Sivarit kriisiajan tehtävissä -sijoittuminen

Jere Sumell

Korpraali
Mitä jokin aikaa takaperin uutisoitiin, että kaikille reserviläisille asepalveluksen suorittaneille lähetetään kotiin kirje mahdollisen kriisiajan sattuessa päälle se sijoittumispaikka, joka käsittääkseni pohjaa sen koulutuksen mukaan, jonka puolustusvoimat ovat antaneet, mihin tämä reserviläinen on erikoistunut asepalvelusajallaan, ja mahdollisesti myös koulutus yms. voi vaikuttaa.

Mielestäni Suomessa pitäisi nykyisin, kun istuvan presidentin, puolustuvoimain ylikomentaja Sauli Niinistön aikakaudella lainsäädäntö on muuttunut, että siviilipalvelusmiehet eivät välttämättä päädy, tai meitä ei lähetetä ensimmäisessä helikopterissa aukealle paikalle eturintamaan tykin ruoaksi, miten enteilimme 2004 omissa keskusteluissamme, mitä pohtisimme "Miten meille kävisi, jos tulisi sotiaallisia toimia vaativa kriisitilanne?" iltanuotiolla Lapinjärven koulutuskeskuksessa 2004 toukokuun lopussa.

Mielestäni olisi ihan aiheellista, että sivaritkin huomioitaisiin tässä loppusijoituspaikassa niin, vaikka meillä ole vieläkään kertausharjoituksia, niin olisi ainakin sitten varmuutena se, jos tosipaikka tulee, niin jokin varmuus tulisi, että mihin tehtäviin sitä sijoitutaan.

Sivareissa on nykyään paljonkin verkkoturvallisuuden ja mitä sotilastiedusteluun tulee, paljon akateemista korkeakoulutettua väkeä, mitä voisi käyttää kriisiajan sattuessa esim. tiedustelussa ja sitten tottakai tunnen lääkäreitä, jotka varmaan pääsevät harjoittamaan lääkärin tehtäviä lääkityksen parissa siviilirintamalla, mutta paljon on humanistejakin sivarikaveripiireissäni, jotka kykenevät ihan täysipäiväiseen työntekoon vielä nykyään, ja ovat kuitenkin Suomen nimissä kiinnostuneita toimimaan tosipaikan tullen, niin varmaan suomen kielen maistereillekin löytyy sotapropagandaan liittyviä tehtäviä kriisiajan tullen mahdollisen, mitä sotapropaganda on käsittääkseni sotaan liittyvä yksi sodan käynnin väline puolin ja toisin.
 
Uskoisin kyllä, että sivareita ei tultaisi helikoptereillakaan toimittamaan etulinjaan, ne kyydit olisivat jo varattuja muuhun käyttöön. Mutta aivan totta on sekin, että sivarien joukosta löytyisi väkeä kriisiajan tilanteisiin, poislukien täyskieltäytyjät. Sotapropaganda ei kuitenkaan ehkä ihan meidän hommia olisi
 
Oletko sä "Tommi" -nimimerkki myös siviilipalveluksen suorittanut, ja kenties suomen kielen ja kirjallisuuden maisteri, kun puhuit "me" -muodossa molemmista noista? Minä vuonna suoritit sen, jos olet?

On totta, että totaalikieltäytyjissä Aarndt Pekurinen oli ennakkotapaus, jota ehkä tarvittiin siviliipalveluksen suorittamiseen lainvoimaisesti LexPekurisen myötä vasta Pekurisen jälkeen mitä se tuli, kun tämä ei suostunut tarttumaan aseeseen Suomen sotapolulla. Lapinjärvellä oli niitä aamu/iltapäivät/alku-illat erilaisia luentoja, niin sielläkin oli yksi luento Pekurisesta, mitä itsekin pidän meidän sivarien esitaistelijana, että meillä ylipäätään jokin vaihtoehto aseelliseen asepalvelukseen, niin Yleisradiokin noteerasi Pekurisen vähän aikaa sitten, kun Ylen nettiuutisissa oli, että joku dokuentti-elokuvaaja tarttunut tähän Pekurinen - teemaan, että koko ajan menee avoimempaan ja hyväksyttävmpään suuntaan tämä siviilipalveluksen suoritus suomalaisen Suomessa syntyneenä miesnäkökulmasta mitä ajattelen tätä asiaa, siinä on ehkä se, että tuntuu siltä että sukupolvi toisensa jälkeen muuttuu yhä avoimemmaksi totta kai ajan kanssa, mutta nykysukupolvikin, mitä ne on elänyt matkapuhelin-digi-natiiveina jo syntymästä saakka, mitä itselläni oli vielä Neuvostoliitto 1990-vuonna peruskoulun aloittaneen kuudennella ala-asteen vuosiluokalla vielä Maantiedon kirjassa, josta olin Historian lisäksi kiinnostunut, mistä lopulta kirjoitin Reaalissa Yhteiskuntaopin ja psykologian kanssa M-paperit 2002,, niin silloin 1990-luvun alussa, mitä Suomi oli suurlamassa, niin paikallisella Turun Jäkärlä-lähiöala-asteen koululla ollut määrärahoja ostaa uusia koulukirjoja, ja kirjoitus -ja laskentavihot oli kertakäyttöpaperia, jotka menivät rikki, kun käytti pyyhekumia, ja sitä perusteltiin taloudellisen ahdingon syistä. Lisäksi ruokalassa säännösseltiin mielestäni liikaa, että monelle meille jäi trauma peruskoulusta.
 
