@Huhta todettava kyllä, että kun otsikko on kokoonpano 2020, niin itselläni tuo kunnon sotamies Svejkin komppaus koskee enemmän sellaista pitkän aikavälin visiota.
2020 kokoonpano lienee pääpiirteittäin samanlainen kuin nykyinen. Itse hahmottelin ehkä ~2035.
Ymmärsin sen, mutta on vaikea kuvitella, että Venäjän pysyessä tuossa rajan takana pystyisimme järjestämään lähivuosikymmeninä missään määrin uskottavaa maa-alueen puolustusta kolmella prikaatilla ja paikallisjoukoilla. Väestömäärältään ylivoimainen, bruttokansantuotteeltaan seitsenkertainen ja suruttomammin puolustusmenoihin sijoittava Venäjä ei ole jatkossakaan mikään Ruotsi.
Hajoamis-skenaariot ovat asia erikseen. Niillä on kiva spekuloida, mutta epäilen niiden realistisuutta.
Näkisin, että Suomi ei voi mennä joukoissa paljoa nykytason alle, jos halutaan säilyttää edes jonkinlainen uskottavuus. Noin viisi prikaatia on minimi, jolla voi edes ajatella lähtevän yrittämään puolustusta. Tämäkin 5 prikaatia sillä oletuksella, että ne on asianmukaisesti koulutettu, kertautettu ja varustettu. Vähintään puolitoista prikaatia saisi olla panssarijoukkoja, vähintään kaksi prikaatia panssaroiduilla pyörä-/tela-ajoneuvoilla varustettuja ja loput sitten kevyillä ajoneuvoilla ja/tai ottoajoneuvoilla operoivia.
Mistä tuo viisi prikaatia voisi koostua vielä v. 2030:
Operatiiviset joukot:
1 x KARJPR
2 x MEKTSTOS
1 x MEKPAT (AMV-pataljoona, Porin Prikaatin peruja)
Alueelliset joukot:
1 x Pohjoinen Prikaati (3 x TSTOS TEKA, 1 x HAJP)
1 x Keskinen Prikaati (1 x TSTOS PSAJON, 2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)
1 x Eteläinen Prikaati (2 x TSTOS PSAJON, 1 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)
Kalustohankintojen puolesta noiden ei pitäisi vaatia mahdottomia. Tarvittavia suurhankintoja voi tulla lähinnä Pohjoisen Prikaatin telakuorma-autojen sekä joukkojen epäsuoran tulen suhteen. Muuten pärjätään aika lailla nykyisillä järjestelmillä, mitä nyt esimerkiksi uusia panssarintorjuntaohjuksia ym. kulutustavaraa pitäisi ostaa vanhentuvien tilalle.
