Lotta Svärd

pstsika

Haukka
Lottia oli yhtäaikaisesti parhaimmillaan samanaikaisesti 15 000 komennuksilla ns. kenttälottina ja Lotta-järjestöön kuuluneista yli 232 000 naisesta noin 40 000 lottaa osallistui sotien aikana Puolustusvoimien toimintaan iv/lääkintä/ym tehtävissä. Sotavuosina erotettiin tai ”kehoitettiin eroamaan” ulkomuistista sanottuna about 350 lottaa, oliskohan tarkka luku ollut 346. Erottaminen tuli kyseeseen vain pahimmissa järjestökuria rikkoneissa tapauksissa, kuten aviottoman lapsen odottaminen, juoppous tai sen aikaisella häveliäällä kielenkäytöllä muotoiltuna ”sopimaton käytös” eli irtosuhteet. Lottien järjestökuri ei kieltänyt seurustelua, kunhan se tapahtui ns. siveästi eli avioliittoaikeissa ja yhden miehen kanssa.

Verrokkina lottien tekemiin pääasiassa järjestökuria eikä sotaväen rikoslakia koskeviin rikkomuksiin vuosien 1939-1944 välillä tuomittiin kenttäoikeuksissa
- 30 000 karkaamis-, poissaolo- ja paikoilurikoksta
- Yli 4200 kuuliaisuusrikosta
- 3300 valtiorikosta
- Yli 15 000 juopumusrikosta
- Vajaa 7000 omaisuusrikosta
- Noin 2000 pahoinpitelyrikosta

Nämä tulivat siis kenttäarmeijan niskaan eli runsaalle 500 000 miehelle. Tilastollisesti kenttäoikeuksissa rangaistiin noin 12% kenttäarmeijasta ja vaikka pitääkin huomioida, että Lotta järjestössä tunnettiin järjestökurin rikkomisesta lievempiäkin rangaistuksia kuin erottaminen, niin yleisesti ottaen Lotta-järjestön moraalista ryhtiä voidaan pitää huomattavasti korkeampana kuin sotilaiden. Järjestön sisäinen kuri on ollut meidän näkökulmastamme äärimmäisen tiukka, sillä aikuinen 30 vuotias rintamalla palveleva lotta on voinut saada varoituksen esimerkiksi tupakoinnista!

Osa kenttälotistahan jouduttiin siirtämään pois komennuksilta em. syiden tai muun sopeutumattomuuden vuoksi, mutta erotettujen määrä ei ole päätähuimaava huomioiden sen, että kenttälottina palvelleet olivat pääasiassa nuoria naisia ja Fanni Luukkosen ikäiset tädit sitten lähinnä kutoivat villasukkia ja auttoivat kotirintamalla rintamamiesten pulaan joutuneita perheitä talousasioissa. Tuo 350 erotettua lottaa pitää siis laskea juuri tuosta 40 000 aikanaan komennuksilla olleista, jolloin voidaan todeta, että erottaminen tuli osaksi vajaalle prosentille kenttälottia, kun taas koko jäsenistön osalta katsottuna luku on noin promillen luokkaa…


@Mustaruuti @TomTom @Samses @setämies Ottakaas tästä uusi Lotta-ketju sotahistorian puolelle!
 
Avattu uusi ketju ja siirretty aloitusviesti tänne.
 
Kun sinua huvittaa entisten Lottien käyttäytyminen elokuvissa veteraani rintamaupseeri aviomiestensä rinnalla ja heidän kyvyttömyyttän ymmärtää tätä Mollen tehostamaa, Linnan fiktiivistä rauhaa edistävää Lotta hahmoa, jota tuunattuna edusti yksi Kotilainen.
Levottomat 4: Kotilaisen sotaretki :confused:

Tuntemattomassa sotilaassa on vääristelty lottajärjestön toimintatapoja, sillä yksikään kenttälotta ei ollut komennuksella ilman järjestön valvontaa ja kaitsemista. Lotat olivat toki sotaväen rikoslain alaisia komennusasioiden suhteen, mutta tuota "moraalista ryhtiä" valvottiin mm. lottavanhimpien toimesta ja tälläisiä ”lottakotilaisia” ei vaan ole voinut olla sillä tavoin, kuin Tuntematon antaa ymmärtää. Tottakai lotissakin oli korpisoturin kyrvän perässä olleita naisia, mutta lukemani perusteella pidän mahdottomana, että joku lotta olisi ilman järjestön valvontaa palvellut 3½ vuotta jv-pataljoonassa nussien kaikkea ympärillä olevaa ilman, että siihen ei olisi joko sotilasesimies tai lottaesimies puuttunut