niin silloin 1990-luvun alussa, mitä Suomi oli suurlamassa, niin paikallisella Turun Jäkärlä-lähiöala-asteen koululla ollut määrärahoja ostaa uusia koulukirjoja, ja kirjoitus -ja laskentavihot oli kertakäyttöpaperia, jotka menivät rikki, kun käytti pyyhekumia, ja sitä perusteltiin taloudellisen ahdingon syistä. Lisäksi ruokalassa säännösseltiin mielestäni liikaa, että monelle meille jäi trauma peruskoulusta.
Jokaisella ikäluokalla on traumansa.
 
Mielestäni ei kannata olla huolissaan helkopteri tai mistään kyydeistä, pommit on tyhmiä aseita, ne ei tee eroa, onko vormu päällä vai ei
 
Jokaisella ikäluokalla on traumansa.
Tämä kyllä pitää paikkansa, isoisänikin kertoi, mitä tämä kuoli vanhuuteen kun olin 7-vuotias niin järkyttäviä kertomuksia sota-ajoiltaan, että ryssänpelkoni lähti jo lapsuudessani.

Mitä tutustuin opiskeluaikanani Venäläis-syntyiseen kokeneeseen järjestelmä-asiantuntijaan, jolla oli oma palvelinharrastus ollut jo pitkään opintojen alkamisen aikoihin 2014, niin sain tosi paljon oppeja häneltä, mitä pidän puolustus defender-approached -thinking way tästä tietoturva-ajattelusta enemmänkin, vaikka on fakta, että pimeän puolen turvallisuus on hyvä mitalin kääntöpuolena siitä on hyötyä, jos sen tajuaa ensin. Kaikilla asioilla on kaksi puolta, jollei enemmänkin.

Isoisäni -sukupolven suurimmat traumat liittyivät Suomen aseelliseen sota-operaatioihin toisessa maailmansodassa, mitä itselläni on verrattain vanha vielä ikäisekseni elossa oleva vielä onneksi elossa, niin isä, ja jokainen sukupolvi, mennyt, nykyinen, minun elossa oleva sukupolveni, ja tulevat, niin omaavat omansa, se on joka elämän osa-alueella sama, mitä kulttuuriin tulee, tai maan päättävien politiikkojen harjoittamaan politiikkojen sen ajankohtaisen ajavaan päälinjaan nähden tehtyjen päätöksin. Seuraukset ovat pitkäkestoiset.

Mitä tulee tuohon 1990-luvun kasvatuspedagogikkaan, mitä kulttuuri-painotteisten omaavana ihmisenä täysin negatiivinen vaikutus lopputulemaan oli liikuntatunneista, kun opettajat suosivat pelkästään urheiluharrastuksia omaavaa yksilöä, niin siinähän jäi lapsi-ja nuorisoteatteria ja musiikkia ja klassista kitaransoittoa harrastava kultturi-ihminen aina viimeiseksi opettajan valinnoissa, mitä parhaat sai valita joukkueet aina futis-piha/koulu -peleihin, niin sitten säälistä lopulta valittiin "johonkin" -joukkueeseen, niin on selvä, että sellainen ihmienn , kuten minun kaltainen alkoi verkostoitumaan kaltaisensa kanssa, vaikka olin ainoa, jota ei valittu joukkueisiin, niin viimeistään siinä kohtaa, kun herääminen tähän maailmaan tapahtui esi-varhaiteini-iässä.

No, conclusiona on se, että kaikki me olemme aikamme lapsia, ja ihmisen omaelämäkertainen historia ohjaa hyvin pitkälle myöhempiä aktiviteetta, ja ajatusmaailmaa.
 
