Tvälups
Ylipäällikkö
[attachment=738]
Näin nuoret syrjäytyvät eri puolilla Suomea
Yle Uutiset: 27.4.2102
Alueelliset erot nuorten syrjäytymisessä eivät noudattele mitään selkeää kaavaa ja niitä on vaikea selittää. Pohjanmaan maakunnissa syrjäytyminen on muuta maata vähäisempää.
Oheinen kartta kertoo, kuinka suuri osa 15-29-vuotiaista nuorista oli syrjäytyneenä vuoden 2010 lopussa eri puolilla maata. Toisin sanoen mitä pienempi prosenttiluku, sen parempi tilanne.
Koska maahamuuttajataustaisten nuorten syrjäytyminen on merkittävästi yleisempää kuin kantaväestön, syrjäytymisluvut on ilmoitettu erikseen kantaväestölle (suomen- tai ruotsinkieliset) ja vieraskielisille.
Luvut on laskenut Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä, jonka tekemiin tutkimuksiin ja määritelmiin pitkälti perustuu viime aikoina virinnyt voimakas keskustelu nuorten syrjäytymisestä.
Myrskylä itse ei osaa selittää, mistä erot eri puolilla maata johtuvat. Erot eivät noudata mitään selkeää kaavaa, mutta Pohjanmaan maakunnat erottuvat edukseen. Vaikein tilanne näyttäisi olevan Uudenmaan ympärysmaakunnissa, kuten Päijät-Hämeessä.
Syrjäytymistä voidaan määritellä monella eri mittarilla, mutta Myrskylän yleisesti käytetyn määritelmän mukaan syrjäytynyt nuori on sellainen 15-29-vuotias, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, joka ei opiskele ja joka ei myöskään ole töissä. Aineistosta on poistettu alle 7-vuotiaiden lasten äidit. Tilastossa näkyvät kaikki, joilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa.
Valtakunnallisesti kantaväestöön kuuluvista nuorista on syrjäytyneenä keskimäärin 3,7 prosenttia, vieraskielisistä 20 prosenttia.
Näin nuoret syrjäytyvät eri puolilla Suomea
Yle Uutiset: 27.4.2102
Alueelliset erot nuorten syrjäytymisessä eivät noudattele mitään selkeää kaavaa ja niitä on vaikea selittää. Pohjanmaan maakunnissa syrjäytyminen on muuta maata vähäisempää.
Oheinen kartta kertoo, kuinka suuri osa 15-29-vuotiaista nuorista oli syrjäytyneenä vuoden 2010 lopussa eri puolilla maata. Toisin sanoen mitä pienempi prosenttiluku, sen parempi tilanne.
Koska maahamuuttajataustaisten nuorten syrjäytyminen on merkittävästi yleisempää kuin kantaväestön, syrjäytymisluvut on ilmoitettu erikseen kantaväestölle (suomen- tai ruotsinkieliset) ja vieraskielisille.
Luvut on laskenut Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä, jonka tekemiin tutkimuksiin ja määritelmiin pitkälti perustuu viime aikoina virinnyt voimakas keskustelu nuorten syrjäytymisestä.
Myrskylä itse ei osaa selittää, mistä erot eri puolilla maata johtuvat. Erot eivät noudata mitään selkeää kaavaa, mutta Pohjanmaan maakunnat erottuvat edukseen. Vaikein tilanne näyttäisi olevan Uudenmaan ympärysmaakunnissa, kuten Päijät-Hämeessä.
Syrjäytymistä voidaan määritellä monella eri mittarilla, mutta Myrskylän yleisesti käytetyn määritelmän mukaan syrjäytynyt nuori on sellainen 15-29-vuotias, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, joka ei opiskele ja joka ei myöskään ole töissä. Aineistosta on poistettu alle 7-vuotiaiden lasten äidit. Tilastossa näkyvät kaikki, joilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa.
Valtakunnallisesti kantaväestöön kuuluvista nuorista on syrjäytyneenä keskimäärin 3,7 prosenttia, vieraskielisistä 20 prosenttia.
