Parempi raudoissa kuin laudoissa?

On yleinen harhaluulo, että Suomessa ei ole laillista puolustaa itseään. Tai että itseään puolustava saa pahemman rangaistuksen kuin alkuperäinen hyökkääjä. Mistä tämä käsitys johtuu? Rikoslaissa kuitenkin sanotaan varsin selvästi, että itsensä puolustaminen on sallittua:

Laki on laki
Rikoslaki 4. Luku kirjoitti:
Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.

Sen lisäksi että laissa erikseen kerrotaan ne reunaehdot, joiden puitteissa toiminnan tulisi pysyä, pykälään on kirjoitettu lisäksi erillinen anteeksiantomomentti.

Rikoslaki 4. Luku kirjoitti:
Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.

Tämän lisäksi on olemassa oikeustapauksia konkreettisista tilanteista, joista voidaan tulkita että Suomessa on sallittua jopa tappaa hyökkääjä itseään tai toista henkilöä puolustaessaan:
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/su...sepuolustuksessa-vie-aina-karajille-24446624/

Hätävarjeluoikeus on siis turvattu lailla. Pitäisikö kuitenkin lakia tai lain tulkintaa muuttaa siten, että hätävarjelu olisi nykyistä selvemmin kirjoitettu auki? Minkälaisia muutoksia lakiin tulisi tehdä?


Joissakin maissa laissa on säädöksiä, joiden mukaan omaa kotiaan saa puolustaa jopa tappavaa voimaa käyttämällä, eikä kodista ole pakko lähteä pakenemaan, vaikka yleisesti esimerkiksi ampuma-aseen käyttämisen edellytyksenä on, että tilanteesta pakeneminen ei ole mahdollista. Varmaankin tunnetuin tällainen periaate on monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa käytössä oleva Castle doctrine -periaate, missä "castle" viittaa sanontaan "kotini on linnani". Joissakin osavaltioissa on voimassa oikeus olla perääntymättä oikeudettoman hyökkäyksen alta myös kodin ulkopuolella (nk Stand your ground -periaate). Tämän kaltaiset säädökset ehkä selkeyttäisivät joitakin tilanteita, mutta voisiko siitä aiheutua myös ongelmia? Suomessahan perinteisesti ainakin henkirikokset tehdään jonkun kotona tutun ryyppporukan tai vastaavan kesken. Olisiko liian helppoa vedota Castle Doctrineen, vai riittäisikö että kotonakin olisi suhteellisuusperiaate voimassa?

Laki vs oikeuskäytäntö
Hätävarjelun suhteen laki on mielestäni nykyisellään melko hyvä, mutta oikeuskäytäntö on ehkä turhan ankara. Eli lain mukaan hätävarjelu on sallittua - ja asiasta on hyviä ennakkopäätöksiä - mutta sallitun hätävarjelun rajat voisivat olla selkeämmin kirjoitettuna auki. Tätä asiaa voisi selkeyttää esimerkiksi erillisellä asetuksella hätävarjelusta, missä asiaan voisi paneutua lakitekstiä yksityiskohtaisemmin ja paremmin avaavalla tavalla.

Lisäksi oikeuskäytäntö voisi olla anteeksiantavampi, eli oikeudet voisivat ottaa huomioon inhimillisiä tekijöitä nykyistä paremmin: voitaisiin useammin todeta että vaikka periaatteessa puolustautuja olisi toiminut väärin käyttäessään liiallisia voimakeinoja, niin tämä voitaisiin helpommin jättää rangaistukseen tuomitsematta. Voisi oikeastaan sanoa, että tuomioistuimet voisivat helpommin todeta, että rapatessa roiskuu. Tämä siis sillä edellytyksellä, että hätävarjelu oli sinänsä sallittua, mutta nyt vaan meni pikkuisen yli.

On kuitenkin huomattava, että oikeuskäytäntöä ei voi muuttaa jos laki pysyy samana. Kuitenkin lain tulisi noudattaa jollakin tavalla "kansan oikeustajua" - mikäli kansalaisilla ylipäätään on olemassa mitään yhtenevää oikeustajua: Luin hiljattain tutkimuksesta jossa tutkittiin kansan oikeustajua ja verrattiin, miten oikeuden tuomiot vastasivat kansalaisten mielipidettä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että monissakaan rikostyypeissä kansalla ei ylipäätään ollut mitään yhtenevää oikeustajua ja milloin sellainen löytyi, oikeuden linja ei merkittävästi poikennut kansan oikeustajusta; joissakin tapauksissa oikeus on ollut jopa ankarammalla linjalla kuin mitä kansalalaiset tutkimuksen mukaan olisivat vaatineet.

