Moraalipaniikit ja vallankäyttö

Minuteman

Eversti
Moraalipaniikit ovat mielenkiintoinen aihe kun ryhtyy pohdiskelemaan kuinka paljon niitä käytetään tietoisesti vallankäytön välineinä ja massojen manipulointiin haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Nykyisen informaatiotulvan aikaan moraalipaniikin lietsominen lienee helpompaa kuin koskaan, ihmisillä ei ole enää kerta kaikkiaan kapasiteettia pohdiskella median tarjoilemien valmiiksi pureskeltujen mielikuvien ja tunteiden alkuperää ja paikkansapitävyyttä. Mediassa uhkaaviksi kuvatut asiat koetaan uhkaavina ja kun mieli on saatu taistele tai pakene vaihteelle looginen ajattelu korvaantuu reflekseillä. Epävarmoissa olosuhteissa ihmiset ovat taipuvaisia korvaamaan älynsä laumakäyttätymisellä joten eipä taida olla täysin katteeton kuvitelma että epävarmuutta ja pelkoa lietsotaan täysin tarkoituksella.

Wikipedian mukaan moraalipaniikki on yhteisössä syntyvä tunne siitä että jokin asia tai ilmiö uhkaa sosiaalista järjestystä.

Moraalipaniikin lietsonnan kaava on yksinkertainen: Kerrotaan yhteisölle että sitä uhkaa jokin joka yleensä on jonkin ihmisryhmän toiminta, joko todellinen tai kuviteltu. Seuraavaksi tämä ihmisryhmä leimataan yhteisön vihollisiksi ja heidän ihmisyytensä kiistetään, heidät rajataan yhteisön ulkopuolelle "niiksi muiksi" joiden kohtelua eivät rajoita yhteisön normaalit sopivaisuussäännöt ja käyttäytymisnormit. Luodaan konsensus siitä että uhka on todellinen - tässä vaiheessa perustelujen kyseleminen tai uhan todenperäisyyden kyseenalaistaminen on myöhäistä. Seuraavaksi uhkaa paisutellaan ja sen vakavuus uskotellaan täysin irrationaaliseksi koska näin voidaan perustella muutoin täysin kohtuuton ja usein mielivaltainen vallankäyttö. Nämä vaiheet pyritään viemään läpi niin nopeasti ettei suurella yleisöllä ole aikaa reagoida muuten kuin moraalipaniikin lietsojan haluamalla tavalla. Jälkeenpäin sitten ihmetellään mikä hulluus meihin oikein tässäkin iski?

Nykyaikaiseen moraalipaniikin lietsontaan liittyy yleensä aiheen käsittely näennäisesti asiallisessa julkisessa keskustelussa mutta ei ole vaikea nähdä että yleensä "keskustelu" tarkoittaa sitä että ainoastaan oikeaoppiset pääsevät ääneen ja kriittiset, moraalipaniikin kyseenalaistavat äänet vaijennetaan. Varsinkaan "kansanvihollisten" argumentteja ei haluta kuulla koska heidän mielipiteensähän ovat vääriä joten niistä ei tarvitse välittää. Asioita ei haluta tutkia ja selvittä vaikka turhan usein moraalipaniikin taustalla on vain yhden tai muutaman kellokkaan asenne, ennakkoluulo tai silkka vallanhimo. Moraalipaniikin kohteeksi joutunutta asiaa ei ymmärretä (tyhmyys) tai haluta ymmärtää (valehtelu) ja usein asiasta saadaan virvottua arvovaltakysymys jossa ylipullistuneet egot saavat ihmiset käyttäytymään lapsellisesti ja typerästi.

Viimeisin tökerö moraalipaniikki joka näyttää onneksi kuivuvan itsekseen kokoon liittyy väitetrysti rasistisiin katupartioihin joihin on saatu jopa ministeritasolta hätäpaska-tyyppisiä primitiivireaktioita, kommentteja lauotaan tunnepohjalta ja tuohtumus, tiedostaminen, sosiaalisen pätemisen tarve ja oikeassaolemien pakko ovat käsin kosketeltavia. En ota kantaa näiden partiopoikien puolesta tai heitä vastaan mutta pidän epäilttävänä sitä millaisella varmuudella näiden ihmisten motiivit ja tavoitteet "tiedetään" ilman että kohun kohteilta itseltään kysytään yhtään mitään.

Moraalipaniikkeihin liittyen on mielenkiintosta seurata reviiritaistelua julkisen keskustelun sävyn ja kielen määrittelystä ja siitä kenellä on oikeus muokata käsitteitä. Sanojen merkityksen muuttaminen ja sallittujen kiertoilmaisujen määrittely on vallankäyttöä jossa niinsanottu tiedostava vasemmisto on saanut öyhöttää rajoituksetta vuosikymmenet ja se tuntuu puolustavan reviiriään raivokkaasti.
 
Tarkoitatko sellaista ilmapiiriä, jossa esim. uinninvalvoja voi kääntää selkänsä kun hänelle kerrotaan uhkaavasta tilanteesta uimahallissa?
 
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016020121049593_uu.shtml
No niin, moraalista kysymys?
Jokatapauksessa vaikeana pidetyn Kvanttifysiikan osaaja on noussut puhujapöntöön!
Moraalisesti arveluttavan tilanteen purkua, onko poliitikkojen lähisuku ja avustajat tärkeämpiä rahansaajia, kuin suomalainen tutkinta... Tähän lähipiiriin ja hyviin veljiin artikkeli ei suoraan ota kantaa, mutta kuitenkin hiukan asia niitä liipaisee :)

Missä on nyt ne päätoimittajat, jotka kurkku suorana huusivat arvoja vaalein alla? Missä ovat ne tuhannet lupaukset, jotka nykyisen hallituksen kärkipoliitikot antoivat äänestäjille vaalien alla.
http://nyt.fi/a1305959039814
Onko nyt kysymys etiikasta, vai tulikohan sittenkin etikkaa??? :)
Katsokaa lappua pitelevien miesten kasvoja, kuinka avoimesti ja rehellisesti voi mies valehdella yli 5 miljoonalle ihmiselle :)
Tosin eras mies näyttää ulkoistaneen jo lapunkin kantamisen ja kuvan ilmeestä päätellen se on jeeeeees... :D
 
Back
Top