F-35 Lightning II

Future Integrated Modular Avionics for Jet Fighter Mission Computers
https://www.scribd.com/document/347...ar-Avionics-for-Jet-Fighter-Mission-Computers

Fiber Optic Communication Within The F-35 Mission Systems
https://www.scribd.com/document/259439104/F-35-FiberOptic-Comm

HC-kamaa.

Ylemmästä snippetti. Perusidea on, että FPGA-laskenta tulee/tuli voimalla.
Early F-16 mission computer requirements were approximately 6 Million Instructions Per Second (MIPS). The latest generation of the F-16 requires nearly 20 gigaflops of performance, the F-22 requires nearly 10 gigaflops of performance and the latest 5th generation fighter, the F-35, peaks at just under 200 gigaflops of required performance from the mission processor. We expect to see requirements exceeding one teraflop by 2015. (kasvunvaraa arkkitehtuurissa arvioitiin yli 10 tflop asti)
Teksti on siis vuodelta 2008, jos tuota "by 2015" ihmettelette. Alempi 2006, mutta se mainitaankin siinä näkyvästi.
 
Viimeksi muokattu:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...a-kaksi-itseohjautuvaa-pommia-riittaa-6650031

”Kaikki kohteet näkyvät, kun mennään riittävän lähelle tai kyetään etsimään riittävän pitkään. Toisaalta kaikki voivat säilyä piilossa pysymällä riittävän kaukana tai lentämällä matalalla tai riittävän nopeasti. Häivetekniikka tuo operatiivista etua, mutta ympäristöstä, skenaariosta ja käyttöperiaatteista riippuu onko sillä olennaista merkitystä”, Puranen kertoo Tekniikka&Taloudelle."


Saabin Aeronautics-liiketoiminta-alueen johtava insinööri Knut Övrebö suostuu kuitenkin kertomaan joitakin arvioita profiilien suuruusluokista.

Hänen mukaansa tavanomaisten hävittäjien tutkaprofiili on noin yhden neliömetrin suuruusluokkaa. Näillä profiileilla kone näkyy vastapuolen hävittäjän tutkassa 15–30 merimailin eli 26–56 kilometrin päästä. Voimakkaalla maatutkalla, kuten venäläisen S-400-ilmatorjuntapatterin tutkalla, tunnistamisetäisyys on 200–300 kilometriä, jos kone on riittävän korkealla tutkahorisontin yläpuolella.

Häiveominaisuudesta eli alhaisesta havaittavuudesta (lo, low observability) voi puhua, kun profiili on pienempi kuin 0,1 neliömetriä. Tähän luokkaan sijoitetaan muun muassa venäläinen häivehävittäjä PAK-FA / Suhoi T-50, jonka toimitus Venäjän ilmavoimille pitäisi alkaa ensi vuonna.

F-35:n tutkaprofiilin on arveltu olevan siitä kertaluokkaa pienempi, 0,01 neliömetriä. Aviation Week -lehden mukaan F-35 näkyy venäläisen S-400-ohjusjärjestelmän tulenjohtotutkassa 34 kilometrin päästä, kun neljännen polven koneiden havaintoetäisyys on noin 200 kilometriä.
 
Viimeksi muokattu:
No nyt hellitään! L&M on tarjonnut Tekniikka-Talouden toimittajalle ehkä enemmänkin kuin kaljat :) Lockheed Martin -yhtiön vanhempi koelentäjä Billie Flynn on päästetty ääneen. Ja jenkit osaavat kyllä kehua.

Maailmanhistorian kallein asehanke tarjolla Suomeen - "F-35-hävittäjä mullistaa sodankäynnin kokonaan"
http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...ttaja-mullistaa-sodankaynnin-kokonaan-6650033

”Suomeen tarjottavan F-35:n hyökkäyskyky on ilmiömäinen. Tapposuhde on 20:1"
http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...yky-on-ilmiomainen-tapposuhde-on-20-1-6650032
 
Molemmat aika naiiveja otsikkoja. Väsyttäviä nämä ainaiset superit ja kalleimmat.
Mutta hyvä, että kirjoitetaan.
 
