Ilmastopsykoosi -ketju

Eikös Jurppi ole metsänomistaja?

Kumpi on fiksumpaa? Polttaa puu vai myydä se tukkipuuksi?

Jos puu poltetaan, hiilidioksidi palaa taivaalle. Sen sijaan, jos sahatavara laivataan P-Afrikkaan, missä ei sattuneesta syystä hirveästi ole sahatavaraa omasta takaa, säilyy hiilidioksidi siellä ikuisesti.

Ja taitaa metsänomistajakin tehdä "vähän" parempaa tiliä sillä tukkipuulla, sen sijaan että laittaisi lämmityskattilaan. Sen alhaisempaa arvonlisää ei puulle olekaan.

Monille puunkäytön jakeille toki polttaminen on järkevää. Mutta onko mitään järkeä repiä esim. kantoja maasta, jotta ne voidaan polttaa?

Tuossa esim. juttua asiasta.

Puun poltto ei pysäytäkään ilmastonmuutosta
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/puun-poltto-ei-pysaytakaan-ilmastonmuutosta/

Monen muun ohella olen myös metsänomistaja sekä puuntuottaja. Ymmärrän senkin kuinka metsä kasvaa ja minkälainen elinkaari on esimerkiksi puuntuotannossa jne. Ensimmäiseksi on hyvä ymmärtää että metsä kaikkineen (puineen, varpuineen, sammaleineen jne.) on ns. hiilineutraali kokonaisuus. Se sitoo hiilidioksiidia yhtä paljon kuin kasvustosta vapautuu sen maatuessa, puuta poltettaessa, sellua keitettäessä mukaan lukien myös puun käyttö rakentamiseen jne. Kiertonopeus toki vaihtelee erilaisten käyttömuotojen mukaan. Kyllä siitä sahatavarasta, jopa kaikkein järeimmistä tukeista, irtoaa hiilidioksidit ilmakehään vaikka se kestääkin pidempään kuin polttopuun kohdalla.

Lähtökohtaisesti metsän kasvussa on kysymys ns. nollasummapelistä hiilidioksidin suhteen.. Sitä se on varsinkin Suomessa jossa ei raivata uutta kasvualaa esim. asuntoalueiksi tai elintarviketuotantoon (vaikka sekin kuuluu osin samanlaiseen biologiaan metsän kasvun kanssa) niin että maamme metsien pinta-ala ja/tai tuotto vähenisi. Jossain etelän kehitysmaiden viidakoissa tilanne on toinen jos/kun aikaisemmin alueella kasvanut (sade)metsä kaadetaan ja maa esimerkiksi aavikoituu.

Kaikissa metsän kasvun vaiheessa syntyy harvennuksien myötä energiapuuta. Hieman vanhemmissa metsissä saadaan harvennuksien tuloksena energiapuun lisäksi myös kuitupuuta ja hieman ns. sahatavaraa..Varsinaista tukkitiliä metsästä joutuu odottelemaan n. 60-100 vuotta. Harvennukset eivät suinkaan vähennä metsän kasvua (=hiilidioksidin sitomista) vaan nimenomaan parantavat kasvua..

Puun tuottajalle energiapuusta saatava hinta alkaa parhaimmillaan olla jopa parempi kuin tukin kasvattaminen..Tulevaisuudessa uusien biotuontatolaitosten myötä saattaa energian sisällön arvo nousta jopa korkeammaksi kuin sahatavaran tuotanto. Joka tapauksessa energiakäytön osuus on merkittävä tuottajalle. Loppuviimeksi puuntuottajalle kaikki käyttömuodot ovat tervetulleita sillä kilpailu tarjoaa mahdollisuuden nykyistä kannattavammalle tuotannolle.

Kantojen repiminen ja hyödyntäminen energiaksi on marginaalista. Useimmiten ne kannattaa jättää metsään. Samoin kuin pienempijakoinen biomassa, oksat ja muut hakkuujätteet. Yleensä kantojen poistamiselle on muita syitä.

