Arvostelu: Tacost Training Card Program

Tacost Training Card Program


Törmäsin aikanaan Internetissä Trident Conceptsin valmistamiin Tacost -kortteihin. Korttien idea on, että jokaisessa kortissa on erilainen, lyhyt ampumaharjoitus, ja ohjeet tulosten pisteyttämiseen, jotta harjoittelija voi seurata taitojensa kehittymistä.

Kiinnostuin luonnollisesti korteista saman tien, mutta Yhdysvaltojen terrorismin torjumiseksi tehdyt ITAR -rajoitukset, joiden tarkoituksena on estää sotatarvikkeiden viemisen ulkomaille, tekivät tuolloin korttien tilaamisen Suomeen mahdottomaksi. Yritin myöhemminkin hankkia kortteja mm. antamalla Yhdysvaltoihin lomalle lähtevälle ystävälle tehtäväksi hankkia kortit suoraan Yhdysvalloista, mutta tuolloin yritys kaatui yhdysvaltailaisen pankkikortin puuttumiseen; suomalainen kortti paljasti että kortit olivat menossa ulkomaille. Sain lopulta kortit hankittua yhdysvaltalaisen kontaktin kautta, joten loppu hyvin, kaikki hyvin.


Ensisilmäyksellä
Kortit on tehty tavallisen korttipakan muotoon, joten ne on helppo ottaa mukaan ratakassiin, ja niillä voi tarpeen vaatiessa pelata vaikka pokeria. Kortit on muovitettu, joten ne kestävät pelkkiä pahvilappusia paremmin sään vaikutuksia, tosin en kuitenkaan käsittelisi kortteja sateessa tai edes märin käsin - uusien hankkiminen on niin kovan työn takana.

IMG_0400.JPG

Tacost on tehnyt toistaiseksi kolme erilaista korttipakkaa: pistoolille, kiväärille ja lasersädettä ampuvalle SIRT-kuivaharjoittelupistoolille on jokaiselle omat pakkansa, joissa on hieman erilaisia harjoituksia kunkin välineen ominaisuuksien mukaisesti. Itse omistan pistooli- ja kivääripakat. Tässä tekstissä keskitytään lähinnä pistoolikorttien tarkasteluun, mutta paikoitellen pistoolikortteja vertaillaan kiväärikortteihin.

Jokaisen kortin yläreunassa on harjoituksen nimi ja lyhyt selostus harjoituksen kulusta. Ainakin aluksi harjoituksen kulkua joutuu hieman miettimään, koska ne on selostettu tietynlaisen koodin avulla. Kortin alareunassa on ilmoitettu ampumamatka, harjoituksen patruunakulutus sekä pisteytys, mikäli kyseisessä harjoituksessa on tarkoitus laskea pisteet.


Lähemmässä tarkastelussa
Kuten todettua, kortit muodostavan tavallisen korttipakan, joten pakassa on 52 korttia, neljää maata 13 korttia kussakin. Jokainen maa koostuu tietyn tyyppisistä harjoituksista siten, että risti sisältää lähtötasotestejä, hertta perusammuntaharjoituksia, pata nopeutta kehittäviä harjoituksia ja ruutu kuivaharjoittelua. Kivääripakassa jako menee muuten samalla tavalla, mutta nopeusharjoitukset ovat jostain syystä herttaa, ja perusharjoittelu pataa.

Harjoitukset ovat yhden maan sisällä saman kaltaisia, eikä niitä ole laitettu vaikeusjärjestykseen. Yhden harjoituksen patruunakulutus vaihtelee pistoolipakassa seitsemän ja 50 välillä, tyypllisesti patruunoita kuluu 15 ja 30 väliltä. Suurimmassa osassa kuivaharjoittelukortteja ei ammuta yhtään laukauksia, ja joissakin kourallinen. Muutamassa kortissa ei ole määritelty laukausmäärää, vaan harjoittelijan suoritus määrittelee laukausmäärän. Ampumatka vaihtelee kortista toiseen yleensä kolmen ja 25 metrin välillä (korteissa matkat ovat jaardeja, mutta ne voi muuttaa suoraan metreiksi ilman että harjoituksen luonne muuttuu). Kolmessa kortissa ammutaan pidemmältä matkalta, jolloin ampumakatkat ovat 50, 100 ja 200 metriä.

Kiväärikorteissa matkat ovat odotetusti hieman pistoolikortteja pidemmät; harjoitukset ammutaan tyypillisesti 10 ja 50 metrin väliltä. Pisin ja lyhyin ampumamatka ovat samat kuin pistoolikorteissa, eli 3 ja 200 metriä, mutta keskimääräinen ampumamatka on kiväärikorteissa pidempi. Patruunakulutus on samaa luokkaa pistoolikorttien kanssa, tosin suurin patruunakulutus on vain 42 laukausta verrattuna pistoolin 50:een.

