ZU-23-2 'Sergei' - paikallisjoukkojen "piiska-tykki"?

Siinä on aina riski kun omenoita myrkyttelee, että joku ei tiedä, joku ei muista tai tieto ei ole kulkunut ja joku oma haukkaa siitä omenasta.
 
Saksa on Saksa ja noista päivistä on aikaa. Saksalla oli omat ongelmansa ja suuri alue valvottavana. Ei Suomellakaan pieni ole mutta kyllä aika vaikea on nähdä tilannetta jossa edes venäjä lähtisi isoa joukkoja ilmateitse selustaaan siirtämään. Ehkä siinä vaiheessa kun Suomen ilmapuolustus olisi lamautettu mutta kyllä tuollaisessa operaatiossa muutoin on aika iso riski, että se joukko pääsee koristamaan tilastoja. Tuollainen mahdolinen maahanlasku täytyisi muutoinkin päästä estämään silloin kun se on ilmassa eikä vasta silloin kun se on maassa.

Toki voihan naapuri käyttää ennakoidusti noita. Ilman sodanjulistusta vain varmistaakseen Suomen suunnan. Siinä vaiheessa ilmatorjunta taitaa olla ilmavoimien kontolla ja siitä valmiudesta en mitään tiedä mutta veikkaan, että ihan jokaisessa koneessa ei ole pilottia minuuttien lähtövalmiudessa.
Tai sitten ilmapuolustus ylikuormitetaan ja tulivoima ei yksinkertaisesti riitä. Venäläisillä on myös paljon vanhoja koneita jotka menevät joka tapauksessa poistoon ja jokainen isompi voi ottaa vielä lisäksi liitokoneen hinaukseen eikä näihin laitettavan tykiruuan tarvitse osata hypätä.

Siinä on aina riski kun omenoita myrkyttelee, että joku ei tiedä, joku ei muista tai tieto ei ole kulkunut ja joku oma haukkaa siitä omenasta.
Toisaalta tuhoaminen etukäteen on myös vihollisen kannalta riskittömin vaihtoehto.
 
Tuossa kun katsoo noita lähi-idän pätkiä niin miettii että ei välttämättä täysin paska idea pitää sitä auton lavalla.
 
Jos keksit käyttötavan jossa alustan joustaminen ammuttaessa ei haittaa, niin silloin se voisi olla hyödyllinen.
Sammakko/tukijalat Suomen tuhansista maatalousmetsäkärryistä tai ihan kuorma-auton lavalle jossa valmiiksi hydrauliset tukijalat, näitä edellämainittuja alustoja suomessa on tuhansia ja taas tuhansia, käytännössä kaikki kuorma autot joissa palfingeri/hiiabbi. Varmasti vakaampia kuin hilux, tai mikään tankkia kevyempi jossa on ammuttaessa jousitettu alusta maata vasten. Etenkin kompakti ja kevyt 4x4 tai 6x6 kuormuri olisi myös nopea ja etenevä Sergei alusta. Napista tunkit maata vasten ja sergeilava jäykäksi.

Muokattu ajatuskatkoksia.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: PSS
Eräs lentäjä muisteli, kuinka 70-luvulla hänen yksikkönsä (johon kuului käytännössä kaikki kopterit joita Suomessa oli) piti tehdä ilmarynnäkkö lentokentälle sotaharjoituksessa. Kenttää puolustamassa oli pataljoona ja it-tykistöä. Ilmavoimien upseeri ilmoitti tekevänsä maahanlaskun kentän läheisyyteen paikkaan, joka olisi ollut suorasuuntaus aseiden katveessa. Se ei käynyt harjoituksen johtajalle, vaan rynnäkkö pitii suorittaa suoraan kiitoradalle, missä kopterit olivat sekä it-patterin että jv-pataljoonan ristitulessa. Myöhemmin sitten oltiin kovin ylpeitä siitä, että puolustaja oli onnistunut niin hyvin tehtävässään. (Samanlainen idioottirynnäkkö oli muuten kuvattu Sota 2016 romaanissa.) Vastustajan aliarviointiin ei ole kauheasti varaa, koska VDV on eliittiaselaji johon valikoituu parhaat miehet ja upseerit palvelukseen.

