Niinistö toivoi tukea Suomen jäsenyydelle turvallisuusneuvostossa

[Tvälups]

Niinistö toivoi tukea Suomen jäsenyydelle turvallisuusneuvostossa
Kotimaa ILPO KIURU 01.03.2012 14:42

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoo laajaa kansainvälistä tukea Suomen jäsenyydelle YK:n turvallisuusneuvostossa.

Niinistö esitti toiveensa tuesta puhuessaan ensimmäistä kertaa tasavallan presidenttin Suomeen akkreditoiduille kansainvälisille diplomaateille.

Hän otti puheessaan esiin niin kansainvälisen talouden myllerryksen kuin globaalin turvallisuudenkin.

- Turvallisuustilanne on ollut parrasvaloissa johtuen pitkäaikaisista ja ratkaisemattomista konflikteista sekä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tapahtumista. Tämän lisäksi kansainvälisen kehityksen ja laajan turvallisuuden varmistaminen edellyttää määrätietoisuutta ilmastonmuutoksen ja äärimmäisen köyhyyden vastaisen taistelun kaltaisiin yhteisiin haasteisiin vastaamisessa, hän sanoi.

Toivoessaan tukea Suomen jäsenyydelle YK:n turvallisuusneuvostossa Niinistö mainitsi Suomen jatkavan EU:n jäsenmaana "aktiivista rooliaan monenvälisessä yhteistyössä" ja olevan "vahvasti sitoutunut edistämään maailmanlaajuista rauhaa ja turvallisuutta".

Suomi tavoittelee YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen asemaa vuosiksi 2013-2014.

 

[jokiranta]

Niinistön puheet ovat ajankohtaan sopivia - kuin Tuomioja olisi kirjoittanut. Varmaankaan moni ei aatteellsiesti vastusta Suomen jäsenyyttä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa. Kyse on vain siitä, miten paljon sen hankkiminen maksaa.

Aikoinaan YK-operaatiokorostus tuli siitä, että Erkki Tuomioja huomasi Suomen operaatioiden olevan jo suurelta osalta NATO-johtoisia, NATO:n peruskirjan ulkopuolella tapahtuvia operaatioita, jolloin alkoi pieni toivo suorien YK-operaatioiden aikaansaamislle.

Suomen noin 130 000 000 euron kriisinhallintarahoista käytettiin EUBG:n päivystysaikoina ja sitä ennen jopa neljösosa EUBG:hen, jonka tarkoituksena oli ujuttautua NRF:ään sekä saada sertifiointi. Mielenkiintoista asiassa oli se, että vaikka EUBG:ä ei koskaan käytetty varojen myöntämisperusteeseen, kriisinhallintaan, niin silti tuosta rahasta meni myös ulkoasiainministeriön puolikas sotilasopetukseen, työhön, jolla ei ollutkaan tarkoitusta.

Puolustusministeriön budjettimomentilla on myös abstrakteja menoja, jotka eivät liity mihinkään budjettikirjassa vielä mainittuun, vaan näkyihin, visioihin.

No voitaneen sanoa, että Libyan rauhanturvaamisprosessi on YK-henkinen operaatio, kun taas vapaaehtoisten koalitioissa rauhaanpakottaminen olisi pikemminkin NATO-operaatio.

Kun Suomessa on 30 000 syrjäytynyttä nuorta niin meidän kaikkien on kyllä syytä olla iloisia, jos Suomen merivoimien Atalanta ja myös rauhanturvaoperaatiot ovat auttaneet löytämään työpaikan eläkeikäiselle vanhalle naiselle, jonka työllistämisennuste normaalityömarkkinoilla olisi heikko.

Suomen panostuksin ei saada maailmaa valitettavaksi kovinkaan rauhalliseksi, ei edes Lähi-idässä, jossa rauhattomuus on ollut elämäntapa ja maailmankatsomus jo Vanhan testamentin ajoilta. Toisaalta edes Kreikan uhrautuvaisuus ei riitä saamaan Kyprosta vapaaksi edes Lissabonin sopimuksen hengessä.

Ne, joiden mielestä Ruotsi on siviilipalvelus- ja totaalikieltäytyjävlatio, voisivat miettiä, miten paljon Israel ja Kreikka ovat joutuneet maksamaan omasta ja Kreikka vielä Kyproksenkin turvallisuudesta.

