Asevelvollisuuden tulevaisuus-työryhmän raportti

Mosuri kirjoitti:
eddie kirjoitti:
Itse olen kotoisin itä-suomen perukoilta. En kyllä ymmärrä mihin ne etelän ihmisten tukirahat menevät. Ei siellä ihmiset mitään tuki rahaa saa.

Onko tuo nyt olevinaan jotain huumoria? "Raha tulla taikaseinästä..." Sanooko esim. valtionosuus yhtään mitään?

"Kaikista eniten suurista kaupungeistä kritiikkiä järjestelmää kohtaan on esittänyt Vantaan kaupunki. Kunta joutuu maksamaan valtiolle verotulotasausta keskimäärin 50 miljoonaa euroa vuodessa[1] ja moni Vantaan kunnanvaltuutettu onkin todenut sen osittain romuttaneen kunnan talouden. Valtionosuudet Vantaalla ovat tänä vuonna 71 miljoonaa euroa (2006).[1] Samaan aikaan asukasmäärältään saman suuruiset Turku ja Tampere saavat valtionosuuksia 207 ja 156 miljoonaa euroa.[1] Nykyinen valtionosuusjärjestelmä suosii kuntia, joissa on runsaasti ikäihmisiä. Tästä Suomen lapsi- ja nuorisovaltaisimmat kunnat Vantaa ja Espoo kärsivät. Valtionosuusjärjestelmä on lisäksi hyvin monimutkainen ja siihen on tehty lukuisia tarkistuksia, viimeisimmät vuonna 2006. Vuosina 2006 - 2008 kuntien valtionosuudet nousevat osaksi indeksikorotusten ja muiden muutosten seurauksina noin 400 miljoonaa euroa (Tästä muutoksesta seurasi monissa vauraissa, muita elättävissä kunnissa nopeaa talouden ja palveluiden heikkenemistä - konkreettisimmin se näkyi esimerkiksi kouluruuan huononemisena ja peruspalveluiden muuttamisena tilaaja-tuottaja -malliseksi).

Kunnallisvaaleissa 2008 ehdokkaana ollut tekniikan professori Esko Niemi kritisoi aluepolitiikkaa ja valtionosuusjärjestelmää sen osana. Hän esitti, että jos se lakkautettaisiin, voitaisiin keskimääräistä kunnallisveroa laskea noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Toisinaan järjestelmää on arvosteltu myös siitä, että se vie paljon resursseja elättäjäkuntien omilta palveluilta."


http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionosuus

"Ajankohtaista

Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän tiedote
20.02.2008

Kymmenen kuntaa jo valtionosuusvetoisia;
Valtionosuusuudistuksella on suuri merkitys Pohjois-Savon kuntataloudelle

Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmä korostaa vireillä olevan kuntien valtionosuusuudistuksen suurta merkitystä Pohjois-Savon sekä koko Itä-Suomen kuntataloudelle ja siten kansalaisten hyvinvointipalveluille. Tänä vuonna kymmenessä pohjoissavolaisessa kunnassa valtionosuuksien arvioidaan ennakkotietojen mukaan kohoavan suurimmaksi tulovirraksi - kunnallisverokertymätkin ylittäen. Vuosikymmenen vaihteessa tällaisia kuntia ei ollut vielä yhtään, mutta nyt näitä valtionosuusvetoisia kuntia ja kaupunkeja ovat Vesanto, Kiuruvesi, Kaavi, Varpaisjärvi, Rautavaara, Pielavesi, Rautalampi, Tuusniemi, Tervo ja Sonkajärvi
"

http://www.pohjois-savo.fi/fi/pohjois-savo/?we_objectID=1064


Kiitos. Nyt tuli selväksi että mistä se raha tulee. Eli etelän suurista kunnista. Sellaisesta kuin missä minäkin asun. Mutta meneekö se valtionosuus pohjoisen terveyspalveluihin? Tai lasten peruskoulutukseen? Vai itä-suomalaisten cp-lasten kuntoutuksiin? Eli niistä karsitaan niin me pohjoisesta etelään muuttaneet voidaan nauttia kunnon palkasta sekä pienestä veroprosentista.
 
eddie kirjoitti:
Kiitos. Nyt tuli selväksi että mistä se raha tulee. Eli etelän suurista kunnista. Sellaisesta kuin missä minäkin asun. Mutta meneekö se valtionosuus pohjoisen terveyspalveluihin? Tai lasten peruskoulutukseen? Vai itä-suomalaisten cp-lasten kuntoutuksiin? Eli niistä karsitaan niin me pohjoisesta etelään muuttaneet voidaan nauttia kunnon palkasta sekä pienestä veroprosentista.