Ei tuo Tekniikka & Talous ole kuitenkaan ihan LM:n talutusnuorassa. Norjassa nimittäin palaa rahaa.

http://www.tekniikkatalous.fi/talou...iin-koneisiin-palaa-miljardi-norjassa-6651594

Hävittäjähankinta

JR Leskinen

  • 23.5. klo 15:45
F-35-hävittäjien kallis päivittäminen voi tulla hetkessä eteen - tuliteriin koneisiin palaa miljardi Norjassa
F-35_520

Jaa artikkeli
Norjan puolustusministeriö Forsvarsdepartementet on julkaissut dokumentin "Future acquisitions for the Norwegian Defence Sector 2017–2025", jossa käydään läpi Norjan maanpuolustuksen edellyttämiä investointeja vuoteen 2025 asti.

Dokumentti käsittelee Norjan maanpuolustuksen organisaation, infrastruktuurin, henkilöstön ja materiaalihankintojen investointitarvetta keskipitkällä aikavälillä.

Aivan ensisijaisina raportti listaa investoinnit sukellusveneisiin, merivalvontakoneisiin ja F-35-hävittäjiin. Muista osa-alueista Norja olisi tarvittaessa valmis tinkimään.



Raportti listaa 112 erillistä numeroitua puolustuskyvyn kehittämisprojekttia, joiden budjetti vaihtelee nollan ja yli 15 miljardin Norjan kruunun välillä. Kallein projekti, 1,6 miljardia euroa, liittyy sukellusvenehankintoihin.

Suomen kannalta kiinnostava on Norjan puolustusministeriön toiseksi kallein projekti "F-35 Upgrade", jonka kuluarvio on 746-959 miljoonaa euroa vuosien 2022 ja 2025 välillä.

Yhdysvaltalainen F-35 on Norjan valinta uuden sukupolven taisteluhävittäjäksi. F-35 on myös yksi viidestä ehdokkaasta Suomen seuraavaksi hävittäjäksi Hornetien käyttöiän päätyttyä. Koneiden valmistajat ovat lähiaikoina vastaamassa Suomen Ilmavoimien Materiaalilaitoksen tarjouspyyntöön.

Norja aikoo hankkia yhteensä 52 F-35-hävittäjää. Suomessa sotilaat ovat toivoneet 64 hävittäjän hankintaa valmistajasta riippumatta.

Norjankin koneiden pääosa on vasta tulossa, mutta jo nyt niiden operatiivisen toimintakyvyn ylläpitämisen arvellaan tarvitsevan lähes miljardin euron päivitykset jo lähivuosina.

Raportin mukaan rahat käytettäisiin koneiden valmistajan Lockheed Martinin ehdottaman päivitysohjelman mukaisesti kansallisten ja Naton päämäärien saavuttamiseksi.

"Projektin tarkoitus on kasvattaa asevoimien operationaalista toimintakykyä ilmasta tehtävissä hyökkäys- ja puolustusoperaatioissa."

Suomen Hornet-koneisiin on niiden elinkaaren aikana tehty useita eriasteisia päivityksiä muun muassa osien rasittumisen vuoksi ja asejärjestelmien päivittämiseksi.

Norjan esimerkki kertoo, että tuliterät F-35-hävittäjätkin voivat tarvita kalliita päivityksiä jo parin käyttövuoden jälkeen.
 
Kaksi oikein mielenkiintoista ja yllättävän avointa väistyvän JPO:n johtajan Chris Bogdanin haastattelua.

Ensimmäinen käsittelee L&M:n ja JPO:n epäluuloista ja vaikeaa suhdetta toisiinsa. Tämä kertoo olennaisen:
Five Years Later, F-35 Relationship Better, But Trust Still Elusive
http://www.airforcemag.com/Features/Pages/2017/May 2017/Five-Years-Later,-F-35-Relationship-Better,-But-Trust-Still-Elusive.aspx

Toisessa Bogdan kertoo projektin tulevaisuudelle vaarallisimmista ongelmista ja niiden selättämisistä
Turning Points Convinced Bogdan F-35 Would Succeed
http://www.airforcemag.com/Features/Pages/2017/May 2017/Turning-Points-Convinced-Bogdan-F-35-Would-Succeed.aspx


Moottoripalo:
The fire was “a very big deal and it happened at a very bad time,” Bogdan recalled. The accident resulted in major damage to the one aircraft, forced a grounding of the fleet, and embarrassingly cancelled the F-35’s premiere at the Farnborough Air Show, then only days away. It was “the only time on the program … where we were, no kidding, at least in the (Joint Program Office), working 24-7 … seven days a week,” he said.

