What if: Suomi 2016

Kysymys merivoimien edustajille. On kai Suomella edelleen ohjeistus automaattisesti avata tuli meidän vesialueelle tulevia kohti, kun tietyt proseduurit on käyty läpi? Olikos se siinä Kylmän sodan kujanjuoksu -kirjassa kun kuvattiin muistaakseni -68 Kosyginin vierailu, kun meidän rannikkotykistö meinasi ampua Kosyginin paatin upoksiin. Kukaan kun ei ollut rannikkotykistölle kertonut, että valtiovieras tulee sotalaivan kyydissä kylään. Eli lähtisikö "rauhanajan" tilanteessa automaattisesti kranaattia tai meritorjuntaohjusta matkaan, jos korvettien saattama ro-ro -alusryhmä etenisi jonossa kohti Ahvenanmaata.

Tuollaisessa yllätyshyökkäystilanteessahan on tärkeää saada se ensimmäinen kranaatti/ammus matkaan, eikä jäädä sormi perseessä ihmettelemään, kuten kävi ukrainalaisille Krimillä. Muuten se Ahvenanmaa on De Facto miehitetty, ja jäädään odottelemaan EU-pakotteiden vaikuttamista...
 
Eli lähtisikö "rauhanajan" tilanteessa automaattisesti kranaattia tai meritorjuntaohjusta matkaan, jos korvettien saattama ro-ro -alusryhmä etenisi jonossa kohti Ahvenanmaata.

Ongelma taitaa olla siinä, että yllätyshyökkääjä ei saattele noita siviilialuksia millään sotalaivoilla. Tuskin yllätyshyökkääjä edes pitäisi laivoja oman lipun alla vaan purjehtisi esim. jonkun mukavuuslipun alla. Itämerellä on myös melkoinen liikenne nykyään ja parin laivan poikkeminen Maarianhaminaan tuskin on mikään harvinainen juttu.

Kyllä rannikkotykistössä ja laivastossa palvelleet on kertoneet, että aluevalvonta oli yksi heidän tehtävistään. Tarpeen tullen aseitakin oltiin valmiita käyttämään, mutta varoitustulellahan homma aloitetaan jos alus ei reagoi radiokutsuihin, liikehdintään ja muihin merkkeihin. Siinä mielessä meritorjuntaohjukset ovat huono järjestelmä, että niillä ei varoitusta käytännössä pysty ampumaan. Espanjalaisillahan on vieläkin on Gibraltarinsalmen lähellä järeä kantalinnoitettu rannikkotykkipatteri. Gibraltarilla alusliikenne on sen verran vilkasta, että meritorjuntaohjuksia ei kuulemma kannata siellä maalittaa, koska on olemassa todellinen mahdollisuus, että ohjus osuu väärään alukseen esim. silppupilvihudin takia.
 
Onko mahdollista (siis miksi ei olisi) integroida S-400 tai 300 rahtilaivan kannelle ensi vaiheen käyttöä varten? Lasketulla hetkellä laivat väylältä sivuun lähelle pääsaarta tai muuten sopivaan paikkaan ja kontit auki/pressut pois. Luulisin, että alustan vakautus ei saaristossa ole ongelma, avomerellä ehkä.

Eikö olisi paljon helpompi tuoda saattueen mukana ilmatorjuntaan S-300 järjestelmällä/ohjuksella varustettu Kirov-luokan tai Slava-luokan alus? Voihan sitä tuoda sitten erikseen rahtilaivan ruumassa vaikka S-400 patteriston, jos siltä tuntuu.
 
meidän rannikkotykistö meinasi ampua Kosyginin paatin upoksiin

Ei meinannut ampua! Tapahtumaa on liioiteltu, eikä lähinnä Pääesikunnan kahvipöytäkeskusteluihin ja komentoketjun alapäässä palvelleen nuoren upseerin omiin kokemuksiin perustuva kirja ole muutenkaan
kovin hyvä lähde Kylmän sodan tapahtumiin. Viihdyttävää lukemista kylläkin.