Sen verran tuosta oli opittu, että LentTekn Aukissa ollessamme teimme maahanlaskun reserviläisten operoimaan maantietukikohtaan Virttaalla -85. Ensin meidät heitettiin bussilla Hallista "lähistölle", siitä kuljimme pikku metsikön läpi peltoaukiolle, jolle Mi-8:t tulivat poimimaan meidät. Kopterit jättivät meidät "kohteen läheisyyteen", mistä sitten teimme iskun koneiden huoltopisteeseen. "Opitte sitten, miten teidän kimppuunne yritetään hyökätä." Iskumme meni hyvin, mutta epäselväksi jäi, miten tukikohdan IT muka ei huomannut meitä koptereinemme ja miten surkeasti reserviläiset olivat organisoineet tukikohdan vartioinnin.
 
Sammakko/tukijalat Suomen tuhansista maatalousmetsäkärryistä tai ihan kuorma-auton lavalle jossa valmiiksi hydrauliset tukijalat, näitä edellämainittuja alustoja suomessa on tuhansia ja taas tuhansia, käytännössä kaikki kuorma autot joissa palfingeri/hiiabbi. Varmasti vakaampia kuin hilux, tai mikään tankkia kevyempi jossa on ammuttaessa jousitettu alusta maata vasten. Etenkin kompakti ja kevyt 4x4 tai 6x6 kuormuri olisi myös nopea ja etenevä Sergei alusta. Napista tunkit maata vasten ja sergeilava jäykäksi.

Muokattu ajatuskatkoksia.


Juurikin näin sitä suunnittelin myöskin. pelkän hiluxin lavalla voi olla vähän heittoa tähtäyksessä.
 
Juurikin näin sitä suunnittelin myöskin. pelkän hiluxin lavalla voi olla vähän heittoa tähtäyksessä.

Seuraavaksi voi miettiä, että olisiko noille ajoneuvoille, joissa nuo varusteet onolemassa parempaakin käyttöä? Toki KA:n Sergei joka tapauksessa tarvitsee avukseen, niin ehkäpä tuo olisi järjestettävissä.
 
Venäjän maahanlaskujoukot ovat harjoitelleet paljon lentokenttien haltuunottoa. Doktriini on nykyisin sen suuntainen, että yksi pataljoona tekee laskuvarjohypyn ja ottaa kentän haltuunsa. Kenttä vallataan ja laitetaan käyttökuntoon. Seuraavat pataljoonat sitten kuljetetaan kuljetuskoneilla kentälle. Suomessahan on kymmenittäin kenttiä, jotka sopivat tuollaisen operaation toteuttamisen. Jo pelkästään niiden vartioiminen sitoo huomattavasti resursseja. Kevyesti varustetun suojauskomppanian mahdollisuudet torpata tuollainen laskuvarjojoukkojen pataljoonan maahanlasku ovat melko heikot. Ongelman mittakaavasta kertoo jotain se, että siviililentoasemia on 18 ja lentopaikkoja on 61 kappaletta.

Ilmavoimat ottaa joka tapauksessa haltuunsa ison osan siviililentoasemista ja varalaskupaikoista, jotka pitää suojata jo oman toiminnan takia. Niissä lienee miehiä varovaisestikin arvioiden pataljoona kussakin, voi olla prikaatinkin verran ukkoja suuremmissa tukikohdissa. Lisäksi näitä suojattaneen ilmatorjunnalla, vähintään Sergeillä, usein Crotalella ja parhaimmillaan Nasamsilla. Ne ovat siis maahanlaskulta hyvin suojassa. Loput pitää toki varmistaa muutoin (tuhoamalla, kuten myöhemmissä viesteissäsi ilmaiset, ja/tai läsnäololla).

Lentopaikoista taas vain osa on sellaisia, että niiltä voisi operoida strategisilla kuljetuslentokoneilla (lasken tähän kuuluvaksi Il-76 ja An-124). Nopealla Wikipedia-kalkulaatiolla löytyi 17 lentopaikkaa vähintään tuhatmetrisellä kiitotiellä. Molemmat konetyypit saa kyllä alas maksimikuormassa alle kilometrin matkalla, mutta ainakaan An-124 tuskin nousee tyhjänäkään, ja veikkaanpa, että Il-76 vaatii sekin lähemmäs tuhat metriä. Nuokin 17 lentopaikkaa, joilla kiitorata riittää, ovat usein ahtaita ja maahan mahtuu kerrallaan enintään muutama kone purkamaan lastia. Tämä on kiusallista, koska se pitkittää operaatiota ja vaikeuttaa ilmaherruuden ylläpitämistä. Jos kentällä on vajaavahvuinen pataljoona ja lisää joukkoja tulee korkeintaan komppania tunnissa, niin ei se ole mitenkään hyvä tilanne. Riski suomalaisten vastahyökkäyksestä kasvaa, ja pelkästään ilmatorjunnan uudelleenryhmittäminen alueella tuottaa ison vaaran operaation menestykselle. Ukraina on opettanut, että iso kuljetuskone on haavoittuva maali.

