Pyöräily

Eipä ole koskaa minulle sattunut. Ostatko kaikkein halvimpia renkaita? Minulla Schwalbe nasta- ja nastaton rengas.
Viimeiset mitkä oli, oli Suomessa Gummitehtaan valmistamia nokialaisia.

Ja tarkoitan metallisia nastoja, vai onko muunlaisia edes, en tiedä.
 
Nuukana miehenä ostin 4kpl. Schwalben "5" Jumbo Jim ja nastoitin itse, toki ostatti dremelin+teräsetin, nastat sekä liiman, mutta harrastus maksaa ja olen tyytyväinen, ei ole lipsunut.
 
Trailforks on nettisivu, josta löytyy ympäri maailmaa käyttäjien laittamia polkuja ja reittejä maastopyöräilijöille, polkujuoksijoille jne..
Näyttäisi, että tuo alkaa ottamaan Suomessakin tuulta alleen, sen verran on talven aikana tullut reittejä ja polkuja tuonne. Bikeparkeille tuo taitaa olla jo arkipäivää.

Tuo on oikein mainio esimerkiksi aloitteleville tai ulkopaikkakuntalaisille, jotka eivät tunne alueen maastoja. Itselläni meni aikoinaan pitkään, että löysin ne hyvät maastopyörällä ajettavat polut ja sain niistä sitten rakennettua hyviä reittejä. Niitä on tuonne muutama tullut laitettua ja tuon avulla on tullut löydettyä myös uusia polkuja.

Jotta homma toimii, niin se ottaa tietysti aktiivisuutta ihmisiltä, että merkitsevät niitä tuonne ja hyväksyvät muitten laittamat polut.

Trailforks on integroitu mm. Garminin 830 fillari GPS:ään Stravan ja Komootin lisäksi.


4F345B53-D75D-43B4-A13B-DFA2254AB330.jpeg
 
Huomasin ruostetta takapyörässä, omapa vika kun seisoi liian kauan syksyllä ulkona. Etiikalla lähtee hyvin kokeilin, mutta öljyn yms hankina tulee vasta maanantaina, ei kai parista päivästä haittaa vai pitääkö öljytä heti ruosteen poiston jälkeen.

Ymmärsinko oikein että etiikka pitää pestää hyvin pois? Ettei joutuisi vain kumirenkaisin?
 
Missä sitä ruostetta on? Pelkkä takapyörä ei kovin tarkasti sitä kerro. Ja ihan öljyllä en lähtisi polkupyörän kohdalla voitelua tekemään.
 
Ketjujen voitelu uppovahaamalla on ollut vanha keino.
Se on kuitenkin uusien lisäaineellisten vahojen vuoksi tullut uudestaan muotiin.

Yksi uppovahaamisen kaikkein suurin etu on se että ketjut, takapakka ja takavaihtajan rissat pysyvät täysin puhtaina.
Puhtaus perustuu siihen että vaha on täysin kuivaa eikä siihen tartu mitää kiinni ja ylimääräinen vaha hilseilee pois.
Ketjuilla ja takapakoilla voidaan maantiepyöräilyssä ajaa mielettömiä määriä.

Uppovahaamisen työläin puoli on se kun uusista ketjuista pitää poistaa varastorasvat liuotinkylvyillä. Viimeisessä kylvyssä pitää olla jotain hyvin haihtuvaa kuten 99% alkoholia, isopropyyliä yms.
Sen jälkeen ylläpitovahaukseen riittää ketjun vesipesu ja uppovahaus.
Ketjun pikaliitin mielellään uusitaan joka uppovahauksen jälkeen. Näin ainakin Shimano suosittelee. Voi olla että se kestää useammankin vaihdon.

Parafiini on syttymisherkkää tavaraa. Sen sulattaminen kannattaa tehdä varoen ja miedoilla lämmöillä.

Suomalaiselta Rexiltä on tullut huipputuote ketjujen kuumavahaukseen.
Toimii erinomaisesti kuivissa olosuhteissa, mutta voitelua parantava lisäaine heikentää hieman märän kelin kestävyyttä.

Ei ole enää paluuta vanhaan. Tulevaisuus on täällä.
Itse olen käyttänyt Silca Super Secret Hot Wax:ia mutta siirryn Rexin tuotteeseen.
Minulla on kolme ketjua joita kierrätän.
Uppovahaaminen on herrasmiesten tapa pitää voimansiirto mahdollisimman puhtaana.