Kaikkiaan Suomen tulisi hyödyntää metsien biomassaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Metsät tarjoavat käytännössä hiilineutraalin raaka-aineen monenlaiseen jalostukseen ja tuotantoon. Kaiken lisäksi Suomen ns. metsätase on positiivinen. Meillä kasvaa enemmän hiilidioksidia sitovaa metsää/biomassaa kuin toisaalta hyödynnämme/kulutamme. Siksi onkin järjetöntä että Suomea vaaditaan ilmaston lämpenemisen varjolla vähentämään kaikin puolin esimerkillistä, hiilineutraalia tuotantoa.
 
Monen muun ohella olen myös metsänomistaja sekä puuntuottaja. Ymmärrän senkin kuinka metsä kasvaa ja minkälainen elinkaari on esimerkiksi puuntuotannossa jne. Ensimmäiseksi on hyvä ymmärtää että metsä kaikkineen (puineen, varpuineen, sammaleineen jne.) on ns. hiilineutraali kokonaisuus. Se sitoo hiilidioksiidia yhtä paljon kuin kasvustosta vapautuu sen maatuessa, puuta poltettaessa, sellua keitettäessä mukaan lukien myös puun käyttö rakentamiseen jne. Kiertonopeus toki vaihtelee erilaisten käyttömuotojen mukaan. Kyllä siitä sahatavarasta, jopa kaikkein järeimmistä tukeista, irtoaa hiilidioksidit ilmakehään vaikka se kestääkin pidempään kuin polttopuun kohdalla.

Lähtökohtaisesti metsän kasvussa on kysymys ns. nollasummapelistä hiilidioksidin suhteen.. Sitä se on varsinkin Suomessa jossa ei raivata uutta kasvualaa esim. asuntoalueiksi tai elintarviketuotantoon (vaikka sekin kuuluu osin samanlaiseen biologiaan metsän kasvun kanssa) niin että maamme metsien pinta-ala ja/tai tuotto vähenisi. Jossain etelän kehitysmaiden viidakoissa tilanne on toinen jos/kun aikaisemmin alueella kasvanut (sade)metsä kaadetaan ja maa esimerkiksi aavikoituu.

Kaikissa metsän kasvun vaiheessa syntyy harvennuksien myötä energiapuuta. Hieman vanhemmissa metsissä saadaan harvennuksien tuloksena energiapuun lisäksi myös kuitupuuta ja hieman ns. sahatavaraa..Varsinaista tukkitiliä metsästä joutuu odottelemaan n. 60-100 vuotta. Harvennukset eivät suinkaan vähennä metsän kasvua (=hiilidioksidin sitomista) vaan nimenomaan parantavat kasvua..

Puun tuottajalle energiapuusta saatava hinta alkaa parhaimmillaan olla jopa parempi kuin tukin kasvattaminen..Tulevaisuudessa uusien biotuontatolaitosten myötä saattaa energian sisällön arvo nousta jopa korkeammaksi kuin sahatavaran tuotanto. Joka tapauksessa energiakäytön osuus on merkittävä tuottajalle. Loppuviimeksi puuntuottajalle kaikki käyttömuodot ovat tervetulleita sillä kilpailu tarjoaa mahdollisuuden nykyistä kannattavammalle tuotannolle.

Kantojen repiminen ja hyödyntäminen energiaksi on marginaalista. Useimmiten ne kannattaa jättää metsään. Samoin kuin pienempijakoinen biomassa, oksat ja muut hakkuujätteet. Yleensä kantojen poistamiselle on muita syitä.