Harjoitukset ovat varsin yksinkertaisia, joten uusien ammuntadrillien takia kortteja ei kannata hankkia. Se ei tosin ole pääasiakaan, vaan ainakin itse olin etupäässä kiinnostunut harjoitusten pisteytysmetodista. Alla on purettu auki yksi harjoite kustakin neljästä eri maasta.

Risti 2:
Etäisyys 7 metriä, maalin halkaisija 8 tuumaa / 20 cm.
Ammu 2 laukausta, tee lippaanvaihto ja ammu toiset 2 laukausta, suorituksesta otetaan aika.
Suoritus uusitaan kunnes on kasassa seitsemän onnistunutta suoritusta, jossa kaikki osumat ovat ympyrässä. Pudotetaan nopein ja hitain aika pois, lopuista lasketaan keskiarvo, jolloin saadaan tämän suoritksen lähtötaso.

Pata 2:
Etäisyys 7 metriä, maalin halkaisija 2 x 4 tuumaa / 10 cm.
Ammu 2 laukausta ensimmäiseen ympyrään, sen jälkeen 2 laukausta toiseen ympyrään, aikaa 4 sekuntia. Toistetaan yhteensä viisi kertaa. Jokaisesta ohilaukauksesta 5 virhepistettä.

Hertta 2:
Etäisyys 7 metriä, maalin kokoa ei ole ilmoitettu.
Ammu yksi laukaus pelkästään vahvemmalla kädellä, yksi laukaus normaalisti kahdella kädellä, yksi laukaus kahdella kädellä siten että ase on tukikädessä, ja yksi laukaus pelkästään tukikädellä. Tämä toistetaan yhteensä viisi kertaa. Jokaisesta ohilaukauksesta 5 virhepistettä.

Ruutu 2:
Tehdään tuetulla aseella tyhjä laukaus, jonka jälkeen pidetään korostettu jälkipito, eli pidetään ampuma-asento liikkumattomana ja liipasin painettuna 30 sekunnin ajan. Tehdään yhteensä viisi toistoa.

Kiväärikortit sisältävät paljolti samankaltaisia harjoituksia, poikkeuksena pata, jossa on aseenvaihtoa sisältäviä harjoituksia, eli ampuja vaihtaa kivääristä pistooliin joko ennen ammutaa tai laukausten välillä.


Kannattiko vaivannäkö?
Kortit eivät sinänsä ole mahdottoman kalliita; noin 20 dollaria / pakka, ja tarjouksesta niitä saa jopa viidellä taalalla. Ongelma onkin korttien hankala saatavuus Yhdysvaltojen ulkopuolelle, mikä pistää miettimään, ovatko kortit kaiken vaivannäön arvoisia.

Kokonaisuutena kortit ovat ideatasolla hyvä keksintö, mutta toteutus voisi olla parempikin. Korttien pinta-alasta keskimmäinen kolmannes on varattu kortin maata kuvaavalle grafiikalle, joka toki tekee korteista näyttävän näköiset. Tilan olisi kuitenkin voinut käyttää paremminkin, esimerkiksi harjoitteet olisi voitu kuvata selväkielisemmin ja vähemmän tulkintaa vaativalla tavalla. Sen lisäksi osasta harjoituksita puuttuu joitakin tietoja; esimerkiksi yllä esitellyistä korteista pata 2:ssa ei kerrota, paljonko virhepisteitä tulee jos annettu aika ylittyy, ja hertta 2:ssa ei kerrota maalin kokoa. Nämä puuttuvat tiedot voi toki keksiä itsekin, mutta ne antavat tuotteesta viimeistelemättömän vaikutelman.

Korteissa on 52 harjoitetta, mutta niissä on yllättävän vähän vaihtelua. Esimerkiksi ristissä esitetään jokaisessa kortissa periaatteessa sama harjoitus; vain matka, laukausten määrä tai maalin koko muuttuvat. Kokonaisuus olisikin huomattavasti parempi, jos jokaisessa kortissa olisi selkeästi erilainen harjoitus.

Korttien ehdottomasti paras puoli on, että useimmissa harjoituksissa on jonkinlainen pistelaskujärjestelmä, jonka avulla oman kehittymisen seuranta on helppoa. Odotin kuitenkin tältä pisteytyssysteemiltä enemmän, mutta tietenkin se, että tulosten kehittymisen seurantaan kannustetaan, on jo sinänsä hieno asia.

Palatakseni kysymykseen; kannattiko? En voi sanoa, että korttien hankkiminen olisi ollut varsinaisesti huono diili, mutta odotin kyllä korteilta enemmän. Jos tilaaminen olisi onnistunut suoraan netistä, asiassa ei olisi mitään miettimistä. Nyt hankkiminen oli kuitenkin niin kovan työn takana, että jos olisin tiennyt tarkemmin, minkälaisia kortit ovat, en olisi ehkä alkanut nähdä hankkimisen vaivaa. Onneksi Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy muitakin vastaavia tuotteita. Niitä esitellään erillisten blogikirjoitusten muodossa.

Nettisivut: http://www.tridentconcepts.com/tacost-training-program/

Teksti: Seppo Vesala
Kuva: soldiersystems.net
 
Back
Top