Laivue 2020 IT-ohjusjärjestelmä

Mikä IT-ohjusjärjestelmä valitaan Laivue 2020 -monitoimikorveteille?

  • Umkhonto

    Ääniä: 22 30.1%
  • CAMM

    Ääniä: 7 9.6%
  • ESSM

    Ääniä: 25 34.2%
  • Barak 8

    Ääniä: 5 6.8%
  • Aster 15

    Ääniä: 10 13.7%
  • Jokin muu, mikä?

    Ääniä: 4 5.5%

  • Äänestäjiä yhteensä
    73
Miten mä liityn koko aiheeseen?

Olen muistaakseni nähnyt teikäläisen valittamassa joskus offtopicista, joten kun homma alkoi livetä erikoisjoukkojen HALO-hypyiksi kymppikilsasta Ahvenanmaalle, arvasin jonkun huomauttavan asiasta ennen pitkää. Ja hyvähän se on, että aiheessa pysytään, ei sillä.
 
Itse asiassa Laivueen korvetteihin tulisi vaan sitkeästi mahduttaa se isompi 7m ohjusten Sylver-laukaisin, jotta Aster-30 (Mach 4.5, 120km) tai Aster-30 block 2 (Mach 7, 3000km) ABM mahtuisi korvettien IT-aseeksi. Ainoana Euroopassa se on pudottanut supersoonisen SSM risteilyohjuksen.

Se toisi todella tarpeellisen ballististen ja modernien risteilyohjusten torjuntakyvyn ja realistisella kantamalla, mikä olisi aivan ehdottoman tarpeellinen realistisia Ahvenanmaan vastaisia operaatioita vastaan puolustautumiselle taikka Helsingin suojelulle, koska Venäjän doktriini sellaisissa iskuissa helposti havaittuna jo tapahtuneiden Venäjän operaatioiden kehityssuunnat huomioiden tulee turvautumaan massiivisiin ohjusiskuihin. Ohjusten torjuntakyky on kaiken avain ja nuo äänestyksen vaihtoehdot siten liian kevyttä aseistusta (jopa CAMM) Suomen tarpeisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Lainataanpa tätä vielä kerran.

http://www.janes.com/article/66863/...will-include-torpedo-re-introduction-for-navy
According to Cdre Heinonen, the Hamina-class FACs and the four multipurpose offshore patrol vessels to be delivered under the SQ 2020 programme will carry the same lightweight torpedo and surface-to-air missile (SAM) systems. In terms of the missile fit, he added that an updated version of the Denel Umkhonto SAM is in the frame to meet the air-defence requirement.
 
Ei olisi mikään yllätys jos molemmille alusluokille tulisi Umkhontot. Valitettavaa se kylläkin olisi.

Niin olisi. Sekä laadullisesti että myös määrällisesti - jos nyt ajatellaan, että Umkhontoja tulee korveteille vain 16, kuten joistakin kuvista on kai tulkittu.

No, ehkä sitten 30-luvulla saadaan pari hyvin aseistettua it-fregattia? Toivossa on hyvä elää.
 
Niin olisi. Sekä laadullisesti että myös määrällisesti - jos nyt ajatellaan, että Umkhontoja tulee korveteille vain 16, kuten joistakin kuvista on kai tulkittu.

No, ehkä sitten 30-luvulla saadaan pari hyvin aseistettua it-fregattia? Toivossa on hyvä elää.

Tuon hintaluokan kalustossa kuin uudet korvetit soisi olevan sisäänrakennettua kasvuvaraa.

Ei luovuta toivosta mutta odotetaan Umkhonton julkistusta.

Laivue 2040 voikin sitten olla isompi joukko huomattavasti kevyempiä aluksia.
 
Tuon hintaluokan kalustossa kuin uudet korvetit soisi olevan sisäänrakennettua kasvuvaraa.

Ei luovuta toivosta mutta odotetaan Umkhonton julkistusta.

Laivue 2040 voikin sitten olla isompi joukko huomattavasti kevyempiä aluksia.

"Toivossa on hyvä elää", sanoi Lapamato.