Kilpapyöräilijät käyttävät vahoja sen takia että kuumavahauksella saavutetaan vähempi kitka eli muutaan watin säästö, mutta kuntopyöräilijöille tärkeintä on puhtaus ja se että ketjut ja pakat kestävät aivan toisella tavalla.

Ultraäänipesuri ei ole missään nimessä välttämätön ketjujen puhdistuksessa taikka vahauksessa.
Zero Friction Cyclingin tiivistetty video ketjujen vahauksesta
 
Missä sitä ruostetta on? Pelkkä takapyörä ei kovin tarkasti sitä kerro. Ja ihan öljyllä en lähtisi polkupyörän kohdalla voitelua tekemään.
Ojaintankossa. Joku hölmö parin vuoden takaisessa keväthuollossa hyvä hyvyyttä hionnut jollain karhealla kromatun pintaan, huomasin naarmuja heti, pinta oli ennen tätä silein mahdollinen, eli hän poisti kroomista kauniin suojapinnan ilmeisesti karhunkielllä ja tietenkin se alkanut ruostua. Harmitti hirveästi, mutta luin etikasta, ja itse tavallisella keittiön Viledan Pur Active, joka removes difficult scratchining ilman naarmuja, sain kaiken ruosteen veks. Tietenkin joudun tekemään tämän joka vuosi nyt, mutta mitä voi..
Takapyörässä pyörivässä osassa on myös ruostetta, en onnistunut sitä poistamaan, hankala.

Pyörähultoon pettynyt jo kahdesti, varmaan huono säkä, ammattitaidottomuudesta ja välinpitämättömyydestä johtuva, ainakin meidän alueella.
Jos tiedossa kunnon liike/henkilö, kertokaan ihmeessä.
 
Kilpapyöräilijät käyttävät vahoja sen takia että kuumavahauksella saavutetaan vähempi kitka eli muutaan watin säästö, mutta kuntopyöräilijöille tärkeintä on puhtaus ja se että ketjut ja pakat kestävät aivan toisella tavalla.
Mulla on 3 vaihteinen vintage Helkama Ainotar 🙂. Daamille riittää, kai..
Olen ostanut vanhan, myös ruostuneenketjun tilalle, 1 vaihteinen uuden ketjun, kuten Helkama suositellut, sitten ketjuvahan Motorexin chaintube for wet condition, ja saman for dry condition. Ymmärsin että ensin laitetaan Wet ja sitten Dry.
Ovatko liian vanhanaikaisia?

Vai pitääkö palauttaa ja hommata Rexin?
Huomenna kaveri laittaa laittaa uuden ketjun, mutta voinko laittaa ne ostetut, tarvitsen pyörän.
Ajan tämän vuoden vanhalla, sitten ellen saa kunnon vintagen made in Finland, ostan uuden samanlaisen, ties missä tehdyn.
 
Motorexin chaintube for wet condition, ja saman for dry condition. Ymmärsin että ensin laitetaan Wet ja sitten Dry.
Ovatko liian vanhanaikaisia?

Nuo on ihan kirjaimellisesti märän ja kuivan kelin ketjuvoiteet. Kesällä, kun on pääosin kuivaa, käytä kuivan kelin voidetta ja syksyllä, kun vesisateet alkaa ja maa on jatkuvasti märkä, niin sitten laitat märän kelin voidetta. Kuivan kelin voide ei kerää pölyä ja ketjut pysyy puhtaampana. Märän kelin voide taas kerää helposti kaiken pölyn ja lian. Tuo varmaankin vaihtelee valmistajan ja voiteen mukaan mutta karkeasti menee oman kokemuksen mukaan noin.

Ei varmaankaan kannata palauttaa ja hommata Rexiä tilalle. Kuten kaikissa asioissa, niin myös ketjuvoiteissa löytyy aina parempaa, hienompaa ja kalliimpaa. Se onkin sitten eri asia kuinka paljon saa hyötyä niistä hienoimmista voiteista. Arkipyöräilijälle saattaa ketjun voitelun helpompi suoritus olla tärkeämpi tekijä kun taas kilpailijalle ja vakavalle harrastelijalle muutama säästetty watti on tärkeämpi eikä haittaa, vaikka ketjun pesuun ja voiteluun meneekin enemmän aikaa.
 
