Suojeluaseen myöntämisen edellytykset

Tämä kirjoitus on jatkoa "Ampuma-ase hätävarjeluvälineenä" -blogitekstille:
https://maanpuolustus.net/threads/ampuma-ase-hätävarjeluvälineenä.6623/

Aiheesta on myös keskustelua foorumilla:
https://maanpuolustus.net/threads/varustautuminen-itsepuolustusta-silmälläpitäen.6622/

Edellisessä kirjoituksessani perustelin, miksi minun mielestäni yksityisillä kansalaisilla tulisi olla oikeus kantaa mukanaan hätävarjeluun soveltuvia välineitä, jopa ampuma-asetta. Tässä kirjoituksessa käsittelen tarkemmin mm niitä edellytyksiä joiden täyttyessä kansalaiselle tulisi mielestäni myöntää suojeluaselupa, ja mitä muita vaatimuksia suojeluaseen kantajalle voitaisiin asettaa.

Nykytilanne
Kuten kirjoituksen edellisessä osassa totesin, suojelu ei ole tällä hetkellä lain mukaan hyväksyttävä hankitaperuste ampuma-aseelle. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ampuma-asetta saisi käyttää hätävarjeluvälineenä; asetta kuuluu säilyttää ja kuljettaa ampuma-aselain vaatimusten mukaisesti mutta jos ase sattuu olemaan saatavilla silloin kun hätävarjelutilanne osuu kohdalle, aseen käyttäminen hätävarjeluun ei itsessään ole kiellettyä - toki olosuhteiden on oltava sellaiset, että hyökkääjän ampuminen on hyväksyttävää. Jos esimerkiksi SRA:ta tai muita toiminta-ammuntalajeja varten hankittua asetta säilyttää aselain vaatimusten mukaisessa asekaapissa, joka on sijoitettu makuuhuoneeseen tai sen lähistölle, ei luultavasti ole kiellettyä ottaa asetta esille aseistettua murtomiestä vastaan puolustautuessaan. Toki jokainen tapaus tutkitaan erikseen, mutta esimerkiksi huhtikuussa 2017 Lempäälässä tapahtui asuntomurto, missä asunnonhaltija ampui toista asuntoon tunkeutujaa lähietäisyydeltä vartaloon. Asunnonhaltija sai tilanteesta tuomion, mutta rangaistus tuli aseen säilyttämisestä ampuma-aselain vastaisesti sekä siitä, että mies oli ampunut pakenevien murtomiesten perään hätävarjelutilanteen jo päätyttyä, haavoittaen toista. Mutta huomionarvoista oli, että hätävarjelutilanteen ollessa käynnissä, asunnonhaltija toimi laillisesti ampuessaan murtomiestä. Tässä tapauksessa murtomies jäi eloon, mutta Suomessa on myös oikeustapauksia joissa on todettu että hyökkääjän tappaminenkaan ei ollut lainvastaista.

Ampuma-asetta voi käyttää paitsi kotona, myös kun asetta kuljetetaan esimerkiksi ampumaradalle tai muussa hyväksyttävässä tarkoituksessa. Tosin ampuma-aselain vaatimusten mukaisesti kuljetettu ase ei ole kovin nopeasti otettavissa käyttöön.

Yksittäisen kansalaisen on mahdollista saada kaasusumutinlupa, jota haetaan poliisilta samalla tavalla kuin ampuma-aselupaa. Käsittääkseni kaasusumutinlupien myöntämisessä linja vaihtelee huomattavasti eri puolilla Suomea - samalla tavalla kuin ampuma-aselupienkin kanssa. Ampuma-aselaissa yhdeksi kaasusumutinluvan myöntämisen perusteeksi mainitaan "oman tai toisen henkilökohtaisen koskemattomuuden taikka omaisuuden suojeleminen". Poliisin nettisivuilla annetaan kuitenkin ymmärtää, että kaasusumutinluva saamisen ehtona on, että sumutin on "välttämätön" henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaamiseksi nimenomaan työtehtävien takia, ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi edellytetään että jotain on jo tapahtunut, eli lupaa ei myönnetä "varmuuden vuoksi".

Kotona voidaan kuitenkin säilyttää myös lukuisia lupavapaita, itsepuolustukseen soveltuvia välineitä kuten erilaisia patukoita. Jopa legendaarisen taikavarvun, teleskooppipatukan eli TKP:n säilyttäminen kotona on täysin sallittua - tosin sellaisen hankkiminen onkin sitten toinen juttu. Joka tapauksessa TKP:n suosio perustuu sen kokoonpainettavuuteen ja siten helppoon kuljetettavuuteen, mikä ei kodinturvatapauksissa lähtökohtaisesti ole oleellinen ominaisuus. Julkisella paikalla olevassa autossa TKP:ta sen sijaan ei saa säilyttää.