Sanaa viemään oli komennettu nyt jo edesmennyt kenrl Juhani Ruutu. Aluevastuussa ollut silloisen Hangon rtpston komentaja kylläkin ohitettiin kömpelöllä tavalla. PV ylisalailukulttuuria parhaimmillaan!
Juhani Ruutu on jälkeenpäin muistellut miettineensä, mitä olisikaan tapahtunut, jos hän olisi ajanut hirvikolarin matkalla Hankoon.
 
Nykyäänhän ei ole nopeaa varoitustulivalmiutta koska rannikkolinnakkeita ei ole miehitetty enää. Isosaari oli viimeinen. Toki tekninen valmius on olemassa.

Merivoimien alukset ovat samanlaisia tunnistuslavetteja kuin Ilmavoimien Hornetit.
 
Tuonne Maarianhaminan kentälle ei kyllä kovin isoa rahtioperaatiota tehdä. Kiitotie on noin 2 km, ilman rullausteitä ja melkoisen pienellä seisonta-alueella. Olisiko kapasiteetti about kaksi isoa kuljetuskonetta (IL76), ehkä kolme pienempää. Lasku/nousu porrastus useita minuutteja rullausteiden puuttumisen myötä.

Kyllähän kenttä kannattaa haltuun ottaa ja käyttää niihin tehtäviin mihin voi, mutta kyllä ne joukot ja kalusto pitää laskuvarjopudotuksilla/hekoilla/laivoilla tuoda.
 
Eikö olisi paljon helpompi tuoda saattueen mukana ilmatorjuntaan S-300 järjestelmällä/ohjuksella varustettu Kirov-luokan tai Slava-luokan alus? Voihan sitä tuoda sitten erikseen rahtilaivan ruumassa vaikka S-400 patteriston, jos siltä tuntuu.
Tottakai. Tuo kysymykseni koski tilannetta, jossa olisi tarpeen aloittaa ilmatorjunta ilman viivettä esimerkiksi vihreiden miesten aloitettua saaren haltuunoton. Samalla kun lentokenttä ja satamat on otettu haltuun, voidaan kajauttaa yksi ohjus taivaalle ja ilmoittaa että Honetit kannattaa pitää maassa.

Kirovin tulo ehkä pannaan merkille ja se ehtii mahdollisesti käynnistää Puolustusvoimien vastatoimet.
 
Tottakai. Tuo kysymykseni koski tilannetta, jossa olisi tarpeen aloittaa ilmatorjunta ilman viivettä esimerkiksi vihreiden miesten aloitettua saaren haltuunoton. Samalla kun lentokenttä ja satamat on otettu haltuun, voidaan kajauttaa yksi ohjus taivaalle ja ilmoittaa että Honetit kannattaa pitää maassa.

Kirovin tulo ehkä pannaan merkille ja se ehtii mahdollisesti käynnistää Puolustusvoimien vastatoimet.

Sanoisin, että enemmän huomiota se ilmatorjuntaohjusjärjestelmän asentaminen rahtilaivaan herättää kuin yhden paatin seilaaminen Itämerellä. Nato/Länsi varmasti tarkkailee venäläisten toimintaa, mutta siinä missä yksittäinen alus on normaalia harjoitustoimintaa, niin siviilikaluston muuntaminen sotakäyttöön ei enää ole. En ainakaan usko, että ilmatorjuntaohjusjärjestelmän asentaminen siviilialukseen onnistuisi huomaamatta.
 
Ei meinannut ampua! Tapahtumaa on liioiteltu, eikä lähinnä Pääesikunnan kahvipöytäkeskusteluihin ja komentoketjun alapäässä palvelleen nuoren upseerin omiin kokemuksiin perustuva kirja ole muutenkaan
kovin hyvä lähde Kylmän sodan tapahtumiin. Viihdyttävää lukemista kylläkin.

