Viron merivoimat

Jos tämä pitää paikkansa niin ei tuosta valtavan kaukana olla, miehiä siellä on reservissä ja paikallisjoukoissa, kalustoa tarvitsevat.
Viron onkin siitä erikoinen koska sillä olisi miehiä mutta ei kalustoa, toisin kuin Latvia ja Liettua, Obama on ihan munaton vässykkä kun ei aseistanut Viroa.

Tulipa syyllistyttyä KVG:n laiminlyöntiin. Tuostahan asia selvisi; kiitos!
Nykyisen kaluston saivat pääosin lahjoituksena, mm 155H tykkejä vetäjineen Saksasta ja 122H63 ilman vetäjiä Suomesta. Kun tämä tapa on nyt tyrehtynyt heillä ei liene mahiksia hankkia koskaan tätä puuttuvaa aseistusta. Obama olisi tosiaan voinut vähän
tukea uskollista liittolaistaan. Trumpista ei taida apua olla...
 
Tulipa syyllistyttyä KVG:n laiminlyöntiin. Tuostahan asia selvisi; kiitos!
Nykyisen kaluston saivat pääosin lahjoituksena, mm 155H tykkejä vetäjineen Saksasta ja 122H63 ilman vetäjiä Suomesta. Kun tämä tapa on nyt tyrehtynyt heillä ei liene mahiksia hankkia koskaan tätä puuttuvaa aseistusta. Obama olisi tosiaan voinut vähän
tukea uskollista liittolaistaan. Trumpista ei taida apua olla...

Yhdyvalloille olisi paljon helpompi aseistaa näitä maita kuin pitää omia prikaatejaan siellä, Obama edusti jotain unelmaa ilmeisesti.
Uskon että aseistaa, epäilen vahvasti että Trump ja Putin pääsisivät sopuun, Venäjän pitäisi lopettaa Iranin kanssa Lähi-Idän vyöryttäminen hallintaansa.
 
Tulipa syyllistyttyä KVG:n laiminlyöntiin. Tuostahan asia selvisi; kiitos!
Nykyisen kaluston saivat pääosin lahjoituksena, mm 155H tykkejä vetäjineen Saksasta ja 122H63 ilman vetäjiä Suomesta. Kun tämä tapa on nyt tyrehtynyt heillä ei liene mahiksia hankkia koskaan tätä puuttuvaa aseistusta. Obama olisi tosiaan voinut vähän
tukea uskollista liittolaistaan. Trumpista ei taida apua olla...

Olisikohan ollut halvempaa jättää Irakiin ja Agganistaniin 2-3 prikaatin vermeet ja sanoa virolaisille että jos maksatte rahdit niin pitäkää.

Eivät ehkä uskaltaneet ehottaa mitään virolaisille kun ovat kuulleet Suomen PV:n hankintaosaston saaneen vihiä halvoista varusteista.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä Virolaisia kaitseliitin miehiä on ollu Suomessa. Suomalaisia reserviläisiä on ollu polkasemassa koko kaitseliitin sissitoiminnan käyntiin.
 
2000-luvun alussa RUK:n kursseja kävi aika suurikin määrä Viron kapiaisia.
 
Ja kaikissa muissakin kouluissa, oletettavasti ovat aika hyvin sijoittuneet kun Viro halunnut pitää kiinni "meidän pelistä".

Olivat hirmuisella viinapäällä varustettuja. Ei niille pärjännyt.
 
Palataan vielä tähän, koska aihe on mielenkiintoinen myös Suomen puolustuksen ja mahdollisen liittoutumisen kannalta. Viro kuuluu maailman voimakkaimpaan sotilasliittoon, jonka suhteellinen ylivoima on suurimmillaan ilmassa ja merellä. Liikkuvina suorituskykyinä näitä on myös helpoin tarvittaessa siirtää Viroon.

Viron puolustuksen haaste on maan vähäiset voimavarat ja ennen kaikkea sen sijainti Venäjän kyljessä erillään liittolaisista.

Viron puolustuksen uhkaskenaarioita on kaksi: Ukrainan mallin hybridihivutus/sisäinen hajaannus venäläistä vähemmistöä hyväksikäyttämällä, sekä perinteinen hyökkäys maan alueen valtaamiseksi.