Tavoitetila
Kuten kirjoituksen ensimmäisessä osassa totesin, mielestäni Ampuma-aselaissa tulisi palata aikaan ennen vuoden 1998 lakiuudistusta, eli suojelu tulisi palauttaa yhdeksi ampuma-aseluvan myöntämisperusteeksi. Olen luonnollisesti selvillä siitä, että aselupien myöntämisperusteita on koko ajan kiristetty, joten tällainen "lupa ampua ihmisiä" saattaa tuntua kaukaa haetulta. Se ei kuitenkaan ole välttämättä täysin epärealistista, erityisesti mikäli turvallisuustilanteessa tapahtuu dramaattista heikentymistä. Pitää myös muistaa, että kumpaakaan Suomen kouluampumisista tai yhtäkään lukuisista sellaisten yrityksistä, eikä myöskään Sellon joukkoampumista tai muita vastaavia tekoja ole tehty suojeluaseilla. Muutenkin aserajoitukset kohdistuvat erityisesti tulivoimaisiin ja "pelottavan näköisiin" itselataavaa lippaallista kertatulta ampuviin kivääreihin; CCW-aseiksi soveltuvat aseet eivät lähtökohtaisesti ole tällaisia erityisen tulivoimaisia aseita. Lisäksi, jos PoHa päättää ohjeistaa sallivasti poliisien vapaa-ajalla tapahtuvaa aseenkantamista, se on merkittävä askel kohti myös siviilien CCW-lupia.

Ei ole realistista olettaa, että CCW-aseiden kantaminen sallittaisiin kertarysäyksellä, vaan todennäköisempi tie olisi, että suojeluaseiden sallimiseen siirryttäisiin asteittain. Poliisihallitus todellakin pohtii tällä hetkellä, voidaanko poliisimiehille sallia oikeus kantaa virka-asetta vapaa-ajalla, tai vähintäänkin työmatkoilla mikäli ne tehdään joukkoliikennevälineitä käyttäen. Tämä muutos on mahdollista toteuttaa ilman lakimuutoksia, sillä Ampuma-aselaki ei koske valtion omistamia aseita joita tiettyjen ammattien - muun muassa poliisin - edustajat käyttävät työtehtävissään. Poliisin lisäksi valtionhallinnossa on muitakin ammattiryhmiä jotka kantavat virka-asetta, ja osalla näistä ammattiryhmistä CCW-asiassa ollaan poliisia pidemmällä. Koska asiaa valmistellaan jo, tämä olisi luonteva alkusysäys CCW:n sallimiseksi yleisestikin. Virkamiesten CCW-oikeus voisi alkaa kokeiluluonteisesti työmatkojen aseenkantamisesta, ja sitten kun kansalaiset ovat tottuneet ajatukseen, oikeutta voisi laajentaa myös muuhun vapaa-aikaan.

Kuten ylempänä todettiin, jo nyt siviilihenkilöillä on mahdollisuus saada kaasusumutinlupa. Käytännössä lupa on kuitenkin käsitykseni mukaan vaikea saada pelkän turvallisuuden tunteen lisäämiseksi; hakijan on osoitettava että sumutin on "välttämätön" esimerkiksi työtehtävien takia. Mielestäni siirtyminen noudattamaan lain kirjaita tarpeettoman tiukan PoHan tulkinnan sijasta olisi luontevin ensimmäinen askel, jolla jokaiselle kansalaiselle annettaisiin mahdollisuus kantaa itsepuolustukseen hyvin soveltuvaa välinettä - laissa ei esimerkiksi vaadita, että kaasusumutin olisi "välttämätön" henkilökohtaisen koskemattomuuden takaamiseksi.

