Yleistä keskustelua Ylestä

Puna-Eeron tulisi ennemminkin luvata lopettaa agendansa värittämien juttujen tekeminen ja siirtyä rehtiin tiedonvälitykseen nykyisestä mielipidevaikuttamisesta..


http://yle.fi/uutiset/3-9382339?origin=rss

Oli tuossa silti nyt jo ainakin lupaus kuunnella toistakin osapuolta, olen vain epäileväinen että idealismi painaa enemmän kuin faktat sitten kun ruvetaan tarkastelemaan kiistakysymyksiä.
Minullakin on ideologia, aatteet ja uskomukset mutta jos joku latoo faktoja tai edes vahvoja todisteita jostakin aiheesta niin jos minulla ei ole vastata samalla mitalla muutan kyllä mieleni.
 
Erikoinen vaaka sitä on ollut käytössä kun on mittailtu minne laitetaan suomalaisten rahat ja keitä meidän kuuluu auttaa.

Olin kirjoittamassa enemmänkin mutta kuuluisi ehkä toiseen ketjuun. Tuli tuossa mieleen mitä toimittajat nyt ajattelevat. Mikä oli heidän vastuunsa. Mitä ajattelevat totuudesta. Entä ne joille se oli hyvä bisnes.

Eeron kirjoituksesta ihmettelen sanaa "viha". Mikä ihmeen viha?

Jos esim. minä nostelen esille hölmöyksiä sanoneita poliitikkoja tai ajattelen että toimittajat eivät ole kirjoitelleet ihan totuudessa pysyen niin tarkoittaako se sitä että minä vihaan niitä poliitikkoja tai toimittajia. Teen sitä siksi ettei sama vaan toistuisi, ei siksi että virheitä tehneitä vihattaisiin :D

Onko nyt jonkinlainen vihakupla jossa pääosin somessa asuvat ihmiset, ehkä muutaman tuhannen, kymmenen tuhannen "aktivistin" joukko kokee vihaa? Piikittely-twitteristä vaiko vihakirjastako se johtuu?

Voisi olla Eeronkin parempi ottaa lomaa, somesta siis. Mene Eero jonnekin hangelle hiihtelemään. Sinne missä ei ole twitteriä.
 
Viimeksi muokattu:
Puna-Eeron tulisi ennemminkin luvata lopettaa agendansa värittämien juttujen tekeminen ja siirtyä rehtiin tiedonvälitykseen nykyisestä mielipidevaikuttamisesta..


http://yle.fi/uutiset/3-9382339?origin=rss

Viha on huonojen päätöksien ja huonon kehityksen sivutuote. Siitä kehityksestä meidän tulisi keskustella, ja siitä kuinka voimme taistella sitä vastaan.

Tuo lause nyt kuitenkin on totta. Viha sanan asemesta voisi käyttää tyytymättömyyttä, pettymystä tai muuta paremmin sopivaa sanaa. Odottelen sitä päivää, kun Suomessa päästään tuohon keskusteluun asti.

Toistaiseksi vielä keskustellaan siitä, mistä ja miten saa keskustella.
 
Tuo lause nyt kuitenkin on totta. Viha sanan asemesta voisi käyttää tyytymättömyyttä, pettymystä tai muuta paremmin sopivaa sanaa. Odottelen sitä päivää, kun Suomessa päästään tuohon keskusteluun asti.

Toistaiseksi vielä keskustellaan siitä, mistä ja miten saa keskustella.

Tai lekentaarinen viherevasemmistolaisten viljelemä/ käyttämä/yleissopiva:
"olen surullinen ja hämmentynyt" :rolleyes:
 
Edit: lisää ketjuja avattu..aina vaan sairaampaa linkin takana

https://m.facebook.com/photo.php?fb....1351644658180088&source=57&refid=18&__tn__=E

15822667_2196519720573581_5362802833656942093_n.jpg


Rönkkö on taas "mestauslavalla"
https://m.facebook.com/groups/114311111913455?view=permalink&id=1351462628198291&refid=18&_ft_=qid.6372084047491790457:mf_story_key.1351462628198291:top_level_post_id.1351462628198291:tl_objid.1351462628198291

ei siinä, puhetta mahtuu verkkoon mutta nämä "m...." tekevät varmasti kaikkensa Rönkön savustamiseksi ulos Ylelle työskentelevänä freenä..
 
Viimeksi muokattu:
Tuohan täyttää jo ihan julkisen solvauksen merkit?????
Tätit kiivaana!

Rönkön pitäisi vaihtaa uutisalustaa johonkin muuhun. Vihakirja ei tuohon sovellu. Lisäksi kuitenkin tulee vielä käymään ennen pitkää niin että Facebook alkaa sensuroida uutisia uutisia "faktantarkistajien" avulla... Joten miksi tukea kyseistä firmaa..
 
