Poliisin toimintavelvollisuudesta vapaa-ajalla ja voimankäyttövälineiden kantamisesta

Poliisin toimintavelvollisuus vapaa-ajalla ja voimankäyttövälineiden kantaminen

Tässä blogitekstissä käsittelen asiaa, joka koskettaa suoranaisesti lähinnä poliisimiehiä, mutta jolla saattaa pitkällä tähtäimellä olla merkitystä myös yksityisten kansalaisten kannalta.

Ongelma
Poliisimiehellä on velvollisuus myös vapaa-ajallaan ryhtyä kiireellisiin toimiin jos se on välttämätöntä vakavan rikoksen estämiseksi, tällaista rikosta koskevan tutkinnan aloittamiseksi tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi (Laki poliisin hallinnosta §15c). Tällaisessa tilanteessa poliisimies joutuu toimimaan paljain käsin, koska poliisimiehellä ei ole oikeutta kantaa voimankäyttövälineitä mukanaan vapaa-ajallaan. Tätä asiaa tutkittiin viimeksi vuoden 2017 syksystä vuoden 2018 kesään saakka, kun Poliisihallituksella (Poha) oli käynnissä salassa pidetty kokeilu virka-aseen kantamisesta vapaa-ajalla. Kokeilu päätyi lopputulokseen, että poliisimies ei voi jatkossakaan kantaa virka-asetta vapaalla ollessaan.


Laki siis asettaa poliisimiehille velvoitteita ryhtyä välittömiin toimiin vakavan rikoksen estämiseksi, ja uskon että myös kansalaiset olettavat että mikäli vapaalla oleva poliisimies havaitsee esimerkiksi pahoinpitelyn, tämä puuttuu asiaan jollakin tavalla. Mielestäni tämä on täysin kohtuullinen odotus veronmaksajien taholta. Laki ja Pohan ohjeistus kuitenkin käytännössä tarkoittavat sitä, että poliisimiehen on toimittava tällaisessa väkivaltatilanteessa paljain käsin. Poliisimiehellä toki on lakiin perustuva oikeus käyttää virkatehtävällä ollessaan kaikkia niitä voimankäyttövälineitä joiden käyttöön tämä on saanut vaadittavan koulutuksen ja johon hänellä on mahdollisesti vaadittava tasokoe voimassa. Esimerkiksi pahoinpitelyyn väliin meneminen eittämättä muodostaa poliisimiehelle virkatehtävän, vaikka tämä olisi vapaalla - erityisesti mikäli tilanteeseen puututaan lain velvoittamana. Ongelma on se, että ennen virkatehtävän alkamista vapaalla oleva poliisimies ei saa kantaa mukanaan voimankäyttövälineitä - tästä piti viimeistään viime kesäinen Pohan kokeilu huolen. Teleskooppipatukkaan tai etälamauttimeen ei käsittääkseni edes ole mahdollisuutta saada hallussapitolupaa tai muuten oikeutta kantaa niitä yleisellä paikalla, joten jäljelle jää kaasusumutin. Onneksi kaasusumuttimen hallussapitämiseen on mahdollista saada kaasusumutinlupa.

Yksi kaasusumutinluvan laissa mainituista myöntämisperusteista on henkilökohtaisen koskemattomuuden turvaaminen. Ampuma-aselaki ei edellytä että kaasusumutinluvan hakijaan olisi kohdistettu uhkauksia tai väkivaltaa, eikä tällaista edellytystä ole käsittääkseni myöskään lain esitöissä. Laki toteaa, että kaasusumutinlupa voidaan myöntää henkilökohtaisen koskemattomuuden turvaamiseen, mutta mitään vaatimusta jo tapahtuneesta uhkatilanteesta ei laissa tai sen esitöissä ole. Käytännössä Poha on kuitenkin linjannut, että tällainen jo tapahtunut uhkatilanne on luvan myöntämisen ehtona, kun lupaa haetaan yksityishenkilönä, ilman ammattiperustetta. Yksittäisen poliisimiehen olisi varmasti helppo saada kaasusumutinlupa siten, että tekisi johostakin itseensä kohdistuneesta sinänsä vähäpätöisestä asiakkaan tekemästä känniuhkailusta rikosilmoituksen, minkä avulla voitaisiin osoittaa että poliisimieheen on kohdistunut uhkaa. Tällainen toiminta olisi mielestäni kuitenkin moraalisesti, ja ennen kaikkea yksittäisen kansalaisen oikeusturvan kannalta väärin.