Sanaa viemään oli komennettu nyt jo edesmennyt kenrl Juhani Ruutu. Aluevastuussa ollut silloisen Hangon rtpston komentaja kylläkin ohitettiin kömpelöllä tavalla. PV ylisalailukulttuuria parhaimmillaan!
Juhani Ruutu on jälkeenpäin muistellut miettineensä, mitä olisikaan tapahtunut, jos hän olisi ajanut hirvikolarin matkalla Hankoon.

Ei Tiilikainen mitään liioitellut. Varoituslaukaukset oltiin ampumassa. Kohtiampumiseen patterilla ei olisi valtuudet riittäneetkään.

Tässä raportti, joka perustuu kellontarkkoihin toimiin:

Russarön valvonta-asemalla huomattiin 7. lokakuuta 1968 kello 12.25 vieras sota-alus, joka kulki länteen noin kaksi kilometriä aluevesirajamme ulkopuolella. Alus otettiin tarkkaan seurantaan ja Russarön tutka pantiin käyntiin kello 12.40; Jussarön tutka käynnistettiin kello 13.15. Kello 12.44 alus kääntyi suuntaan 330 astetta kohti Russarötä. Kello 12.50 vieras sota-alus ylitti aluevesirajan ja samalla liittyi aluksen rinnalle tai edelle "Saaristo-niminen alus, joka oli tullut aluevesirajalle Hangosta; Saaristo kuului merenkulkuhallitukselle. Molemmat alukset jatkoivat kulkuaan kohti Russarötä. Kello 13.05 hälytettiin paikalle Hangon merivartioaseman vene RV 10, joka lähti Tulliniemestä kello 13.15 päällikkönä pursimies Lautamies. Kello 13.33 merivartioston vene yritti käännyttää vieraan sota-aluksen, joka todettiin Riga-luokan alukseksi ja jolla oli kyljessään tunnusnumero 515. Ensimmäinen tunnistus oli virheellinen, sillä kyseessä oli ohjushävittäjä "Slavnyij".

Alus jatkoi kulkuaan merenkulkuhallituksen aluksen kanssa kohti Russarötä. Merenkulkuhallituksen Saaristossa oli merivartijoiden havaintojen mukaan tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Samaan aikaan Russarö viestitti vieraalle alukselle vilkulla: "Olette Suomen aluevesillä" toistaen sanoman ilman että vieras olisi vastannut. Edellä kulkevalla Saaristolla oli ylhäällä viestiliput H J T. Taisteluhälytys Kun aluevesirajan ylitys oli tapahtunut, Hangon Rannikkopatteristossa oli suoritettu hälytys ja Russarössä oltiin valmiudessa voimatoimiin tarvittaessa. Patterin päällikkö kapteeni Rauno Laakso käski miehittää ampuvan patterin, jolla varauduttiin varoitustulen ampumiseen vieraan sotalaivan eteen. Kohti ei tietysti olisi ammuttu, koska lupa siihen oli korkeammalla taholla.

Samaan aikaan Hangon esikuntapatterilta lähetettiin joukkue miehiä kuorma-autolla Länsisatamaan siltä varalta että vieras sota-alus laskee satamaan. Kello 13.07 Hangon Rannikkopatteriston esikunnassa käymässä ollut everstiluutnantti I Ruutu oli ottanut yhteyttä Pääesikunnan operaatiokeskukseen ja ilmoitti, että kyseessä oli merihätätapaus, jossa oli otettu valvonta-asetuksen 18 §:n mukainen yhteys merenkulkuviranomaiseen, joten voimakeinoja ei käytetä. Kello 13.45 vieras sota-alus 515 ankkuroitui Gustafsvörnin alueelle ja "Saaristo" ajoi sen viereen. Samantien molempien alusten ympärille muodostui melko voimakas savuverho, joka haittasi näkyvyyttä. Kello 14.02 numero 515 kääntyi ja suuntasi kulkunsa kohti aluevesirajaa ja ylitti aluevesirajan kello 14.46 poistuen Suomen alueelta. Sen jälkeen se suuntasi kulkunsa suuntaan 100. Saaristo puolestaan jatkoi matkaansa kohti Örötä. Hangon Rannikkopatteristo teki tapauksesta ilmoitukset Merivoimien esikuntaan ja Etelä-Suomen Sotilasläänin esikuntaan sekä lähimmälle merivartioston yksikölle.