Ongelmat kypärässä:
The helmet has had six different issues over the last five years, and Bogdan said one of his “out on a limb” decisions was to break with the plan of his predecessor, Vice Adm. David Venlet, to spur a solution by creating a competitive, alternative source for the helmet.

“I cancelled the second program … for a couple of reasons,” Bogdan explained. First, “I did have some confidence” that the helmet was going to be corrected. But he was also “putting my chips” on helmet contractors Rockwell and Elbit, and they knew it, and that told them “they better get this solved.”
Bogdan said putting this confidence in the helmet team “changed their attitude, a little bit,” and “it helped them come up with better solutions.” It was “an important turning point” on the program because most observers don’t realize “how important the helmet is to this airplane … It’s another sensor. It’s another part of the weapon system,” said Bogdan.

Pysäytyskoukkukatastrofi:
Finally, the arrestor hook was critical because “from the Navy’s point of view, if you cannot land safely on an aircraft carrier, you don’t have a ‘C’ model.” In initial tests, “we couldn’t trap anything—we couldn’t grab a hook on the ground” and “we were worried.” The solution was developed by Fokker, the builder but “not the full design authority” on the hook.

“It’s a credit to Lockheed that they let us” hand over redesign authority to Fokker and “together we worked with Fokker to redesign that hook.” Yet again, “I thought, ‘hmmm, pretty good,’” Bogdan said.

Kaatuiluherkät ja bugiset 3i ja 3F softat:
Perhaps most compelling to Bogdan has been success in fixing the 3i and 3F versions of the F-35’s software. With the 3i version—which now equips USAF’s first operational squadron at Hill AFB, Utah—“the stability … was really bad,” he acknowledged. “We were getting radars turned off, we were getting sensors shutting down, we were getting timeouts on the ground, guys were having to ‘cold iron’ the airplane,” meaning that the whole jet—all systems, including engines had to be shut down—“kind of like … pulling the plug on your computer” to reboot the software. This might have to be done “two or three times to get it airborne.”

As a result, Bogdan decided to halt testing on 3F, the ultimate baseline software build. He said “we need to focus every effort, every person who has a role in mission systems software—the BAEs, the Lockheed guys, the radar guys, the sensor guys—forget 3F for now, we’ve got to fix 3i. Because if you don’t get 3i right, you don’t get 3F.” There was “lot of pushback from industry,” Bogdan said, because “they were worried about timelines and completing the program, and costs.” But if 3i went bad, Bogdan was convinced, “the program would flounder forever.”
A Red Team was brought in, and experts from other services and even some competitors, “believe it or not, with a non-disclosure agreement, and showed them some things. Some of the things they already knew.” Bogdan said, “Credit to Lockheed Martin that they were willing and open to bring in experts from outside [the company] to help look at this.”

Collectively, “we got the stability of the software much, much better. And we put a disciplined process in place to ensure that everything we learned on 3i was going to transfer to 3F … We weren’t going to walk down a path where we were going to add a capability to the software at the expense of stability.”
 
Viimeksi muokattu:
Tulevien blokkien aikatauluista yms. on mainintoja FY2018 budjetissa:

Technology Refresh 3 (TR-3) Design Competition, Development, Integration, and Test. This is the design phase of TR-3 program fully supports Block 3F functionality and allows incorporation of all Block 4 capabilities documented in the System Requirements Document (SRD). TR-3 hardware redesign is required to support 4X processing growth factor based on the current processing estimates for all 3F capabilities. Redesign of TR-3 subsystems (Integrated Core Processor (ICP), Aircraft Memory System (AMS), and Panoramic Cockpit Display (PCD)) configurations will contain new backplane technology, commercial operating systems, and modified middleware necessary to take the design of the TR-3 System through Critical Design Review (CDR).

FY 2016 Accomplishments:
TR-3 Program produced 5 government-owned specifications to inform the new F-35 avionics hardware redesign
required to support 4X processing growth factor based on current processing estimates for all 3F capabilities.