Kaikkiaan Suomen tulisi hyödyntää metsien biomassaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Metsät tarjoavat käytännössä hiilineutraalin raaka-aineen monenlaiseen jalostukseen ja tuotantoon. Kaiken lisäksi Suomen ns. metsätase on positiivinen. Meillä kasvaa enemmän hiilidioksidia sitovaa metsää/biomassaa kuin toisaalta hyödynnämme/kulutamme. Siksi onkin järjetöntä että Suomea vaaditaan ilmaston lämpenemisen varjolla vähentämään kaikin puolin esimerkillistä, hiilineutraalia tuotantoa.

No niin, paljon asiallisempi teksti!

Samaa mieltä. Tosin edelleen olen siis sitä mieltä, että puun polttamisen tulisi olla se puunkäytön viimeinen muoto matalan arvonlisän vuoksi, vaikka toki sitäkin kannattaa jonkin verran tehdä.
 
Minua ei oikeastaan kiinnosta onko kyseessä ihmisen aikaansaannos vai luontaista vaihtelua, vaan se, mikä on tilanne. Jopa Trump myönsi eilen, että ihminen on vaikuttanut, mutta "ei tiedä miten paljon".

Pohjoisnavan seudulla on yleensä tähän aikaan vuodesta 25 astetta pakkasta. Viime päivinä alue on kuitenkin ollut vain muutaman asteen pakkasen puolella. Lämpötilat ovat siis olleet noin 20 astetta tavanomaista lämpimämmät. Pohjoisen jäämeren veden lämpötila on ollut keskimäärin neljä astetta tavanomaista korkeampi.

– Nämä lämpötilat eivät ole sinnepäinkään, mitä niiden kuuluisi tähän aikaan vuodesta olla. Se on todella järkyttävää. Arktinen alue on rikkonut ennätyksiä koko tämän vuoden. Se on jännittävää, mutta myös pelottavaa, sanoo Rutgersin yliopiston tutkimusprofessori Jennifer Francis Guardian-lehdelle.

Pohjoisnavan alue jopa 20 astetta normaalia lämpimämpi


http://yle.fi/uutiset/3-9310025
 
Monen muun ohella olen myös metsänomistaja sekä puuntuottaja. Ymmärrän senkin kuinka metsä kasvaa ja minkälainen elinkaari on esimerkiksi puuntuotannossa jne. Ensimmäiseksi on hyvä ymmärtää että metsä kaikkineen (puineen, varpuineen, sammaleineen jne.) on ns. hiilineutraali kokonaisuus. Se sitoo hiilidioksiidia yhtä paljon kuin kasvustosta vapautuu sen maatuessa, puuta poltettaessa, sellua keitettäessä mukaan lukien myös puun käyttö rakentamiseen jne. Kiertonopeus toki vaihtelee erilaisten käyttömuotojen mukaan. Kyllä siitä sahatavarasta, jopa kaikkein järeimmistä tukeista, irtoaa hiilidioksidit ilmakehään vaikka se kestääkin pidempään kuin polttopuun kohdalla.

Lähtökohtaisesti metsän kasvussa on kysymys ns. nollasummapelistä hiilidioksidin suhteen.. Sitä se on varsinkin Suomessa jossa ei raivata uutta kasvualaa esim. asuntoalueiksi tai elintarviketuotantoon (vaikka sekin kuuluu osin samanlaiseen biologiaan metsän kasvun kanssa) niin että maamme metsien pinta-ala ja/tai tuotto vähenisi. Jossain etelän kehitysmaiden viidakoissa tilanne on toinen jos/kun aikaisemmin alueella kasvanut (sade)metsä kaadetaan ja maa esimerkiksi aavikoituu.

Kaikissa metsän kasvun vaiheessa syntyy harvennuksien myötä energiapuuta. Hieman vanhemmissa metsissä saadaan harvennuksien tuloksena energiapuun lisäksi myös kuitupuuta ja hieman ns. sahatavaraa..Varsinaista tukkitiliä metsästä joutuu odottelemaan n. 60-100 vuotta. Harvennukset eivät suinkaan vähennä metsän kasvua (=hiilidioksidin sitomista) vaan nimenomaan parantavat kasvua..