Voi hellanduudelis... Vai oikein cp-vammaiset ja vanhukset. Mitenköhän tuolla rutiköyhällä Varpaisjärven kunnalla on herran vuonna 2010 rahaa niin paljon käytössään, että urheilukentän perusparannukseenkinn löytyy rahaa 300 000 euroa? On se hyvä, että niitä valtionosuuksia ei käytetä kuin täysin välttämättömiin palveluihin. Olisi muuten Varpaisjärven vammaiset kuolleet hankeen?

http://mobiili.varpaisjarvi.fi/tied/tl04112009.pdf
 
Mistähän johtuu että yhteisöveron tuotot jakautuvat niin kuin jakautuvat? Nääh, liian osoittelevaa. Uskotaan että aluepolitiikka on oikeassa kun keskitetään sen voimin asiat muutamaan keskukseen Suomessa.

Ihmisten - poliitikkojen ja virkamiesten - laatima systeemihän tämä on. Jos jonkun mielestä (hep!) kaipaisi moninkertaisen pelaamisen ja puljaamisen siistimistä sekä ei-markkinaohjautuvien tavoitteiden rehellistä ääneen sanomista, niin vaikuttakoon päättäjiin.
 
koponen kirjoitti:
Mistähän johtuu että yhteisöveron tuotot jakautuvat niin kuin jakautuvat? Nääh, liian osoittelevaa. Uskotaan että aluepolitiikka on oikeassa kun keskitetään sen voimin asiat muutamaan keskukseen Suomessa.

Ihmisten - poliitikkojen ja virkamiesten - laatima systeemihän tämä on. Jos jonkun mielestä (hep!) kaipaisi moninkertaisen pelaamisen ja puljaamisen siistimistä sekä ei-markkinaohjautuvien tavoitteiden rehellistä ääneen sanomista, niin vaikuttakoon päättäjiin.

Vanhan humanistin korvaan termin "ei-markkinaohjautuvat tavoitteet" käyttäminen halventavasti särähtää pahasti. Eikö muka maailmassa ole muita kuin taloudellisia mittareita?

Toisaalta aluepolitiikasta puhuttaessa markkinamekanismien huomioiminen on perusteltu muistutus. Mieleen tule kaksi aivan liian pitkään liian vähälle huomiolle jäänyttä seikkaa:

1.) Suomessa tehtaillaan paljon lainsäädäntöä jonka taloudellisia vaikutuksia ei vaivauduta juuri miettimään. Usein kunnille ja muutenkin julkiselle sektorille sysätään lisää tehtäviä vaikka hyvin tiedetään että uusien vaatimusten täyttäminen ilman lisärahoitusta on hyvin haastavaa. Tämä johtaa valtionosuuksien automaattiin.

2.) Poliitikot valitaan henkilövaaleilla. Tämän takia poliitikot tahtovat tulla muistetuksi konkreettisista hankkeista. Aluepolitiikka on usein keino ostaa äänestäjien poliittista suosiota. Yleisesti ottaen poliitikot myös välttävät vaikeiden ratkaisujen tekemistä jottei heidän brändinsä kärsisi.

Jos joillakin on hyviä ideoita miten noista aluepolitiikan ongelmista pääsisi eroon niin kertokaa ihmeessä.

En kyllä enää keksi miten tämä liittyy asevelvollisuuden tulevaisuuteen tai edes maanpuolustukseen. Pitäisiköhän avata oma keskustelunsa aluepolitiikasta?
 
Museo kirjoitti:
Jos joillakin on hyviä ideoita miten noista aluepolitiikan ongelmista pääsisi eroon niin kertokaa ihmeessä.