Olemme 1.12.2009 alkaen olleet, emme vain kanssasotijoita, vaan liittolaisia kyproslaiten ja kreikkalaisten kanssa Lissabonin sopimuksella. Käytännössä se tarkoittaisi Kyproksen sotaa länsieurooppalaisella ja venäläisellä kalustolla Turkin yhdysvaltalaista vastaan.

 

[Morgenstern]

Pidän kummallisena sitä, että "Turvallisuusneuvostoon" päätösvallattomana liittyminen on jostain syystä niin tärkeää, että se maksetaan Merirosvojenlihotusoperaatiolla, polkumiinojenpoistolla, ja ilmeisesti kuorma-ammuskiellollakin. Mitä näin arvokasta Suomi, noin valtiona eikä yksittäisten poliitikkojen uraputkina, hyötyy neuvoston kuunteluoppilaspaikastaan? Ei jummarra.

 

[jokiranta]

Turvallisuusneuvostoon kuuluminne on keino pitää Suomen "diplomatian otsikoissa". Diplomatia on myös itsensä esillä pitämistä samalla tavalla kuin kansanedustajat pitävät itseään esillä toilailemalla, facebookkaamalla jne.

Ilmeisesti Suomen tulee olla esillä, jotta se ei katoaisi tautakohinaan. On kuitenkin julkisten varojen käytön valvontaa, missä määrin ollaan vapaaehtoisten koalitiossa ISAF:ssa ja missä määrin palataan YK-linjalle Libanonissa.

Voisi kuitenkin sanoa, että tuo EUBG ei ole vuosien aikana kovinkaan paljoa auttanut kriisinhallintaan, vaikka noin 130 000 000 euron kriisinhallintarahoista puolet tulee ulkoasiainministeriöltä ja puolet puolustusministeriöltä. Suomen päivystysvuorolla kriisinhallintavaroista noin neljäsosa tai kolmasosa on ennen päivystysvuoroa ja sen aikama mennyt myös ulkoasiainministeriön osalta sotilaskoulutukseen EUBG:ssä, ei kriisinhallintaan.

EUBG:n ainoa tarkoitus oli löytää jokin keino hakeutua NRF:ään. NRF puolestaan oli tarpeen sille, jotta joukot saadaan NATO-sertifiouduksi. Oppiminen on iloinen asia, mutta joskus voisi tietenkin kysyä sotilasopetuksen hintaa ja toisaalta myös sen kohdentumista.

Libanonin operaatiot, joissa on vartiointia ja miinanraivausta eivät maksa läheskään niin paljoa kuin rauhaanpakottaminen tai sotiminen, joten ilmeisesti keskimäärin nuo YK-operaatiot ovat halpa tapa näkyä maailmalla.

 

[Tvälups]

Ahtisaari: YK:n turvaneuvosto tarvitsee Suomea
hs 22.6.2012 6:13 | 0 |

Presidentti Martti Ahtisaari täyttää lauantaina 75 vuotta. Hän on kampanjoinut ahkerasti Suomen YK:n turvallisuusneuvostojäsenyyden puolesta.

YK:lle ja turvallisuusneuvostolle olisi eduksi, että Suomesta tulisi neuvoston jäsen, presidentti Martti Ahtisaari arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa perjantaina.

"Suomi on järkevä sillanrakentaja, joita siellä aina tarvitaan", Ahtisaari sanoo ja ottaa tuoreen esimerkin tilanteesta, jossa sovinnontekijää olisi tarvittu. Kesti kuukausia ennen kuin turvallisuusneuvosto pystyi ottamaan kantaa Syyrian kansanmurhaan, koska pysyvät jäsenmaat olivat eri mieltä.

Ahtisaari osallistuu ahkerasti kampanjaan, jota käydään, jotta Suomi pääsisi turvallisuusneuvoston jäseneksi vuosille 2013–2014. Edellisen kerran Suomi oli turvallisuusneuvoston jäsen vuosina 1989–1990.

Suomi kilpailee Luxemburgin ja Australian kanssa neuvoston kahdesta vaihtuvan jäsenen paikasta. Äänestyksestä on tulossa tiukka, sillä myös kilpakumppanit ovat tosissaan liikkeellä.