Puun tuottajalle energiapuusta saatava hinta alkaa parhaimmillaan olla jopa parempi kuin tukin kasvattaminen..Tulevaisuudessa uusien biotuontatolaitosten myötä saattaa energian sisällön arvo nousta jopa korkeammaksi kuin sahatavaran tuotanto. Joka tapauksessa energiakäytön osuus on merkittävä tuottajalle. Loppuviimeksi puuntuottajalle kaikki käyttömuodot ovat tervetulleita sillä kilpailu tarjoaa mahdollisuuden nykyistä kannattavammalle tuotannolle.

Kantojen repiminen ja hyödyntäminen energiaksi on marginaalista. Useimmiten ne kannattaa jättää metsään. Samoin kuin pienempijakoinen biomassa, oksat ja muut hakkuujätteet. Yleensä kantojen poistamiselle on muita syitä.

Kaikkiaan Suomen tulisi hyödyntää metsien biomassaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Metsät tarjoavat käytännössä hiilineutraalin raaka-aineen monenlaiseen jalostukseen ja tuotantoon. Kaiken lisäksi Suomen ns. metsätase on positiivinen. Meillä kasvaa enemmän hiilidioksidia sitovaa metsää/biomassaa kuin toisaalta hyödynnämme/kulutamme. Siksi onkin järjetöntä että Suomea vaaditaan ilmaston lämpenemisen varjolla vähentämään kaikin puolin esimerkillistä, hiilineutraalia tuotantoa.
Erittäin hyvin kirjoitettu! 1,5 hehtaarin omistajana olin jo hyväksynyt ettei kukaan koskaan tule hakemaan puitani, ainakaan kaupallisesti...
 
Totta ihmeessä puurakentamisen suosiminen jos mikä on ilmastoteko viimeisen päälle. Ja ilmaston kannalta parempi kuin puun polttaminen. Mutta eihän tukkipuun ja energiapuun kasvattaminen kilpaile keskenään. Kyllä Suomessa edelleen kasvatetaan metsiä pääsääntöisesti niin, että tähtäimessä on päätehakkuupuusto jossa tukkisaanto on mahdollisimman suuri. Energiapuuta korjataan sitten nuorista metsistä ja siinä kilpailee keskenään jossain määrin energiapuu ja kuitupuu. Energiapuulla myös tehdään tiliä korjaamalla sitä nuorista pusikoista joista ei muuta ainespuuta kertyisi. Tämä trendi jossa jätetään taimikonhoito tekemättä ja sitten hieman myöhemmin suoritetaan energiaharvennus on tosin jossain määrin ikävä, koska se välillä johtaa puuston laadun heikkenemiseen. Sitä kautta energiapuu siis hieman ikäänkuin mutkan kautta "kilpailee" tukkipuun kanssa, koska taimikonhoidon laiminlyöminen voi johtaa alhaisempaan tukkisaantoon tulevaisuudessa.

Kantojen repiminen on kyllä hieman hämmentävää toimintaa enkä ole lainkaan vakuuttunut sen järkevyydestä ilmastonkaan kannalta. Se kattilaan laitettu puu saattaa olla taas hyvinkin isolla arvonlisällä varustettua. Jos isäntä harventaa nuorta metsää ja laittaa harvennuspuut kattilaan niin hän saa lämpöenergiaa puusta jolle ei välttämättä ole muita markkinoita. Tai homman voi laskea myös niin että mitä maksaisi ostaa vastaava määrä lämpöenergiaa polttopuuna tai jossain muussa muodossa. Toki isäntä voisi myydä harvennuspuut polttopuuksi ja ostaa jotain muuta energiaa jne...Ja oma työkin maksaa ja yhteiskunnan antamat tuet lisäävät omat mausteensa soppaan ja nyt karattiin muutenkin pois alkuperäisestä aiheesta..