Block 4.1 Fleet Availability - 3rd Quarter FY2020
Block 4.2 (with Tech Refresh 3) Fleet Availability - 4th Quarter FY2022
 
Jos ilmavoimien valinta osuu F-35:een, hinnan suhteen HX on erinomaisessa välissä:

F-35 Price Will Start Rising Again in About 2022
The price of the F-35A—the Air Force version—will drop below $79 million within the next three years, but just a few years later, it will start going up again, outgoing program director Lt. Gen. Christopher Bogdan said in an exit interview with Air Force Magazine.

http://www.airforcemag.com/Features/Pages/2017/May 2017/F-35-Price-Will-Start-Rising-Again-in-About-2022.aspx

 
Viimeksi muokattu:
Jos ilmavoimien valinta osuu F-35:een, hinnan suhteen HX on erinomaisessa välissä:

F-35 Price Will Start Rising Again in About 2022
The price of the F-35A—the Air Force version—will drop below $79 million within the next three years, but just a few years later, it will start going up again, outgoing program director Lt. Gen. Christopher Bogdan said in an exit interview with Air Force Magazine.

http://www.airforcemag.com/Features/Pages/2017/May 2017/F-35-Price-Will-Start-Rising-Again-in-About-2022.aspx

Hinnan nousu johtuu Bogdanin mukaan siitä, että F-35 tulee saamaan uusia päivityksiä ja parannuksia.

A 2020 airplane, he said, lacks the “follow-on modernization and enhancements that will come in the 2022-2028 timeframe, and those enhancements are going to cost money.

Mistä kaikesta 2020 -"vuosimallin" ostaja jää paitsi verrattuna noihin 2022-2028 -malleihin?
—John A. Tirpak

The price of the F-35A—the Air Force version—will drop below $79 million within the next three years, but just a few years later, it will start going up again, outgoing program director Lt. Gen. Christopher Bogdan said in an exit interview with Air Force Magazine.

The price of the F-35 has come down, lot after lot, for five years. The $79 million price—in 2020 dollars—includes an engine and program fee, he said, and is for the “baseline” jet equipped with the 3F software, sensor, and weapons suite. However, “there’s a caveat” with that number, Bogdan noted. That price is “based on a particular ramp rate and quantity profile,” and if the production rate of the F-35 is slowed, the $79 million figure will “take longer” to get to.

“Every time you take airplanes out,” it will delay the most efficient rate, he said. Looking ahead, though, as a series of substantive upgrades begin to appear in production, “they’re going to cause the airplane to cost more,” he acknowledged.

A 2020 airplane, he said, lacks the “follow-on modernization and enhancements that will come in the 2022-2028 timeframe, and those enhancements are going to cost money.

The Block IV upgrade program, now being mapped out, will enhance every aspect of the F-35, Bogdan said. “We will put many more weapons on this airplane; both weapons we know of and future weapons to make the airplane more lethal.” From flight test and early operational use, Bogdan said “we’ve found out … this airplane has such a tremendous sensor capability, that now we have to make sure that the weapons that go with all that sensor capability can use it,” but he declined to elaborate further.

“I guarantee” the F135 engine will be upgraded, Bogdan said, either with a range of new components or replaced by a whole new engine based on technology programs now coming to fruition through an Air Force Research Laboratory propulsion programs. Whether all-new or “significantly modified,” Bogdan said “that’ll be a decision we have to make in the future.”

Either way, there will be substantial increases in “efficiency, thrust, range and reliability,” he said. The AFRL has touted improvements in range of as much as 30 percent with the next generation of fighter engines.

Bogdan also said, “There are some sensors on the airplane that will be replaced or improved in the future, as they get better.” Further, “one of the things that I’m sure is right for the F-35 is new electronic warfare techniques, and things that make the airplane more adaptive to the environment it’s in instead of maybe having to go back and reprogram” it. The jet will be able to “see new threats and react to them, even though the airplane might not have expected to see that threat, initially.”

The F-35 today relies on a vast store of mission data files, constantly updated, which catalog all the potential threats—fixed and mobile—in a given geographic area.

“We’ll never be done upgrading ALIS,” the Autonomic Logistics Information System, Bogdan said. “We’ll look for different, architectural changes in the future [and] we may go to a ‘cloud’ someday. We’ll definitely look for remote administration,” which would be a kind of centralized ALIS operations center that would relieve “guys at the squadron level” of administrative tasks, such as keeping ALIS running and making software patches.
 
Hinnan nousu johtuu Bogdanin mukaan siitä, että F-35 tulee saamaan uusia päivityksiä ja parannuksia.