On kuitenkin selvää, että kansalaisilla tulisi olla selkeä oikeus puolustaa itseään ja kanssaihmisiään oikeudettomia hyökkäyksiä vastaan. Laki antaakin tähän virtaa, mutta lakitekstiä tulisi selkeyttää ohjaavalla asetuksella. Samalla oikeuslaitokselle tulisi mahdolliseksi tarkastaa linjauksiaan esimerkiksi anteeksiantoperusteiden käyttämisen suhteen.
 
"Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu kaikilla saatavilla olevin keinoin siihen asti että välitön uhka loppuu."

Done.

Höpönlöpö taas.

Wannabeet on erikseen, haluavat ja himoitsevat väkivallan käyttöä vaikka eivät sitä koskaan ole kokeneet.
 
"Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu kaikilla saatavilla olevin keinoin siihen asti että välitön uhka loppuu."

Done.
Ok, eli ollaan taas tilanteessa että jos joku laittaa känniavarin poskelle, niin henkilön saa tappaa kunhan katsoo että hyökkääjä on tulossa antamaan uutta avaria.
 
Näihän se menee.

Jos tuntuu siltä että Amerikan Ninjat on hallussa, niin voi käydä vaika Helsinginkadulla portsarina muutaman sesongin.

Tappelua tasatunnein :D Tuttu juttu. :D
 
Otetaan esimerkki.

Joku hörho piripäissään tulee päälle puukon kanssa....no ammun sitä. Sitten:

Tiedän että siitä tulee seuraamuksia ja sen mies kestää. Esitutkinta, syyttäjä ja oikeus sitten määrittelee sitten. oliko voimankäyttö oikeutettua.

Sieltä voi sitten tulla mitä vain, riippuen asiantilasta.
 
En tiedä paljonko pitäisi vapauttaa itsepuolustusta, mutta senverran että ei käy näin. En muista miten tämä päättyi, tietääkö kukaan? Muistikuva on, että sai maksettavakseen korvauksia henkisistä kärsimyksistä.

"Perheenisä uhkasi kotiinsa tunkeutunutta aseella
- sai syytteen

Tässä jutussa myös:
"Mene takaisin!"
Yövieras vaatii kärsimyskorvauksia

Välikohtaus sattui rivitalon parvekkeen ovella. Miehet yrittivät sisään, mutta isäntä pani vastaan. (JARNO JUUTI)

Espoolaista perheenisää syytetään laittomasta uhkauksesta hänen osoiteltuaan asuntoonsa tunkeutumassa ollutta miestä tyhjällä revolverilla.

Välikohtaus sattui kaksi vuotta sitten hieman ennen puolta yötä.

Perheen 7- ja 11-vuotiaat pojat olivat nukkumassa ja äiti ja isä katsomassa televisiota, kun ovikello soi. Pihalla seisoi kolme miestä.

Kun ovea ei avattu, ovikellon rinkutus jatkui. Välillä ovea myös hakattiin.

Muutaman minuutin kuluttua ryminää alkoi kuulua olohuoneesta, parvekkeelle johtavalta takaovelta. Perheenisä pelkäsi, että koko ovi hajoaa, ja meni katsomaan.

- Otin revolverin ja laitoin sen taskuun. Panoksia en ottanut, isä kertoo.

"Mene takaisin!"
Isä avasi olohuoneesta takapihalle johtavan oven. Vaimo jäi yläkertaan soittamaan poliiseja.

Samassa ovea hakannut mies pyrki sisälle. Tuolloin isä iski häntä nyrkillä. Sisäänpyrkijä kaatui.

- En siinä pimeydessä nähnyt, mihin iskin. Iskuja oli varmaan kaksi, 42-vuotias perheenisä kertoo.

- Hänen takanaan tuli toinen mies.

- Siinä tilanteessa en voinut muuta kuin ottaa revolverin taskusta ja huutaa "mene takaisin".

Käskytys tehosi ja toinen mies perääntyi.

- Sain oven kiinni ja sytytin ulkovalon. Vasta sitten lasin läpi näin, että ensimmäinen mies oli entinen työntekijäni, espoolainen yrittäjä kertoo.

Yövieras vaatii kärsimyskorvauksia
Poliisi tavoitti taloon tunkeutumassa olleen miehen seuraavana päivänä.

Kuulusteluissa 30-vuotias hyvinkääläinen myönsi käyneensä entisen työnantajansa kotiovella, mutta kertoi, ettei muista yön tapahtumista paljonkaan.