Hangon patteristoa pidetty pimennossa Kello 13.30 patteriston esikuntaan saatiin merivoimien esikunnasta puhelinsanoma, jonka oli lähettänyt kapteeniluutnantti Teles: "Aluksen nimi oli Slaavni, jota oli vastassa merenkulkuhallituksen alus Saaristo. Slaavni toi vieraita merenkulkuhallitukselle, ja Saaristolla oli paikalla muunmuassa merenkulkuneuvos Helge Jääsalo. Tapausta ei käsitellä alueloukkauksena. Tieto oli saatu merivoimien esikuntaan Rajavartioston esikunnasta." Sanoman sisällön vahvisti yliluutnantti Asko Kilpinen soittamalla kapteeniluutnantti Telekselle. Tieto välitettiin välittömästi patteriston komentajalle.

Alueloukkauksen aikana ei aluevesien läheisyydessä tapahtunut mitään muuta tavallisuudesta poikkeavaa. Kyseessä oli ilmeisesti jälleen presidentti Kekkosen tapa hoitaa maan asioita. Tarkoitus oli ottaa Slavnyjillä ollut Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin tarkastusalus Saaristoon aluevesirajojen ulkopuolella, ja käydä sen jälkeen neuvottelut Hiittisten saaristossa. Kun Hankoniemellä vallitsi tuolloin noin 4 Beaufortin tuuli, joka nousi ajoittain jopa kuuteen Beaufortiin, olisi vaihto merellä ollut hankalaa ja jopa vaarallista, ja tämän takia pelättiin tulla sisään Hankoniemen suojaan.

Tyypillistä tuon ajan tavalle oli, ettei Hangon Rannikkopatteristoon otettu etukäteen mitään yhteyttä korkean tason vierailusta. Hangon satamakapteeni sen sijaan tiesi vierailusta. Samoin asian tunsi Hangon Rannikkopatteriston tuolloin lomalla ollut majuri Erkki Saramo, joka oli presidentin adjutantti Urpo Levon käskystä ollut Hiittisissä valmistelemassa kalastusretkeä. Tutut Hangon kalavedet vedet olivat presidentti Kekkoselle jo entuudestaan tuttuja, koska hän kalasti usein täällä ystävänsä vuorineuvos Aarne Karjalaisen kanssa. Ilmeisesti tämän takia nämä vedet oli varattu salaisen neuvottelun pitopaikaksi. Kovasta merenkäynnistä johtuen suunnitelma kuitenkin tuli julkisuuteen. Salaisia neuvotteluja Presidentti Kekkonen ja pääministeri Kosygin vierailivat Örössä ja kalastivat Hiittisten vesillä käyden samalla neuvotteluja. Niiden jälkeen palattiin Hankoon jäänmurtajalla. Sitä oli Länsisatamassa vastassa useita satoja hankolaisia. Vastaanotto oli synkkä, koska yleisesti pelättiin, mitä tuleman piti.

Lähde: Pekka Silvast, Rannikon puolustaja 4/98
 
Tuonne Maarianhaminan kentälle ei kyllä kovin isoa rahtioperaatiota tehdä. Kiitotie on noin 2 km, ilman rullausteitä ja melkoisen pienellä seisonta-alueella. Olisiko kapasiteetti about kaksi isoa kuljetuskonetta (IL76), ehkä kolme pienempää. Lasku/nousu porrastus useita minuutteja rullausteiden puuttumisen myötä.

Kyllähän kenttä kannattaa haltuun ottaa ja käyttää niihin tehtäviin mihin voi, mutta kyllä ne joukot ja kalusto pitää laskuvarjopudotuksilla/hekoilla/laivoilla tuoda.

