Omaa sähköautokokemusta, vai kuultua/luettua?
Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Omaa sähköautokokemusta, vai kuultua/luettua?
No ei kannata mutuilla kun pieleen menee. Tuohon lataussyklien määrään voit laittaa nollan perään. Omassa e-golfissa on lataussyklejä takana noin 300-400 ja toimintasäteessä ei ole havaittavissa mitään eroa verrattuna uuteen. Volkkarin akkutakuu on sama kuin monella muullakin valmistajalla, eli 8v/160 000 ja takuu astuu voimaan jos tuossa tilanteessa akun kapasiteetti on 70% uudesta. Lataussyklejä takana noilla kilometreillä olisi yli 1000, jos lasketaan akun kestävän täydestä tyhjään 150km.
Lainaus wikipediasta: Tämänhetkisten arvioiden mukaan akkujen käyttöikä on noin 250 000–300 000 kilometriä, jos arvioidaan, että akku on vaihtokunnossa kun sen kapasiteetista on noin 75 prosenttia jäljellä. Toisaalta pitkäaikaisia ja kattavia tutkimuksia sähköautojen akkujen kulumisesta ei toistaiseksi juuri ole. Monilla Tesloilla on ajettu ainakin 300 000 kilometriä. Yhdellä Teslalla oli ajettu jopa yli 300 000 kilometriä, ja akkujen kapasiteetti oli heikentynyt vain kuusi prosenttia.
Uskallanko olettaa, että 10 vuoden kohdalla akku niiaa? Ja ajoneuvon perspektiivi, kun akkupaketti tulee ostettavaksi kovalla rahalla?
Sähköauton -päästöttömyys- on ihan luojassaan. Riippuu, millä tavoin sähkö on tuotettu. Saksan esimerkki on edelleen melko lohduton. Talviautoilu edellyttänee menestyksellistä lisälämmitintä, joka jauhaa lämpöä polttonesteestä? Lämmöntuotto käsittääkseni imee pakkasella akkua kuin sieni.
Mulla ei ole mitään sähköautoilua vastaan, päinvastoin. Hiljaisia, savuttomia jne. Mutta en osta sitä käsitystä, että sähköautoilu olisi jokin päästöttömyyden kuningasihme niin kauan, kun sähköntuotanto hakee palikoita kasaan. Ja akkuvalmistuksen-jälleenkäytön suhteen ollaan hieman uuden äärellä. Jostain pitää louhia melkoisesti kasvava määrä tavaraa akkuvalmistukseen, prosessit tuskin aivan neutraaleja ja akku on edelleen ongelmajäte.
Ja edelleen epäilen, että sähköauton elinkaari ei ole juuri 12 vuotta pitempi, epäilen akkupaketin ja muiden vaihto-osien hinnan sen määräävän vielä piiiiitkään. Mullakin on pihan komeassa autorivissä 23 vuoden kunnioitettavaan ikään ehtinyt saksalainen pensapeli ja eikun matka jatkuu.
Eli: en usko, että sähköauto vs. polttonestekäyttöinen auto kovin merkittävästi eroavat jalanjäljeltään vs. luonto. Tiheästi asutuilla autoistuneilla alueilla ihan tosi hyvä ratkaisu, harva-alueilla ei-niin-hyvä tai edut pienet tai jotain.
Suuret autonvalmistajat ovat edenneet tosi hitaasti Asian kanssa. Ne ovat halunneet olla varmoja, että aika on ns. kypsä tuoda markkinoille kasvava määrä sähköautoja. Huomatkaa, että ne tekevät tällä hetkellä TAPPIOLLA sähköautoja. Toyotalla on sanottu aivan suoraan, että he voivat tehdä nykyisiä määriä tappiolla aivan hei vaan, ei tunnu missään - vasta kasvavan sarjatuotannon koettaessa tehdään sitten hilloa. Näin kansanomaisesti suomennettuna. Mielenkiintoista on seurata, miten autojätit lanseeraavat uuden tuotannon. Läksynsä lukeneet, on ympäristötietoisuutta, vihreää kilometriä, tulevaisuus on lasten, kultainen noutaja tykkää hiljaisesta kyydistä jne.
Suomen verottaja sitten pohtii, miten verottaa sähköauto. Rva ministeri Bernerhän jo toi esille aiemmin, mihin suuntaan homma kulkee.
Lisätään luonnontieteiden ja matematiikan opetusta jo lapsuusiästä. Vaikka leikin varjolla. Parempi teknologia sähkön tuotantoon, varastointiin ja jakeluun on tulevaisuudessa kilpailuvaltti.
ak.tied
Respected Leader
Joo roudataan tänne lisää jengiä, niin voidaan polkea jalkaa siitä kuinka Suomi on epäonnistunut päästöjen vähentämisessä. Samaan hengenvetoon todetaan sen olevan syypää ilmastopakolaisuuteen, jonka perusteella tänne pitää tuoda lisää jengiä. Kuulostaa ihan komm.. Kokoomukselta.
ak.tied
Respected Leader
Ympäristövaikutuksista puhumattakaan. Ongelmajätteeksi vanha + uusi CO2 pulssi uuden valmistamisesta.