Yksi laajennusvarahan voi olla siinäkin, että tyydytään nyt Umkhonto-kykyyn ja sitten MLU:n yhteydessä vaihdetaan laukaisimien tilalle länsimaiset VLS:t ja länsimainen it-ohjus. Pitkällä tähtäimellä aika lailla järjetöntä, mutta lyhyellä tähtäimellä tuo saattaa olla juuri sellainen siirto, jolla mahdollistetaan neljän uuden aluksen hankinta.

Mitä tarkoitat Laivue 2040:n huomattavasti kevyemmillä aluksilla? Kun alusten pieni koko selviytymisstrategiana alkaa olla vanheneva konsepti jo nyt, niin miten kevyemmät alukset sopisivat tähän yhtälöön 20 vuoden kuluttua? Varsinkaan nyt mahdollisesti heikoksi jäävän ilmatorjuntakyvyn parantaminen ei oikein onnistu hankkimalla jotakin selvästi kevyempiä, sanotaan 1000 tonnin, aluksia.
 
"Toivossa on hyvä elää", sanoi Lapamato.

Yksi laajennusvarahan voi olla siinäkin, että tyydytään nyt Umkhonto-kykyyn ja sitten MLU:n yhteydessä vaihdetaan laukaisimien tilalle länsimaiset VLS:t ja länsimainen it-ohjus. Pitkällä tähtäimellä aika lailla järjetöntä, mutta lyhyellä tähtäimellä tuo saattaa olla juuri sellainen siirto, jolla mahdollistetaan neljän uuden aluksen hankinta.

Mitä tarkoitat Laivue 2040:n huomattavasti kevyemmillä aluksilla? Kun alusten pieni koko selviytymisstrategiana alkaa olla vanheneva konsepti jo nyt, niin miten kevyemmät alukset sopisivat tähän yhtälöön 20 vuoden kuluttua? Varsinkaan nyt mahdollisesti heikoksi jäävän ilmatorjuntakyvyn parantaminen ei oikein onnistu hankkimalla jotakin selvästi kevyempiä, sanotaan 1000 tonnin, aluksia.

Seuraavaa alusluokkaa voisi ajatella tarvittavan esim. miinantorjuntaan robotein ja taktiseen miinoittamiseen sekä tiedusteluun/maalinosoitukseen. Ne kuljettaisivat myös erilaisia miehittämättömiä vehkeitä eri tehtäviin. Asejärjestelmiä niiden ei tarvitse laajassa mitassa kantaa vaan sensoreilla pärjätään pitkälle. Mikään Jehu ei tietenkään riitä mutta n. 200-300 tonnin alus voisi olla riittävä. Monitoimisia aluksia saaristo-olosuhteisiin muunnettavilla tilajärjestelyillä ja omasuoja-aseistuksella.

Korvettien korvaajat voivat aikanaan taas olla isompia paatteja. Muutama avomerikelpoinenkin alus pitää satamasta löytyä mutta kaikkien ei tarvitse sitä olla.
 
Seuraavaa alusluokkaa voisi ajatella tarvittavan esim. miinantorjuntaan robotein ja taktiseen miinoittamiseen sekä tiedusteluun/maalinosoitukseen. Ne kuljettaisivat myös erilaisia miehittämättömiä vehkeitä eri tehtäviin. Asejärjestelmiä niiden ei tarvitse laajassa mitassa kantaa vaan sensoreilla pärjätään pitkälle. Mikään Jehu ei tietenkään riitä mutta n. 200-300 tonnin alus voisi olla riittävä. Monitoimisia aluksia saaristo-olosuhteisiin muunnettavilla tilajärjestelyillä ja omasuoja-aseistuksella.

Korvettien korvaajat voivat aikanaan taas olla isompia paatteja. Muutama avomerikelpoinenkin alus pitää satamasta löytyä mutta kaikkien ei tarvitse sitä olla.

Miehittämättömätkin järjestelmät vaativat tilaa. 200-300 tonnia ei riitä pitkälle, tai sitten aluksia täytyy rakentaa suuri määrä.

Esimerkiksi Katanpää-luokan alusten uppouma on 680 tonnia ja nopeus 13 solmua. Vertailun vuoksi nykyisten Pansio-luokan miinalauttojen uppouma on 600 tonnia, kuljetuskyky 100 tonnia ja nopeus 11 solmua. Hamina-luokan ohjusveneiden uppouma taas on 250 tonnia ja nopeus 30+ solmua.