Muutenkin meillä on edelleen 150 000 miehen maavoimat. Paljonko noista mahtaa olla prikaateissa ja taisteluosastoissa, runsas kolmannes ehkä? Sitten on hieman aselajijoukkoja, ja loput ovatkin sitä halveksuttua KKK-porukkaa (kikkeli, kivääri ja kokardi). Luulisi siitä riittävän kohteensuojaukseen. Lisäksi muistelen puolustusministeri Niinistön kertoneen, että kiinarynkkyjä ei ole stenattu... Eli en voi yhtyä väittämääsi, että niiden vartioiminen sitoisi huomattavasti resursseja. Muutama kymmenen tuhatta miestä sinne tai tänne, kun varustusta ei kuitenkaan tarvita kuin nimeksi. Ainoastaan harmaa vaihe asettaa omat ongelmansa, mutta toisaalta meikäläinen ilmapuolustus on silloin vielä huipussaan.


Jos keksit käyttötavan jossa alustan joustaminen ammuttaessa ei haittaa, niin silloin se voisi olla hyödyllinen.

Virolaiset keksivät jo aikoja sitten... Nato-maa ja kaikkee, kyl ne osaa! Aktioni alkaa minuutin kohdalta.

 
Ilmavoimat ottaa joka tapauksessa haltuunsa ison osan siviililentoasemista ja varalaskupaikoista, jotka pitää suojata jo oman toiminnan takia. Niissä lienee miehiä varovaisestikin arvioiden pataljoona kussakin, voi olla prikaatinkin verran ukkoja suuremmissa tukikohdissa. Lisäksi näitä suojattaneen ilmatorjunnalla, vähintään Sergeillä, usein Crotalella ja parhaimmillaan Nasamsilla. Ne ovat siis maahanlaskulta hyvin suojassa. Loput pitää toki varmistaa muutoin (tuhoamalla, kuten myöhemmissä viesteissäsi ilmaiset, ja/tai läsnäololla).

Lentopaikoista taas vain osa on sellaisia, että niiltä voisi operoida strategisilla kuljetuslentokoneilla (lasken tähän kuuluvaksi Il-76 ja An-124). Nopealla Wikipedia-kalkulaatiolla löytyi 17 lentopaikkaa vähintään tuhatmetrisellä kiitotiellä. Molemmat konetyypit saa kyllä alas maksimikuormassa alle kilometrin matkalla, mutta ainakaan An-124 tuskin nousee tyhjänäkään, ja veikkaanpa, että Il-76 vaatii sekin lähemmäs tuhat metriä. Nuokin 17 lentopaikkaa, joilla kiitorata riittää, ovat usein ahtaita ja maahan mahtuu kerrallaan enintään muutama kone purkamaan lastia. Tämä on kiusallista, koska se pitkittää operaatiota ja vaikeuttaa ilmaherruuden ylläpitämistä. Jos kentällä on vajaavahvuinen pataljoona ja lisää joukkoja tulee korkeintaan komppania tunnissa, niin ei se ole mitenkään hyvä tilanne. Riski suomalaisten vastahyökkäyksestä kasvaa, ja pelkästään ilmatorjunnan uudelleenryhmittäminen alueella tuottaa ison vaaran operaation menestykselle. Ukraina on opettanut, että iso kuljetuskone on haavoittuva maali.

Muutenkin meillä on edelleen 150 000 miehen maavoimat. Paljonko noista mahtaa olla prikaateissa ja taisteluosastoissa, runsas kolmannes ehkä? Sitten on hieman aselajijoukkoja, ja loput ovatkin sitä halveksuttua KKK-porukkaa (kikkeli, kivääri ja kokardi). Luulisi siitä riittävän kohteensuojaukseen. Lisäksi muistelen puolustusministeri Niinistön kertoneen, että kiinarynkkyjä ei ole stenattu... Eli en voi yhtyä väittämääsi, että niiden vartioiminen sitoisi huomattavasti resursseja. Muutama kymmenen tuhatta miestä sinne tai tänne, kun varustusta ei kuitenkaan tarvita kuin nimeksi. Ainoastaan harmaa vaihe asettaa omat ongelmansa, mutta toisaalta meikäläinen ilmapuolustus on silloin vielä huipussaan.