Hybridiuhkaan voi vastata valmiudella ja tehokkaalla päätöksenteolla, ja nämä lienevät Virossa kunnossa toisin kuin vallankumouksen kourissa kamppailleella Ukrainalla. Sen sijaan kyky torjua voimakkaan mekanisoidun ja/tai ilmamobilisoidun vihollisen hyökkäys on heikko. Tilannetta vaikeuttaa Viron sijainti pohjoisimpana Baltian maana, jonka vuoksi myös Liettuan ja varsinkin Latvian puolustuksen tulisi kestää tai Viro jää eristyksiin.

Suurin kynnys Baltian valtaamiselle on NATO:n konventionaalinen suorituskyky, ja puolustajan suurin haaste tämän kyvyn saaminen paikalle ajoissa. Siksi Viron puolustuksen tulisi painottua hyökkäyksen hidastamiseen ja tappioiden tuottamiseen. Fait accompli ei saa olla hyökkäyksen väistämätön lopputulos, eikä hyökkääjä saa päästä liian helpolla. Tarvitaan tehokkaita PST-aseita, epäsuoraa ja tykistön moderneja a-tarvikkeita. Puolustajan pitää osata tehdä nopeasti murrosteita, sulutuksia ja miinoitteita. Ilmatorjuntakyky on tärkeä, koska sodan ratkaisevina alkuhetkinä vihollisella on ilmaherruus.

Viro ei tarvitse monipuolista miniarmeijaa, vaan mahdollisimman voimakkaat maavoimat ostamaan aikaa liittolaisten saapumiselle. Ilmavalvonnan hoitaa NATO, ja meripuolustukseen riittää rauhan ajan rajavartiointi sekä rannikko-ohjukset torjumaan merikoukkauksen uhkaa. Jos Venäjä jostain syystä hyökkäisi sulan veden aikaan, NATO hoitaa kyllä merisodan.
 
Palataan vielä tähän, koska aihe on mielenkiintoinen myös Suomen puolustuksen ja mahdollisen liittoutumisen kannalta. Viro kuuluu maailman voimakkaimpaan sotilasliittoon, jonka suhteellinen ylivoima on suurimmillaan ilmassa ja merellä. Liikkuvina suorituskykyinä näitä on myös helpoin tarvittaessa siirtää Viroon.

Viron puolustuksen haaste on maan vähäiset voimavarat ja ennen kaikkea sen sijainti Venäjän kyljessä erillään liittolaisista.

Viron puolustuksen uhkaskenaarioita on kaksi: Ukrainan mallin hybridihivutus/sisäinen hajaannus venäläistä vähemmistöä hyväksikäyttämällä, sekä perinteinen hyökkäys maan alueen valtaamiseksi.

Hybridiuhkaan voi vastata valmiudella ja tehokkaalla päätöksenteolla, ja nämä lienevät Virossa kunnossa toisin kuin vallankumouksen kourissa kamppailleella Ukrainalla. Sen sijaan kyky torjua voimakkaan mekanisoidun ja/tai ilmamobilisoidun vihollisen hyökkäys on heikko. Tilannetta vaikeuttaa Viron sijainti pohjoisimpana Baltian maana, jonka vuoksi myös Liettuan ja varsinkin Latvian puolustuksen tulisi kestää tai Viro jää eristyksiin.

Suurin kynnys Baltian valtaamiselle on NATO:n konventionaalinen suorituskyky, ja puolustajan suurin haaste tämän kyvyn saaminen paikalle ajoissa. Siksi Viron puolustuksen tulisi painottua hyökkäyksen hidastamiseen ja tappioiden tuottamiseen. Fait accompli ei saa olla hyökkäyksen väistämätön lopputulos, eikä hyökkääjä saa päästä liian helpolla. Tarvitaan tehokkaita PST-aseita, epäsuoraa ja tykistön moderneja a-tarvikkeita. Puolustajan pitää osata tehdä nopeasti murrosteita, sulutuksia ja miinoitteita. Ilmatorjuntakyky on tärkeä, koska sodan ratkaisevina alkuhetkinä vihollisella on ilmaherruus.