Mistä kaikesta 2020 -"vuosimallin" ostaja jää paitsi verrattuna noihin 2022-2028 -malleihin?
Ainahan ne koneet on mahdollista päivittää uudempaan versioon, jos sieltä on jotain must have juttuja tulossa. Eivät ne päivitykset hirveän kalliita ole olleet, vedän nyt ulkomuistista: Block2B -> Block3i oli ~ pari miljoonaa per kone (piti sisällään tech refreshmentin) ja Block 3i -> Block 3F on ~ 1500$ per kone (pelkkä softapäivitys). Tietysti joku moottoripäivitys jo varmaan sitten maksaakin hieman enemmän, mutta tuskin sitä 414 EPEä Gripeniinkään ihan ilmaiseksi saa... Josta sitten päästään pieneen tilitykseen itseäni harmittavasta jutusta:

Gripenin kohdalla tämä on Saabin nerokasta suunnittelua ja osoitus siitä, miten pieni valmistaja pystyy pitämään koneen validina koko sen elinkaaren ajan...
Saab toteuttaa asiaa ketterin menetelmin. Aina tuoreena.

gripen-infografik.jpg


1783329940.jpg
F-35:en kohdalla tämä samainen strategia onkin sitten negatiivinen atribuutti, joka on todiste ison valmistajan joustamattomuudesta ja kehitysprojektin hitaudesta , koska "rauta happanee käsiin" ennen kuin kone on valmis. Ja todistaa myös aukottomasti valmistajan/myyjän ahneuden, kun uusia päivityksiä pakotetaan jatkuvasti asiakkaiden kurkusta alas.
 
Viimeksi muokattu:
Ainahan ne koneet on mahdollista päivittää uudempaan versioon, jos sieltä on jotain must have juttuja tulossa. Eivät ne päivitykset hirveän kalliita ole olleet, vedän nyt ulkomuistista: Block2B -> Block3i oli ~ pari miljoonaa per kone (piti sisällään tech refreshmentin) ja Block 3i -> Block 3F on ~ 1500$ per kone (pelkkä softapäivitys). Tietysti joku moottoripäivitys jo varmaan sitten maksaakin hieman enemmän, mutta tuskin sitä 414 EPEä Gripeniinkään ihan ilmaiseksi saa... Josta sitten päästään pieneen tilitykseen itseäni harmittavasta jutusta:

Gripenin kohdalla tämä on Saabin nerokasta suunnittelua ja osoitus siitä, miten pieni valmistaja pystyy pitämään koneen validina koko sen elinkaaren ajan...

F-35:en kohdalla tämä samainen strategia onkin sitten negatiivinen atribuutti, joka on todiste ison valmistajan joustamattomuudesta ja kehitysprojektin hitaudesta , koska "rauta happanee käsiin" ennen kuin kone on valmis. Ja todistaa myös aukottomasti valmistajan/myyjän ahneuden, kun uusia päivityksiä pakotetaan jatkuvasti asiakkaiden kurkusta alas.

Joopasta joo. Mielestäni tämä F-35:n päivitysasia itsessään ei ole negatiivinen attribuutti. Konetta kehitetään ja sehän on positiivinen signaali. Koneen kehittämisessä etenkin aiemmin tehdyt ratkaisut, kuten esim, koneen myyminen ja toimittaminen asiakkaille ennen kuin se on valmis, sen sijaan ovat negrep -osaston kauraa. Kun kehittäminen on vienyt todella pitkään, on osa järjestelmistä jo vaihtovaiheessa, vaikka kone ei ole edes valmis. Tämä on nyhtökauppaa; ostajien on päivitettävä keskeneräisiä koneita seuraavaan keskeneräiseen versioon.

HX -hankkeeseen aiemmin tehdyt synnit eivät itsessään kuitenkaan vaikuta, ellei hanke jostain syystä myöhästy nykyisestä aikataulusta. Pidetään tämä mielessä, vaikka terävä on kielessä. Bogdan taisi muuten pelastaa koko hankkeen, tai nojatuolin pohjalle asia näyttäytyy ainakin hyvin pitkälti siten. Hattua sille.