Virolaiset keksivät jo aikoja sitten... Nato-maa ja kaikkee, kyl ne osaa! Aktioni alkaa minuutin kohdalta.


Ne kentät on kuitenkin sen verran omassa syvyydessä, että siellä on joko MAAKP tai ilmavoimien suojauskomppaniat niitä kenttiä hoitamassa. Ei varmasti enää ole KKK-joukkoja SA-vahvuudessa.
 
Tuossa kun katsoo noita lähi-idän pätkiä niin miettii että ei välttämättä täysin paska idea pitää sitä auton lavalla.

Ilman tukevaa alustaa tämän kaliberin ase on kyllä ihan moraalituuttaus peli... Ensimmäinen kuti menee "sinnepäin", loput noinniinkuinminnesattuu...
Tukijaloilla olevana voisi toimia... Joku traktorin metsäkärry voisi olla välttävä alusta.. Ehkä hydraulisesti jousitettu, että saisi vielä jouset "kovaksi" näppärästi.
 
Ilmavoimat ottaa joka tapauksessa haltuunsa ison osan siviililentoasemista ja varalaskupaikoista, jotka pitää suojata jo oman toiminnan takia. Niissä lienee miehiä varovaisestikin arvioiden pataljoona kussakin, voi olla prikaatinkin verran ukkoja suuremmissa tukikohdissa. Lisäksi näitä suojattaneen ilmatorjunnalla, vähintään Sergeillä, usein Crotalella ja parhaimmillaan Nasamsilla. Ne ovat siis maahanlaskulta hyvin suojassa. Loput pitää toki varmistaa muutoin (tuhoamalla, kuten myöhemmissä viesteissäsi ilmaiset, ja/tai läsnäololla).

Matematiikka on aika lohdutonta. Maavoimilla on 60 000 miestä operatiivisia joukkoja. Loput 90 000 miestä on alueellisia ja paikallisjoukkoja. Alueellisille joukoilla on heikko it-kalusto ja paikallisjoukoilla vain ITKK aseita rajoitetusti. Ilmavoimilla on 30 000 miestä. Päätukikohtien miehitykseen menee noin prikaati per tukikohta 4*4000=16 000 miestä ja lisäksi ilmavalvontakomppanioita ja tutkat, varikot yms. varikoiden suojaamiseen menee myös miehiä. Eli jokaista kenttää ja varalaskupaikkaa suojaamaan ei millään riitä ilmavoimien suojaus- tai sotilaspoliisikomppanioita.

Merivoimilla on vielä enemmän miehiä kuin ilmavoimilla, mutta merivoimien puolustusvastuulla ovat kaikki rannikkoalueet ja saaristot. Lisäksi merivoimien rannikkotykistö, rannikkojääkärit ja rannikkojalkaväki ovat kuranttia kamaa maataistelussa. Ilmavoimien sotilaspoliisi, suojaus ja pioneeriyksiköillä maa-alueiden hallussapito on sitten paljon hankalampaa, eikä ilmavoimilla ole mitään rintamavastuuta vaan homma on puhtaasti oman toiminnan suojaamista. En tosiaan ole huolissani siitä, että sodan ajan päätukikohtaan tehdään maahanlasku. Se vaan on ikävä tosiasia, että minkä tahansa vähänkin suuremman kiitoradan tai vaikka rahtiliikenteeseen kelpaavan sataman joutuminen vihollisen käsiin toimintakunnossa on strategisen tason takaisku Suomelle. Mitä sitten lentokentän suojaamiseen tai vaikka sataman suojaamiseen tarvitaan? Todennäköisesti uskottava puolustus koostuisi suojaus-, sotilaspoliisi- ja pioneerikomppaniasta. Tässä sitten aika nopeasti törmätään resurssipulaan. Alueellisilla ja paikallisjoukoilla kun on muutakin tekemistä kuin suojata vaikka jotain Varkauden lentokenttää. Lappeenrannan lentokenttää tuskin voi uskottavasti suojata edes kolmella komppanialla. Ehkä Porissa riittää joku paikallisjoukkojen suojauskomppania lentokentän suojaamiseen, jos siellä ei ole toimintaa. Eli perusvartiointi, jolla estetään laitteistojen yms. vahingoittaminen tai erikoisjoukkojen tähystäminen kentälle ja sensorien sekä räjähteiden asentaminen alueelle. Siinä vaiheessa kun mahdollisesti kenttää alkaa käyttämään vaikka ystävällismielisten valtioiden rahtikoneet, tarvitaan paikalle taas pari komppaniaa lisää ja todennäköisesti vielä ilmatorjunta. Jos turvallisuus ei ole kunnossa eivät koneet käytä kenttää.