Mielestäni kaasusumutin olisi luonteva jokamiehen ja -naisen itsepuolustusväline, koska sen käyttäminen ei vaadi voimaa tai hyvää kuntoa, ja se on verrattain helppo väline käyttää sekä kantaa mukana. Näin ollen, mielestäni kaasusumutinlupa tulisi olla kaikkien täysi-ikäisten kansalaisten saatavilla, ellei ole jotain erityistä syytä olla myöntämättä lupaa (esimerkiksi väkivalta- tai huumetaustaa). Kuitenkin, jo kansalaisen oman oikeusturvan kannalta olisi hyvä, että löystyneen lupapolitiikan vastineeksi jokaiselta luvanhakijalta vaadittaisiin tiettyjen tietojen ja taitojen osaamista. Ensisijainen osaamisvaatimus olisi, että hakijan täytyy tuntea hätävarjelua koskeva lainsäädäntö ja täytyy myös osata soveltaa sitä käytännössä. Myös välineen peruskäyttöön liittyvien asioiden osaamista tulisi myös vaatia, kuten tieto siitä että tuuli vie sumutetun aineen mukanaan, ja minkälaista ensiapua esimerkiksi OC:ta vahingossa saaneelle sivulliselle tulee antaa.

Poliisin lisäksi myös muille voimankäyttövälineitä työtehtävissään kantaville ja niiden käyttöön koulutuksen saaneille turvallisuusalan toimijoille tulisi antaa mahdollisuus kantaa vastaavia välineitä, kuin mitä kantavat työtehtävissään. Syy, miksi tämä vaihe tulisi vasta siviilien kaasusumutinlupien lupaehtojen muuttumisen jälkeen on se, että tämä vaihe vaatisi lakimuutoksia, toisin kuiin kaasusumutinlupien saamisen helpottaminen, joka on vain Poliisihallituksen tai vastaavan tahon ohjeistuksen takana.

Seuraava välivaihe olisi, että myös tavallisilla kansalaisilla olisi oikeus kantaa myös muita vähemmän vaarallisia voimankäyttövälineitä; välineen kantaminen vaatisi vastaavan tiettyjen tietojen ja taitojen osaamisen samalla tavalla kuin kaasusumutinlupien kanssa. Jälleen, syy miksi esimerkiksi TKP:n tulisi mahdolliseksi vasta näin myöhään on se, että se vaatisi lakimuutoksen, kun sumutinlupien saamisen helpottaminen vaatisi vain ohjeistuksen muuttamista. Toki nämä kaksi välivaihtetta voitaisiin myös yhdistää siten, että esimerkiksi TKP:n kantaminen vapautuisi kaikille soveltuville ja riittävät taidot omaaville henkilöille yhtä aikaa.

Viimeinen vaihe olisi, että kun tietyt vaatimukset täyttävä ja vaaditut koulutukset käynyt tai vähintään osaamisen osoittanut kansalainen hakee ampuma-aselupaa suojeluperusteella, hän saa luvan ilman lupaviranomaisen tarveharkintaa. Tässä mielessä CCW-lupa olisi kuin ajokortti: kun vaaditut kriteerit täyttyvät, koulutukset on käyty ja osaaminen testattu näyttökokeessa, kansalainen saa ajokortin ilman että lupaviranomainen käyttää harkintaa siinä, onko kansalaisella riittävä tarve ajokortin saamiseksi.


Vaatimuksia
Ehtona CCW-luvan saamiselle olisi riittävä nuhteettomuus ja muu soveltuvuus ampuma-aseen kantamiseen, sekä vaadittavan osaamisen todistaminen. Täydellistä nuhteettomuutta ei tulisi vaatia, sillä muuten esimerkiksi ylinopeuksista saadut tuomiot voisivat aiheuttaa sen, että muuten sopiva henkilö ei voisi saada CCW-lupaa. Myöskään yksittäinen pahoinpitelytuomio ei sinällään saisi olla esteenä - toki riippuen tapauksen yksityiskohdista, mutta esimerkiksi useat väkivaltarikostuomiot tai yksikin vakava tapaus, huumausaineiden käyttötausta, alkoholiongelma tai tietynlaiset mielenterveysongelmat olisivat esteenä ainakin ampuma-aseluvan saamiselle; sumutinluvan kanssa voitaisiin joustaa hieman enemmän.

Olen tietoinen siitä, että CCW-lupaa varten ei maailmalla välttämättä vaadita mitään erityistä koulutusta, eikä sellaista käsittääkseni vaadittu Suomessakaan silloin, kun suojeluaselupia vielä myönnettiin. Mielestäni kuitenkin koulutus- tai osaamisvaatimus palvelisi myös CCW-kantajan omaa oikeusturvaa, sekä luonnollisesti myös mahdollisen hätävarjelun kohteen turvallisuutta. Jos CCW-luvallinen henkilö esimerkiksi käyttää asetta hätävarjeluvälineenä liian kevyin perustein, hän vaarantaa oman oikeusturvansa sen lisäksi, että uhkaavasti käyttäytynyt henkilö saattaa saada pahoja vammoja ilman, että tilanteessa olisi vielä ollut mitään tarvetta niin ankariin puolustustekoihin. Puhumattakaan siitä, että puolustaja ei osaa huomioida taustalla olevien sivullisten turvallisuutta. Voidaankin sanoa, että voimakeinoja käyttänyt henkilö vastaa käyttämistään voimakeinoista, mutta voimakeinojen kohde kärsii niiden seuraukset. Ja ampuma-aseista puhuttaessa virheisiin ei olisi varaa.

