Kylmän sodan muisteloita Kekkoslovakiasta

Creidiki

Ylipäällikkö
BAN
Suomettumista ja kotiryssä-ilmiötä on mahdotonta ymmärtää ymmärtämättä Neuvostoliiton sisäistä rakennetta.

On virhe ajatella neukkulaa yksistään monoliittisena diktatuurina, Stalin oli ainoa joka kykeni toteuttamaan ehdottoman yksinvaltiuden periaatteita ja hänkin ainoastaan likvidoimalla johtoporukan 10 vuoden välein, pitämällä yllä vankileirijärjestelmää ja jatkuvaa terroria. Hinta neuvostotaloudelle oli hirveä, gulagit olivat tehottomia ja söivät enemmän resursseja kuin niistä saatiin irti pakkotyöllä. Järjestelmää purettiin jo 50-luvun alussa ja ilman sen tukea Lavrenti Berija saikin sitten napin otsaan. Varsinainen rehabilitointi pääsi vauhtiin Hruštšovin aikana.

Ei neukkula demokratiaksi muuttunut, kansandemokratiaksi vain, valta asui kolmessa huoneessa:
Neuvostoliiton kommunistinen puolue huolehti sisäpolitiikasta.
KGB huolehti ulkopolitiikasta
Puna-armeija huolehti talouspolitiikasta ts tilattiin x tankkia, y hävitäjää jne ja talous suunniteltiin sen mukaan.

Hyvin kuvaavaa on että kaikilla kolmella osapuolella oli omat aseistetut joukkonsa, puna-armeijaa tasapainottivat KGB/MVD ja kommunistipuolueella oli Komsomoliin ja Drushinaan perustuvat vapaaehtoisjoukot. Kaiken keskellä oli Politbyro joka toimi neuvottelulautakuntana osapuolten välillä.

Kun siis analysoidaan suomalaisten ja venäläisten välisiä suhteita on kysyttävä ketä venäläinen osapuoli edusti? Kaiken kaikkiaan KGB:llä oli etuajo-oikeus kansainvälisiin suhteisiin ja usein KGB:n residentti oli korkea-arvoisempi kuin suurlähettiläs, joka saattoi keskittyä lähinnä seremoniallisiin tehtäviin. Urkki taisi tavata KGB:n yhteyshenkilöään useammin kuin NL:n suurlähettilästä. Sääntöön oli kuitenkin yksi poikkeus, suhteet ulkomaiden kommunistisiin puolueisiin kuuluivat yksinomaan ja aina NKP:lle. Niinpä Taistolaisten ja enemmistökommunistien takapiruina häärivät puolueosaston pamput. Raha virtasi heidän kirstuihinsa NKP:n kassasta, ei KGB:ltä ja syy jonka vuoksi sitä jaettiin niin avokätisesti ei ollut ideologinen vaan se että NKP halusi Suomesta paremmat asemat.

Osapuolet saattoivat myös aktiivisesti kampittaa toisiaan. Vladimir Stepanov oli suurlähettiläänä NKP:n mies joka toimi todella härskisti, mutta siihen reagoitiin Moskovassa vasta kun ukosta alkoi olla haittaa KGB:n toiminnale, hänet poisti kuvioista Vladimirov KGB:n mies.

Marsalkka Ustinov ehdotti yhteisiä sotaharjoituksia puna-armeijan toimesta, jos hänellä olisi ollut asialle KGB:n tuki olisi harjoituksiin luultavasti ryhdytty, mutta ei tainnut olla joten asia haudattiin.

Demareiden, kokkareiden ja talouselämän kontaktit Tehtaankadulle olivat useinmiten KGB:n listoilla. Kotiryssä toimi kolmessa roolissa:
-Kotiryssä oli ns hyväksymisleima, Neuvostoliitto suostui puhumaa tälle ihmiselle
-Kotiryssä oli myyntikanava jonka kautta saattoi saada tilauksia
-Kotiryssä oli vaikutusvallan väline jonka kautta saatettiin esitellä omia ajatuksia neukkulan virallisena linjana.

Kaikki kolme ovat ihan normaalia toimintaa kaikille ulkovalloille, suomettumisen kuvottavimmat ilmiöt olivat ihan kotoperäisiä. Harri Holkeri puheenjohtajan päätti tehdä kokkareista hallituskelpoisia ja keinona siihe oli niin innokas p-seen nuolenta ettei p-kan haju ole vielä tänäkään päivänä haihtunut. Keskustalla ja demareilla ei taas ole edes ideologista tekosyytä matelulleen niinkuin kommareilla oli.