Hän muisti kuitenkin hyvin selvästi, kuinka hänen entinen työnantajansa uhkasi häntä aseella. Tunkeutuja kertoi kärsineensä pelkotiloista siitä lähtien.

Hän totesi saaneensa myös haavoja päähänsä. Hän vaatii perheenisältä yli 3 000 euron kärsimyskorvauksia.

Välikohtaus tulee Espoon käräjäoikeuden käsittelyyn kevättalvella. Apulaissyyttäjä vaatii perheenisälle laittomasta uhkauksesta ja pahoinpitelystä ehdollista vankeusrangaistusta tai ainakin "tuntuvaa sakkorangaistusta".

Tunkeutujaa syytetään kotirauhan rikkomisesta. Hänelle esitetään sakkorangaistusta. "

Muokkaus: Ei linkkiä tarjolla, muistin vain uutisen ja tämä löytyi suoli24-sivuilta.
Ryyppyjengien sisäiset kähinät on sitten homma erikseen...
 
"Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu kaikilla saatavilla olevin keinoin siihen asti että välitön uhka loppuu."

Done.

No ei tule tapahtumaan.

Oikeudeton hyökkäys kun voi olla sitä, että esimerkiksi lapsi tarttuu sinua ranteesta kiinni tai, että sinun liikkumisesi estetään.

Olisi myös melko mielenkiintoista nähdä miten keskiluokkaiset isi-miehet reagoisivat siihen, että perheen jälkikasvua laitettaisiin vaikka Tikkurilan asemalla ruotuun "kaikilla saatavilla keinoilla".
 
No, jos on kokenut tilanteen niin uhkaavaksi että kaveria pitää välittömästi ampua, vastaus on silloin voi voi sen kaverin osalta. Tämä menee nyt vähän whataboutismin puolelle. Kyllä perusjärki sanoo milloin itsepuolustus on oikeutettua. Ei Teksasissakaan nyt kavereita kokoajan ammuta vaikka se laillista voisi ollakin.
Jos joku käy aseeseen kiinni ja yrittää väkivalloin riistää sen itselleen, tai murtautuu kotiini viedäkseen asekaapista aseeni, ovat vaihtoehdot aika vähissä. En tuossa(kaan) tilanteessa luota henkeäni rikollisen hyväntahtoisuuden, suopean luonteen ja laupeuden alttarille. Ääritilanteita tietysti mutta juuri ne joissa maksimivoimankäyttö on ensimmäinen ja ainoa askel.

Kevennyksenä, Kaartissa meille kyllä teroitettiin, kun asutuksen keskellä paljon harjoittelimme, ettei niitä rautoja ilman patruunoitakaan nyt tappelematta sitten anneta millekään kulmakunnan kovimmille kolleille. Ja toisin kuin p-kaudella ja aukissa Parolassa, yksin ei silloinkaan ketään lähetetty palaamaan lyhyttäkään matkaa takaisin Santikseen kassulle, eikä nykyään varmaan kaksinkaan.
 
Tuotatuota....

hätävarjeluun on aivan riittävä säännöstö olemassa. Jos hätävarjelijakanditaatti jää pohtimaan -tilanteessa- lakiasioita ja pelkää seurauksia....on parasta lähteä juoksemaan.

Kun ei ketään tapa tai rusikoi aivan tohjoksi, niin vähillä seurauksilla siitä selviää. Jos tulee seurauksia lainkaan. Mutta uhkan on oltava tietysti uskottavaa laatua. -mustatuntuisiltä- ei paljon rosiksessa taida painaa, jos hyökkääjä on laudoissa.

Itseään ja perhettään puolustava ihminen kun yrittää muistaa sen, ettei vedä aivan överiksi, niin aina on tukevaa maata jalkojen alla.

Kyllä se ihmisen tappaminen pitää olla aina -vakavasti tutkittava asia-, niinhän ne virkamiestenkin tekemät tapahtumat tutkitaan.

A-aseella varustettu hätävarjelija on varmasti raudoissa, jos lopputulos katsotaan ylimitoitetuksi eli hyökkääjä on laudoissa. Varoituslaukaus....kintuille....ja sitä rataa. Varmasti selviää kohtuullisilla seurauksilla edellyttäen taas sitä, että uhka katsotaan oikeaksi.