Ajattelin vain, että jos hankinta kohdistuu F-35:een, mikä olisi meille laadun ja hinnan kultaisena leikkauksena optimaalisin "vuosimalli" näin kansankielellä ilmaistuna? Toki hankittavan mallin varmaan tulee olla jollain tavalla koeteltua tekniikkaa, jos olen ymmärtänyt HX -hankkeen tiedottamisesta oikein. Moottori ja osa sensoreista on kai menossa uusiksi. Softan päivittäminen ei liene iso kustannus, ellei rautaa vaihdeta samalla. Tarkoitan sitä, että kannattaako ostaa koneversiota, joka jää heti kohta jälkeen muista. No, rahakysymys ja aikataulusellainen myös.

Nyhtämisestä:
L&M on ja on ollut nyhtökaupan kiistämätön mestari, mutta samat vinkeet ne ovat muillakin. Saabilla on tiheään päivitysväliin pohjautuva strategia, jossa yksittäiset päivitykset saattavat maksaa kertaostoksena vähemmän kuin usein tarjotussa MLU -tyyppisessä ratkaisussa. Pieni on ketterä ja joustava, on piiloviesti, jota Saab koettaa rummuttaa. Rahaa ne maksavat nämäkin päivitykset. Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä, eli se 414EPE tmv. olisi mielestäni Gripen E:ssä hyvinkin tähdellinen päivitys ja pian, mutta saahan sitä toivoa kuutakin taivaalta.
 
Ei tuo Tekniikka & Talous ole kuitenkaan ihan LM:n talutusnuorassa. Norjassa nimittäin palaa rahaa.
Perus concurrencya varhain tilattujen osalta. Sehän oli alusta lähtien tiedossa, että tuotetaan kohtalaisia määriä keskeneräistä ja päivitetään ne. Vaihtoehto oli pahemmin ajastaan jääneiden tuotannon aloittaminen myöhemmin ja hiljaiselo MLU-aikoihin asti, jolloin tehtäisiin megapäivitys. Tai vielä kauheampi... Typhoonien Tranche 1 -tapainen umpikuja.

Kääntöpuolena Norjaan hankittu F-35 bisnes.
 
Viimeksi muokattu:
Joopasta joo. Mielestäni tämä F-35:n päivitysasia itsessään ei ole negatiivinen attribuutti. Konetta kehitetään ja sehän on positiivinen signaali. Koneen kehittämisessä etenkin aiemmin tehdyt ratkaisut, kuten esim, koneen myyminen ja toimittaminen asiakkaille ennen kuin se on valmis, sen sijaan ovat negrep -osaston kauraa. Kun kehittäminen on vienyt todella pitkään, on osa järjestelmistä jo vaihtovaiheessa, vaikka kone ei ole edes valmis. Tämä on nyhtökauppaa; ostajien on päivitettävä keskeneräisiä koneita seuraavaan keskeneräiseen versioon.

HX -hankkeeseen aiemmin tehdyt synnit eivät itsessään kuitenkaan vaikuta, ellei hanke jostain syystä myöhästy nykyisestä aikataulusta. Pidetään tämä mielessä, vaikka terävä on kielessä. Bogdan taisi muuten pelastaa koko hankkeen, tai nojatuolin pohjalle asia näyttäytyy ainakin hyvin pitkälti siten. Hattua sille.

Ajattelin vain, että jos hankinta kohdistuu F-35:een, mikä olisi meille laadun ja hinnan kultaisena leikkauksena optimaalisin "vuosimalli" näin kansankielellä ilmaistuna? Toki hankittavan mallin varmaan tulee olla jollain tavalla koeteltua tekniikkaa, jos olen ymmärtänyt HX -hankkeen tiedottamisesta oikein. Moottori ja osa sensoreista on kai menossa uusiksi. Softan päivittäminen ei liene iso kustannus, ellei rautaa vaihdeta samalla. Tarkoitan sitä, että kannattaako ostaa koneversiota, joka jää heti kohta jälkeen muista. No, rahakysymys ja aikataulusellainen myös.