Ratkaisu
Kun Pohan aseenkantokokeilun päätyttyä saatiin kuulla, että poliisi ei jatkossakaan saa kantaa asetta vapaa-ajallaan, päätin ryhtyä asiassa toimeen ja hakea lupaa henkilökohtaiseen kaasusumuttimeen. Perustelin hakemustani henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaamisella sekä työkäytöllä, mitä perustelin poliisimiehen toimintavelvollisuutena. Jo lupahakemusta jättäessäni oli selvää, että tämä ei ole mikään tavanomainen peruste, jolla kaasusumutinlupaa haetaan. Olin kuitenkin perustellut hakemustani mielestäni hyvin, ja liittänyt kasan todistuksia hakemuksen liitteeksi. Minulle kerrottiin, että lupahakemusten käsittelyssä on noin neljän viikon jono.


Kun odottamaani postia poliisilaitokselta ei alkanut kuulumaan, soitin poliisin neuvontanumeroon, mistä minulle kerrottiin lupahakemustani käsittelevän henkilön nimi. Lähetin hänelle sähköpostia, ja vastauksena minulle kerrottiin että koska olen hakenut lupaa työperusteisesti, minun pitää liittää hakemukseeni työnantajani tai esimieheni puolto, josta käy ilmi tarpeeni kaasusumutinluvalle. Tällainen vaatimus esitetään esimerkiksi vartijoille, jotka hakevat työperusteisesti henkilökohtaista kaasusumutinlupaa, eivätkä halua olla vartiointiliikkeen yhteisölupien varassa. Toimitin esimieheltäni saamani puollon hakemustani käsittelevälle henkilölle, ja ajattelin että kuulen asiasta sitten kun sen aika on; toki ihmettelin miksi minuun ei oltu oltu yhteydessä ja pyydetty lähettämään vaadittavaa todistusta, jos sellainen minulta vaaditaan.

Aikaa kului, mutta ajattelin että hakemukseni on ilmeisesti melko harvinaislaatuinen tai jopa ennakkotapauksen luonteinen, joten sitä tarvitsee harkita normaalia huolellisemmin ja mahdollisesti hakea toimintalinjauksia Pohasta. Arveluni ilmeisesti osuikin oikeaan.
Vuosi ehti vaihtua, eikä hakemuksestani vieläkään kuulunut mitään. Olin asian tiimoilta yhteydessä Pohaan, poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana toimivaan kansanedustajaan sekä Suomen poliisijärjestöjen liittoon (SPJL), saadakseni tukea näkemykselleni. Näistä tahoista sain jonkinlaista moraalista tukea poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtajalta, jonka vastaus toki oli poliitikon vastaus - periaatteessa on niin, että jos jotain vaaditaan niin lain pitäisi varmistaa resurssit tehtävän hoitamiseksi. SPJL - joka oli ottanut varovaisen kielteisen kannan poliisin vapaa-ajalla tapahtuvaa aseenkantamista kohtaan - vastasi ja lupasi palata asiaan; siihen kuitenkaan vielä toistaiseksi palaamatta.


Sain pienellä viiveellä Pohasta vastauksen, joka oli varsin mielenkiintoinen: poliisimies voi hankkia kaasusumutinluvan yksityishenkilönä, jolloin se voitaisiin myöntää samalla periaatteella kuin esimerkiksi taksikuskeille niitä myönnetään, eli "olosuhteet olisivat yleisen elämänkokemuksen mukaan erityisen alttiit koskemattomuuden loukkauksille". Varsinaisesti kiinnostavan Pohan vastauksesta teki visio, että kaasusumuttimia voitaisiin myöntää "vapaa-ajalle viran puolesta". Tämä ajatus on ilmeisen uusi, eikä siihen vielä ole vastausta, mutta Pohan edustajan mukaan asia kuuluu selkeästi koko poliisihallintoa koskevana sisäisesti ratkaistavaksi. Sain kuitenkin sellaisen kuvan, että tarpeen vaatiessa Poha voisi ohjeistaa erilaisten voimankäyttövälineiden kantamisesta vapaa-ajalla.