”Mutta kyllähän (tm) bensa-autotkin tarvitsee varaosia”
krd
Ylipäällikkö
Fossiiliset jyllää sähköntuotannossa vielä valitettavalla painolla.
http://energyatlas.iea.org/#!/tellmap/-1118783123/2
http://energyatlas.iea.org/#!/tellmap/-1118783123/2
Ja väestönsiirrot pohjoiseen.
Vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula kannustaa suomalaisia piilottelemaan paperittomia
https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml
Nämä linkit ammattiautoilijoilta ehkä auttavat ymmärtämään sähköautoilua.
https://www.oululehti.fi/uutiset/po...otaksi-on-haukiputaalla-6.255.9168.eb62824294
https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/...-ajetuista-koko-maailmassa/6546344#gs.ADxYqDc
Noissa ei ole mainittu esim. sitä, että huoltokulut ovat hyvin alhaiset verrattuna polttomoottoriin, ja auto käynnistyy ilman ongelmia kovimmillakin pakkasilla.
Hiljaisuus, teho, kiihtyvyys ovat toki sitten lisää erottavia positiivisia tekijöitä vs. polttomoottoriautot.
https://www.oululehti.fi/uutiset/po...otaksi-on-haukiputaalla-6.255.9168.eb62824294
https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/...-ajetuista-koko-maailmassa/6546344#gs.ADxYqDc
Noissa ei ole mainittu esim. sitä, että huoltokulut ovat hyvin alhaiset verrattuna polttomoottoriin, ja auto käynnistyy ilman ongelmia kovimmillakin pakkasilla.
Hiljaisuus, teho, kiihtyvyys ovat toki sitten lisää erottavia positiivisia tekijöitä vs. polttomoottoriautot.
Se, miten nopeasti sähköautoilulla saavutetaan hyviä tuloksia, riippuu luonnollisesti energiamixistä, ja tässä on suuria eroja euroopankin sisällä. Esimerkiksi Norja tuottaa 99% sähköstänsä vedellä. Saksa taas vähän eri tavalla. Haasteita on, mutta suunta miten sähköenergia tuotetaan tulevaisuudessa lienee selvä. Pienemmällä hiilijalanjäljellä.
Eiköhän sähköauton lisälämmittimeks riitä ihan se sähköpiuha, kuten fossiiliautoillakin.
Hyvä kysymys. Yhtä numeerista arvoa akun kestolle ei kukaan voi antaa, kuten ei myöskään sille kuinka monta vuotta/kilometriä polttomoottori kestää. Se mitä tiedetään niin esimerkiksi ensimmäisen sukupolven priukset ovat about 15v vanhoja ja tuolla niitä näkyy liikenteessä ja näyttääpä niillä vaihtoautoarvoakin vielä olevan. Yhdysvalloissa Consumer Reports testasi 10v vanhaa, yli 300tkm ajettua priusta ja akun toiminta vastasi käytännössä uutta. Jenkkilässä 1 sukupolven priuksen vaihtoakusto maksaisi marmoritiskillä 2200-2600$ mutta autopurkaamoilta on saatavilla 500$ ehjiä akustoja. Tätä voi verrata perinteisten autojen tilanteeseen jos tarvitsee vaihtomoottoria tai -vaihteistoa lähteä etsimään. Akkutekniikan kehitys myös mahdollistaa akustojen osittaisen korvaamisen kun akkujen moduulikoko pienenee ja huollettavuus paranee. Eli voidaan vaihtaa vain se pienempi vioittunut moduuli koko paketin sijaan.
Totta, sähkön valmistustavalla on iso merkitys, kuten tuossa aiemmin linkittämässäni Belgian yliopiston tutkimuksessa on nähtävillä. Suomessa meillä on suht hyvä tilanne kun iso osa sähköstä on jo uusiutuvaa.
Talvella auto lämpenee sähköllä ollessaan töpselissä. Toki jotkut pellepelottomat ovat asennelleet ebereitä mutta etenkin täyssähköautoissa se vaatii harrastuneisuutta kun täytyy järjestää polttoainettakin. Itse pidän sähköllä esilämmittämistä kaikkein kätevimpänä. Lämpöpumpputekniikka uusimmissa sähköautoissa tuo helpotusta talviautoiluun mutta kyllä, fakta on että talvella käyttösäde kokee notkahduksen.