Tuota olen miettinyt, että kun on näitä katupartioita. Miten rosiksessa punnitaan hätävarjelua, jossa kansalaisryhmä on mennyt vasiten -pelipaikoille-? Ja kansalaisryhmä pätkii pelipaikoilla kohderyhmäänsä huolella loimeen? Ja selittää, että nokun hyökkäsivät....tosin eipä Suomessa ole tainnut tällaisia vielä tapahtuakaan.
 
No ei tule tapahtumaan.

Oikeudeton hyökkäys kun voi olla sitä, että esimerkiksi lapsi tarttuu sinua ranteesta kiinni tai, että sinun liikkumisesi estetään.

Olisi myös melko mielenkiintoista nähdä miten keskiluokkaiset isi-miehet reagoisivat siihen, että perheen jälkikasvua laitettaisiin vaikka Tikkurilan asemalla ruotuun "kaikilla saatavilla keinoilla".
Sinunkin kommenttisi kuulostaa niin sossuSuomelta kuin olla ja voi. Ei se, että yksilöille annetaan vapaus päättää asioistaan johda automaattisesti siihen että sen vapauden puitteissa perseillään maksimaalisesti. Vähän sama kuin IVA-olut kaupoissa. Helvetti ei repeytynyt vaikka vapaus ostaa normilageria annettiin kansalle.

Mitä tulee itsepuolustukseen, sen suurin ongelma ei ole nykyinen laki vaan sen tulkinta. Koska tulkinta on subjektiivista ja ei tod.näk. muutu niin kauan kuin Demlat ja muut sosialistit säätää oikeusportaissa, lain kautta pitäisi ottaa turhat tulkinnanvaraisuudet pois.

Toki väkivaltatilanteessa paras ratkaisu on sen välttäminen, mutta jos kaikesta huolimatta siinä ollaan, minusta puolustajalla on absoluuttinen oikeus käyttää voimakeinoja hyökkäyksen lopettamiseksi, mutta se oikeus lakkaa silloin kun välitön uhka lakkaa myös.
 
Höpölöpö - se on yksilön valinta, tosin ei sen aggressiolta puolustajan vaan sen aggressorin.

Toki, mutta tuo valinta yleensä lähtökohtaisesti sulkee valitsijan vuosiksi kurinpidolliseen valmennukseen, jossa vaatteetkin jaetaan talon puolesta. Ihmishenki on vakava asia, siihen suhtaudutaan edelleen vakavuudella ja niin on hyvä.
 
Toki jokaisella ihmisellä on oikeus mielipiteisiinsä.

Itse kuulun siihen porukkaan joka on joutunut itseään puolustamaan ja ihan sillä tasolla, että aikuisten miesten nyrkit puhuu, veri vuotaa ja syntyy lääkärin hoitoa vaativia vammoja.

Itsepuolustus on taitolaji joka käsittää erilaisia osa-alueita kuten tilanteen de-eskalointi, tilanne, toimiminen poliisin kanssa, vammojen dokumentointi, kuulustelut ja oikeudenkäynti. Sääliksi käy sitä joko tuohon rumbaan joutuu osaamattomana tai toistaitoisena.

Katselin tuossa hiljattain harjoituskalenteria ja totesin, että ihan kiitettävissä luvuissa pyöritään vieläkin. Vuositasolla 100-200 tuntia pääsasiassa lyömistä, potkimista, heittoja, lukkoja sekä painia. Vähemmän sitten keppiä, veitsiä yms. osa-alueita.

Lainsäädännöstä valittaminen ei lisää osaamista millään tavalla. Paremminkin ollaan noidankehässä jossa oma vinoutunut käsitys asioista vahvistuu. Maailmassa on virhe.

Ainoa tie osaamiseen on kuitenkin harjoittelu ja opiskelu. Tilanteita tulee ja kaikkeen ei voi varautua. Lohtuna osaavalla on se, että tietää sen, että pystyy reagoimaan asianmukaisesti vaikeaankin tilanteeseen.

Itsepuolustus on taito aivan samalla tavalla kuin autolla ajaminen tai vaikka tanssiminen.
 
Ihan ensialkuun voitaisiin tehdä pippurisumutteista ilmoitusmenettelyllä saatavia.
Itsessään aiheuttavat vähemmän vahinkoa kuin hyvä lyönti/potku ja kriminaalit saavat näitä joka tapauksessa koska myydään Schengenin sisällä enempiä kyselemättä.
 
Kokolailla samaa mieltä; ei ehkä ihan ilmoitusluonteisena asiana mutta melkein. Toki pieni osaamisvaatimus olisi hyvä olla olemassa, eikä ihan kaikille väkivaltarikollisille.
 
Back
Top