1940-luvulla on oikeasti eletty aika tynnyrissä joidenkin asioiden, ja varsinkin seksuaali- ja intiimiasioiden osalta, sillä nuorilla kenttälotilla oli aikalaistodistusten mukaan kotona olleen erittäin häveliään opetuksen takia ongelmia ihan henkilökohtaisessa hygieniassaankin! Suomennettuna siis ei ymmärretty pestä pillua kenttäoloissa, vaikka toki pitää ymmärtää sodan olosuhteet ja se, että usein mahdollisuutta ei ollut kuin kasvojen pesuun. Sota-aikaan ja sitä ennen tytöt eivät aloittaneet seksielämäänsä 15-16 vuotiaina, saati nuorempina ja todella monella se ensimmäinen (ja usein ainoa) yhdyntäkumppani on ollut aviomies. Parikymppiset lottatytöt ovat seksin osalta olleet kutakuinkin samassa tilanteessa kuin max. 13- vuotiaat tänäpäivänä.
 
Hyvä (ja hieman yllättävä) avaus pstsialta!

Missä tehtävissä ja laatikoissa lotat palvelivat pataljoonatasolla?

90-luvun alussa käyty keskustelu naisten asepalveluksesta tuntuu osittain hieman oudolta, kun ajattelee, että suurimman osan itsenäisyyden aikaa naisilla oli SA-organisaatioissa tehtäviä yhtymä- ja joukkoyksikkötasolla. Ainakin 50-luvun prikaatiorganisaatiossa oli kymmeniä naisia.
 
Hyvä (ja hieman yllättävä) avaus pstsialta!

Mitä yllättävää?

Missä tehtävissä ja laatikoissa lotat palvelivat pataljoonatasolla?

Eipä todellisuudessa oikein missään, korkeintaan esikunnan muonitustehtävissä tai mahdollisesti kirjurin tehtävissä ja silloinkin esikunnassa. Oikeastaan lottia alkoi olla vasta rykmenttitasolta (esikunnan keittäjiä/kirjureita) ja siitä ylöspäin ja merkittävimmät määrät olivatkin sitten divisioona ja armeijakuntatasolla (kenttäsairaaalat, kaatuneiden evakuoimiskeskukset, esikunnat, eläinlääkintä).

90-luvun alussa käyty keskustelu naisten asepalveluksesta tuntuu osittain hieman oudolta, kun ajattelee, että suurimman osan itsenäisyyden aikaa naisilla oli SA-organisaatioissa tehtäviä yhtymä- ja joukkoyksikkötasolla. Ainakin 50-luvun prikaatiorganisaatiossa oli kymmeniä naisia.

Kenttälottien toiminta vapautti noin divisioonan verran miehiä muihin tehtäviin ja kenttälottien siivellä jokainen Lotta Svärdiin kuulunut pääsi nauttimaan lottahonorista. Ei se kotirintamalotta, joka ei ollut komennuksella, eronnut käytännössä juuri työvelvollisesta paitsi kenties tunnollisuutensa ja motivaationsa tähden. Lotta järjestöllä olikin ihan helvetillinen kiista aikanaan siitä tuleeko kotirintamalla olevaa ei-komennuksella olevaa lottaa kohdella samoin ehdoin kuin työvelvollista naista ja järjestö olisi halunnutkin erikoisoikeuksia vain jäsenyyden takia!
 
Ja toki on muistettava, että lottien lisäksi sotaväen joukossa touhusi myös muita naisia, kuten vaikkapa sotilaskotisisaria, työvelvollisia sekä sairaanhoitajia. Viimeksimainituthan tekivät sairaaloissa sen varsinaista ammattitaitoa vaativan hoitotyön, kun taas lääkintälotat toimivat lähinnä avustavissa tehtävissä.
 
Tuntemattomassa sotilaassa on vääristelty lottajärjestön toimintatapoja, sillä yksikään kenttälotta ei ollut komennuksella ilman järjestön valvontaa ja kaitsemista.

Niin, jokuhan (@Vonka ?) tiesi kertoa tuolla Tuntematon-ketjussa että Linna oli itsekin jossain kirjeissään ilmoittanut että tarkoituksena on murskata "runebergilaiset käsitykset" monestakin asiasta, vaikka siinä joutuisi käytännössä valehtelemaankin. Melko räyhähenkinen lähtökohta, jos totuus ei puhu puolestaan...
 
Isän vanhemmat kohtasivat rintamalla. Isoisä oli kapteeni ja isoäiti esikuntalottana. Seikkaperäisesti kuultu tarinat sieltä. Voihan toki olla, että lapsenlapselta on mehukkaat kohdat jätetty pois. Mutta aika viatonta kahvihuonerupattelua, hiihtolenkkejä ja kalastamista se taisi olla.
 
Mitä yllättävää?