Erikoinen vaaka sitä on ollut käytössä kun on mittailtu minne laitetaan suomalaisten rahat ja keitä meidän kuuluu auttaa.

Olin kirjoittamassa enemmänkin mutta kuuluisi ehkä toiseen ketjuun. Tuli tuossa mieleen mitä toimittajat nyt ajattelevat. Mikä oli heidän vastuunsa. Mitä ajattelevat totuudesta. Entä ne joille se oli hyvä bisnes.

Eeron kirjoituksesta ihmettelen sanaa "viha". Mikä ihmeen viha?

Jos esim. minä nostelen esille hölmöyksiä sanoneita poliitikkoja tai ajattelen että toimittajat eivät ole kirjoitelleet ihan totuudessa pysyen niin tarkoittaako se sitä että minä vihaan niitä poliitikkoja tai toimittajia. Teen sitä siksi ettei sama vaan toistuisi, ei siksi että virheitä tehneitä vihattaisiin :D

Onko nyt jonkinlainen vihakupla jossa pääosin somessa asuvat ihmiset, ehkä muutaman tuhannen, kymmenen tuhannen "aktivistin" joukko kokee vihaa? Piikittely-twitteristä vaiko vihakirjastako se johtuu?

Voisi olla Eeronkin parempi ottaa lomaa, somesta siis. Mene Eero jonnekin hangelle hiihtelemään. Sinne missä ei ole twitteriä.

On kyllä tosiaan mielenkiintoista sekin, ettei mene jakeluun että kritiikin kärki kohdistuu kotimaan poliitikkojen vässyköintiin.

Inhimillisellä tasolla ymmärrän hyvin ns. elintasopakolaisten vaikuttimet. Kukapa ei ottaisi jos parempaa elintasoa tyrkytetään. Huomattavasti paremmin kuin omaan pesään kakkivien finskipoliitikkojen. Vanhan viisauden mukaisesti, tyhmä ei ole se joka ottaa!
 
Sanna Ukkola kirjoittaa:

http://yle.fi/uutiset/3-9392992

Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kirjoitti äskettäin"oikeaoppisesta älymystöstä", joka haluaa määritellä, millä tavalla Suomessa saa puhua. Appelsinin mukaan tämän älymystön edustajille on tyypillistä kaikenlainen ehdottomuus: he tietävät, mitä saa ajatella, miten pitää syödä ja miten elämäänsä elää. Jos joku on heidän kanssaan eri mieltä, he hyökkäävät hänen kimppuunsa. Tietyt mielipiteet ja sitä kautta henkilöt ovat heille vapaata riistaa.

Ulla Appelsin tietää aiheesta jonkin verran, sillä hän on itse tällainen henkilö – oikeaoppisen älymystön vapaata riistaa. Seuraan huvittuneena sosiaalista mediaa usein Appelsinin kolumnin ilmestyttyä. Kommenttiosastoilla kansa kiittää, mutta Twitterin mielipidekerma kauhistelee Appelsinin konsensuksen vastaisia näkemyksiä. Punavihreissä piireissä Appelsinista on tullut lähes kirosana.

Äskettäin "oikeaoppisen älymystön" henkinen pää-äänenkannattaja Image teki Appelsinista jutun, jossa hänet jo kuvituksessa rinnastettiin Donald Trumpiin. Kuvituksessa käytettiin niin ikään "ironisesti" appelsiinia, jonka ympärille oli solmittu Suomen leijona. Kaunista.

Minuakin haastateltiin kyseiseen juttuun, koska olen Appelsinin entinen alainen. Toimittaja otti yhteyttä ja ehdotti puhelua tai tapaamista, jossa voisin halutessani puhua nimettömänä Appelsinista. Arvasin, millaista juttua Image oli Appelsinista tekemässä ja kieltäydyin anonyymistä haastattelusta. Lähetin sen sijaan seitsemän virkkeen luonnehdinnan Appelsinista ja hänen positiivisista puolistaan. Tapaamista alun perin ehdottanut toimittaja siteerasi vastauksestani puoli virkettä – ehkäpä tila loppui kesken.

Usein erityisesti naisasiamiehet ja -naiset ovat Appelsinin kimpussa, mikä on tietysti hieman hassua. Appelsin on voimakas mielipidevaikuttaja ja Suomen suurimman iltapäivälehden päätoimittajana vaikutusvaltainen lasikattojen rikkoja. Luulisi, että naiset olisivat tyytyväisiä sisarensa menestyksestä. Mutta ei – Appelsin on nainen, jolla on vääriä mielipiteitä, joten hän on vapaata riistaa.

Tunnistan itsekin Appelsinin mainitseman ilmiön oikeaoppisesta keskustelukulttuurista – ja niin tunnistaa moni kollega.