Jahas. Vai että helikoptereilla sivareita tykinruoaksi? En väitä etteikö ajatus hieman jopa houkuttelisi, mutta kun niitä koptereita ei riitä tarpeeksi edes sotilaiden kuskaamiseen. Sivareista nyt puhumattakkaan. Saatte saatana ihan itse kävellä sinne aukeallenne, kukaan ei teitä sinne lennättämään rupea.
 
Viimeksi muokattu:
Lapinjärvellä oli niitä aamu/iltapäivät/alku-illat erilaisia luentoja, niin sielläkin oli yksi luento Pekurisesta, mitä itsekin pidän meidän sivarien esitaistelijana, että meillä

Kehitys kehittyy. Pekurinen vietiin junalla, tänään pekuriset viedään hekolla. :)

Miksi Sivareilla pitäisi olla Oikeus Tietää, miten heidän käy, kun sitä ei voida taata sinne päinkään niille, jotka ottavat aseen käteensä`? Miten Sivarille taataan se, että hän voi jatkaa kitaransoittoa ja huulenheittoa, kun kymmenet tuhannet nuoret puetaan sotilasremmeihin?

Haloo, Jere, katselehan nyt tuota logiikkaasi yleensä ja erikseen.
 
Muistetaanpas nyt että nämä vastauksemme edustavat tavalla tai toisella Foorumin "virallista totuutta" ja tulevat päätymään "rauhanpuolustajien" nettikeskusteluihin. Asialinjalla voitaneen todeta että siviilipalvelushenkilöoletettujen kriisiajan sijoituksen taitaa hoitaa siviilipuolen kriisinhallintaviranomaiset. PV:n ja Saulin kädet lienee työtä täynnä meidän koulutettujen reserviläisten, sijoitettujen ja sijoittamattomien, kanssa. Varmasti lääkäritaustaiset "Lapinlahden veteraanit" hoitavat sotilas- tai siviilipuolen lääkintähuoltoa ja niin edelleen. Tänä päivänä meillä on jo hieman edistyneempää miinojen etsintäkalustoa mikä vapauttaa sekin osaltaan väkeä muihin tehtäviin.
 
Jahas. Vai että helikoptereilla sivareita tykinruoaksi? En väitä etteikö ajatus hieman jopa houkuttelisi, mutta kun niitä koptereita ei riitä tarpeeksi edes sotilaiden kuskaamiseen. Sivareista nyt puhumattakkaan. Saatte saatana ihan itse kävellä sinne aukeallenne, kukaan ei teitä sinne lennättämään rupea.
Älä nyt, sivarit ovat sentään yksilöitä, joita tulee kuljetellakin sen mukaan, kun taas sotilaat ovat vain massaa, jota siirrellään kuorma-autojen ja traktoreiden lavoilla.
 
Silloin, kun itselläni oli kutsunnat, niin ihmisenä kasvua ei ollut vielä tapahtunut siinä määrin, ja silloin ei puhuttu mitään norttisukupolvesta armeijassa, mitä olen istunut myos kulttuuriharrastusten lisäksi koko ikäni tietokoneen ääressä, niin on totta, että sen aikainen aseellinen asepalvelus ei olisi ollut tehty minun fysiikalleni. Voi olla, että nykyisin asiat sielläkin muuttuneet.

Olen jutellut paljonkin, ja lähipiirissäni on ikäisiäni paljonkin intin käyneitä ihmisiä, niin sitäkään en ymmärrä, kun osa valitsee aseellisen asepalveluksen puolustusvoimissa ainoastaan siitä syystä, koska sitä pidetään "yleisesti hyväksyttävänä", tai "pakkona", tai sitten lähiomaisten muodostamista odotuksista syntyvien paineiden takia, ja sitten monella menee kokemukseni mukaan, mitä tarinoita kuullut Turuilla, kuppiloissa ja Toreilla, että moni lusmuilee minimiajan armeijassa, ja mitä kuuntelin kerran kantapubissani, kun olin Karaokeiltaa viettämässä, niin varusmiehiä oli siellä iltalomalle saapuneet perjantai-iltana, niin puhuivat inttislangia jotain TJ-paskaa.

Jos tosipaikka tulisi, niin siellähän ei tunnettaisi mitään TJ-paskaa, niin mielestäni armeijan jos valitsee, ja se sopii omalle fysiikalle, niin miksei sitten suorittaisi sitäkin ihan asianmukaisesti.