Lisäksi rungon nopeusvaatimukset ovat aika erilaiset eri tehtävissä, kuten yltä voi havaita. Alusten rakentaminen hitaiksi tarkoittaisi heikkoutta suoranaisissa taistelutehtävissä, ja alusten rakentaminen nopeiksi taas maksaa ekstraa.

LV2020 omaa uskoakseni riittävän hyvän kyvyn operoida saaristossa, jotta pienempiä aluksia ei varsinaisesti tarvita. Miinakansi puolestaan tarjoaa miehittämättömien järjestelmien käyttöön tarvittavat tilat. Tarvittaessa kaikista ahtaimpien väylien miinoittaminen voidaan hoitaa Jehuilla, helikoptereilla tai miehittämättömillä järjestelmillä.

Tässä tilanteessa näkisin, että muutama suurempi alus ottamaan päävastuu meriliikenteen suojaamisesta vapauttaisi muutaman MTA2020:n käytettäväksi miehittämättömien järjestelmien emoaluksena ja rannikon puolustuksessa. Isojen alueiden valvontaa voitaisiin kehittää panostamalla entisestään rannikolta ja ilmasta tapahtuvaan valvontaan.
 
Miehittämättömätkin järjestelmät vaativat tilaa. 200-300 tonnia ei riitä pitkälle, tai sitten aluksia täytyy rakentaa suuri määrä.

Esimerkiksi Katanpää-luokan alusten uppouma on 680 tonnia ja nopeus 13 solmua. Vertailun vuoksi nykyisten Pansio-luokan miinalauttojen uppouma on 600 tonnia, kuljetuskyky 100 tonnia ja nopeus 11 solmua. Hamina-luokan ohjusveneiden uppouma taas on 250 tonnia ja nopeus 30+ solmua.

Lisäksi rungon nopeusvaatimukset ovat aika erilaiset eri tehtävissä, kuten yltä voi havaita. Alusten rakentaminen hitaiksi tarkoittaisi heikkoutta suoranaisissa taistelutehtävissä, ja alusten rakentaminen nopeiksi taas maksaa ekstraa.

LV2020 omaa uskoakseni riittävän hyvän kyvyn operoida saaristossa, jotta pienempiä aluksia ei varsinaisesti tarvita. Miinakansi puolestaan tarjoaa miehittämättömien järjestelmien käyttöön tarvittavat tilat. Tarvittaessa kaikista ahtaimpien väylien miinoittaminen voidaan hoitaa Jehuilla, helikoptereilla tai miehittämättömillä järjestelmillä.

Tässä tilanteessa näkisin, että muutama suurempi alus ottamaan päävastuu meriliikenteen suojaamisesta vapauttaisi muutaman MTA2020:n käytettäväksi miehittämättömien järjestelmien emoaluksena ja rannikon puolustuksessa. Isojen alueiden valvontaa voitaisiin kehittää panostamalla entisestään rannikolta ja ilmasta tapahtuvaan valvontaan.

Minä taas oletin että on saatava jonkin verran määrää ettei Merivoimat kutistu olemattomiin. Jos ohjusveet ja miinantorjujat sekä miinalautat korvattaisiin parilla it-fregatilla kuten tuolla edellä esitit/arvelit niin meillä olisi käytännössä avomerilaivasto. Fregattien lisäksi ei taatusti saataisi mitään muuta. Tai sitten Pv:n rahoitus tulee nousemaan aivan eri tasolle kuin mitä se on nykyään.

Esim. 6kpl n. 50-metristä alusta toisi riittävästi kansitilaa miinoittamiseen ja etäkäytettävän miinantorjuntavälineistön kuljettamiseen. Niissä voisi olla säältä suojattu kansitila. Eräänlainen hiukan hidaskulkuisempi versio Flyveviskenistä.

Jehuun nähden tuollaisen aluksen kuljetuskyky olisi hyvinkin yli kymmenkertainen joten en sekoittaisi pienveneitä miinoituskeskusteluun kuin aivan spesiaalitapauksissa.
 