Kaikki tuo muuten valui alaspäin, Suomesta ei löytynyt niin pientä kuntaa ettei siellä olisi ollut Suomi-Neuvostoliitto seuran paikallisosastoa, jolla tottakai oli oma kontaktinsa itään, vaikka sitten lähetystön autonkuljettajan vaimo. Tuskinpa Moskovalla oli suurempaa kiinnostusta esim. Hausjärven poliittisen ilmapiirin haisteluun.

On ihan konkreettinen syy miksi Timo Vihavaisen "Kansakunta rähmällään" kirjasta ei ole otettu uutta painosta. Samat kaverit jotka kumarsivat itään ja selittivät NL:n tahtoa ja YYA sopimusta kumartavat nyt länteen ja selittävät EU:n perussopimusta. Tiitisen lista ja Rosenholtz-aineisto on salattu ihan muista syistä kuin ulkovaltasuhteiden takia.

Mutta mikäs onkaan tämän päivän yleispätevä nimi toisinajattelijalle, enen se oli Neuvostovastainen?
 
EU-vastustaja. Persu. Jne.

Todennäköisesti samat hemmot olisivat vastustaneet liittymistä Varsovan liittoon ja SEV;oon kuin tänä päivänä Natoon ja EU:iin.
 
Vihavaisen kirja on legenda mutta kannattaa lukea myös Jukka Tarkan Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947-1990. 495-sivuinen tiiliskivi on maukas ja nautittava analyysi. Paljastuu myös virkamiehiä, jotka hartioillaan estivät meitä luisumasta niin pitkälle, ettei paluuta olisi ollut. Tällaisia yksinäisiä sankareita olivat muiden muassa Risto Hyvärinen ja Lauri Sutela.

Kaksi tarinaa näistä ääripäistä:

Tampereella professori Antti Eskola kirjoitti vuonna 1969: ”Eikö ilman rakkautta, ilman tuota, tarvittaessa vaikka panssarivaunuin avuksi tulevaa sosialistista solidaarisuutta, myös ylistämäni vapaus ole vain helisevä vaski ja kilisevä kulkunen?”

Tällaisia anttieskoloita oli suurin osa eliitistä. Entäs Sutela...

Puolustusvoimain lippupäivänä vuonna 1974 Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanov valitti puolustusvoimien komentaja, kenraali Lauri Sutelalle, että Mannerheimin kuva on liikaa näkyvillä Santahaminan juhlatiloissa. Myöhemmin syksyllä suurlähettiläs kysyi kenraali Sutelalta, oliko tämä poistanut marsalkan muotokuvan Santahaminasta. Sutela vastasi hankkineensa niitä lisää ja ripustaneensa yhden virkahuoneeseensa Kekkosen kuvan viereen.

”Neuvostovastainen” oli politiikan valtavirrassa ruttoleima mutta marginaalissa kunniamerkki. Jälkikäteen ajatellen Turre Junnila oli likimain kaikessa Kekkos-kritiikissään oikeassa, mutta hänen kanssaan ei moni uskaltanut olla missään tekemisissä.
 
Monta peukkua ja kunnianosoitus Creidikille. Paras tiivistys mitä olen ikinä NL-hallinto- ja kurimallista lukenut.
Tuon ajan kuvaus liippaa sikäli läheltä minun sielunmaisemaani, että kannattaa huomata myös pari muita yleistä tekijää, jotka mielestäni saattoi vaikuttaa siihen että kyyristyminen oli tuolloin jopa vähän syvempää kuin nykyään: (laitan liioitellun voimakkaasti että maki tulee läpi)
Maailma oli suurvaltojen valloituskenttää, jossa isot pelaa ja pienet koettaa pelata vähintään aikaa.
Itsenäisiä valtioita syntyi ja kuoli 20-30 vuoden tarinallakin.
Ei ollut mitään Etyj-puitetta jossa pelikenttä olisi edes teoriassa betonoitu.
Ydinaseholokausti oli oikeana riskinä nokitteluketjun pääasä.
Suomessa ei ollut muuta maabrändiä kuin maksoimme velat. Vaikka känny-nokia tuli ja meni, on sen vaikutus minunkin ryhtiin positiivinen...

Siksi: usea moite historiassa tehtyihin juttuihin, tai tekotapoihin, pitää arvostella siinä ajassa ja ympäristössäkin. Kartoittakaas nyt tänään poliitikkojen koti-brysseliläiset. Eikös se ole eu-aikana oikeasti saavutus???
 
