Sotku on varuskunnan sydän - sotilaskotitoiminta kestää uudistuksissakin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tvälups
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mielenkiintoinen, mutta myös hieman huolestuttava tieto sotilaskotitoiminnasta. Nimittäin vapaaehtoistyöhön sotkuun hakevilla henkilöillä saattaa olla kyseenalaiset motiivit mielessään toimeen ryhtyessä, uutisoi tänään Yle.

Toki vastaavaa on jossain määrin havaittu ennenkin, mutta varsinkin nykyisessä maailmantilanteessa tällaiseen ilmiöön on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
 
Viimeksi muokattu:
Tupajumi kirjoitti:
Mielenkiintoinen, mutta myös hieman huolestuttava tieto sotilaskotitoiminnasta. Nimittäin vapaaehtoistyöhön sotkuun hakevilla henkilöillä saattaa olla kyseenalaiset motiivit mielessään toimeen ryhtyessä, uutisoi tänään Yle.

Toki vastaavaa on jossain määrin havaittu ennenkin, mutta varsinkin nykyisessä maailmantilanteessa tällaiseen ilmiöön on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jotenkin pipsa rajapaltoo- uuttula saa ton vaikuttamaan hiukan vvittuilulta. Todellisuudessa sotilaskoti oli paras asia koko pv:ssa. Ja myös reserviläisena. Vein brasilialaisen tyttoystavani kaymaan Parolan sodessa, 2001, ja han ei voinut uskoa etta tallainen palvelu on olemassa. Kukaan Brasiliassa ei myoskaan uskonut hanta.
Sama leidi rakastui karjalanpiirakoihin, ja halusi tieto mita se tarkoittaa. Sanoin et me kutsutaqn niita tolla nimella, ja karjalaiset kutsutaqn niita sultsinoiksi. Koska me ei kaikki olla karjalasta. Munavoin jouduin selittamaqn erikseen.
 
Viimeksi muokattu:
Fremen kirjoitti:
Ehka espoolaisena ymmarsin taysin vaarin? Onko sultsinoiksi perunaan tehty ruisrieska sittenkin? Mut yleisel tasol sama juttu?
Klikkaa laajentaaksesi...
Sultsinassa riisipuuro rullataan ruiskuoreen.

Suomalaiset karjalaiset kutsuvat karjalanpiirakoita vain piirakoiksi ja itäkarjalaiset taas šipanniekuiksi (šipanniekka~šipanniekku~šipainiekku).
 
J0h1F kirjoitti:
Sultsinassa riisipuuro rullataan ruiskuoreen.

Suomalaiset karjalaiset kutsuvat karjalanpiirakoita vain piirakoiksi ja itäkarjalaiset taas šipanniekuiksi (šipanniekka~šipanniekku~šipainiekku).
Klikkaa laajentaaksesi...
Miun kotona sultsina tehtiin samasta taikinasta kuin karjalanpiirakat, kaulittiin pualikalla hiukan isommiksi pyöreiksi levyiksi, paistettiin puuhellan arinalla kovaksi kakkaraksi. Näitä kuivia kovia kakkaroita pysty säilyttämään kaapissa.
Sitten ne voideltiin voi/vesi seoksella jolloin ne pehnenivät taipuisiksi kakkaroiksi.

Kakkaroille levitettiin keskelle riisipuuroa jokaisem mieleinen määrä ja sitten ne käärittiin rullalle, käärinnässä oli kaksi tapaa, toisessa ensin tehtiin taitos joka toimi"pohjana" niin ettei riisipuuro päässyt valumaan ulos kun sultsina syötiin, tätä käytettiin etenkin silloin jos riisipuuro oli löysempää.
Toinen oli se suoraan rullaaminen rullaksi, siitä pääsi riisipuuro valumaan toisesta päästä ulos.

Sultsina syötiin käsistä, ainakin me, ei veitellä ja haarukalla.

Aina ostan torilta sultsinoita kun niitä sattuu sieltä saamaan, eivät ole kyllä tuolla tavalla tehtyjä, mutta kyllä syö kun ei oo paremaa saatavilla, sitten siskon luona käydessä syödää noita oikein tehtyjä sultsinoita.
 
Jopuni kirjoitti:
Miun kotona sultsina tehtiin samasta taikinasta kuin karjalanpiirakat, kaulittiin pualikalla hiukan isommiksi pyöreiksi levyiksi, paistettiin puuhellan arinalla kovaksi kakkaraksi. Näitä kuivia kovia kakkaroita pysty säilyttämään kaapissa.
Sitten ne voideltiin voi/vesi seoksella jolloin ne pehnenivät taipuisiksi kakkaroiksi.

Kakkaroille levitettiin keskelle riisipuuroa jokaisem mieleinen määrä ja sitten ne käärittiin rullalle, käärinnässä oli kaksi tapaa, toisessa ensin tehtiin taitos joka toimi"pohjana" niin ettei riisipuuro päässyt valumaan ulos kun sultsina syötiin, tätä käytettiin etenkin silloin jos riisipuuro oli löysempää.
Toinen oli se suoraan rullaaminen rullaksi, siitä pääsi riisipuuro valumaan toisesta päästä ulos.

Sultsina syötiin käsistä, ainakin me, ei veitellä ja haarukalla.

Aina ostan torilta sultsinoita kun niitä sattuu sieltä saamaan, eivät ole kyllä tuolla tavalla tehtyjä, mutta kyllä syö kun ei oo paremaa saatavilla, sitten siskon luona käydessä syödää noita oikein tehtyjä sultsinoita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jospa oisin saanut olla mukana..

Vähemmästäkin vesi kielellä.
 
Jopuni kirjoitti:
Sultsina syötiin käsistä, ainakin me, ei veitellä ja haarukalla.

Aina ostan torilta sultsinoita kun niitä sattuu sieltä saamaan, eivät ole kyllä tuolla tavalla tehtyjä, mutta kyllä syö kun ei oo paremaa saatavilla, sitten siskon luona käydessä syödää noita oikein tehtyjä sultsinoita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sultsina oli minunkin lapsuudenherkku, vanhemmat oli Karjalasta. Kaupoista saa saa nykyään tortillaa ja tacoa, mutta ei sultsinaa, edes puolivalmisteena !
 
Solidsnake kirjoitti:
Se brasilialainen likka olisisi kyllä kiinnostavampi kuin karjalanpiirakat, tosin likatkin mahtuvat piirakkaspekulaatioon ;)
Klikkaa laajentaaksesi...
Jep pitaa kutinsa... Juliana tai Juju voitti 17-vuotiaana Etela-Amerikan mestaruuden (Copa de Americas jotain) 800-metrin vaparissa, oli 180cm pitka ja aika kilpailullinen pakkaus. Ongelmaksi muodostui kun vanhempansa tajusivat etta olen protestantti, en katolilainen.
Mutta Parolan sodessa maistui piirakat ja munkkikahvit ja varusmiesten katseet, jotka tuijotti 6-jalkaa pitkaa kiharatukkaista amatsoonia erittain huolestuneen uteliaasti.
Ja mita siihen piirakkaan tuli niin sai niilla junnuilla mielikuvitus riittaa silla kertaa.
 
Vekaran sode oli pitkään kaukainen haave meille kesän 92 saapumiserän alokkaille. Olisiko ollut joku kuukauden päivät, ennen kuin päästiin käymään. Ja soden vessassa oli ovet, mikä oli rivikutoseen juuri ja juuri tottuneelle mortille hieno asia. Oven sulkemisen jälkeen meinasikin tulla itku, kun luin suht isolla tussatun tekstin: "2/92 ei kotiudu koskaan".
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top