Minä taas oletin että on saatava jonkin verran määrää ettei Merivoimat kutistu olemattomiin. Jos ohjusveet ja miinantorjujat sekä miinalautat korvattaisiin parilla it-fregatilla kuten tuolla edellä esitit/arvelit niin meillä olisi käytännössä avomerilaivasto. Fregattien lisäksi ei taatusti saataisi mitään muuta. Tai sitten Pv:n rahoitus tulee nousemaan aivan eri tasolle kuin mitä se on nykyään.

Esim. 6kpl n. 50-metristä alusta toisi riittävästi kansitilaa miinoittamiseen ja etäkäytettävän miinantorjuntavälineistön kuljettamiseen. Niissä voisi olla säältä suojattu kansitila. Eräänlainen hiukan hidaskulkuisempi versio Flyveviskenistä.

Jehuun nähden tuollaisen aluksen kuljetuskyky olisi hyvinkin yli kymmenkertainen joten en sekoittaisi pienveneitä miinoituskeskusteluun kuin aivan spesiaalitapauksissa.

Ymmärrän huolesi runkojen (ja kapteenien vakanssien ;)) määrän alenemisesta. Toisaalta näkisin, että rajavartiolaitoksen kontribuutio sotilaalliseen maanpuolustukseen nousee tulevaisuudessa entistä suuremmaksi, kun alusten sensorivarustus parantunee ja koko kasvanee. Tällöin esimerkiksi miinantorjuntavälineistöä voidaan käyttää enenevässä määrin niiltä käsin.

IT-fregattien ajattelen noudattavan monitoimialuksen kaavaa, vähän tanskalaisten Absalonia mukaillen, vaikka ilmatorjunta tuleekin olemaan alusten keskeisin kyky. Näin ollen miinoituskapasiteetti todennäköisesti kasvaa, kun kolme miinalaivaa (Pohjanmaa, Hämeenmaa-luokka) ja kolme miinalauttaa korvautuvat neljällä monitoimialuksella (LV2020) ja kahdella fregatin kokoisella aluksella. Sellaisia spesiaalipaikkoja varmasti on, joita ei voida miinoittaa ajamalla väylää pitkin ko. kalustolla, mutta niitä poikkeuksia varten mainitsin Jehut ja miehittämättömät järjestelmät.

Joukkojenkuljetuskapasiteetin suhteen viittaan samaan kuin miinoituksessakin: kapasiteetti luultavasti kasvaa. Tässä suhteessa on tullut muutoinkin huomattavaa edistystä sitten 90-luvun, kun maavoimille on hankittu 20 keskiraskasta kuljetushelikopteria ja ilmavoimien Fokkerit ovat vaihtuneet raskaamman lastin kuljettamiseen kykeneviin Casoihin. Myös rannikkotykistöstä luopuminen vähentää kuljetustarpeita, ja Jehukin kykenee edeltäjiään raskaampien lastien kuljettamiseen rannikkojääkärien tueksi.

Tilannekuvan kannalta runkojen määrän alenemista voi pitää ongelmana äkkisilmäyksellä, mutta miinalautoilla ja miinantorjunta-aluksilla ei käsittääkseni ole varsinaisia tutkia tätä nykyä. Katanpäillä tosin on vedenalaista valvontakykyä, mutta vaikutuskyky onkin sitten syvyyspommien varassa. Kunnollista valvontakykyä on lähinnä Haminoissa, joita on ainoastaan neljä. Tilannekuvan luomista pystytään kehittämään pienemmälläkin alusmäärällä ja maalta käsin lisäämällä miehittämättömien järjestelmien käyttöä.

Miinantorjunta on itselleni varsin epäselvä alue - toimisivatko Katanpäät jollakin tavalla keskitetysti vai yleensä yksi alus kullakin suunnalla? Jos toiminta olisi keskittynyttä, en näkisi runkojen määrän laskua suurena ongelmana runkojen koon kasvaessa. Toisessa tapauksessa runkojen määrän aleneminen on toki pienoinen ongelma, mutta miinantorjunnassa lienee käyttöä muillekin kuin merivoimien omille aluksille miehittämättömien järjestelmien yleistyessä ja kehittyessä.