Ns. suomettumisen aikakautta on mielestäni tarkasteltava "Vaaran Vuosien" taustaa vasten

ERÄÄN tarkkaavaisen lukijan kirja-arvio "Vaaran Vuodet" opuksesta
:a-cool:

Tuommoinen luennassa: Suomen tie 1944–1948: Miksi siitä ei tullut kansandemokratiaa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16739-8.
KIRJOITTAJA: http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmo_Jussila

MIELENKIINTOISTA!

Asekätkennästä ja siihen johtaneista seikoista olenkin saanut ensikäden tietoa hommassa mukana olleilta läheisiltä, mutta ikävä kyllä eivät ihan kaikkea ehtineet kertoa (tai halunneet kun oli kielletty).

Paljon olen viime vuosina saanut selvitettyä myös julkisesti vaietuista asioista mm. 1920-luvun Vienan retkistä, Vienan Miesten vapautustoimien tukemisesta ja sen jälkimaininkien pakolaisvirroista yms. edelleen hyvin vähän tunnetuista seikoista.
Samoin on selvinnyt lähisukuunkin kuuluneiden Miesten osuuksista Jääkäriliikkeen tukena ja Asekätkennässä.
:a-smiley:

Samoin ensikäden tietoa olen saanut erään Marttisen Miehen Suomen vierailusta ja siihen liittyneistä "järjestelyistä", kun pääsi piipahtamaan kotisudullaan Pohjolassa.
 
yle Uutiset Kotimaa 20.9.2013 klo 8:43
Dosentti: Neuvostoliittolainen kalamies olikin salamurhien järjestäjä

Itätiedustelua Suomessa tutkivan dosentin Arto Luukkasen mukaan historiasta paljastuu koko ajan uusia asioita. Asiat myös muuttuvat; tänä päivänä venäläisiä vakoilijoita Suomessa kiinnostaa EU, teollisuusvakoilu ja -urkinta.

Neuvostoliiton romahtamisesta on tultu pitkä matka tähän hetkeen. Kuten aikoinaan Suomi kiinnostaa yhä isoa naapurimaata vakoilun saralla. Asiasta kertovat Aamu-tv:ssä suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva ja dosentti Arto Luukkanen Helsingin yliopistosta.

Dosentti Arto Luukkanen Helsingin yliopistosta tutkii itätiedustelua Suomessa yhdessä dosentti Pekka Kauppalan kanssa. Uutta tietoa historiasta löytyy koko ajan, Luukkanen totesi Ylen aamu-tv:n sohvalla.

– Esimerkiksi Viktor Vladimirov, joka meille kaikille oli tällainen herramies, kalamies ja KGB:n kaveri, paljastui pari vuotta sitten Neuvostoliiton "märkien operaatioiden", eli salamurhien organisaattoriksi ja suunnittelijaksi Neuvostoliitossa, Luukkanen kertoi.

– Kaikki mitä hän teki Suomessa, oli peitetoimintaa.

Luukkasen mukaan Suomessa poliittiset historijoitsijat ovat "käsi täristen" kirjoittaneet Vladimirovin tekemisistä, mutta tosiasiassa mies puuhasi aivan muita juttuja.

Tutkimista ja selvittämistä itävakoilusta maassamme riittää. Luukkanen pitääkin kokonaiskäsityksen luomista ja kokonaisselvityksen tekemistä tärkeänä.

Talviunien aika on ohi

Neuvostoliiton romahduksen myötä myös itätiedustelu koki kovan iskun 90-luvulla.

- Siellä olleet parhaat voimat joutuivat eläkkeelle tai muuten vaan sivuraiteille. Kaikki voimavarat allokoituivat aivan uudella tavalla ja Venäjän harjoittama tiedustelu Suomessa joutui ikään kuin talviunille.

Luukkasen mukaan Venäläinen tiedustelu on vasta viime aikoina alkanut herätä näiltä uniltaan. Ensi käden tieto Venäjän tekemästä nykyvakoilusta ei luonnollisestikaan ole julkisessa jakelussa.

– Asioita pystyy kuitenkin päättelemään esimerkiksi Venäjän Helsingin suurlähetystön väkimäärän perusteella – kasvaako, vai väheneekö se, Luukkanen totesi.

Myös Venäjän harjoittama vakoilutoiminta Suomessa on muuttunut.

– Ennen kotiryssäjärjestelmän seurauksena tietoa tuli ovista ja ikkunoista.

Järjestelmän rappeuduttua Venäjä joutuu Luukkasen mukaan hankkimaan jopa "arveluttavista ja oudoistakin lähteistä".

Suomesta Venäjää kiinnostavat nykyään erityisesti EU:iin liittyvät asiat, teollisuusvakoilu ja siihen liittyvä kaikenlainen urkinta.
 