Nyhtämisestä:
L&M on ja on ollut nyhtökaupan kiistämätön mestari, mutta samat vinkeet ne ovat muillakin. Saabilla on tiheään päivitysväliin pohjautuva strategia, jossa yksittäiset päivitykset saattavat maksaa kertaostoksena vähemmän kuin usein tarjotussa MLU -tyyppisessä ratkaisussa. Pieni on ketterä ja joustava, on piiloviesti, jota Saab koettaa rummuttaa. Rahaa ne maksavat nämäkin päivitykset. Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä, eli se 414EPE tmv. olisi mielestäni Gripen E:ssä hyvinkin tähdellinen päivitys ja pian, mutta saahan sitä toivoa kuutakin taivaalta.
Minun mielipiteilleni tässä HX asiassa ei pidä laittaa höyhentä enempää painoa, mutta ... päivityksistä; päivittämättömyys on vuorenvarma tapa pilata investointi nopeutetussa aikataulussa, ja jatkuva muodinmukaisesti ketteräksi kutsuttava päivittäminen pitää sisällään muutaman vakavasti arvioitavan asian. Moderni hävittäjä, ja etenkin maailmanluokassa edistyksen etunenässä oleva sellainen, on taatusti ihmiskunnan kannalta vaativimpia projekteja. Voihan siihen liittää muodikkaita projektimetodologioita sun muuta, mutta olisi paikallaan ymmärtää viimemainittujen tyypillisten käyttökohteiden ja toisaalta kyseisenlaisen projektin sekä sen lopputuotteen eroavaisuudet. Todennäköisesti kyseiseen hankkeeseen käytetään aivan omaa metodologiaa, joka sitten syöttää ulos päivityspaketteja asetettujen tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Se millaisissa harppauksissa päivityksiä tehdään perustunee vastaaviin teknologiaharppauksiin, pitkän aikavälin elinkaarisuunnitelmaan sekä ehkä lyhyen aikavälin ketterämpään reagointiin kehityksessä.. ja valtavaan määrään testausta, skenaarioiden ja testausmenetelmien kehittämiseen yms. Eli siis käytössä oleviin resursseihin. Koska lisäksi kyseessä on strategisesti keskeisen sota-aseen kehittäminen, eikä esim. Jopon uuden malliston lanseeraus, on odotettavissa että siihen liittyy poliittista painetta, sekä vastapuolen pyrkimystä sabotoida ja tiedustella hanketta kaikin mahdollisin tavoin. Jos siis EU asettaisi jonkin eurooppalaisen taistelukoneen strategiseksi hankkeeksi, jolla vastustaja aiotaan lyödä taivaalta, se lisäisi kyseisen laitteen uskottavuutta kisassa. Kun ajatellaan vaikkapa SAAB:in resursseja ja yrityksen ympäröivää poliittista avaruutta, kyllähän ne luovat merkittävän epävarmuustekijän. Kuinka varmistetaan että keskeiset päivitykset tehdään ja ne saadaan käyttöön ajoissa ja testattuina. En epäile pätkääkään ruotsalaisten insinööritaitoja, enkä edes tuotantokykyä. Mutta riittääkö heillä resurssit ylläpitää ja kehittää asejärjestelmää? Lupaus ketteristä menetelmistä ei oikein auta, pikemminkin se herättää kysymyksiä.
 
Yläpuolella on jo ihan mielenkiintoista keskustelua.

Onko Suomen hyötymisestä halvasta hinnasta jotakin näyttöä? Vaikka allekirjoittaisimme hankintasopimuksen tuolloin halpojen hintojen aikoihin, niin toimitukset tapahtuisivat joka tapauksessa paljon pidemmällä aikajänteellä, aina 2030 asti. Ja silloin kun edes 2025 toimitettavia koneita on alettu valmistaa, hinta lienee jo alkanut kavuta ylöspäin tuosta halvimmasta ajasta.

Mitä tulee päivitysten kalleuteen, niin luultavasti olisi kokonaisuutena halvempaa ostaa suoraan linjalta tuliterä kuin ottaa hieman vanhempi versio ja alkaa repiä sitä auki päivityksiä varten melkein heti sen rullattua ulos tuotantolinjalta.

Kysymysmerkkejä herättää myös se, että aiemmin linkittämäni uutisen mukaan Norja aikoo käyttää päivityksiin melkoisen rahasumman, n. 14-18 miljoonaa euroa per kone (laskettuna 52 koneen laivastolla). Ei tuo varsinaisesti edulliselta puuhalta vaikuta, vaikka epäilemättä suorituskykylisä on melkoisen messevä.

Suomen kannalta kiinnostava on Norjan puolustusministeriön toiseksi kallein projekti "F-35 Upgrade", jonka kuluarvio on 746-959 miljoonaa euroa vuosien 2022 ja 2025 välillä.
 
Back
Top