Eihän tuokaan ehdotuksesi toki olisi mahdoton. @StmSvejk on foorumilla harkinnut vastaavaa (jälkimmäisen lainauksen kakkosvaihtoehto). Haminan varustuksesta osa olisi varmaankin kierrätettävissä jälleen uudelle alusluokalle.

Kun MTA2020 -luokan suunnittelu on jo pitkälle, pohdiskellaanpa sitten millainen voisi olla seuraava MTA-luokka. Alustuksena, MTA2020 korvaa Raumat ja Hämeenmaat ja jo poistuneen Pohjanmaan. Ryhdytään pohtimaan millainen voisi olla MTA2035 tai järjestelmä joka korvaisi

- Pansio -luokan miinoitus- ja kuljetuskapasiteetin
- Hamina -luokan pinta- ja sutokyvyn
- Modulaarisesti MLU:n kautta Katainen -luokan raivauskyvyn noin 2040 alkaen

Lähtökohtana voisi olla 50-75% nykyisestä henkilöstötarpeesta.

Taustatietoa:

3x Pansio a 22 = 66 henkilöä
4x Hamina a 27 = 108 henkilöä
3x Katainen a 38 = 114 henkilöä

= 288 henkilöä

--

Näkisin itse kaksi vaihtoehtoa:

1.) Kaksi isompaa alusta jotka voivat toimia emäaluksina miehittämättömille aluksille ja joille voidaan unelmoida parempaa ilmatorjuntakykyä. Merivoimien toiveissa koska kv.

2.) 4-8 miinalautan tapaista jäänmurtokykyistä alusta jotka voivat kuljettaa, miinoittaa, toimia miehittämättömien raivaus / tiedustelu / sutoalusten emäaluksina. Näillä omasuojailmatorjuntakyky joka optimisesti voi olla laser-CIWS.
 
Ymmärrän huolesi runkojen (ja kapteenien vakanssien ;)) määrän alenemisesta. Toisaalta näkisin, että rajavartiolaitoksen kontribuutio sotilaalliseen maanpuolustukseen nousee tulevaisuudessa entistä suuremmaksi, kun alusten sensorivarustus parantunee ja koko kasvanee. Tällöin esimerkiksi miinantorjuntavälineistöä voidaan käyttää enenevässä määrin niiltä käsin.

IT-fregattien ajattelen noudattavan monitoimialuksen kaavaa, vähän tanskalaisten Absalonia mukaillen, vaikka ilmatorjunta tuleekin olemaan alusten keskeisin kyky. Näin ollen miinoituskapasiteetti todennäköisesti kasvaa, kun kolme miinalaivaa (Pohjanmaa, Hämeenmaa-luokka) ja kolme miinalauttaa korvautuvat neljällä monitoimialuksella (LV2020) ja kahdella fregatin kokoisella aluksella. Sellaisia spesiaalipaikkoja varmasti on, joita ei voida miinoittaa ajamalla väylää pitkin ko. kalustolla, mutta niitä poikkeuksia varten mainitsin Jehut ja miehittämättömät järjestelmät.

Joukkojenkuljetuskapasiteetin suhteen viittaan samaan kuin miinoituksessakin: kapasiteetti luultavasti kasvaa. Tässä suhteessa on tullut muutoinkin huomattavaa edistystä sitten 90-luvun, kun maavoimille on hankittu 20 keskiraskasta kuljetushelikopteria ja ilmavoimien Fokkerit ovat vaihtuneet raskaamman lastin kuljettamiseen kykeneviin Casoihin. Myös rannikkotykistöstä luopuminen vähentää kuljetustarpeita, ja Jehukin kykenee edeltäjiään raskaampien lastien kuljettamiseen rannikkojääkärien tueksi.

Tilannekuvan kannalta runkojen määrän alenemista voi pitää ongelmana äkkisilmäyksellä, mutta miinalautoilla ja miinantorjunta-aluksilla ei käsittääkseni ole varsinaisia tutkia tätä nykyä. Katanpäillä tosin on vedenalaista valvontakykyä, mutta vaikutuskyky onkin sitten syvyyspommien varassa. Kunnollista valvontakykyä on lähinnä Haminoissa, joita on ainoastaan neljä. Tilannekuvan luomista pystytään kehittämään pienemmälläkin alusmäärällä ja maalta käsin lisäämällä miehittämättömien järjestelmien käyttöä.