Sekin ihmetyttää, kun mitä seuraan uutisia aktiivisesti, kun on ollut juttua, että useat reserviin päästyään muuttavat paperinsa sivareiksi, jotta välttyisivät kertausharjoitukset, joita armeijan käyneillä voidaan järjestää. Sekään saa juuri yleistä hyväksyntää sivareiden keskuudessa.
 
"saa yleistä hyväksyntää sivareiden keskuudessa". Niin no, täytyisihän wannabe- rauhanpuolustajien varmaan kysyäkkin HC-väeltä hyväksyntä päästä hippapiiriin jakamaan kokemuksia ja kasvamaan ihmisenä. Jäätävältähän se aikanaan tuntui kun sivariin hipsi opiskelukavereita jotka pystyivät lähes normaalisti jatkamaan yliopisto- opiskelujaan käyden päivällä kääntelemässä vanhuksia. Asiasta reikäleipään; mites hippapiireissä hyväksytään Asevelvollisuuslaki jonka mukaan jokainen ko. vuonna 18- vuotta täyttävä miespuolinen oletettu on asevelvollinen riippumatta siitä onko mehustellut TJ- läpillä tai kasvanut ihmisenä mummoja käännellen? Kouluttamattomat valmiuslain puitteissa.
 
Jäätävältähän se aikanaan tuntui kun sivariin hipsi opiskelukavereita jotka pystyivät lähes normaalisti jatkamaan yliopisto- opiskelujaan käyden päivällä kääntelemässä vanhuksia.
Mitäpä tuosta, mutta kun omia opiskelukavereita oli sivarina ministeriössä ja muussa valtionhallinnossa.

Me muut opiskelijat sitten tuskailtiin, että mistähän saisi edes jonkinlaista kesätyön tynkää omalta alaltaan. Näillä veijareilla oli vuosi plakkarissa työkokemusta jo alalta.
 
Silloin, kun itselläni oli kutsunnat, niin ihmisenä kasvua ei ollut vielä tapahtunut siinä määrin, ja silloin ei puhuttu mitään norttisukupolvesta armeijassa, mitä olen istunut myos kulttuuriharrastusten lisäksi koko ikäni tietokoneen ääressä, niin on totta, että sen aikainen aseellinen asepalvelus ei olisi ollut tehty minun fysiikalleni. Voi olla, että nykyisin asiat sielläkin muuttuneet.

Olen jutellut paljonkin, ja lähipiirissäni on ikäisiäni paljonkin intin käyneitä ihmisiä, niin sitäkään en ymmärrä, kun osa valitsee aseellisen asepalveluksen puolustusvoimissa ainoastaan siitä syystä, koska sitä pidetään "yleisesti hyväksyttävänä", tai "pakkona", tai sitten lähiomaisten muodostamista odotuksista syntyvien paineiden takia, ja sitten monella menee kokemukseni mukaan, mitä tarinoita kuullut Turuilla, kuppiloissa ja Toreilla, että moni lusmuilee minimiajan armeijassa, ja mitä kuuntelin kerran kantapubissani, kun olin Karaokeiltaa viettämässä, niin varusmiehiä oli siellä iltalomalle saapuneet perjantai-iltana, niin puhuivat inttislangia jotain TJ-paskaa.

Jos tosipaikka tulisi, niin siellähän ei tunnettaisi mitään TJ-paskaa, niin mielestäni armeijan jos valitsee, ja se sopii omalle fysiikalle, niin miksei sitten suorittaisi sitäkin ihan asianmukaisesti.

Sekin ihmetyttää, kun mitä seuraan uutisia aktiivisesti, kun on ollut juttua, että useat reserviin päästyään muuttavat paperinsa sivareiksi, jotta välttyisivät kertausharjoitukset, joita armeijan käyneillä voidaan järjestää. Sekään saa juuri yleistä hyväksyntää sivareiden keskuudessa.
Jos fysiikka/terveys ei sovi/riitä aseelliseen palvelukseen, niin tämä kyllä huomataan kutsuntalääkärin tarkastuksessa ja vapautus tulee joko rauhan ajaksi, kokonaan tai määräaikaisesti.
Ja jos kutsunnoissa tätä ei huomata, niin se huomataan viimeistään alokasaikana.
Ja naisetkin pärjäävät vaikka yleisesti ottaen fysiikka ei ole niin vahva kuin miehillä. Motivaatio ja tahto ratkaisee hyvin paljon.
Kun tiedossa on, että armeija-aika on tulossa, niin omaa fysiikkaa voi parantaa. Vaikkapa kolmen kuukauden kunnonkohotus ennen palveluksen alkua riittää kyllä hyvin.
Puolustusvoimissa ja sodanajanjoukoissa on paljon erilaisia tehtäviä. Jos fysiikka ei sovi raskaimpiin etulinjan asioihin, niin omalle fysiikalle sopivampia tehtäviä löytyy kyllä. Tämä on tullut ihan omin silmin nähdyksi.
Alokasaikana omin silmin näin, että ei kaikilla alokkailla fysiikka ole mitenkään hyvässä iskussa. Fysiikka sitten alokasaikana parani ja alokasajan jälkeen heillekkin löytyi sopiva tehtävä/koulutus.