Näin hyvä ja silti pitää olla "trendi" ja "arvonlisä" joukossa. Tökkii. Teikäläiset tekee musta punkkarin taas uudestaan. :confused:
 
POhjoinen havumetsävyöhyke on toinen maapallon keuhkoista. MItähän tapahtuu, jos lämpösumman nousu vaikuttaa puunkasvuun ja metsärajan siirtymiseen pohjoisemmaksi.
 
POhjoinen havumetsävyöhyke on toinen maapallon keuhkoista. MItähän tapahtuu, jos lämpösumman nousu vaikuttaa puunkasvuun ja metsärajan siirtymiseen pohjoisemmaksi.

Puut kasvavat nopeammin ja uudet aluskasvit löytävät paikkansa systeemissä? Havumetsäraja ei ihan niin vain siirry. :rolleyes: Onhan Suomessa ennenkin joskus psiljoona vuotta sitten kasvanut tammi ja pähkinä Oulu-Tornio-tasalla? Ihminenkö tuolloinkin aiheutti nuo olosuhteet? Ihminenhän se kuivatti Death Valleyta edeltäneen suurjärvenkin. Saharan sademetsä hävisi jo silloin, kun ihminen vielä harjoitteli kahdella jalalla kävelyä. Siperian ikiroudasta nyhdetään mammutinkalmoja alueilla, jossa ne eivät nykyisissä ilmasto-oloissa ole voineen elää.

Ilmastonmuutoksen todistamisen tueksi kairattiin jäämeren rannalla 40 puuta ja todistettiin tosiolevuus. 40 puuta. Suomalainen metsäinssi ei tuolla otoksella saa edes pahvia oppilaitoksesta ulos. Mittausasemia ja mittareita on roudattu paikkoihin, joissa lukemat saadaan tukemaan agendaa. Tutkijajoukkojen armeijakunnat suostuvat tähän, koska "ilmastonmuutoksen tutqimisesta se leipä lähtee"....vastavirtaan on turha uida. Viimeisin todiste on Trumpin lievä kääntymys. :rolleyes:
 
http://www.nytimes.com/2016/11/23/us/politics/trump-new-york-times-interview-transcript.html?_r=0

"JAMES BENNET, editorial page editor: When you say an open mind, you mean you’re just not sure whether human activity causes climate change? Do you think human activity is or isn’t connected?

TRUMP: I think right now … well, I think there is some connectivity. There is some, something. It depends on how much. It also depends on how much it’s going to cost our companies. You have to understand, our companies are noncompetitive right now."

Kun vaalit on voitettu, voidaan ajatella myös järkevästi.
 
Puut kasvavat nopeammin ja uudet aluskasvit löytävät paikkansa systeemissä? Havumetsäraja ei ihan niin vain siirry. :rolleyes: Onhan Suomessa ennenkin joskus psiljoona vuotta sitten kasvanut tammi ja pähkinä Oulu-Tornio-tasalla? Ihminenkö tuolloinkin aiheutti nuo olosuhteet? Ihminenhän se kuivatti Death Valleyta edeltäneen suurjärvenkin. Saharan sademetsä hävisi jo silloin, kun ihminen vielä harjoitteli kahdella jalalla kävelyä. Siperian ikiroudasta nyhdetään mammutinkalmoja alueilla, jossa ne eivät nykyisissä ilmasto-oloissa ole voineen elää.

Ilmastonmuutoksen todistamisen tueksi kairattiin jäämeren rannalla 40 puuta ja todistettiin tosiolevuus. 40 puuta. Suomalainen metsäinssi ei tuolla otoksella saa edes pahvia oppilaitoksesta ulos. Mittausasemia ja mittareita on roudattu paikkoihin, joissa lukemat saadaan tukemaan agendaa. Tutkijajoukkojen armeijakunnat suostuvat tähän, koska "ilmastonmuutoksen tutqimisesta se leipä lähtee"....vastavirtaan on turha uida. Viimeisin todiste on Trumpin lievä kääntymys. :rolleyes:


Suomessa nousee maan hinta pilviin kun rupeaa kasvukaudet pitenemään, nyt kaupoille. :D
 
lmastonmuutoksen todistamisen tueksi kairattiin jäämeren rannalla 40 puuta ja todistettiin tosiolevuus. 40 puuta.