En kyllä enää keksi miten tämä liittyy asevelvollisuuden tulevaisuuteen tai edes maanpuolustukseen. Pitäisiköhän avata oma keskustelunsa aluepolitiikasta?

Tämä keskustelu otti siis pari sivua takaperin vauhtia kommentista jonka mukaan aluepoliittiset näkökulmat olisi huomioitava varuskuntien sijoittelussa ja puolustusvoimien kehittämisessä. Asia josta luonnollisesti olen jyrkästi eri mieltä. Tässä keskustelussa olen vain pyrkinyt osoittamaan minkäläiseen hulluuteen tämän nykyisen aluepolitiikan mukaan toimiminen on johtanut. Puolustusvoimilla ja nimenomaan sen ylimmällä johdolla tulee olla selkärankaa sanoa politikoille ja tarpeen tullen vaikka julkisesti- "Ei tämän laitoksen tai varuskunnan toiminta ei palvele perimmäistä tarkoitustaan- yhteiskunnan ja sen kansalaisten puolustamista. Puolustusvoimat pahoittelee yksikön lakkauttamisen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia. Puolustusvoimien ydintoimintaa on isänmaan ja kansalaisten suojelu, ei työpaikkojen tuottaminen näivettyville alueille!"

Sama pätee myös teollisuuspolitiikkaan. Tärkeintä on isänmaan etu, ei patrian referenssiasiakkuus.
 
En jaksa alkaa ruotimaan kohta kohdalta auki palstan väitteitä tukijärjestelmistä ja niiden hyvyydestä tai surkeudesta....tosiasia on, että hra professorin väitteissä on selvästi asioita, jotka olivat totta 20 vuotta sitten, mutta eipä enää ainakaan 15:een vuoteen. Tukijärjestelmien avulla saadaan hyödynnettyä alkutuotannon, maa-ja metsätalous, ja rahdattavaa kasvu-suomen jalostuslaitoksiin. Jos tämä panos jäisi saamatta, niin mikähän voivoi syntyisi kasvualueella? Tutqimusta tehdään paljon näivetysalueilla, pitäisikö sekin lopettaa....ja mitäs yliopistot ja tutkimuslaitokset sitten puuhaisivat???? Iso JNE: tähän riittäköön. En jaksa. Minun perseeni ei taatusti korvennu, vaikka tukimuodot lopetettaisiin viittä vaille kaksitoista tänään. Mutta väitän olevani suht hajulla siitä, miten "elättikuntien" ja alueiden elättäminen oikeasti loppujen lopuksi hyödyttää enemmän muuta Suomea kuin sitä itseään.

Mitä tulee kuntien rahankäyttöön niin siinä olen Mosurin kanssa samaa mieltä. Kunnille on määrätty laissa perustehtävät, mutta siitä on harhaannuttu kyllä kunnissa menemään ihan perseilleen. Otan esimerkin:

kämäisessä pitäjässä mammat ja papat makaavat vaihtamattomissa vaipoissa "säästösyistä" vuodesta toiseen, muutosta ei tule. Samaan aikaan kunta tukee golf-kentän rakentamista, urheilutalon rakentamista, tukee elinkeinoja ja maksaa nousevia käyttökuluja------velaksi. Ja nämä investoinnit alati vähenevän väkimäärän oloissa...kenelle? Hhhah. Ihan perseestä.

Ja olisiko Vantaa tai Espoo jotenkin erilaisia? Paskan marjoja. Samat jutut tehdään niissäkin, rahat on vaan isompia, ongelmat samoja.

Kyseessä ovat niin sanotut arvovalinnat. Kohta voidaan kysyä: mitä ja ketä olemme ylipäätään?
 
Mosuri kirjoitti:
Oletteko koskaan ihmetellyt miksi Suomessa on korkea verotus mutta etelä euroopan tasoa olevat palvelut? Tavallinen veronmaksaja antaa puolet kaikesta ansaitsemastaan valtiolle, mutta ei vaan tunnu riittävän? Suosituin selitys on tietenkin ne "laiskurit". Tämä siitä huolimatta, että työn eetos on läpäissyt lähes koko yhteiskunnan. Maailmasta löytyy kuitenkin valtiota jotka ovat menestyneet vaikka huomattava osa kansasta on työtä vieroksuvaa? Miksi me maksamme niin paljon mutta saamme niin vähän?