Mahdatko nyt liioitella lastinpurkuun kuluvaa aikaa? Riippuu varmasti paljolti siitä, mitä kuljetetaan, mutta esim. miesten ja ajoneuvojen purkamisen ei luulisi kestävän pitkään. Tuskin kuormalavatkaan ovat ongelma, jos/kun niiden käsittelyyn on asiallisia vehkeitä

Esim. C-17 on aika nopea tyhjentää:

Globemaster crews reportedly offloaded cargos of some 165,000 lb in less than 15 minutes.

https://www.fas.org/sgp/crs/weapons/RL30685.pdf (s. 8)

Jos tunnissa pystytään tuomaan vaikkapa neljä raskasta kuljetuskoneellista tavaraa, niin onhan se jo aika paljon. Vuorokaudessa puhutaan 100 kuljetuskoneesta. Esimerkin vuoksi: amerikkalaiset laskevat, että kevyen jalkaväkiprikaatin siirtäminen vaatii suunnilleen 140 C-17 Globemasterin lentosuoritetta.
 
Onko Lappeenrannalla arvoa meille?
Lappeenranta on osa Manner-Suomea, vaikka vahvasti itänaapurin "miehittämä" jo nyt. Lpr ja Ahvenanmaata ei voi verrata keskenään.


Kysymys merivoimien edustajille. On kai Suomella edelleen ohjeistus automaattisesti avata tuli meidän vesialueelle tulevia kohti, kun tietyt proseduurit on käyty läpi?
Meinasitko että joku MERIVE:sta vastaa kysymykseesi vai ketä tarkoitat MERIV edustajalla?
 
Meinasitko että joku MERIVE:sta vastaa kysymykseesi vai ketä tarkoitat MERIV edustajalla?

Kyllä. Tottakai. Ajattelin, että kyllä tähän on vähintään lippueamiraalin natsoilla varustetulta henkilöltä saatava vastaus. Mieluusti vaikka sieltä Merivoimien esikunnasta. Ei kai heillä nyt näin lauantaina alkuillasta voi parempaakaan tekemistä olla, kuin osallistua muutaman reserviläisen käymään nettikeskusteluun. Tosin juuri saamani tiedon mukaan Merivoimien esikuntapäällikkö ei nyt ehdi, koska katsoo MTV Sport ykköseltä Crystal Palacen ja Leicesterin välistä ottelua. Ja kuulemma on saunakin lämpiämässä. Mutta jäädään odottelemaan, että jos joltakin komentoketjussa hieman alemmalta saataisiin virallinen kommentti tähän kysymykseen.
 
Jotakuinkin samanlaisen tarinan kuin mitä Vonka edellä referoi olen minäkin aikoinaan kuullut. Olen myös tavannut ja haastatellut pari henkilöä, jotka olivat osallisina noissa tapahtumissa.

"Sanoman sisällön vahvisti yliluutnantti Asko Kilpinen". Nykyään prikaatikenraali evp.

Nimim. Russarössä palvellut
 
Mahdatko nyt liioitella lastinpurkuun kuluvaa aikaa? Riippuu varmasti paljolti siitä, mitä kuljetetaan, mutta esim. miesten ja ajoneuvojen purkamisen ei luulisi kestävän pitkään. Tuskin kuormalavatkaan ovat ongelma, jos/kun niiden käsittelyyn on asiallisia vehkeitä

Esim. C-17 on aika nopea tyhjentää:



https://www.fas.org/sgp/crs/weapons/RL30685.pdf (s. 8)

Jos tunnissa pystytään tuomaan vaikkapa neljä raskasta kuljetuskoneellista tavaraa, niin onhan se jo aika paljon. Vuorokaudessa puhutaan 100 kuljetuskoneesta. Esimerkin vuoksi: amerikkalaiset laskevat, että kevyen jalkaväkiprikaatin siirtäminen vaatii suunnilleen 140 C-17 Globemasterin lentosuoritetta.

Lähinnä vastasin kun eräs aikaisemmin ehdotti S-300/400 tuomista ilmakuljetuksella. Minimi ampumakuntoisen yksikön perille saaminen vaatisi niin monta lentosuoritusta ja niin pitkän ajan että en usko että kukaan sellaiseen ryhtyisi.