It-kalustosta Crotale on hyvä esimerkki joukkojen riittävyydestä. Kymmenen patteria on aika pieni määrä. Merivoimien päätukikohdat tarvitsevat kaksi patteria, ilmavoimien päätukikohdat neljä. Oletetaan, että Helsingin ilmapuolustus hoituu Nasams kalustolla ja Oerlikonin 35 millisillä. Tässä vaiheessa on neljä patteria käytössä. Yksi määrätään suojaamaan jotain tärkeää länsirannikon satamaa. Yksi määrätään suojaamaan Kymijoen siltoja. Reserviin jää kaksi patteria, jotka aluksi suojaavat joukkojen siirtymistä itään. Montako riittää suojaamaan ilmavoimien käytössä olevia maantietukikohtia ja siviilikenttiä? Kuinka nopeasti yksi patteri saadaan Varkauden lähellä vihollisen maahanlaskua häiritsemään?

Lentokenttien haltuunotto on vain yksi maahanlaskuoperaatioiden tyyppi. Suomen suhteellisen tiheä lentokenttäverkko on kaksiteräinen miekka. Siitä on apua torjuntahävittäjien hajauttamisessa tai sotilasapua voidaan kuljettaa suomeen lentoteitse. Kääntöpuolena on sitten maahanlaskujen vaara. Myös vihollinen voi hyödyntää kenttää ja pahimmillaan luodaan uusi rintama Suomen sisälle. Valmiusprikaateilla ja mek.taistelosastoilla on varmaan muutakin tekemistä kuin koukata länteen puhdistamaan jonkun kentän ympäristöä.

Muutenkin meillä on edelleen 150 000 miehen maavoimat. Paljonko noista mahtaa olla prikaateissa ja taisteluosastoissa, runsas kolmannes ehkä? Sitten on hieman aselajijoukkoja, ja loput ovatkin sitä halveksuttua KKK-porukkaa (kikkeli, kivääri ja kokardi). Luulisi siitä riittävän kohteensuojaukseen. Lisäksi muistelen puolustusministeri Niinistön kertoneen, että kiinarynkkyjä ei ole stenattu... Eli en voi yhtyä väittämääsi, että niiden vartioiminen sitoisi huomattavasti resursseja. Muutama kymmenen tuhatta miestä sinne tai tänne, kun varustusta ei kuitenkaan tarvita kuin nimeksi. Ainoastaan harmaa vaihe asettaa omat ongelmansa, mutta toisaalta meikäläinen ilmapuolustus on silloin vielä huipussaan.

Ongelmaksi muodostuu se, että jos vaikka Varkauden lentokenttää vartioi paikallisjoukkojen suojauskomppania (yksikkötyyppi jonka kokoonpano tai aseistus ei ole julkista tietoa) niin sen mahdollisuudet torjua venäläinen ammattilaisista koostuva laskuvarjopataljoona ovat hyvin heikot. Varsinkin kun kentän ympäristöä on ensin pehmitetty vaikka napalmilla, sirote- ja termobaarisilla pommeilla. Toki kentälle voidaan sijoittaa vaikka neljä komppaniaa, mutta aika nopeasti tulee resurssien riittävyys vastaan. Alueellisia ja paikallisjoukkoja on 90 000 miestä (ei 300 000 miestä kuten 90-luvulla) ja niillä on muitakin tehtäviä.