Suomessa on Euroopan matalin kaupungistumisaste. Suomessa harrastetaan laajaa aluepolitiikkaa. Tämä on johtanut tilanteeseen jota voidaan kutsua rakenteelliseksi vääristymäksi. Pohjimmiltaan on kysymys tilanteesta jossa vaurautta haaskataan johonkin tuottamattomaan. Usein ihmettelemme miksi vauraasta Argentiinasta tuli köyhä Argentiina. Ihmettelemme ranskalaisten maanviljelijöiden tukiaisia ja muutenkin järjetöntä rahan tuhlaamista. Mitä aluepolitiikka maksaa suomalaisille? Maataloustuki pelkästään on kaksi miljardia vuodessa. Aluepolitiikan kokonaiskustannukset kohoavat kuitenkin seitsemään miljardiin vuodessa! Mitä me saamme vastineeksi! Vastaus on yksinkertainen - vuoden 1950 yhteiskuntarakenteen.

Voin vain aavistella minkälaisen reaktion tämäkin kirjoitus aiheuttaa. "Olet ajatellut väärin!" "Eikö jokaisella ole oikeus valita asuinpaikkansa!!!". Olen vakaasti sitä mieltä, että jokaisella kansalaisella on oikeus valita asuinpaikkansa ja ammattinsa- tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muilla ihmisillä olisi velvollisuus maksaa tämä valinta.

Alueellistaminen on suurta hulluutta. Voin vain kuvitella kuinka katsomme romahtaneen hyvinvointiyhteiskunnan raunioita joskus 202? ja ihmettelemme mitä teimme väärin. Siinä vaiheessa tulee varmasti mieleen, että yli 100 miljardia olisi pitänyt käyttää viime vuosikymmeninä johonkin muuhun kuin veden kantamiseen kaivoon. Mielettömällä tuhlauksella menetämme varmasti kaiken sen mitä yritämme puolustaa.

Jos se maaseutu on ihmisarvoisen elämisen edellytys niin esitän teille muutaman kysymyksen? Miksi "korven rauhassa jossa sielu lepää" tehdään selvästi enemmän itsemurhia kuin kaupungeissa? Miksi mielisairautta esiintyy enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa? Mitä merkittäviä keksintöjä on tehty maaseudulla? Miksi vain muutamalla kaupungistuneella alueella tuotetaan enemmän verotuloja kuin niitä kulutetaan? Ovatko ne nettoverotuloja, innovaatioita, viihdettä ja hyvinvointia tuottavat kaupungit todellakin sellaisia turhakkeita kuin osa poliittisista tahoista väittää?

:a-smiley:
 
Mitä mieltä olette tuon työryhmän raportista sikäli, että millä tavoin se mielestänne koskettelee reservin asioita? Tosiasia on edelleen, että reservin osuus kokonaissotavoimasta on x-muhkea-prosenttia, mutta ei tätä seikkaa kovin monella rivillä ole käsitelty? Miksi? Siksikö, että reserviin kohdistetut panostukset ovat lopultakin kategorisia vai siksi, että reserviin kohdistettu panos on ollut perinnäisesti helpoin talousmielessä kalvaa nollille? Vai siksikö, että ei kiinnosta tai ???

Asevelvollisuustyöryhmä on painanut kasaan mittavahkon paketin, mutta pääosin kosketelleen varusmiespalvelusta. Jos en ole aivan väärin ymmärtänyt, niin ASEVELVOLLISUUS- on pikkasen isompi asia kuin varusmiespalvelus.

Pitäisikö jossain vaiheessa mielestänne ottaa paremmin luokalle tämän "muun" kuin varusmiesasevelvollisten asia?