Kyllähän sen kuljetuskoneen purkaa parhaimmillaan minuuteissa, mutta keskimäärin tällaiseen ei päästä. Jos puhutaan ajoneuvoista aikaa menee ja jos puhutaan irtolastista (lavat) niin menee jo helposti pitkäänkin. Kun kenttä vielä on soveltumaton nopeaan kiertoon niin ei siellä mielettömiä saada aikaan. Tähän tietysti kaikki meidän vastatoimet niin ilmassa kuin maassakin.

Vaikka tunnissa pystyttäisiin 4 suoritukseen ei se tarkoittaisi 100 konetta vuorokaudessa.

Eli suurin osa joukoista/materiaalista pyrittäisiin pudottamaan tai tuomaan satamaan. Kumpi sitten on hyökkääjälle edullisinta?
 
Hangon Rannikkopatteristossa oli suoritettu hälytys ja Russarössä oltiin valmiudessa voimatoimiin tarvittaessa. Patterin päällikkö kapteeni Rauno Laakso käski miehittää ampuvan patterin

Jotakuinkin samanlaisen tarinan kuin mitä Vonka edellä referoi olen minäkin aikoinaan kuullut

@Vonka postasi historioitsija Pekka Silvastin kertomuksen, jossa sivuutetaan tärkein asia ainoastaan maininnalla: "Hangon RtPston esikunnassa oli [sattumaltako kysyy Old Boy] käymässä evl I [Juhani] Ruutu".
Hän palveli silloin PE:n operatiivisella osastolla jääden aikanaan eläkkeelle kenraalina. Tämän osaston upseerien antamia määräyksiä oli siihen aikaan tapana noudattaa enempää kyselemättä. Soitto Pääesikuntaan
oli teatteria. Ruutu oli käsketty paikalle nimenomaan varmistamaan, ettei mitään skandaalia tapahtuisi.

RT-miehet, joihin Silvastkin kuuluu, olivat aiheesta näreissään sivuuttamisestaan ja siitä, ettei heihin luotettu. Tämä näkyy jälkikäteen kirjoitetuissa teksteissä. Tilanne paikan päällä oli kaikkien kuvausten mukaan
kauniisti sanottuna epäselvä ja alemman tason toimijat joutuivat täysin turhaan hankalaan välikäteen.
 
Lappeenranta on osa Manner-Suomea, vaikka vahvasti itänaapurin "miehittämä" jo nyt. Lpr ja Ahvenanmaata ei voi verrata keskenään.
Olet tavanomaisen pihalla ja et edes osaa kirjoittaa. Fail!

Vaikka en pidä ahvenanmaalaisten ylimielisyydestä en myöskään katso että lappeenrantalaiset eivät olisi puilustamisen arvoisia.

Sun pitää kasvaa aikuiseksi...
 
Olet tavanomaisen pihalla ja et edes osaa kirjoittaa. Fail!

Vaikka en pidä ahvenanmaalaisten ylimielisyydestä en myöskään katso että lappeenrantalaiset eivät olisi puilustamisen arvoisia.

Sun pitää kasvaa aikuiseksi...

Pihalla kuin lumiukko, niin kuin eläkeläisen pitääkin olla. Lähden tästä puilustelemaan...
Onko pakko kasvaa aikuiseksi?
 
@Vonka postasi historioitsija Pekka Silvastin kertomuksen, jossa sivuutetaan tärkein asia ainoastaan maininnalla: "Hangon RtPston esikunnassa oli [sattumaltako kysyy Old Boy] käymässä evl I [Juhani] Ruutu".
.

Ruudun tulolla ei ollut alkuvaiheessa mitään merkitystä, koska hän oli yksinkertaisesti myöhässä. Vierailusta hänen piti kertoa viime tingassa mutta ennen Kosyginin tuloa. Siinähän se alkoi mennäkin väärää latua koko homma, Ruudun osuudessa.
 
Back
Top