Akkujen valmistaminen ja niiden kierrätys ovat isoja asioita mutta ratkaistavissa. Etenkin litiumakkujen kierrätys ottaa kokoajan askelia eteenpäin.
Sähköautoja ei missään nimessä pidä pitää minään ilmaston kuningaspelastajana, eivät ne sitä ole. Mikään autoilu ei ole ympäristöteko. Vain kävellen voidaan olla ekologisia ja silloinkin vain ympäristöystävällisellä tavalla tuotetuilla kengillä. Myönnän päätyneeni sähköautoon itsekkäästi vain taloudellisin perustein (säästän vuodessa monta tuhatta euroa polttoainekuluissa) sekä ajamisen hauskuuden vuoksi. Päästöillä ei ollut valintaani merkitystä, ajoin hyvällä omallatunnolla aikoinaan myös 6-sylinterisellä bensakoneella.
Tähän voisi laittaa tuon ensimmäisen vastaukseni akkujen elinkaareista. Vain Suomessa ja Kuubassa autojen odotetaan kestävän isältä pojalle ja sekin on enemmäkseen verotuksen tulosta kuin kansalaisten palavaa tahtoa.
Tärkeää onkin että kaupoissa on kaikkien elämäntilanteeseen sopivin ratkaisu. Ja hyväksytään toisten tekemät valinnat vaikka se ei olisi itselle mieuluisin ratkaisu. Tämä tuntuu nykyisin olevan monille vaikeaa ja se ulottuu moniin paljon tärkeämpiin asioihin kuin auton valinta.
Tuo on juuri noin. Isot saksalaiset ovat nyt vasta tosissaan lähdössä leikkiin mukaan ja samoin latausverkostoa nousee kuin sieniä sateella. Ostaminen on toistaiseksi vielä kallista mutta ajaminen lähes ilmaista. 100km hinta on noin 1,5€. Vähemmänkin jos pääsee hyödyntämään ilmaisia latauspisteitä. Mutta tämä tulee muuttumaan kun sähköautokanta yleistyy ja verottaja haistaa tilanteen ja ilmaiset latauspisteetkin muuttuvat maksullisiksi.
Mitäs sanoisitte sellaisesta ajatuksesta että ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetyt resurssit kohdistettaisiinkin ilmastonmuutoksesta selviytymiseen? Perusteena on se että ihmiskunta ei ole riittävän yksimielinen päästöjen rajoittamisen tarpeellisuudesta tai suuruudesta. Ainoastaan ilmaston muuttuminen on se mistä kaikki ovat samaa mieltä.
@JäitäHattuun Vähän pelkään, että ilmastonmuutoksesta selviytymiseen joudutaan käyttämään rahaa joka tapauksessa. En kumminkaan näe, että siihen kannattaisi pistää kaikkia paukkuja, vaan katsoa ensin rauhassa miten tilanne ilmaston lämpenemisen suhteen etenee. Eli lähtevätkö maat mukaan "talkoisiin" ja kuinka tarkasti ilmastomallit pitävät paikkaansa.
Osa selviytysmisresursseita on toki jo olemassa; PV & Sisäministeriön joukot.
Sitten on vielä omavaraisuuskysymykset. Suomeen tulee paljon hyödykkeitä ulkomailta.
Näkisin, että ilmastomuutoksesta torjuntaan ja siitä selviytymiseen käytettävät panokset ovat kaksi alaspäin aukeavaa paraabelia, jotka ovat osittain lomittain. Nyt ei olla vielä selviytysmisparaabelin kohdalla, jos tullaan koskaan olemaankaan.
Osa selviytysmisresursseita on toki jo olemassa; PV & Sisäministeriön joukot.
Sitten on vielä omavaraisuuskysymykset. Suomeen tulee paljon hyödykkeitä ulkomailta.
Näkisin, että ilmastomuutoksesta torjuntaan ja siitä selviytymiseen käytettävät panokset ovat kaksi alaspäin aukeavaa paraabelia, jotka ovat osittain lomittain. Nyt ei olla vielä selviytysmisparaabelin kohdalla, jos tullaan koskaan olemaankaan.
Torjuntaan ja selviytymiseen käytettävät resurssit ovat osin samoja, kuten elsokin alla kirjoittaa. Ilmastonmuutoksesta selviytymiseenkin pitää investoida, se on totuus joka tulee lastemme ja lastenlastemme kontolle. Siihen tarvitaan mm. kansallista elintarvike- ja energiantuotantoa, turvallisuusresursseja ym. PV on tässä ajan hermoilla, ehkä enemmänkin kun julkiviestinnässä tuodaan esille. Kuka tahansa aikaansa seuraava koulutettu ihminen, johon fiksuimmat upseerit kuuluvat, tiedostavat uhan.