Ojaintankossa. Joku hölmö parin vuoden takaisessa keväthuollossa hyvä hyvyyttä hionnut jollain karhealla kromatun pintaan, huomasin naarmuja heti, pinta oli ennen tätä silein mahdollinen, eli hän poisti kroomista kauniin suojapinnan ilmeisesti karhunkielllä ja tietenkin se alkanut ruostua. Harmitti hirveästi, mutta luin etikasta, ja itse tavallisella keittiön Viledan Pur Active, joka removes difficult scratchining ilman naarmuja, sain kaiken ruosteen veks. Tietenkin joudun tekemään tämän joka vuosi nyt, mutta mitä voi..
Takapyörässä pyörivässä osassa on myös ruostetta, en onnistunut sitä poistamaan, hankala.

Pyörähultoon pettynyt jo kahdesti, varmaan huono säkä, ammattitaidottomuudesta ja välinpitämättömyydestä johtuva, ainakin meidän alueella.
Jos tiedossa kunnon liike/henkilö, kertokaan ihmeessä.
Pintaruoste on lähinnä kosmeettinen haitta, toisia häiritsee ja toisia ei.

Takapyörän pyörivän osan tulkitsen rattaaksi joten siinäkään pintaruosteella ei ole mitään merkitystä. Kun kalustoa käyttää aktiivisesti, niin harvoin sitä pintaruostetta ehtii syntyä. Voimansiirto, eli ketjut ja rattaat, kannattaa pitää voideltuna kuten VanhaPate tuossa ylempänä opasti. Nuo Motorexin ketjuöljyt ovat ihan toimivi tuollaiseen arkipyöräänj Tippa ketjun jokaiseen niveleen tai poljinkammista pyörittäen laajemmalle osalle liikkuvaan ketjuun ja rätillä ylimääräiset pois. Ketjua ei kannata päästää niin kuivaksi, että se alkaa kitistä. Silloin se kuluu kaikkein helpoimmin huonoon kuntoon. Ennakoiva huolto on polkupyörienkin kohdalla kannattavaa.
 
Vahaperustainen voitelu vaatii aina sitä että aloitetaan uudesta ketjusta ja puhdistetaan se liotinpesuilla kokonaan valmistajan suojarasvasta.
Muutenhan vaha ei edes tartu ketjun pintaan.
Periaatteessaa sen suojarasvan poistaminen on suositeltavaa muussakin voitelussa koska se kerää valtavasti epäpuhtauksia voimaansiirtoon.
Tämä jätetään kuitenkin ehkä 99% tekemättä.

Yksivaihteisessa ketju kestää huomattavia määriä siitäkin syystä että takarattaassa ketjun tulokulma hampaaseen on paljon edullisempi kuin parallegrammi-vaihtajilla, joissa ketjun rulla törmää epäedullisesti rattaaseen aiheuttaen sen kulumaa. Tämä korostuu etenkin niissä vähäpiikkisissää rattaissa.
Yksivaihteisen etu on vielä se että sekä rattaat että ketjut ovat leveitä.

Jos nyt sitten käytetään tiputusvoitelua, niin silloin on aivan ehdotonta pyyhkiä voitelun jälkeen kaikki yiimääräinen voiteluaine pois voimansiirrosta.
Pyyhkimisessä tärkeä apuväline on mikrokuituliina johon voiteluaine tarttuu helpolla.

Maastopyöräily on paljon kuluttavampaa ketjuille kuin maantiepyöräily.

Kun puhutaan märästä kelistä niin käyttäisin silloin vahaperusteista Silca Super Secret -tiputusvoitelua mahdollisesti yhdistettynä uppovahaamiseen.
Maastopyöräilyyn suosittelisin käytettäväksi Silca Secret Hot Waxia ja täydentävää Silca Super Secret -tiputusvoitelua.
Kun taas maantiepyöräilyyn Rex Black Diamond Hot Melt on parasta.
Myös uusi graafenilla seostettu Silvan Hot Wax -X on hyvää mutta tolkuttoman kallista.

Mistä sitten tietä miten voitelu soveltuu mihinkin tilanteeseen. Suomessa maastopyöräilyssä useimmiten tulee tilanne jossa ketjut saavat sitä kura- ja mutavelliä ja siksi kehotan tutkimaan silloin Block-6 saraketta Extrem Conditions.

Kannattaako sitten taloudellisesti käyttää kalliimpia voitelua? Mitä kalliiimpia on voimansiirron komponentit sitä enemmän kalliimmat voiteluaineet säästävät.
Dura-ace:n 12-lehtinen takapakka maksaa 290 euroa, Ultegran vastaava on 90 euroa, SRAMin Red kasetti on 380 euroa. Shimano CN M9100 -ketjut maksaa 60 euroa.
Uppovoitelulla pystytään ajamaan Dura-ace -pakalla yli 20 000 km kierrättämällä ketjuja.
Takapakkaa rasittaa se jos ketjut kuluvat nopeammin kuin hampaat.

