen kapeikossa;

    [​IMG]
     
    Viimeksi muokattu: 09.09.2016
    Rauhantekijä tykkäsi tästä.
  20. Erkki

    Erkki Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    25.02.2014
    Viestejä:
    1,255
    Tykkäykset:
    1,788
    Pisteet:
    156
    Riimukivi pystytettiin usein jonkun henkilön muistoksi, ja niissä kerrotaan yleensä myös kuolinpaikka. Sellaisina mainitaan Häme ja muistaakseni myös Suomi. Tuossa jotain aiheesta:http://mullanalta.blogspot.fi/2013/06/hameen-viikingeista.html
     
    Rauhantekijä tykkäsi tästä.
  21. Mikoyan

    Mikoyan Kenraali

    Liittynyt:
    03.07.2014
    Viestejä:
    2,049
    Tykkäykset:
    2,919
    Pisteet:
    636
    Tuo kirjoitushan on aivan selvä pakina, eikä kyllä kovin luotettava lähdetiedosto.
     

Jaa tämä sivu