Lentopaikoista taas vain osa on sellaisia, että niiltä voisi operoida strategisilla kuljetuslentokoneilla (lasken tähän kuuluvaksi Il-76 ja An-124). Nopealla Wikipedia-kalkulaatiolla löytyi 17 lentopaikkaa vähintään tuhatmetrisellä kiitotiellä. Molemmat konetyypit saa kyllä alas maksimikuormassa alle kilometrin matkalla, mutta ainakaan An-124 tuskin nousee tyhjänäkään, ja veikkaanpa, että Il-76 vaatii sekin lähemmäs tuhat metriä. Nuokin 17 lentopaikkaa, joilla kiitorata riittää, ovat usein ahtaita ja maahan mahtuu kerrallaan enintään muutama kone purkamaan lastia. Tämä on kiusallista, koska se pitkittää operaatiota ja vaikeuttaa ilmaherruuden ylläpitämistä. Jos kentällä on vajaavahvuinen pataljoona ja lisää joukkoja tulee korkeintaan komppania tunnissa, niin ei se ole mitenkään hyvä tilanne. Riski suomalaisten vastahyökkäyksestä kasvaa, ja pelkästään ilmatorjunnan uudelleenryhmittäminen alueella tuottaa ison vaaran operaation menestykselle. Ukraina on opettanut, että iso kuljetuskone on haavoittuva maali.

Il-76:n laskukiito on 450 metriä ja nousukiito 850 metriä. Kyseinen kone ei tarvitse edes asfaltoitua tai betonoitua kenttää. Venäjän ilmavoimilla on 200 konetta käytössä ja venäjällä on vielä 100 konetta siviilikäytössä. Lastina menee 40 tonnia rahtia ja tai vaikka 120 hyppyvarusteissa olevaa laskuvarjojääkäriä. Venäjän ilmakuljetusjoukot ovat olleet tositoimissa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1979 alkaen ja niiden kyky toimia pieniltä kentiltä on todistettu useissa kriiseissä.
 
Viimeksi muokattu:
Hommaan auton vaikka oman itse jos tehtävä napsahtaa. ja suojaan itse jos ei muu auta ;)
 
Stabiiliautoilmatorjuntapatteri 61:D

Traktorin paskakärrystä irroitetaan pyörät ja laitetaan tilalle jalakset. Luonnollisestikkaan mitään jousituksia yms. hienouksia ei käytetä. Kesäkäyttöä varten on kesäjalakset jotka on valmistettu ratakiskosta. Kesällä hinausajoneuvona toimii rekan vetoauto.
 
Taitaa tosin sergei olla parhaimmillaan salaisena aseena, kun ei tehdä mitään muutoksia ja liitetään lapiotoiminen sergeikomppania paikallisjoukkojen kylkeen. Jos nopeaan liikkumiseen on tarvetta, niin ilmasuoja voidaan kattaa kasalla stingereitä.

Vaikka nyt on puhuttu paljon tästä 'sodanajan kokoonpanon' pienenemisestä, niin uskon kyllä vahvasti että sijoittamattomista kasattavat siltavahtikomppaniat ovat edelleen mukana organisaatiossa. Oma mielikuva on että 230k miestä kattaa ns. varsinaiset joukot, ja niiden tueksi hyvin nopeasti perustetaan iso kasa takalinjan vartiokomppanioita jotka mahdollistavat mm. MAAKK:ien käytön suhteellisen tärkeissä paikoissa.
 
Neuvostoliitto on kuopattu ja Putinin tekele on jo jotain muuta.
Suurvalta-armeijan sotalaitos taipuu hitaasti. Kyllä se isosti hehkutettu uusi Venäjän sotalaitos rakentaa Neuvostoliiton perinnölle, vaikka siellä nykyään paljonkin yritetaään kehittää.
 
Muutenkin meillä on edelleen 150 000 miehen maavoimat. Paljonko noista mahtaa olla prikaateissa ja taisteluosastoissa, runsas kolmannes ehkä? Sitten on hieman aselajijoukkoja, ja loput ovatkin sitä halveksuttua KKK-porukkaa (kikkeli, kivääri ja kokardi). Luulisi siitä riittävän kohteensuojaukseen. Lisäksi muistelen puolustusministeri Niinistön kertoneen, että kiinarynkkyjä ei ole stenattu... Eli en voi yhtyä väittämääsi, että niiden vartioiminen sitoisi huomattavasti resursseja. Muutama kymmenen tuhatta miestä sinne tai tänne, kun varustusta ei kuitenkaan tarvita kuin nimeksi. Ainoastaan harmaa vaihe asettaa omat ongelmansa, mutta toisaalta meikäläinen ilmapuolustus on silloin vielä huipussaan.
No jos julkisuudessa olevien tietojen mukaan ilmavoimat ova sodanaikaisessa vahvuudessa 30 k, niin kyllä sinne lento- ja logistiikkaorganisaation lisäksi ilmeisesti on kenttien suojana aika lailla porukkaa.