Miksi sitten vahaperustainen voitelu on parempaa kuin totutut voiteluaineet? Sen takia että ne hylkivät ketjuja kuluttavaa likaa ja kaiken lisäksi ne ovat vähäkitkaisempia.
Perinteisessä voitelussa on aineita jotka päinvastoin keräävät likaa, joka sitten on ketjujen sisällä kuin hiontatahnaa.
 
Jos ajaa normaalihintaisella (500-1000e) fillarilla joitain satoja kilometrejä vuodessa, niin huolloksi riittää että pitää ketjun puhtaana ja voitelee sen säännöllisesti motonetin ketjuöljyllä. Vahat ja erikoisöljyt on sitten ammattilaisille.

Minulla oli 450 e hintainen Cresentin hybridipyörä 2004-2015. Tuona aikana ajoin sillä noin 5000-6000 km. Huolto oli pesu, ketjun puhdistus ja öljyäminen 3-4 kertaa vuodessa, vaijereihin CRC 5-56 keväällä ja syksyllä. Talvella en ajellut. Kertaakaan en vaihtanut ketjua. 2014 vein pyörän huoltoon ja voimansiirto pantiin uusiksi. Ketju, rataspakat ja laakerointi, 150 e tuohon aikaan. Seuraavana vuonna vaihdoin vaihdoin pyörän uudempaan ja sain siitä vaihdossa
150 e...
 
Koskien pyöräilyä nin haluan tätä kehua; itselläkin on ja mahdottoman tyytyväinen käyttäjä.


Parilla lukittavalla koukulla kiinni ja erittäin helppo ja nopea irrottaa ja laittaa paikalleen. Tätä kun käytän ei tarvitse mitään laukkuja tai reppuja arkipyöräilyssä.
Kätevä kauppareissulla.
 
Jos ajaa normaalihintaisella (500-1000e) fillarilla joitain satoja kilometrejä vuodessa, niin huolloksi riittää että pitää ketjun puhtaana ja voitelee sen säännöllisesti motonetin ketjuöljyllä. Vahat ja erikoisöljyt on sitten ammattilaisille.
Eli, mainitsemat dry- ja wet öljyt, kun heillä oli tavallinen ketjuöljy loppunut, Motonet Roihuvuressa, pitää palauttaa?

Vieläkään epäselvä, kun myyjätkään eivät tienneet mitään, mihin keliin niitä dry ja wet pitää käyttää. Kelithan vaihtuu, harvoin pyöräilen sateessa.
Vai voiko dry-öljy käyttää uuteen ketjuun?
 
Ketjut olen pessyt bensiinillä, tuollaisella pesurilla, mutta ihan hammasharjakin käy. Tietenkin ketjun pesuunkin on omat litkunsa.

 
Minusta CRC 5-56 ei käy muuhun kuin jumiutuneiden osien irrotuksen ja puhdistukseen. Yleiseen voiteluun käytän ohuehkoja öljyjä ja vaseliineja. Esim pedaalin kierteisiin vaseliini tai asennustahna. Muc-offin eri versioita on ollut käytössä ketjun voiteluun, öljyisempiä talvella. Mutta Holmenkol lube Extreme ollut mieluisin tähän asti käytetyistä. Hyvä kompromissi puhtauden, kestävyyden ja helppouden kanssa. Tästä on tullut ilmeisesti jokin uusi versio jota en ole vielä testannut, mutta tulee joskus käyttöön. Myös Rex tekee loistavia vahapohjaisia voiteita, mutta kaikki mallit eivät kestä märkää kovin häävisti. Olikohan jokin Black mitä ovat kehuneet kosteallekin.
 
En tunne noita em. aineita. 5-56lla ei ainakaan ollut mitään ongelmia vaijereiden kanssa kymmeneen vuoteen. Ei takertumista, ei ruostetta. Varmaan parempiakin aineita on saatavilla, mutta tuota on aina purkki kaapissa niin sillä sitten.
 
WD-40 ja CRC 5-56 ei ole niitä parhaita aineita ketjuihin tai yleisestikään, mutta niitä tulee käytettyä itsekin.

Aseöljy esim. CRC:n valmistamana on aivan ykköstavaraa talvipakkasilla ketjun voitelussa, kun se säilyy juoksevana -50°C asti.

Vaijereihin PTFE- eli teflonspray.
 
Back
Top