Presidentti Ahtisaarta pidetään hyvänä puolestapuhujana Suomen jäsenyyskampanjassa, sillä hän tuntee perin juurin maailmanjärjestön ja hänet tunnetaan YK:ssa.

"Minulla on yhä toinen jalka siellä", hän sanoo.

Lokakuun alkupuolella Ahtisaari asettuu kymmeneksi päiväksi New Yorkiin. Hän tapaa kymmeniä jäsenmaiden edustajia juuri ennen YK:n yleiskokouksen ratkaisevaa äänestystä.

Ahtisaari täyttää 75 vuotta huomenna lauantaina. HS:n haastattelussa hän kertoo nykyisistä tehtävistään ja myös elämäntyylistään.

"Minä elän elämäni parasta aikaa. Olen paremmassa kunnossa kuin kaksikymmentä vuotta sitten", hän sanoo

 

[Tvälups]

Suomen jäsenyys turvallisuusneuvostossa?

yle Politiikka 19.9.2012 klo 21:26
Tuomioja: Jäsenyys turvaneuvostossa lisäisi painetta osallistua operaatioihin

YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyys lisäisi painetta kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisesta, arvioi ulkoministeri Erkki Tuomioja illan A-studiossa.

- Kyllähän se tietysti lisää siihen kohdistuvia odotuksia ja paineita, että jos olemme hyväksymässä jotain kriisinhallintaoperaatiota, ja jos sen jälkeen kysytään että olemmeko me valmiit tulemaan mukaan. Pitää olla aika vahvat perusteet, jos emme sitten osallistuisi, arvioi ulkoministeri Erkki Tuomioja A-studion haastattelussa.

Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013 - 2014.

Suomi on ollut mukana kahdesti aiemmin, vuosina 1969 - 1970 ja 1989 - 1990. Noista ajoista maailma on muuttunut.

- Me emme enää ole kaksinapaisessa maailmassa. Me olemme sellaisessa maailmassa, jossa entistä enemmän keskinäinen riippuvuus määrittelee kysymykset ja sen, että vain yhdessä toimien löydetään mihinkään haasteisiin ratkaisuja. Ja sen vuoksi Suomenkin asema on toisenlainen me emme enää ole niin sanotusti puolueeton maa, eikä sillä sotilaallisella liittoutumattomuudellakaan välttämättä ole suoraan merkitystä niihin asioihin, joita turvallisuusneuvostossa käsitellään. Tämä leimaa koko maailmaa ja tässä suhteessa meidän liikkumatilamme, mutta myöskin vastuumme on suurempi, toteaa ulkoministeri Tuomioja.

Kampanjoinnissa on käynnissä loppukiri. Uudet YK:n turvaneuvoston vaihtuvat jäsenet valitaan lokakuussa.

 

[Tvälups]

Niinistö kauppasi Suomea YK:n turvallisuusneuvostoon
Yle

YK:n yleiskokouksessa puhunut presidentti Sauli Niinistö kehui Suomen saavutuksia rauhanturvaamisessa ja rauhanvälittämisessä.

YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa puhunut presidentti Sauli Niinistö tarjosi Suomea vaihtuvaksi jäseneksi turvallisuusneuvostoon.

Niinistö muistutti muiden Pohjoismaiden tuesta Suomen jäsenyydelle sekä Suomen aktiivisesta roolista maailmanjärjestössä sekä rauhanturvaamisessa ja rauhanvälitystoiminnassa.

Presidentti totesi Suomen osallistuneen rauhanturvaamiseen jo Suezin kriisin aikoihin vuonna 1956. Hän vakuutti Suomen jatkavan panostustaan rauhanturvaamiseen.

Rauhanvälittämisen saavutuksista Niinistö mainitsi edeltäjänsä presidentti Martti Ahtisaaren saaman Nobelin rauhanpalkinnon.

Niinistö korosti myös Suomen antia siviilikriisinhallintaan. Suomalaiset poliisit, oikeusvaltioperiaatteen, sukupuolten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien asiantuntijat osallistuvat rauhanturvaoperaatioihin eri puolilla maailmaa, hän muistutti.