Ruotsissa organisoivat sodanajan tukikohdat seuraavasti kylmän sodan aikana. nyt kaikki on ajettu alas ja tukikohtapataljoonia on kaksi.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Bas_90

Suomessa ratkaisut eivät välttämättä ole samoja kuin Ruotsissa, mutta saman tehtävän ratkaisuun tulokset lienevät samantapaisia.
 
Kaipaan nyt kuitenkin kaikista sivujuonteisista huolimatta esitystä minkälaiseen kokoonpanoon Sergeit sioitettaisiin? Mikä organisaatio vastaisi huollosta ja korjauksesta? Ja ennenkaikkea, mihin tehtävään nämä aseet olisivat ratkaisu?

Itse en pidä mahdottomana että Sergei-järjestelmälle löydettäisiin uusi rooli droonien torjunnassa, mutta tämä tarkoittaisi ainoasaan taktisia drooneja ja tähän tarvittaisiin ilmeisesti (en ole asiantuntija) uutta tutkakalustoa, joka osaa poimia pienet muutaman kilometrin - parin peninkulman etäisyydellä toimivat droonit.

Vastaus pitäis myös löytää Venäjän uudempaan taktiikkaan, jossa yksi drooni lentää alempana ja vetää kevyen tulen itseensä ja se tärkeämpi lentää ylempänä ja toimii oikeana sensorina "patsyn" sijaan.
 
No jos julkisuudessa olevien tietojen mukaan ilmavoimat ova sodanaikaisessa vahvuudessa 30 k, niin kyllä sinne lento- ja logistiikkaorganisaation lisäksi ilmeisesti on kenttien suojana aika lailla porukkaa.
Kyllähän meille apumekaanikoille ennen kotiutusta vielä koulutettiin, millainen on kokonaisen lentotukikohdan sa-organisaatio, mutta siitä on minun osaltani jo pikkuisen reilut 30 vuotta. Mitä muistan, on vähäistä ja vanhentunutta tietoa. Ja kun kertauskutsujakaan ei sitten tullut, ei tuoreempaakaan tietoa ole.
 
Itse en pidä mahdottomana että Sergei-järjestelmälle löydettäisiin uusi rooli droonien torjunnassa, mutta tämä tarkoittaisi ainoasaan taktisia drooneja ja tähän tarvittaisiin ilmeisesti (en ole asiantuntija) uutta tutkakalustoa, joka osaa poimia pienet muutaman kilometrin - parin peninkulman etäisyydellä toimivat droonit.

Nykyisellä tutkakalustolla ei sinällään pitäisi olla ylitsepääsemättömiä ongelmia lennokkien havaitsemisessa. Riippuu toki tutkasta, lennokista (koko, häiveominaisuudet ym.), etäisyydestä jne.

Sen sijaan kysymys kuuluu, miten Sergei suunnataan ampumaan sitä lennokkia? Ilmatilannekuvasta saadaan luultavasti lennokin summittainen sijainti, mutta kun ihmisen näkö on heikko. Parin metrin kärkivälin lennokki kilometrin-kahden päässä ei ole mitenkään helppo kohde ihmisen silmälle. Tarkkanäköinen saattaa sen havaita pienenä pisteenä, mutta siinä se sitten alkaa olemaan. Eikä varmaan tarvitse mainita pimeyden aiheuttamia rajoitteita, vaikka käytössä olisikin valonvahvistin...

Lennokkien pitää siis lentää matalalla ja Sergei-peiton olla kattava, jotta Sergei on toimiva ase lennokkeja vastaan. Sadoissa metreissä operoivia lennokkeja vastaan varmaan saavutettaisiin kohtalainen suoja, jos pystyttäisiin sijoittamaan yksi Sergei kahta tai kolmea neliökilometriä kohden. Onko tuo sitten realismia (yksittäisten tykkien hajauttaminen tuollaisella peitolla), se on asia erikseen. Rajoitetulla alueella varmasti tehtävissä, mutta vaatimukset organisaatiolle ja välineistölle (tykkikohtainen tilannekuva jne.) ovat kovat.
 
Back
Top