Kyllä se ilmasto muuttuu. Ainoa, mistä kiistellään, on tämä ihmisen osuus siinä. Eli että pitääkö tässä jotain muutoksia tehdä vai saako huoletta vielä kaivaa biljoonat esiin vaikka navan alta.

Jokainen, joka muistelee jääkausia ja Oulun pyökkejä, puhuu ilmastonmuutoksesta. Muutenhan tämä on vain skenaarioleikkiä. Mikäs tässä. Rehevöityminen lisää kasveja, jotka taas tuottavat lisää happea jne. Sillä sitten pärjätään. Ilmasto kuitenkin lämpenee aika faarttia ja se ei kyllä todellakaan ole mikään mielipidekysymys.
 
Kyllä se ilmasto muuttuu. Ainoa, mistä kiistellään, on tämä ihmisen osuus siinä. Eli että pitääkö tässä jotain muutoksia tehdä vai saako huoletta vielä kaivaa biljoonat esiin vaikka navan alta.

Jokainen, joka muistelee jääkausia ja Oulun pyökkejä, puhuu ilmastonmuutoksesta. Muutenhan tämä on vain skenaarioleikkiä. Mikäs tässä. Rehevöityminen lisää kasveja, jotka taas tuottavat lisää happea jne. Sillä sitten pärjätään. Ilmasto kuitenkin lämpenee aika faarttia ja se ei kyllä todellakaan ole mikään mielipidekysymys.

Ilmasto muuttuu pallolla mutta muutoksen syklit ja siihen vaikuttavat syyt niin pallon sisäiset kuin ulkoisetkin ovat hakusessa. Kukaan ei tiedä miten rajuja muutoksia on tulossa mutta hyvinkin voimakkaita on maapallon historiassa tapahtunut aikaisemminkkn ilman autoja ja teollisuuta...
 
Etelämantereen jäähyllystä irtoamassa iso pala...

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2017010622774965_ul.shtml

On arvioitu, että jos Larsen C hajoaa ja sen seurauksena jään virtaus pois Etelämantereelta kiihtyy, merenpinta voisi nousta jopa 10 senttimetriä.

jaaetu61kp_ul.jpg


Jääkappale vastaa kooltaan noin puolta Uuttamaata.

 
Jos merenpinta nousee 10 senttimetriä, niin taitaa olla ihan yhdentekevää kenen syytä se on :D

tv7dn7g8.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Maanpuolustus on järjetöntä toimintaa. Suomi ei ole ollut sodassa yli seitsemäänkymmeneen vuoteen ja sotaan joutumisen todennäköisyys on tulevaisuudessakin pieni (!). Miksi vuosikaudesta toiseen uhraamme rahaa ja miestyövuosia valtavasti varautuaksemme johonkin mitä todennäköisesti ei tapahdu (sota)?

Yllä siis ilmastonmuutossarkasmia. Erotuksena sotaan joutumisen todennäköisyydelle, joka on luojan kiitos pieni, maailman tiedeyhteisö lupailee ilmastonmuutosta tapahtuvaksi. Aivan samaan tapaan kuin on järkevää varautua maanpuolustuksen kannalta on myös järkevää varautua ilmastonmuutokseen. Toteutuessaan molemmat, niin sota kuin ilmastonmuutos, muuttaisivat suomalaisten elinoloja radikaalisti huonompaan suuntaan mikäli ennakkovarautumista ei ole tehty.
 
Intia yrittää epätoivoisesti estää maailmaa hukkumasta muovijätteeseen – Muovipussit kiellettiin lailla Delhissä
Olipa kyse muovipussista, kertakäyttöastiasta tai muusta muovivalmisteesta, jota ei voi kierrättää, sen käyttö on vuoden alusta lähtien lailla kiellettyä Delhissä.