Tvälups kirjoitti:
...
Järjestelmän rappeuduttua Venäjä joutuu Luukkasen mukaan hankkimaan jopa "arveluttavista ja oudoistakin lähteistä".
...

Tuo tarkoittaa sitten :camo: MEITÄ :camo:
 
KorpiSISSI kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
...
Järjestelmän rappeuduttua Venäjä joutuu Luukkasen mukaan hankkimaan jopa "arveluttavista ja oudoistakin lähteistä".
...

Tuo tarkoittaa sitten :camo: MEITÄ :camo:

Nyt turpa umpeen tai ensi kuun palkkio jää saamatta.

BTW olitkos sinä informaatio- vai disinformaatio-projektissa?
 
Creidiki kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
...
Järjestelmän rappeuduttua Venäjä joutuu Luukkasen mukaan hankkimaan jopa "arveluttavista ja oudoistakin lähteistä".
...

Tuo tarkoittaa sitten :camo: MEITÄ :camo:

Nyt turpa umpeen tai ensi kuun palkkio jää saamatta.

BTW olitkos sinä informaatio- vai disinformaatio-projektissa?
misinformation... tiedon sisältöä hukkaavassa :a-cool:
ks. LINKKI

"Misinformation is false or inaccurate information that is spread unintentionally. It is distinguished from disinformation which is intended to mislead. When comparing misinformation to disinformation, Jurgen Habermas says that the motives play an active role in the effect the information has. Misinformation may have a less devastating effect in that readers can criticize what they have read and evaluate it as truth or fiction. Authors will also have to give reasoning for their beliefs and support their statements with facts.

In an age of technological advances, social networking sites are becoming more and more popular. These sites are an easy access point for misinformation. They provide users with the capabilities to spread information quickly to other users without confirmation of its truth. This also makes things more difficult when several other users can share or change data to accommodate their own thoughts. When researching these sources, it is important to learn the extent of which the misinformation will be disseminated, to what audience, and how quickly it will spread. These important clues can help websites know what plans of action need to be taken to avoid outbreaks.
"


Hmm---- Nyt kun hevosmiehet eivät enää isottele, voisi olla kysyntää "Koiramiehen Tietetotoimistolle" (lyh. KMTT)
Perustaisi vaikkapa oman blogin ja tuottaisi SISÄLTÖÄ tuolla periaatteella: LINKKI

Helppo muistaa kun unohtelee sopivissa kohdin
 
Ennen muinoin käytettiin sanomalehtiä (esim HS) pienten "uutisten" levitykseen, mutta nykyisin se on huomattavasti tehokkaampaa kun on kaiken maailman verkkolehtiä ja foorumeita, jonne voi oman "uutisensa" jättää ja jäädä seurailemaan kuinka vaikuttaa --- miten regoidaan ???

"Yleisen" mielipiteen muokkaus ja kansalaisten mielipiteiden kartoitus ovat näytelleet keskeisintä roolia tuolla em. saralla.

Hyvänä esimerkkinä on meidän suomalaisten USA-/Nato-kielteisyyden systemaattinen "rakentaminen" ja itse-kukin voi päätellä, kuinka ovat tässä "psykologisen sodankäynnin operaatiossaan" onnistuneet --- ajatelkaapa ihan ite omalta kohdaltanne?

Täällä hyvänä esimerkkinä on nimim. "Taitolajin" kirjoittelu (provosointi/mielipidemuokkaus?) mm. http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=2803
ja Nato -vs- Asevelvollisuus vedätykset :D

"asialleen omistautunut" on paras mielipidemuokkaaja ja myös paras provosoinnin kohde. Siksipä siinä syntyykin mielipidevaihtoa puolesta ja vastaan --- sitten jos mennään "harmaille alueille" ja kirjoittelu on enempi "kalastelua", ainakin minun suu menee epäilyksen varjossa suppuun, olkoonkin se vain omien mielipiteiden esille tuontia tai vilpitöntä toisten haastamista.
 
yle Uutiset Kotimaa 20.9.2013 klo 8:43
Dosentti: Neuvostoliittolainen kalamies olikin salamurhien järjestäjä
.

Kuulin tämän tiedon Vladimirovista suullisesti jo syksyllä 2000. Se oli luettavissa amerikkalaisista tiedusteluun liittyvistä julkisista painotuotteista. Kyllä suomalaisilla oli kaikki mahdollisuudet julkistaa tieto aikaisemminkin.

"Arveluttavina lähteinä" Luukkanen todennäköisesti pitää kohudesantin kaltaisia Suomen Antifasistisen Yhdistyksen tyyppejä. Hehän toimivat Suomi-asiantuntijoina ainakin Venäjän mediassa.
 
Back
Top