Miinantorjunta on itselleni varsin epäselvä alue - toimisivatko Katanpäät jollakin tavalla keskitetysti vai yleensä yksi alus kullakin suunnalla? Jos toiminta olisi keskittynyttä, en näkisi runkojen määrän laskua suurena ongelmana runkojen koon kasvaessa. Toisessa tapauksessa runkojen määrän aleneminen on toki pienoinen ongelma, mutta miinantorjunnassa lienee käyttöä muillekin kuin merivoimien omille aluksille miehittämättömien järjestelmien yleistyessä ja kehittyessä.


Eihän tuokaan ehdotuksesi toki olisi mahdoton. @StmSvejk on foorumilla harkinnut vastaavaa (jälkimmäisen lainauksen kakkosvaihtoehto). Haminan varustuksesta osa olisi varmaankin kierrätettävissä jälleen uudelle alusluokalle.

Kapteenin vakanssien määrän vaikutusta ei tosiaan pidä vähätellä :D

Joukkojen kuljetuksessa on tosiaan ollut se suuntaus että Pv:llä halutaan olevan nopeasti tarvittava kalusto tukevasti hallinnassaan jo rauhan aikana. Enää ei riitä että aletaan keräillä siviilistä kuljetusvälineitä kun sota pahimmillaan on jo käynnissä.

Olemme siis samaa mieltä siitä että monitoimisuus on päivän sana myös tulevaisuudessa. Aika näyttää miten pieneksi alusmäärä uskalletaan typistää ennen kuin siitä tulee ongelma. Nyt ollaan menossa kohti 13-14 aluksen laivastoa. Tuon supistaminen alle puoleen olisi varsin raju liike. Siinä sitä on upseereilla taas pähkittävää kunhan L2020 hiukan etenee ja katse suunnataan taas eteenpäin. Itse näen fregatti-kokoluokan alukset Suomelle mahdottomina koska ne imuroisivat kaikki resurssit niin hankinta- kuin käyttömenojenkin osalta.

Merivartijathan ovat hekin leikanneet runkojen määrää rajusti ja nyt ollaan neljässä ulkovartiolaivassa. Seuraavaksi mennään varmaan kolmeen alusten koon paisuessa mutta tuskin enää sen alemmas.
 

Tämä voi yhä edelleen olla toimittajan oman mielikuvituksen tai google translatettamisen tulosta. Vai onko joku löytänyt suomalaista lähdettä väitteelle?

Juttu on hyvin voinut lähteä elämään tästä Hesarin uutisesta:

http://webcache.googleusercontent.c...&client=firefox-b&hl=en&gl=fi&strip=1&vwsrc=0

Peruskorjattaviin ohjusveneisiin on tarkoitus asentaa sama meritorjuntaohjus kuin suunnitteilla oleviin neljään lähes satametriseen sotalaivaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Puolustusvoimat voi valita sellaista ohjusta, joka ei mahdu pieniin 50-metrisiin ohjusveneisiin.

”Hamina-luokka määrää ohjuksen, joka tulee Laivue 2020 -aluksille. Ohjuksista ovat tarjouspyynnöt ulkona. Vastaukset tulevat maaliskuun loppuun mennessä, jolloin päästään purkamaan kokonaisuutta”, Heinonen sanoo.

Ohjuksen pitää olla valittuna, ennen kuin pääsemme eteenpäin Hamina-luokan peruskorjauksessa. Tässä on monta päällekkäistä ja ristiin vaikuttavaa valintaa.”

E: Vilkaisin Janesin juttua... ilmeisesti ovat käyneet haastattelemassa suoraan. Mutta edelleen ihmettelen, jos Janes on ainoa, joka uutisoi asiasta.
 
Tämä voi yhä edelleen olla toimittajan oman mielikuvituksen tai google translatettamisen tulosta. Vai onko joku löytänyt suomalaista lähdettä väitteelle?