Muovijäte
27.1.2017 klo 19:02
13-3-9427422.jpg

Naiset keräsivät ja erottelivat roskia ja lumppuja kaatopaikalla Gazipurissa New Delhissä 15. kesäkuuta 2013.Harish Tyagi / EPA
Risto Mattila

Vuoden alusta voimaan tullut laki kieltää käyttämästä muovia, jota ei voi kierrättää. Laki hyväksyttiin jo viime vuoden joulukuussa sen jälkeen, kun viranomaisille oli tullut valituksia muovin polttamisesta kolmella paikallisella jätteenkäsittelylaitoksella.

Niiden tarkoitus on toimia jätteestä energiaksi -periaatteella, mutta muovin polttaminen oli niin massiivista, että sen katsottiin jo aiheuttavan merkittävää ilman saastumista.

Times of Indian mukaan Intia tuottaa peräti 60 prosenttia, valtaisat 8,8 miljoonaa tonnia, maapallon kaikesta muovijätteestä. Se päätyy lopulta maailman valtameriin, joissa se tappaa kaloja ja muita mereneläviä ja saattaa kulkeutua myös ihmisen ravintoketjuun.

Ellen MacArthur -säätiön tuoreessa raportissa kerrotaan, että merissä on muutaman vuosikymmenen kuluttua enemmän muovijätettä kuin kalaa, jos jätehuoltoa ei paranneta.

Britannian pääministeri muovikiellon edistäjänä?
Oma osansa Delhin muovikiellon etenemisellä saattoi olla myös Britannian pääministerin Theresa Mayn vierailulla viime marraskuussa.

Intian ilmansaasteongelma nousi otsikoihin, kun ympäristöjärjestö Greenpeace selvitti, että May hengitti kolmen päivän vierailullaan Delhissä peräti 36 kertaa myrkyllisempää ilmaa kuin Lontoossa, joka on niin ikään surullisenkuuluisa savusumustaan.

Delhin ilmansaasteet ovat sitä luokkaa, että vierailun vuoksi pääministerin odotetusta elinajasta leikkaantui todennäköisesti pois tunteja, Greenpeace huomautti.
http://yle.fi/uutiset/3-9427026
 
yllättikö tämä viherpiiperöiden toiminta ja asenne enää ketään?

Ilmastovouhotuksesta kehittyi karmea parku

Olli Herrala
Toimittaja, Kauppalehti


Kollega Antti Lehmusvirta kirjoitti ilmastovouhotuksen isosta vitsistä ja sai lukijoita. Hyvästä syystä.

Kun viimeksi asian tarkistin, niin Antin kolumni oli saanut 18 000 suositusta ja lähes 200 kommenttia. En ihmettele, koska valittu näkökulma poikkeaa niin raikkaasti syyllistävästä valtavirrasta.

Lehmusvirta esitti Kauppalehden kolumnissa (30.1.), ettei ”mikään voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa muuta täysin radikaalisti käytöstään.” Hän kertoi viileästi, että elintasoaan nostavassa Intiassa päästöt kasvavat huimaavaa vauhtia.

Taustoitti lisäksi, kuinka Pohjoismaissa ihmiset välttelevät lihansyöntiä, kierrättävät jätteensä ja ajavat hybridiautoilla. Kollegan analyysi on mielestäni oikea: ei näin naiivisti mitään ilmastoja pelasteta.

Vaan istu ja pala.

Kollegan neutraali kommentointi synnytti nykyajalle niin tyypillisen somekohun. Kaikki asiat muita nopeammin, paremmin ja laajemmin ymmärtävä Ville Niinistö twiittasi tyypillisen sallivasti:

”Kauppalehti goes altright.”