EDIT: Tuo viimeinen lause saattaa ainakin jossain mielessä pitää paikkansa. Vilkaisin uteliaisuudesta toimittajien Twitter-viestittelyä ja vaikutti siltä, että samoilla linjoilla Appelsinin ja Ukkolan kanssa ovat myös Ilkka Ahtiainen ja Timo Haapala. Ehkä on vielä olemassa toivoa, että tässä maassa osataan sentään vielä harjoittaa kriittistäkin journalismia. :)
 
Viimeksi muokattu:
Ylen "vihapuheen vuoksi" tekemän nettiuutisten kommenttiosioiden poistamisen (ruotsinkielisethän kai saavat edelleen kommentoida...? :) ) pysyväksi uhriksi jäänee sen vihapuheen lisäksi myös kaikki kriittinen, julkinen palaute sivuston juttuja kohtaan, jos ei nyt lähde missään Hesarin mielipidepalstalla kirjelmöimään (mikä olisi hieman huvittavaa kun kyse eri mediasta).

Ilmeisesti olen tasa-arvo-ihmisiä, koska alle linkittämäni jutun sisältö oli kyllä aika arveluttavaa siltä kantilta tarkasteltuna. Olen sitten muuten nyt ihan vakavissani, vakava on aihekin. Ensinnäkin jutun otsikko on aikamoisen ala-arvoinen, viitataanko tässä nyt että Suomessa olisi jotenkin erityisen paljon lapsiin sekaantuvia vai mitä? Kun sanotaan tuo "maa" ikään kuin suomalaisuus jotenkin liittyisi asiaan? Kyllä maailmasta löytyy hyvin paljon maita joissa tällainen toiminta on ainakin paikka paikoin käytännössä lähes hyväksyttyä "kulttuuria", valitettavasti. Jutussa puhutaan lapsiin sekaantumisen yhteydessä vain miehistä, vaikka englanninkielisessä maailmassa tulee jatkuvasti tuomioita myös naispuolisille alaikäisten hyväksikäyttäjille.

Onko niin, että Suomessa ei vielä olla päästy sille asteelle että myös pikkupoika voi olla naisen tekemän seksuaalirikoksen uhri, ja teko tällöin aivan yhtä tuomittava ja ehdottomaan vankeustuomioon johtava? Mennäänkö perinteisellä "miestä ei voi raiskata" -linjalla, eli jos varhaisteini on kokenut seksuaalisia tuntemuksia hyväksikäyttäjäänsä kohtaan, niin teko olisi tällöin jotenkin vähemmän kehitystä vahingoittava? Vai onko yksinkertaisesti pojat ja nuoret miehet niin karkeaa tekniikkaa, että minkäänlaisia vahinkoja ei voi tapahtua. Hommaa auttaa tosi paljon Iltalehtien tyypilliset "Missä olivat tällaiset opettajat kun minä olin koulussa? :) :) :) " -tyyppiset kommentit. Kyllähän sitä itse muistaa että jossain Ylä-Asteella tunsi jos minkälaisia himoja erilaisiin suuntiin, mutta ei se jumalauta tee mitenkään sallituksi sitä jos joku naisopettaja haluaa pyörittää oppilaitaan henkilökohtaisena haareminaan. Eikä lieventävänä asianhaarana ole se, jos opettaja on nuori ja seksikäs.

Vielä lisäksi tällaisessa tilanteessa on olemassa selkeä valtasuhde, jolloin oppilas voi pelätä kieltäytymisen johtavan esim. koulumenestyksen sabotointiin. Kyllä ehdottomasti pitää nymfo-opettajan odottaa edes siihen suojaikärajaan saakka, ja silloinkaan ei kyllä ole soveliasta sekaantua omaan oppilaaseensa aiemmin mainitsemistani syistä. Minulla on neljä poikaa (ja kohta kaksi tyttöä) ja olen kurkkuani myöten kyllästynyt siihen että pojat ovat ikään kuin alemman luokan ihmisiä kaikissa hyväksikäyttöön ym. liittyvissä asenteissa, ainakin Suomessa. Ikään kuin seksuaalisesti ulospäinsuuntautuneemman sukupuolen edustaminen jotenkin negatoisi sen että kasvuvaiheessa oleva ihminen on sukupuolesta riippumatta herkkä ja altis henkiseen kehitykseen vaikuttaville vahingoille. Lapseen sekaantuja on lapseen sekaantuja, vaikka olisi 25-vuotias kaunis nainen eikä 45-vuotias ruma mies.