Olin jälleen yhteydessä lupahakemustani käsittelevään henkilöön. Tällä kerralla sain kuulla, että pelkkä komisarion kirjoittama todistus ei riitä tämän kaltaisen asian puoltamiseen, vaan koska kyseessä on ennakkotapaus, vaaditaan isomman johtajan nimi paperiin. Lupahakemukseni kuulemma aukaisee Pandoran lippaan, ja jos minulle myönnetään lupa, kohta kaikki poliisit hakevat lupia samalla perusteella. Ymmärrän toki, että myöntävä päätös lupahakemukseeni aukaisee tien muille vastaaville hakemuksille, mutta sitä en ymmärrä, miksi se on ongelma.

Tein työtä käskettyä, ja hankin puollon hälytys- ja valvontayksikön johtajalta ja lähetin tämän puollon vielä sähköpostilla hakemustani käsittelevälle henkilölle. Nyt minulle lähetettiin samalta istumalta lisäkysymys: Mihin osoitteeseen kaasusumutinluvan voi postittaa? Reilun viiden kuukauden odotuksen jälkeen minulle siis myönnettiin henkilökohtainen lupa kaasusumuttimen kantamiseen, perusteena muiden muassa poliisin toimintavelvollisuus vapaa-ajalla.

Tulevaisuus?
Kuten lupahakemustani käsittelevä henkilö totesi, myöntävä päätös hakemukseeni avaa Pandoran lippaan: yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti käsittääkseni muillakin poliiseilla on oikeus samoin perustein saada kaasusumutinlupa - tämä toki edellyttää että poliisimies hakee ja maksaa itse oman lupansa, mikä sulkenee noin 90% poliiseista pois; ainakin niin kauan kunnes Poha tekee ratkaisuja "vapaa-ajalle viran puolesta" -lupien suhteen. Poliisien kaasusumutinluvat eivät kuitenkaan paljoa lämmitä yksittäistä kansalaista - ellei sitten vapaalla oleva ja kaasusumuttimella varustautunut poliisi satu kohdalle juuri silloin kun kansalainen on joutumassa rikoksen uhriksi. Tällä päätöksellä saattaa kuitenkin olla jonkinlaisia siirrännäisvaikutuksia myös muiden kaasusumutinlupiin; jos Poha höllentää linjaansa, se saattaa vaikuttaa kaikkien lupien myöntämiseen.


Alun perinkin oletukseni oli, että mikäli Poha olisi aseenkantokokeilun päätteeksi ohjeistanut sallivasti aseen kantamisesta, myös kaasusumuttimen ja mahdollisesti muiden vähemmän vaarallisten voimankäyttövälineiden kantaminen oltaisiin sallittu. Useimmissa tilanteissa kaasusumutin olisikiin ampuma-asetta sopivampi voimankäyttöväline, mm. koska suurimmassa osassa voimankäyttötilanteista eivät aseenkäytön edellytykset täyty ja toisaalta kaasusumutinta voidaan käyttää myös joissakin sellaisissa tilanteissa, missä myös ampuma-aseen käyttö voisi olla perusteltua. Tämän lisäksi kaasusumuttimen kantaminen on paljon vaivattomampaa kuin ampuma-aseen kantaminen, ja kaasusumuttimen käyttäminen on turvallisempaa myös kohdehenkilöä ajatellen koska vammojen aiheutuminen kaasusumuttimen käytöstä on hyvin epätodennäköistä. Lisäksi ampuma-aseen kantamisen yhteydessä nousi esiin jonkinlaisena peikkona se, että poliisimies voisi menettää ampuma-aseensa joko painin yhteydessä tai huolimattoman säilyttämisen seurauksena, mutta kaasusumuttimen yhteydessä tällaisen sinänsä teoreettisen riskin seuraukset olisivat paljon vähäisemmät.

Jos poliisimiehet ottavat onkeensa mahdollisuuden hakea kaasusumutinlupia ja Pohassa todetaan että välineen kantamisesta ei ole havaittavissa haittoja mutta siitä saattaa olla huomattavaa hyötyä poliisimiehen itsensä sekä suojeltavien kolmansien henkilöiden turvallisuuden kannalta, on mahdollista että myös muiden voimankäyttövälineiden, ja jopa ampuma-aseen kantaminen vapaa-ajalla otetaan jossain vaiheessa uudelleen harkintaan.