Toinen vihreän ajattelun aurajoki Satu Hassi puolestaan twiittasi:

”Faktojakin voisi tarkistaa, kyse myös talouden tulevaisuudelle valtavan isosta asiasta.”

Siis mitä faktoja? Kollega Lehmusvirta vain esitteli intialaista arkitodellisuutta. Noin 5,5 miljoonaa suomalaista voi vaikka muuttaa luolaan, mutta se ei yli miljardin intialaisen elintasohinkua ja päästövyöryä pysäytä.

Minua ja monia muitakin ihmetyttää, miksi ilmastonmuutoksesta (jota Lehmusvirta ei kohutussa kolumnissaan kiistänyt) saa keskustella vain kanonisoidulla tavalla. Jutuissa pitää aina mainita tuhotulvat, hurrikaanit, hiekkamyrskyt ja heinäsirkat.

Muistan hyvin, kun vierailin pörssiyhtiö Vaisalan Tucsonin toimipisteessä Arizonan kaktustasangoilla. Tuolloin kuulin onnekseni, että jopa Vaisalan väessä oli ilmastonmuutoskeskustelun monipuolistajia.

Prässätyissä farkuissa esiintyvä nobelisti Al Gore on tehnyt jättiomaisuuden ilmastonmuutoksella, mutta se on kuuma kysymys myös Vaisalalle. Yhtiöhän tekee rahaa meteorologian markkinoilla.

Tuolloisen jutun (KL 20.11. 2007) perusteella keskustelun ehdoton yleislinja oli se, että maapallon lämpötila nousee. Joskus lämpenee, joskus taas kylmenee, kommentoi Vaisalan Tucsonin toimipisteessä työskennellyt meteorologi Ronald Holle.

Holle muistutti haastattelussani, että lyhyen ja pitkän aikavälin vaihtelut ovat tyypillisiä. Meteorologi Hollen mukaan pitkän aikavälin ennusteisiin käytettyihin tietokonemalleihin liittyy niin suurta epävarmuutta, että mallien perusteella on vaikeaa sanoa mitään tulevan vuosisadan kehityksestä.

”Ilmastonmuutoksen poliitikot tarjoavat meille propagandaa, eikä sillä ole paljon tieteen kanssa tekemistä”, Holle sanoi tuolloin.

Holle oli 1970-luvulla mukana tutkijaryhmässä, joka yritti puristaa säätä muottiin ja malliksi. Silloin puhuttiin uudesta jääkaudesta, joka uhkasi ihmiskunnan tulevaisuutta.

”Lehdet olivat silloinkin täynnä tuhon ennusteita”, Holle huomautti.

National Weather Servicen meteorologi Tom Evans sanoi haastattelussani, ettei ilmastonmuutoksen kysymyksiin ole valmiita vastauksia. Tiedot alan konsensuksesta ovat ennenaikaisia, Evans vastasi kysymykseen tulvista, kuivuudesta ja muista ääri-ilmiöistä.

Viikinkiajan lämpimänä kautena (750-1230) oli niin lämmintä, että Grönlanti pystyttiin asuttamaan. Ilmastonmuutoksesta pitäisi pystyä nytkin tekemään todenmukaisia kulttuuriin, talouteen ja ympäristöön liittyviä havaintoja, meteorologit Evans ja Holle aprikoivat.

Tähän voi lisätä, että ehkä talkoiden kustannuksistakin voisi keskustella.

 
Viimeksi muokattu:
ja lisää...

And now, this:
http://www.dailymail.co.uk/sciencet...rs-duped-manipulated-global-warming-data.html

Exposed: How world leaders were duped into investing billions over manipulated global warming data
  • The Mail on Sunday can reveal a landmark paper exaggerated global warming
  • It was rushed through and timed to influence the Paris agreement on climate change
  • America’s National Oceanic and Atmospheric Administration broke its own rules
  • The report claimed the pause in global warming never existed, but it was based on misleading, ‘unverified’ data
 
Back
Top