Miksi reserviläisedustusta ei työryhmässä ollut lainkaan? Eikö kukaan joutanut mukaan vai ei kutsuttu??? Miksi? Eikö reservi olekaan niiiiin merkittävä asia kuin lkm antaisi olettaa? Mistä moinen asenne? Mikä on asevoimiemme keskipitkäntähtäimen TAVOITETILA asevelvollisuuden suhteen?

Varmaan äkkiseltään tyhmänoloisia kysymyksiä vaan sietää pohtia hetken.
 
baikal kirjoitti:
Pitäisikö jossain vaiheessa mielestänne ottaa paremmin luokalle tämän "muun" kuin varusmiesasevelvollisten asia?

Ei pitäisi koska siinä saattaisi tulla esille liikaa ikäviä totuuksia joita ei ole rahaa laittaa kuntoon. Jos nyt ketään kiinnostaakaan kun uhkakuvat ovat mitä ovat. Viittaan siihen että nykyaikainen henkilöstöjohtaminen lähtee siitä että jokainen organisaation jäsen kokee olevansa tärkeä ja merkityksellinen palapelin osa. Kun nyt katsotaan suomalaista asevelvollisten massaa niin tuon perustelu voi olla hieman haastavaa.
 
baikal kirjoitti:
Asevelvollisuustyöryhmä on painanut kasaan mittavahkon paketin, mutta pääosin kosketelleen varusmiespalvelusta. Jos en ole aivan väärin ymmärtänyt, niin ASEVELVOLLISUUS- on pikkasen isompi asia kuin varusmiespalvelus.

Pitäisikö jossain vaiheessa mielestänne ottaa paremmin luokalle tämän "muun" kuin varusmiesasevelvollisten asia?

Miksi reserviläisedustusta ei työryhmässä ollut lainkaan? Eikö kukaan joutanut mukaan vai ei kutsuttu??? Miksi? Eikö reservi olekaan niiiiin merkittävä asia kuin lkm antaisi olettaa? Mistä moinen asenne? Mikä on asevoimiemme keskipitkäntähtäimen TAVOITETILA asevelvollisuuden suhteen?

Erittäin hyvä kannanotto!

Yleisestihän asia menee juuri noin kuin baikal kirjoittaa! Asevelvollinen koetaan synonyymiksi sanalle varusmies.
Tosiasiasshan on kuitenkin niin, että varusmiespalvelus on järjestelmän aloitusporras. Porras jossa asevelvollinen saa sen (perus)koulutuksen, jotta häntä voidaan tosiasiallisesti käyttää siinä tehtävässä johon asevelvollisuus tähtää..eli sotilastehtävä kriisiajan kenttäarmeijassa.
Nyt (taas kerran) yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy pelkästään järjestelmän yhteen portaaseen..monessa mielessä toki tärkeään portaaseen..mutta ei todellakaan ainoaan portaaseen. Hieman toisesta näkökulmasta katsoen voidaan myös perustellusti sanoa ettei se ole edes se tärkein porras.
Kenttäarmeija on kuitenkin käytännössä yhtäkuin varusmiesaikana peruskoulutuksen saaneet reservissä olevat sotilaat! Sitä joukkoa ei saisi missään nimessä unohtaa ja jättää säästöjä ym. koskevan yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Sehän on lähes sama asia kuin jos varusmiespalvelusta tarkasteltaisiin ainoastaan P-kauden osalta ja loppuajasta ei piitattaisi mitään. Tosiasiassa kuitenkin varusmiespalvelus on asevelvollisuusjärjestelmän "P-kausi"...ei koko asevelvollisuusjärjestelmä saati sen järjestelmän "lopputuote", eli kriisiajan kenttäarmeija ja sen sotilaat. Varusmies ei ole kenttäarmeijan sotilas..siis sellainen sotilas joka sodan sattuessa kantaa vastuun Suomen puolustuksesta sotilaana armeijan osana..häntä (varusmiestä) vasta peruskoulutetaan siihen tehtävään. Sitä asiaa ei saisi unohtaa!
 
Katsotaanpas ko. työryhmän jäsenistöä ja heidän edesottamuksiaan raportin jättämisen myötä:

Selvitysryhmää on johtanut F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
-näytöt Nokian hallituksen puheenjohtajana puhuvat puolestaan.