Teksti: Seppo Vesala
 
Viimeksi muokattu:
Mikä siinä kokeilussa meni pieleen jos niin selvästi todettiin toimimattomaksi ideaksi? Pohan kanta vissiin yksiselitteinen?

Jopa spjl oli samaa mieltä? Ehkä spjl näki, että palkankin pitäisi juosta jos kerran töitä tehdään.
 
Poha ei ole avannut asiaa. Voi olla että ei mennyt mitään pieleen; haluttiin käytännön kokemusta valmiiksi sitä varten että sitten kun aika on kypsä ja/tai aseenkannolle nähdään tarvetta, ei enää tarvitse järjestää mitään kokeiluja. Aseenkantoa ei sallittu koska yleinen mielipide, ja tämä oli jo valmiiksi tiedossa.

SPJL kertoi olevansa huolissaan ennen kaikkea oikeusturvakysymyksistä ja Valtionkonttorista.
 
Mielestäni on aivan naurettavaa ja säälittävää touhua, ettei poliisi saisi kantaa tarpeelliseksi kokiessaan asetta vapaa-ajalla. Olisi todella mielenkiintoista saada kokeilun loppurapsa nähtäväksi. Hyvä kun jaksoit käydä loppuun kaasusumutinasian.

Poliisilla todellakin on velvollisuus puuttua vakaviin rikoksiin vapaa-ajallaan. Kun se on velvollisuus, niin kyllä siihen pitää saada kuljettaa ja käyttää välineitäkin. Joku pamppu ja kaasu nyt on ihan minimit.

Poliisi on kyllä muutenkin tällä hetkellä aika huonosti arvostettu instituutio. Ja syystäkin. Poliisi on osittain politisoitunut, lähinnä hiekkamaista tulleisiin maahantunkeutujiin liittyvien asioiden kanssa. Voi olla, ettei kansalla ole kohta enää sen vertaa luottoa poliisiin, että eivät saa kantaa voimankäyttövälineitä edes virka-ajalla.

Itse koen, että minulla siviilinäkin on moraalinen velvollisuus puuttua jos havaitsen vakavaa tai vähemmän vakavaa rikollista toimintaa. Tämä on toisaalta ikävä ominaisuus, koska olen silloin tällöin ollut vaikeissa tilanteissa rikoksia estäessäni. Minun luonteellani ei käännetä katsetta pois ja mennä ohi jos ketä tahansa pahoinpidellään. Kaikilla poliiseilla pitäisi olla tämä sama luonne sekä lisäksi aina kyky ja välineet mennä väliin. Jos olisin poliisi, niin aivan varmasti kantaisin asetta vapaa-ajalla jos siihen olisi mahdollisuus. Siviilinäkin olisin sellaista tarvinnut enemmän kuin kerran kymmeneen vuoteen. Joskus on sentään ase ollutkin saatavilla. Ensimmäisellä kerralla minua yritettiin tappaa ja toisella kerralla jouduin väliin kun kyläläinen yritti kouluttaa kirveellä vaimoansa.
 
@YJT

Hypoteettisesti.

Jos nyt satun olemaan tulevaisuudessa Kajaanin erämaassa vastuussa lomakylästä, niin mitkä olis mahdollisuudet saada kaasusumuttimeen lupa? Ei rikosrekisteriä, entinen vartija ja kapiainen? :)
 
Vaikea sanoa; lupien myöntämisessähän on alueellisia eroja ja toisaalta kaasun voi saada myös eläinten karkoittamista varten. Uskon että olisi mahdollisuuksia, mutta voi olla että en ole täysin objektiivinen arvioimaan.
 
Vaikea sanoa; lupien myöntämisessähän on alueellisia eroja ja toisaalta kaasun voi saada myös eläinten karkoittamista varten. Uskon että olisi mahdollisuuksia, mutta voi olla että en ole täysin objektiivinen arvioimaan.

Joo...en tarvinnu mitään definitiivistä vastausta. Se, että olis mahdollisuuksia riittää.

Tuolla alueella kun sheriffit on kaukana ja matkailijoita kuitenkin reippaasti. Siihen sakkiin mahtuu kaikenlaista vipeltäjää.
 