Presidentti Niinistön mukaan perimmäinen keino rauhan turvaamiseen useissa maailman osissa on kuitenkin köyhyyden vähentäminen. Hän muistutti Suomen ansioituneen monien kehittyvien maiden luotettavana kumppania. Myös kehitysyhteistyön rahoituksemme on viime vuosina noussut taloushuolista huolimatta, hän sanoi.

Puheessaan Niinistö toisti Suomen tarjouksen isännöidä konferenssia, jonka tarkoituksena olisi luoda ydin- ja massatuhoaseista vapaa vyöhyke Lähi-itään.

 

[adam7]

ihan turhaa lässytystä - laitetaan mielummin timo soini kantamaan selkä vääränä fyrkkaa kreikkaan

 

[Tvälups]

Kaatuu haaveet...

Montako sataa miljoonaa tahi ykkös-miljardeja tämä hanke mahtoi maksaa, kaiken kaikkiaan?
Rahasta ei ole pulaa kun byrokraateille etsitään uusia virkoja ja virastoja täytettäviksi.

 

[yrjö]

Budjetiksi mainitiin muistaakseni 2 milliä, mikä tietysti oli ihan liian vähän. Muita syitä olivat: Suomen liian alhaisella tasolla oleva kehitysapu, Luxemburgin turvaneuvostoneitsyys, Suomi ei kuulu NATO:on ja lähetystöjä on suljettu Suomen kannalta keskeisistä valtiosta. Ulkoministeriötä on niin kaltoin kohdeltu.

Silti kannatti luopua ultraepäeettisistä jalkaväkimiinoista jotka väsymättä silpovat bambeja, pörheitä kisaanpentuja, vanhuksia ja vauvoja. Sillä päästiin hienosti pronssille mikä sekin on hyvä sijoitus ja ei huolta; pääsihän sinne Luxemburgn lisäksi toinenkin keskeinen maailmanpolitiikan peluri eli Ruanda. Jos olisi luovuttu vielä pyssysistäkin ehkä jäsenyys olisi hyvinkin auennut. Ensikierroksella sitten luovutaan hiukan enemmästä niin eiköhän paikka ytimessä ole meidän. Tällä kertaa nyt vaan yksi ydin ei kutsunut eli olemme nyt virallisesti päätöksenteosta sivussa mikä ilman muuta heikentää ja on kaikin mahdllisin tavoin Suomelle hyvin haitallista ja se näkyy heti kaikessa... Ei vaan, kaikki kannatti koska kuitenkin ollaan nyt verkottumisen ytimessä, se on hiukan niinkuin lohdustuspalkinto. Ja se oli opettavaista, kaikilla on nyt itsetutkiskelun paikka jne. Selvitys on kai jo pian käynnissä.

t. Best Western Jerk Circle

 

[Tvälups]

yle uutiset Politiikka 1.12.2012 klo 13:11
Niinistö: Pohjoismaiden on nähty röyhistelevän maailmalla omilla malleillaan

Tasavallan presidentin mielestä Pohjoismaat ovat saattaneet tarjoilla omia hyvinvointimallejaan muille maille liiallisellakin ylemmyydentunteella. Tämä taas on saattanut vaikuttaa esimerkiksi Suomen ja Ruotsin tappioihin viimeaikaisissa YK-äänestyksissä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Pohjoismaiden on nähty tuputtavan maailmalla liiallisella ylemmyydentunteella omia hyvinvointimallejaan. Tällä on saattanut olla yhteyttä myös esimerkiksi Suomen tappioon kamppailussa YK:n turvallisuusneuvostojäsenyydestä ja samalla Ruotsin häviöön ihmisoikeusneuvoston komission jäsenenä YK:ssa.

Niinistö nosti asian esille Yle Radio 1:n Tasavallan presidentin kyselytunti -ohjelmassa.

- Paitsi että me kärsimme todellakin kirvelevän tappion tässä turvaneuvostojäsenyydessä, melkein heti perään Ruotsi kärsi ehkä vieläkin kirvelevämmän tappion tietyllä tavalla ihmisoikeusneuvoston komission jäsenenä YK:ssa. He jäivät viimeiseksi äänestyksessä, hävisivät mm. Kreikalle ja Irlannille, Niinistö muistutti.

Niinistön mukaan nämä tulokset pistävät ajattelemaan, että onko pohjoismainen hyvä nyt jotenkin vastatuulessa.