Eipä todellisuudessa oikein missään, korkeintaan esikunnan muonitustehtävissä tai mahdollisesti kirjurin tehtävissä ja silloinkin esikunnassa. Oikeastaan lottia alkoi olla vasta rykmenttitasolta (esikunnan keittäjiä/kirjureita) ja siitä ylöspäin ja merkittävimmät määrät olivatkin sitten divisioona ja armeijakuntatasolla (kenttäsairaaalat, kaatuneiden evakuoimiskeskukset, esikunnat, eläinlääkintä).

Aika yleinen pataljoonatason sijoitus lotalle on ollut viestipataljoonassa puhelinkeskuksen välittäjänä. Viestilottia oli jossain vaiheessa viiden kokonaisen viestipataljoonan verran, mukana myös radiosähköttäjiä ja kaukokirjoittimen käyttäjiä puhelinkeskusten lisäksi. Jalkaväkirykmenttien viestkeskuksissa on ollut lottia, tämä on ollut niiden muonituslottien jälkeen ehkä näkyvin - tai kuuluvin - tehtävä tavallisen rivimiehen näkökulmasta.
 
Isän vanhemmat kohtasivat rintamalla. Isoisä oli kapteeni ja isoäiti esikuntalottana. Seikkaperäisesti kuultu tarinat sieltä. Voihan toki olla, että lapsenlapselta on mehukkaat kohdat jätetty pois. Mutta aika viatonta kahvihuonerupattelua, hiihtolenkkejä ja kalastamista se taisi olla.

Jep, toisaalta kun on tositarkoituksella liikkeellä niin en näe mitään pahaa tai huonoa siinä, että siirrytään sopivassa vaiheessa niihin mehukkaampiin kohtiin, mitä ei tietty ehkä raportoida aivan piirun tarkkuudella. Tätä tuskin Lottien tiukat säännöstötkään kielsivät, kunhan nyt piti yksityisasian yksityisasiana sopivilta osin. En keskimäärin ennusta parisuhteelle kovin pitkää elinikää jos ei jossain vaiheessa ne suuret tunteet pääse valloilleen :D

Edit: Ja näin on käynytkin, siitä mutkan kautta meillä on nyt +1 noheva mode saitilla... :rolleyes:
 
Jep, toisaalta kun on tositarkoituksella liikkeellä niin en näe mitään pahaa tai huonoa siinä, että siirrytään sopivassa vaiheessa niihin mehukkaampiin kohtiin, mitä ei tietty ehkä raportoida aivan piirun tarkkuudella. Tätä tuskin Lottien tiukat säännöstötkään kielsivät, kunhan nyt piti yksityisasian yksityisasiana sopivilta osin. En keskimäärin ennusta parisuhteelle kovin pitkää elinikää jos ei jossain vaiheessa ne suuret tunteet pääse valloilleen :D

Edit: Ja näin on käynytkin, siitä mutkan kautta meillä on nyt +1 noheva mode saitilla... :rolleyes:

Kyllä siellä tunteita oli. Isoäiti kertoi mm miten hän tuli kerran esikuntaan / toimistolle ja siellä oli vähän hiljainen tunnelma. Istui omalle paikalleen ja toinen toimistolotta tuli hiljaa supattamaan viereen, "Oletteko te riidelleet, kun Kapteeni oli aamulla niin kovin pahalla tuulella".

Isoäiti oli tainnut edellisenä iltana ilmoittaa, ettei halua / katso sopivaksi olla yhdessä tavalla, joka katsottaisiin seurusteluksi. :) No, tarina kyllä toki sitten eteni...

Esikoinen muistaakseni syntyi -46.
 

Natsijohtaja Himmler kutsui kymmeniä lottia matkoille, joista on tähän saakka tiedetty vähän – Jenna Saarenketo pääsi jäljille arkistolöytöjen perusteella​

Lotta Svärd -järjestön jäseniä osallistui 1943-44 virkistys- ja palkitsemismatkoille Saksaan. Lottia tutkinut Maritta Pohls pitää Jenna Saarenkedon pro gradussaan esiin nostamia matkoja sota-ajan ajankuvana.


Saarenketo arvelee, että naisjärjestön virkistysmatkoilla Saksa halusi kannustaa saksalaisnaisia mukaan sotatehtäviin esittelemällä, miten aktiivisesti vapaaehtoiset naiset Suomessa isänmaalliseen työhön osallistuivat.

Saksan kansan on, kaikki sen arvot huomioiden, loppujen lopuksi onnistuttava perustamaan suomalaisten Lottien kaltainen järjestö.

Heinrich Himmlerin puheesta 4.10.1943 (Suom. Jenna Saarenketo ja Marja Jalava, Saarenkedon pro gradu -työ)
 
Back
Top