Juttu on hyvin voinut lähteä elämään tästä Hesarin uutisesta:

http://webcache.googleusercontent.c...&client=firefox-b&hl=en&gl=fi&strip=1&vwsrc=0

E: Vilkaisin Janesin juttua... ilmeisesti ovat käyneet haastattelemassa suoraan. Mutta edelleen ihmettelen, jos Janes on ainoa, joka uutisoi asiasta.

Tuossa on hyvinkin voinut mennä puurot ja vellit sekaisin kun pintatorjuntaohjus kuitenkin on molemmissa luokissa sama. Toisaalta pikkudetaljeja on muutenkin paljastettu yksittäin eri haastatteluissa joten voi tuo yhtä hyvin olla oikeinkin. Ja kun Umkhonto mainitaan nimeltä niin asia olisi käytännössä jo varmistunutkin. Muodollisuudet vain puuttuvat.
 
Tämä voi yhä edelleen olla toimittajan oman mielikuvituksen tai google translatettamisen tulosta. Vai onko joku löytänyt suomalaista lähdettä väitteelle?

Juttu on hyvin voinut lähteä elämään tästä Hesarin uutisesta:

http://webcache.googleusercontent.c...&client=firefox-b&hl=en&gl=fi&strip=1&vwsrc=0

E: Vilkaisin Janesin juttua... ilmeisesti ovat käyneet haastattelemassa suoraan. Mutta edelleen ihmettelen, jos Janes on ainoa, joka uutisoi asiasta.
Jos asia noin painaa mieltä, niin voi maanantaina soittaa PV:n logistiikkalaitokseen ja kysyä kommodorilta itseltään. Kerro että olet mp.netin asialla ja että tarttis tietää.

Lisätietoa: Puolustusvoimien logistiikkalaitos, kommodori Veli-Pekka Heinonen, puh 0299 800 (vaihde)
 
Jos asia noin painaa mieltä, niin voi maanantaina soittaa PV:n logistiikkalaitokseen ja kysyä kommodorilta itseltään. Kerro että olet mp.netin asialla ja että tarttis tietää.
Ja sitten kun sanotaan että Umkhonto sieltä tulee, niin haukkua se alimpaan helvettiin ja lopettaa puhelu kertomalla että panin muuten mutsias v*tun mul*ku:p
 
Merivartijathan ovat hekin leikanneet runkojen määrää rajusti ja nyt ollaan neljässä ulkovartiolaivassa. Seuraavaksi mennään varmaan kolmeen alusten koon paisuessa mutta tuskin enää sen alemmas.

Toisaalla heillä ehkä aktiivisten vartiolaivojen määrä ei ole paljonkaan pudonnut? Eihän 'raskaat rannikkokanootit' tehneet juuri muuta kuin lojuivat satamassa.
 
Toisaalla heillä ehkä aktiivisten vartiolaivojen määrä ei ole paljonkaan pudonnut? Eihän 'raskaat rannikkokanootit' tehneet juuri muuta kuin lojuivat satamassa.

Totta. Ja Merikarhun lähes jatkuva kruisailu Välimerellä taas viittaa henkilöstöpulaan. Alus voidaan lähettää maailmalle koska sitä ei pystytä kotona käyttämään? Suomenlahdella on käytännössä jo menty yhden ulkovartiolaivan malliin.
 
Tuossa on hyvinkin voinut mennä puurot ja vellit sekaisin kun pintatorjuntaohjus kuitenkin on molemmissa luokissa sama. Toisaalta pikkudetaljeja on muutenkin paljastettu yksittäin eri haastatteluissa joten voi tuo yhtä hyvin olla oikeinkin. Ja kun Umkhonto mainitaan nimeltä niin asia olisi käytännössä jo varmistunutkin. Muodollisuudet vain puuttuvat.

Tai sitten tämä on tapa kiristää parempia tarjouksia muilta. :D
 
Totta. Ja Merikarhun lähes jatkuva kruisailu Välimerellä taas viittaa henkilöstöpulaan. Alus voidaan lähettää maailmalle koska sitä ei pystytä kotona käyttämään? Suomenlahdella on käytännössä jo menty yhden ulkovartiolaivan malliin.

Kyllähän se Merikarhu tuossa näyttää ihan tehokkaasti merellä pyörivän, ettei suinkaan yhteen olla menty.
 
Back
Top