Jep, ja se kaasulupahan maksaa vain 33 euroa (ellei hinta noussut vuoden vaihteessa), joten vain veikkaamalla voi voittaa...
 
@YJT

Hypoteettisesti.

Jos nyt satun olemaan tulevaisuudessa Kajaanin erämaassa vastuussa lomakylästä, niin mitkä olis mahdollisuudet saada kaasusumuttimeen lupa? Ei rikosrekisteriä, entinen vartija ja kapiainen? :)

Noilla kulmilla jos satut olemaan pakotettu käyttämään asetta (luvallista tai luvatonta), niin kerkiät hävittämään jäljet ennen virkavallan tuloa. Ja selkosilta lähtöisin olevilla poliiseilla saattaa olla ymmärrystä olla kyselemättä vaikeita. Ja jos sattuisit elämään tuolla, niin lähtökohtaisesti sulla on metsästysaseita.
 
Noilla kulmilla jos satut olemaan pakotettu käyttämään asetta (luvallista tai luvatonta), niin kerkiät hävittämään jäljet ennen virkavallan tuloa. Ja selkosilta lähtöisin olevilla poliiseilla saattaa olla ymmärrystä olla kyselemättä vaikeita. Ja jos sattuisit elämään tuolla, niin lähtökohtaisesti sulla on metsästysaseita.

Saatan muuttaa lähitulevaisuudessa.

Mutta jos äijissä on luodinreikiä, niin niitä on poliisille vaikea selittää, olivatpa kuinka ymmärtäväisiä tahansa.

Turisteissa voi olla vaikeita tapauksia joihin ei järkipuhe auta. Ja poliisi on kaukana. Siks ajattelin et jos toi homma toimii, niin haen kaasusumutinlupaa.
 
Saatan muuttaa lähitulevaisuudessa.

Mutta jos äijissä on luodinreikiä, niin niitä on poliisille vaikea selittää, olivatpa kuinka ymmärtäväisiä tahansa.

Turisteissa voi olla vaikeita tapauksia joihin ei järkipuhe uta. Ja poliisi on kaukana. Siks ajattelin et jos toi homma oimii, niin haen kaasusumutinlupaa.
Vaan jos häviää ne torsot jossa on niitä reikiä..? Sudet syö tai häviävät muuten vain. Tuonnepäin ne viimeksi lähtivät vaeltamaan, sen jälkeen ei nököhavaintoja..
 
Vaan jos häviää ne torsot jossa on niitä reikiä..? Sudet syö tai häviävät muuten vain. Tuonnepäin ne viimeksi lähtivät vaeltamaan, sen jälkeen ei nököhavaintoja..

Joo...sussa on ainesta paikan markkinointipäälliköksi. Sudet söi sen edellisen sakin... :D
 
Kyllä nyt on taas omituista juttua.

Lomakylät ovat usein joko leirintäalueita tai majoitusliikkeitä. Se taas tarkoittaa sitä, että alueella voi toimia järjestyksenvalvoja. Kaasusumutin taas on järjestyksenvalvojan voimankäyttöväline. Kun työnantaja kirjoittaa puollon, niin käytännössähän se järjestyksenvalvoja saa luvan ellei ole "äentinen" päihdeongelmainen, väkivaltainen tai muuten vaan sekopää. Toki jos on "äentisyyttä" niin ei se polisi yleensä myöskään anna sitä järkkärikorttia.

Sen sijaan taas joku lomakylän sähköputkimies, yleismiesjantunen tai edes viihdepäällikkö ei sitä sumutinlupaa todennäköisesti saa. Ei vaikka olisi äentinen jotain.
 
Viimeksi muokattu:
Pohan mies kirjoitti vastauksessaan mm:

Kaasusumuttimen hankkiminen ‒ kuten hallintolupien hankkiminen yleensä ‒ perustuu sidottuun oikeusharkintaan. Sidotussa harkinnassa on kyse laillisuusharkinnasta, jossa viranomainen käyttää harkintavaltaa lainsäätäjän sallimissa rajoissa. Pelkistäen todettuna sidotussa oikeusharkinnassa periaatteena on se, että lupa on aina myönnettävä, jos luvan myöntämisen edellytyksetovat olemassa.