Isossa kriisitilanteessa vain harvalle löytyy mielekäs tehtävä. Suuri osa Suomalaisista joutuu tehtäviin ja velvollisuuksiin jotka on vain koetettava täyttää halusi sitä tai ei jotta yhteisestä kriisistä selvittäisiin mahdollisimman hyvin. Tämä koskee niin armeijan käyneitä, siviilipalveluksen käyneitä ja isoa osaa suomalaisia vaikkei olisi käynyt kumpaakaan.
 
Onneksi Suomessa on naisia joilla on enemmän munasarjaa, kuin keskiverto pojilla ja he tulevat nostamaan motivaatiokeksiarvoa ylöspäin asepalvelusta suorittavien joukossa. Näiden naisten määrä tulee lisääntymään vuosi toisensa jälkeen.
 
Näistä asioista jaksoi vääntää filosofiaa illanvietoissa aikoinaan sivari-opiskelukavereiden kanssa. Hyvässä hengessä.
Keskeisin argumentti vastapuolella oli, ettei Venäjä tänne koskaan hyökkää, mitä se täältä hakisi jne. Siksi armeijan käyminen oli turhaa. Kun tästä päästiin eteenpäin ja siihen kuvitteelliseen tilanteeseen, että kansakunta olisi jossain kriisissä, niin kyllä halukkuutta sairaanhoitoon jne. tehtäviin oli olemassa.
Se riitti minulle hyvinkin yksilön osallistumiseksi yhteisiin talkoisiin. Kämppikseni ja ystäväni oli sivari, ja nykyisinkin toteamme, että tämähän ei näkynyt millään lailla väleissä, että toinen oli pasifisti ja toinen jotain muuta.

Summa summarum, jos sota oikeasti tulisi, niin aika monella menisivät elämänarvot aivan uusiksi. Luulen, että sivaritkin olisivat suurelta osin valmiita pitämään pakettia kasassa. Seuratkaapa väestönsuojelupuolen tehtävien uudelleen käynnistämistä, sieltä vakansseja avautuu, ja sote on hoidettava, oli tilanne mikä hyvänsä jne.

Näistä 90-luvun filosofisista keskusteluista, eräs nykyinen reservin yliluutnantti kiittää minua niistä. Hän oli nuorena kahden vaiheilla, lähteäkö inttiin vai sivariin. Talven keskustelut saunailloissa kanssani käänsivät kuulemma kelkan.

Kyllä minut sitten myös Vakiopaineessa uhattiin ampua vallankumouksen koittaessa, ensimmäisenä :love:. Ampujaksi ilmoittautui kaunis vallankumouksellinen tyttö, meillä oli erimielisyys mm. siitä, miten paljon Valion rekkojen räjäyttäminen edistäisi vallankumousta. Hänestä ei tullut entistä tyttöystävääni, nykyistä rakasta vaimoani.
 
Jos tosipaikka tulisi, niin siellähän ei tunnettaisi mitään TJ-paskaa, niin mielestäni armeijan jos valitsee, ja se sopii omalle fysiikalle, niin miksei sitten suorittaisi sitäkin ihan asianmukaisesti.
Kun Suomessa on asevelvollisuus, niin se tarkoittaa sitä, että suuri osa joukosta ei valitse sitä pelkästä maanpuolustushengestä, aivan kuten sivareissakaan kaikki eivät ole siellä rauhanaatteen ja Arndt Pekurisen muiston innoittamana, vaan siksi, että katsovat sen haittaavan vähemmän elämäänsä kuin varusmiespalveluksen. Ja jos katsotaan noita vastahakoisia varusmiehiä, niin ihan samanlainen se tilanne oli viime sotien aikanakin, ja kuitenkin ne epäsotilaalliset ja purnaavat jermut hoitivat tosipaikan tullen asiansa pääsääntöisesti oikein hyvin.
 
@Jere Sumell On heko ja sitten on suko kun hälytetään ilmavaara. Jos olet käynyt intin niin pitäisi tietää nämä lyheteet. Vai käytetäänkö nykyään jotain muuta?
 
Back
Top