- Se olisi aika erikoinen juttu, koska kuitenkin maailmalle selvästi, jatkuvasti, oikeastaan enenevin määrin arvostetaan pohjoismaista mallia ja sen hyviä yhteiskunnallisia tuloksia, Niinistö sanoi.

- Mutta että sitten torjuttaisiin nyt esimerkiksi Ruotsi olemassa mukana ihmisoikeusasioissa, niin se on jotenkin varsin ristiriitaista, koska jos nyt missä tahansa maailmankolkalla kysyttäisiin, onko Ruotsi liputtanut ihmisoikeuksia vai ei, niin kyllä vastaus olisi aina itse asiaan, että kyllä, ruotsalaiset tunnetaan siitä, tai suomalaiset rauhantahtoisuudestaan ja presidentti Ahtisaaren kautta rauhanvälittämisestä. Mutta siitä huolimatta tulee takkiin näissä äänestyksissä, Niinistö sanoi.

Niinistö kertoo kyselleensä maailmalla jo jonkin aikaa, miltä pohjoismainen menomme näyttää.

- Aika yksimielisesti tulee vastauksia, että kaikki asiat ovat teillä niin hienosti, mutta ei niitä pitäisi ehkä sitten tuoda minkäänasteisella ylemmyydentunteella ulos, Niinistö totesi.

- En ollenkaan väitä, että me olemme tietoisesti mitenkään ylemmyydentuntoisia olleet, mutta helposti ehkä sitten syntyy sellainen kuva, että kun me esittelemme hienoja mallejamme, niin kuulijalle voi yhtäkkiä tulla ajatus, että nuo ovat ihan ylimittaisia meille, eivät nuo oikein ymmärrä meidän lähtökohtiamme, Niinistö kuvaili.

Niinistö sanoi itse pyrkivänsä ottamaan tästedeskin paikalliset lähtökohdat huomioon ennen kuin tarjoaa muille kovin pitkälle kehitettyjä malleja.

 

[baikal]

Niinistö on viisas presidentti. Tolkullinen.

 

[Tvälups]

Ilkka Kanerva: Nato-Suomi olisi YK:n turvaneuvostossa
il Perjantai 19.7.2013 klo 04.41

- Päätöksenteko on lukkiutunut, ja keskustelussa valvotaan kannanottojen oikeamielisyyttä, ex-ulkoministeri, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) kuvailee suomalaista Nato-keskustelua.
Ilkka Kanerva arvelee, että Suomi olisi saattanut päästä YK:n turvallisuusneuvostoon Nato-maiden tuella, jos olisi Naton jäsen.

Presidentti Tarja Halonen tuskaili keskiviikkona SuomiAreenalla "ikuista Nato-kysymystä", jota hän pitää Suomen kannalta vähemmän tärkeänä kuin keskustelua kestävästä kehityksestä.

Kanerva heittää Haloselle pallon takaisin.

- Voisin Haloselta kysyä, että kun sekä hän että minä arvostamme äärikorkealle YK:ta, niin missä kohtaa Naton arvot ovat ristiriidassa YK-arvojen kanssa? Tänä päivänä lähestulkoon kaikki Naton operaatiot perustuvat YK:n päätöksiin.

Kanerva lisää kierroksia sanomalla, että Suomi olisi saattanut päästä YK:n turvallisuusneuvostoon Nato-maiden tuella, jos Suomi olisi Naton jäsen.

- Kuinkahan moni Nato-maa mahtoikaan äänestää Suomen puolesta?

Kanervan analyysi on seuraava: Suomen tulisi vahvistaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä, koska Yhdysvallat on vetäytymässä Euroopassa, kotimainen Nato-keskustelu ei etene, EU on osoittautunut sotilaalliseksi kääpiöksi ja puolustusvoimat on rahapulassa.

- Siinä on liikkumamahdollisuus. Kukaan ei ole tullut asentamaan lukkoa päälle, Kanerva näkee.

Käytännössä pohjoismainen yhteistyö tarkoittaisi muun muassa materiaalihankintojen yhtenäistämistä ja siviilikriisihallintakumppanuutta, mutta edellytyksiä yhteistyölle tulisi katsoa myös "puolustussuunnittelun puolella".