Tähän tarvittasiin myös kansallista varautumisstrategiaa. Osana kokonaismaanpuolustusta näihin sokkeihin varautuminen toimii myös perinteisemmissä kriiseissä.
https://yle.fi/uutiset/3-10183197
Ilmastonmuutos on uusi vihollinen, johon Puolustusvoimat varautuu – ”Sokkeja on tulossa, kun ääriolosuhteet pahenevat”
Tulvat, ruoan hinnan nousu ja ilmastopakolaiset. Näistä ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä puhuttiin Maanpuolustuksen erikoiskurssilla tällä viikolla – ja tästä eteenpäin kaikilla maanpuolustuskursseilla.
Raveni
Greatest Leader
"Työssä tutkitun Tesla Model S:n akusto tuli elinkaarensa päähän noin 200 000 kilometrin
ajon jälkeen. Selvityksen mukaan yleisin sähköauton akuston takuu on kahdeksan vuotta
tai 160 000 kilometriä. " https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116110/Kokko_Eero.pdf?sequence=1
Kaikenkaikkiaan hyvä tutkielma jossa avataan tuota akku hommaa hyvin.
Suomessa auto on tuossa vaiheessa vasta sisäänajettu.
Ilmastonmuutoshaahuilu on ympäristöongelmien sysäämistä korporaatioiden harteilta ihmisen syyksi. Jahka olemme kuitanneet jonkin setin kriteerejä ilmastohuuhaan torjumiseksi niin EU:n tahi jonkin muun politbyroon syövereistä on kirjoitettu valmiiksi seuraava setti normistoa noudatettavaksi. Tämä ei tule loppumaan ennen kuin nämä organisaatiot on kuopattu.
Ei tähän tarvitse muuta kuin käydä poimimassa käsin parit tiedemiehet, joka ovat varta vasten valikoineet datan puoltamaan jotakin ennalta määrättyä johtopäätöstä ja maksamaan heille siitä vähän hyvän miehen ja naisen lisää. Seuraavaksi käyt puffaamassa näitä "tutkimustuloksia" Rysselin sätkynukeille hiukan isommalla rahalla. Tämä koko prosessi maksaa ehkä abouttia rallaa joitakin kymmeniä miljoonia niin korporaatioiden hyöty voidaan todnäk mitata miljardeissa, toki tapauksesta riippuen. Tällä prosessilla voit kyseenalaistaa ihan mitä tahansa, kuten esim Nestle haluaa evätä veden ihmisoikeutena ja yksityistää hookaksoon. Tähän suuremman yleisön kanta on "joo, kuulostaa ihan mielenkiintoiselta, kerro lisää..."-luokkaa kun oikeasti nämä kaverit pitäisi viedä saunan taakse eikä alkaa edes järkeilemään näiden ilmastohuuhailijoiden kanssa. Kuten sanonta kuuluu, "never argue with a fool; onlookers may not be able to tell the difference".
Joku saisi miettiä kuinka paljon kansainvaeltajia aiotaan päästää maahan, ehkä se kannattaisi ulkoistaa puolustusvoimille jotta siinä mentäisiin faktat edellä.
Se on järkevä tavoite, mielestäni. Selviytyminen riittää. Uhkakuva on joka tapauksessa olemassa, ei sitä voi pois selittää millään, vaikka skeptinen olenkin. Jo mahdollisuus sille, että karuimmat skenaariot toteutuvat jollain aikajänteellä pakottavat toimimaan. Vähän sama kuin sodanuhka: nyt ei ole näköpiirissä tilannetta, joka voisi kärjistyä Suomen osalta laajaan aseidenkalisteluun...mutta sekin on otettava huomioon.
Ilmastonmuutos mega-agendana voi sitten haudata alleen paljon pienempiä ongelmia, jotka on myös ratkaistava, usein myös ne ovat -helpompia-, pelkkä tahtotilan syntyminen riittää.
Ostanko uuden fleecepuvun vai vasta ensi vuonna? Ostanko kahdet halvat kengät vai yhdet pirun hyvät? Kulutanko kaiken hankkimani ruoan? Lajittelenko jätteeni? Tilaanko Kiinasta joka viikko hilavitkuttimia eurolla? Ongelmajätteiden käsittely? Hyväksymmekö kansalaisina hiljaa mm. kaivosten törkytemput, vaieten ja siten hyväksyen`?
Kyllä me kulutuskykyiset ja -haluiset länkkärit voimme tehdä kaikenlaista, eikä se maksa mitään, päinvastoin.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Rikkailla on käytännössä mahdollisuus selvitä.
Tästähän on elokuvakin tehty, eikös tuossa ole samaa ajatusta mitä tarkoitat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Elysium_(elokuva)
.
Suomalaisilla olisi mahdollisuus selvitä jos päättäjät kokevat sen velvollisuudekseen koko ihmiskunnan pelastamisen sijasta.