Aivan omaa luokkaansa typeryydessään on muuten toimittajan vertaus: "Pedofiili ei ole automaattisesti vaaraksi lapsille, samalla tavalla kuin jokainen heteromies ei ole automaattisesti vaaraksi naisille." Tässä on se perinpohjainen ero, että heteromies (kas kun ei nainen, taaskaan?) toteuttaa seksuaalisuuttaan täysi-ikäisen kumppanin kanssa jolloin lähtökohtaisesti se ei ole kenenkään vahingoittamista. Pedofiilin on taas oltava kokonaan toteuttamatta tätä seksuaalisuuttaan tai se on aina jonkun vahingoittamista, riippumatta siitä kuvitteleeko tämä hyväksikäytön uhri tekevänsä asian vapaaehtoisesti. Ainoa oikea vertailukohta seksuaalisuuttaan toteuttavalle pedofiilille on raiskaaja, ei todellakaan mikään heteromies.

http://yle.fi/uutiset/3-9402805

Hanna Hantula, vihtori-matti tuolta osin. Pitäisiköhän ihan laittaa viestiä aiheesta, niin paljon minua ärsyttää tämä poikiin kohdistuvien rikosten selkeä vähättely / poisjättäminen. Vai eikö meillä Suomessa sellaisia tapahdu?
 
hänessä ilmeisesti elää aatteenpalo jonka "tasa-arvo" on niin paljon parempaa kuin muiden tasa-arvo...?....:rolleyes:

Niin minäkin vähän luulen...siksipä taitaa olla erityisen tärkeää että pistän palautetta. Katsotaanpa nyt mitä toimittajaneiti (-rouva?) vastailee.
 
Lähti. Kai minä voin jo olla kahden tytön isä vaikka toinen on vielä jokusen kuukautta sisätiloissa...

***************

Hyvä Hanna Hantula,

Luin eilen artikkelisi "Tuhansien pedofiilien maa". On mielestäni hyvä, että tällaista vaikeaa ja suuria tunteita herättävää aihetta käsitellään, erityisesti sen takia että jutun näkökulma oli hyvä - miten kyseisestä sairaasta seksuaalisuuden muodosta kärsivä henkilö, joka kuitenkin ymmärtää miten vahingollista se on, voi saada apua itselleen.

Eräät jutun sanavalinnat kuitenkin ovat mielestäni melko erikoisia. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekijöihin liittyen puhutaan vain ja ainoastaan miespuolisista, vaikka myös naisten tekemiä tyttöjen ja poikien hyväksikäyttötapauksia tulee jatkuvasti esille sekä meillä että etenkin englanninkielisissä maissa (usein raskauttavana tekijänä on opettajan rooli tai vastaava valtasuhde). Esim. USAssa on ainakin päästy ylitse näiden rikosten vähättelystä, ja seurauksena on usein pitkiä ehdottomia vankeustuomioita.

Kirjoitat myös seuraavasti: "Pedofiili ei ole automaattisesti vaaraksi lapsille, samalla tavalla kuin jokainen heteromies ei ole automaattisesti vaaraksi naisille". Tässä vertauksessa on ensinnäkin se perustavanlaatuinen virhe, että seksuaalisuuttaan täysi-ikäisen kumppanin kanssa toteuttava heteromies (tai kukaan nainen tai mies, hetero tai muulla tavalla suuntautunut) ei lähtökohtaisesti ole kenellekään vahingoksi, siinä missä pedofiilin on nimenomaan täysin pidättäydyttävä seksuaalisuutensa toteuttamisesta, tai hän käytännössä varmasti vahingoittaa kehitysvaiheessa olevaa herkkää ihmistä. Käytännössä ainoa soveltuva vertailukohta seksuaalisuuttaan toteuttavalle pedofiilille on tällöin raiskaukseen syyllistyvä henkilö. Ja tällaisessa tapauksessa on aika ikävää jos yksilöidään "heteromies", koska raiskaukseen voi luonnollisesti syyllistyä riippumatta siitä onko heteroseksuaalinen, ja riippumatta sukupuolesta.

Jokseenkin tylsistyttää että välillä lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista puhuttaessa tunnutaan vähättelevän naisen hyväksikäyttämäksi tulleen pojan asemaa uhrina. On tietysti yleistä että esim. ylä-asteikäinen poika voi tuntea näissä tapauksissa jonkinlaista vetoa hyväksikäyttäjäänsä kohtaan, mutta se ei vähennä sitä tosiasiaa että sellainen voi vahingoittaa henkistä kehitystä vakavasti sekä itse teon että siihen usein sisältyvän valta-aseman (esim. pelko koulumenestyksen sabotoinnista kieltäytyessä?) vuoksi.

Tällaiset mielikuvat eivät varmastikaan olleet tarkoituksenasi juttua kirjoittaessa, esitän siis tämän hyvässä hengessä rakentavana palautteena!

Ystävällisesti,
[Herra Honchon siviilinimi]
Heteromies sekä neljän pienen pojan ja kahden pienen tytön isä
 
Back
Top