Nokian muotoilusta vastaava johtaja Marko Ahtisaari.
-näytöt Nokiassa puhuvat puolestaan.

SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner.
-näytöt ylessä ja sdp:ssa puhuvat puolestaan.

Toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä
-näyttöjä SAP, Pöyry ja Solidiumin johtoportaissa

oikeustieteen kandidaatti Kirsi Komi
-näyttöjä SPR, Patria, Nokia

toimitusjohtaja Marko Parkkinen
-näyttöjä mm ex-Primula oy:ssä, ex-News to Screen Oy:ssä (palvelu ajautui konkurssiin kesällä 2009) sekä omistajana ja hallituksen jäsenenä Kaipaus Oy:ssä, joka on nanoteknologiaan pohjautuvia tuoksukoruja valmistava yritys.

asianajaja Outi Siimes
-näyttöjä eduskunnassa ja sittemin lähinnä juoksun saralla

tutkija Anni Ojajärvi
-näyttöjä http://www.mediuutiset.fi/kirjat/armeija+terveyskouluko/a357336

kenraali Arto Räty
-näyttöjä nykyisenä PlM:n kansliapäällikkönä. Prikaatikenraali Räty johti työryhmää, jonka suosituksena oli hankkia kaksi ilmatankkaus-kuljetuslentokonetta. Tyypiksi työryhmä suositteli Airbusin A330 MRTT:ä, jotka maksavat arviolta 150 miljoonaa euroa kappaleelta. Niiden avulla voitaisiin hankkia kaikille F-18 Hornet-lentäjille ilmatankkauspätevyys ja käyttää niitä pääasiassa Finnairin käytössä, mistä otettuna, ne voitaisiin muuttaa vuorokauden kuluessa sotilaallista käyttöä varten.


Tulevaisuutta miettineen työryhmän oma urakehitys näyttää olevan kovin alavireinen/konkurssipainotteinen. Menestystä vain!
 
Seura: Miljonäärien suurhanke floppasi - 40 miljoonan vikatikki
il Tiistai 4.12.2012 klo 20.55

Risto Siilasmaan ja Jorma Ollilan tähdittämä Fruugo hukkasi 40 miljoonaa euroa.

Vuonna 2006 perustettu verkkokauppa Fruugo hakeutui konkurssiin marraskuun alussa. Sijoittajien rahojen mukana paloi myös veronmaksajien rahaa. Tekes oli myöntänyt yhtiölle 1,5 miljoonaa yritystukea ja Finnvera 5,5 miljoonan euron lainan.

Asiasta kertoo keskiviikkona ilmestyvä Seura.

Fruugo oli harvinaisen kunnianhimoinen yritys luoda uutta Euroopan laajuista liiketoimintaa. Hankkeen puuhamiehenä hääri tietoturvayhtiö F-Securen pääomistaja Risto Siilasmaa, joka sai mukaansa myös tuolloin vielä Nokian hallitusta johtaneen Jorma Ollilan.

Fruugon ideana oli yhdistää eurooppalaiset nettikaupat yhteen paikkaan. Fruugon piti saada kaupasta pieni provisio. Jos kauppaa todella olisi laajassa mitassa sivuilla tehty, pienistä puroista olisi koottu suuri rahavirta Googlen mallin mukaan.

Käytännössä suuret kuluttajalaumat eivät sivuja löytäneet eivätkä kauppiaatkaan halunneet maksaa provisioita. Rahamiehet irtautuivat projektista yksi toisensa jälkeen. Viimeiseksi jäi Siilasmaa, jonka yhtiö perii konkurssipesältä 2,8 miljoonan euron saataviaan.

Lue keskiviikon Iltalehdestä, mitä epäonnistumisesta sanoo Fruugon konkurssissa 5,5 miljoonan luottotappiot tehneen valtion rahoitusyhtiö Finnveran johto.
 
Hyvin on markkinointi toiminut kun ainakaan mä en ole koskaan ennen kuullutkaan moisesta projektista. Sen sijaan vanhat mummotkin tuntee monia muita kilpailijoita tuolle netissä
 
Back
Top