Viro ei tarvitse monipuolista miniarmeijaa, vaan mahdollisimman voimakkaat maavoimat ostamaan aikaa liittolaisten saapumiselle. Ilmavalvonnan hoitaa NATO, ja meripuolustukseen riittää rauhan ajan rajavartiointi sekä rannikko-ohjukset torjumaan merikoukkauksen uhkaa. Jos Venäjä jostain syystä hyökkäisi sulan veden aikaan, NATO hoitaa kyllä merisodan.

Suomi pystyisi myös tekemään osansa Suomenlahden turvaamiseksi ja varsinkin Tallinnan suojelemiseksi jopa ilmavoimillaan.
 
Suurin kynnys Baltian valtaamiselle on NATO:n konventionaalinen suorituskyky, ja puolustajan suurin haaste tämän kyvyn saaminen paikalle ajoissa. Siksi Viron puolustuksen tulisi painottua hyökkäyksen hidastamiseen ja tappioiden tuottamiseen. Fait accompli ei saa olla hyökkäyksen väistämätön lopputulos, eikä hyökkääjä saa päästä liian helpolla. Tarvitaan tehokkaita PST-aseita, epäsuoraa ja tykistön moderneja a-tarvikkeita. Puolustajan pitää osata tehdä nopeasti murrosteita, sulutuksia ja miinoitteita. Ilmatorjuntakyky on tärkeä, koska sodan ratkaisevina alkuhetkinä vihollisella on ilmaherruus.

Vahvensin. Venäjä ei ole mitään verrattuna Varsovan liittoon, mutta ironisesti on silti säilynyt sama voimatasapaino n. viimeiset 30 vuotta: Natolla on selvä ylivoima, mutta suurin osa tuosta ylivoimasta on niin kaukana rintamalta, ettei se välttämättä ehdi vaikuttamaan sodan lopputulokseen. Ei hyvää päivää! :rolleyes:
 
Vähän vanha ketju, mutta... Miten näette Viron merivoimien aluskaluston kehityksen?

Nykyiselläänhän käytössä on pääsiassa ex-tanskalaisia Lindormen-luokan ja ex-brittiläisiä Sandown-luokan aluksia. Lindormenit ovat ikivanhoja (70-luvun lopulta), ja Sandownit ovat 80-/90-lukujen vaihteesta. Lippulaiva Admiral Pitkasta on jo luovuttukin.

Ulkopuolisena on tosi vaikea arvioida noiden alusten käyttöikiä. Mutta uskoisin ainakin Lindormenien olevan käytännössä lähellä poistokuntoa. Sandowneista on vaikeampi sanoa. Hyvin pidettyinä ja säästeliäästi ajettuina niillä saattaisi mennä vielä ainakin 2020-luvun lopulle? Briteillä on myös käytössään vielä useita ko. luokan aluksia, joten niiden poistuessa luulisi olevan mahdollista hankkia ainakin varaosia edullisesti. Miinanraivaukseen soveltuvaa kalustoa saattaa tulla markkinoille muualtakin: Norjalaisilla on mm. 90-luvun puolivälissä käyttöönotetut Alta-luokka (yksi alus jo eläkkeellä) ja Oksøy-luokka, Saksalla puolestaan Frankenthal-luokka (viimeiset alukset 90-luvun lopulta).

Entäpä isommat alukset, olisikohan Suomen miinalaivoista (Hämeenmaa-luokka) mitään iloa Virolle, kun niistä luovutaan ensi vuosikymmenellä? Ikäähän niilläkin on, mutta Virolla voisi olla käyttöä tuollaiselle hieman isommalle, hyvin miinoittamiseen soveltuvalle alukselle, jolla voisi myös näyttää lippua Nato-operaatioissa. Vai olisiko peruskorjaus ja maltillinen päivitys liian kallis? Ei sovi käyttötarkoitukseen, vain kevyttä partiointia ja miinantorjuntaa Virolle, kiitos?
 
Minun (olen diletantti, ottakaa se huomioon) mielestä Virolle riittäisi jotain kevyitä partioaluksia, kokoa 15-20 metrisiä. Sen lisäksi niiden pitäisi panostaa rannalta (kuorma-auton kyydissä olevia) laukaistaviin meritorjuntaohjuspattereihin.
 
Back
Top