Kaasusumutinluvan yhtenä alkuperäisenä käyttötarkoituksena on ollut oman tai toisen henkilökohtaisen koskemattomuuden taikka omaisuuden suojeleminen. Luvan antamista harkittaessa tulisi lupaviranomaisen aina tarkkaan ottaa huomioon hakijan todellinen tarve oman tai jonkun toisen koskemattomuuden taikka omaisuuden suojelemiseen. Pelkkä hakijan omaan käsitykseen perustuva huoli omasta tai toisen turvallisuudesta ei olisi riittävä peruste, vaan lisäksi tulisi olla olemassa jokin yleisesti ajateltavissa oleva todellinen tarve suojeluun. Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että luvan antaminen edellyttäisi aina jotakin jo sattunutta uhkausta tai vaaraa. Riittävää olisi siten esimerkiksi se, että olosuhteet olisivat yleisen elämänkokemuksen mukaan erityisen alttiit koskemattomuuden loukkauksille.

 
Tuota aloittajan blogia peilaten: aika pitkässä vuorikuusessa on vielä vapaa aseenkanto-oikeus, kun poliisikin saa etsiä kasu-lupaa puoli vuotta.:cool:
Joo, mutta tämä oli ennakkotapaus jota on jouduttu pohtimaan normaalia tarkemmin, eli oikeasti on jouduttu tekemään lupaharkintaa. Oletan, että näin tapahtuu aina kun haetaan jotain lupaa ensimmäistä kertaa jollain perusteella. Oletan, että jatkossa muut vastaavat hakemukset menevät rutiinilla ja normaalien käsittelyaikojen puitteissa.

Lisäksi on tuo, mitä Pohan mies kirjoitti että Poha on alkanut pohtimaan yleisemmin voimankäyttövälineiden kantamisen oikeutta. Tämä ei tietenkään automaattisesti tarkoita sitä, että kansalaiset saisivat sen helpommin lupia, mutta se saattaa kuitenkin johtaa luvan saamisen helpottumiseen.

Toki on totta, että kansalaisten CCW-oikeus on vielä kaukana, koska se edellyttää lakimuutoksia, mikä taas edellyttää sitä että poliitikkojen silmissä äänestäjien mielestä tällainen muutos olisi hyvä juttu; asia on varmuudella sellainen että se herättäisi huomiota ja saattaisi olla ratkaisevassa asemassa kansanedustajan työn jatkumisen kannalta. Mutta jo se, että kansalaiset saisivat helpommin kaasusumutinlupia olisi suuri parannus nykytilanteeseen, mikä käsittääkseni käytännössä on se, että jos ei ole turvallisuusalalla tai vastaavassa ammatissa, niin luvan saaminen on varsin hankalaa. Ja jos realistisesti ajatellaan, niin useimpiin suojelutarkoituksiin ampuma-ase olisi joka tapauksessa ylimitoitettu, ja voisi jopa olla niin että pelkällä ampma-aseella varustautunut henkilö olisi käytännössä aseistautumaton, mikäli ei haluaisi ottaa riskiä lain rikkomisesta, siitä seuraavista sanktioista ja aselupien menettämisestä.
 
Pohan mies kirjoitti vastauksessaan mm:
En ihmettele ollenkaan jos joskus Poliisin kenttäväen mieleen tulee Pohasta että "pelataankohan me edes karkeesti samaan pääilmansuuntaan". Sen verran erikoisia näkemyksiä moneen asiaan tuntuu siltä suunnalta useasti irtoavan.
 
Ja jos realistisesti ajatellaan, niin useimpiin suojelutarkoituksiin ampuma-ase olisi joka tapauksessa ylimitoitettu, ja voisi jopa olla niin että pelkällä ampma-aseella varustautunut henkilö olisi käytännössä aseistautumaton,

Juuri näin. Kaasu on mielestäni juuri sellainen -kansalaisase- suojeluun ja estämiseen. Ja sen läpimeno saattaisi olla tuhat kertaa varmempaa kuin a-ase-lupasysteemi vähänkään laajemmin.

Minkään aseen käyttäminen ei ole niin helppoa kuin sitä kuvitellaan. Kaasunkin ottaminen vyöstä ja sen käyttäminen vääntää ensikertalaisen vatsaa.
 
Back
Top