Keskusteluissa on pakollisen koulutuksen tai osaamisen testaamisen sijaan esitetty, että jokainen CCW-kantaja hakisi itsenäisesti, vapaaehtoispohjalta oppia, koska se on järkevää. Tämä on kaunis ajatus, mutta se ei toimi: Suomessa on joka vuosi liukkaan kelin aika, mutta harvassa taitavat olla ne henkilöt, jotka itsenäisesti ja omalla rahallaan hakeutuvat liukkaan kelin ajamisen kurssille. Ja talvi kuitenkin tulee joka vuosi, mutta lähtökohtaisesti CCW-kantajalla olisi kohtuullisen pieni todennäköisyys joutua aseenkäyttötilanteeseen edes kerran elämässään. Epäilen siis vahvasti, että kovinkaan moni sellainen joka ei muutenkin harrasta ampumista, kävisi mitään ylimääräisiä CCW-koulutuksia. Ja ne jotka kävisivät, luultavasti olisivat niitä henkilöitä joilla siihen olisi vähiten tarvetta.

Varsinaista koulutusvaatimusta CCW-lupaa varten ei olisi, vaan riittäisi että henkilö osoittaa osaavansa vaadittavat asiat. Olisikin hieman kankeaa, mikäli esimerkiksi turvallisuusalalla voimankäyttökouluttajana toimivan henkilön olisi käytävä kurssilla samat perusasiat kuin mitä koulutetaan asioihin entuudestaan täysin perehtymättömille henkilöille, tai mitä hän itse kouluttaa omassa työssään. Kertaus on toki opintojen äiti, mutta koulutuspakosta tulisi ongelmia lähinnä kohonneiden kustannusten ja luvan saamisen viivästymisen takia; koulutuksesta koituisi joka tapauksessa ylimääräisiä kustannuksia eikä koulutuksia kuitenkaan järjestettäisi koko ajan, vaan sopivan lähellä olevaa koulutusta saattaisi joutua odottamaan jopa kuukausia.

Minkälainen koulutuksen sitten tulisi olla sisällöltään? Kaksi tärkeintä koulutettavaa asiaa olisivat hätävarjelulainsäädäntö sekä turvallinen aseenkäsittely. Varsinaista ampumista ei tarvitsisi juurikaan painottaa; lähinnä sen verran että voidaan todeta että luvanhakijalla on jonkinlaiset valmiudet käyttää asetta. Turvallinen aseenkäsittely sisältäisi myös paitsi "sormi pois liipasinkaaren sisältä kunnes olet valmis ampumaan" -tyyppiset perusteet, luvanhakijaa koulutettaisiin myös esimerkiksi havainnoimaan ampumasektorilla ja sen lähellä olevia sivuillisia sekä tietämään omat rajansa ampujana. Hätävarjelulainsäädännössä ei pelkästään käytäisi pykäliä läpi ulkolukuna, vaan oleellista olisi osata soveltaa opittua käytäntöön ja tietää, mitä missäkin tilanteessa saa tehdä ja mikä saattaa mennä hätävarjelun liioitteluksi.

Muita koulutettavia asioita olisivat esimerkiksi ampumavammoihin liittyvä ensiapu jota voidaan antaa itselle tai toiselle. Myös taktiikka olisi läpi käytävien asioiden joukossa, lähinnä liittyen siihen, miten CCW-kantajan tulisi toimia aseenkäyttötilanteen jälkeen, että paikalle hälytetty poliisi ei luule häntä hyökkääjäksi. Kaikkien edellä esitettyjen aiheiden osaamisen voisi vielä testata skenaarioharjoittelulla, joskin se vaatisi hieman luokkahuonekoulutusta raskaampia koulutusjärjestelyjä.

Koulutuksiin ei siis pääsääntöisesti olisi pakko osallistua, vaan koulutusmateriaali olisi vapaasti luettavissa esimerkiksi poliisin nettisivuilla. Ne asiat joita ei voi oppia pelkällä teoriakoulutuksella (esimerkiksi ensiapu ja aseenkäsittely) voisi joko suorittaa kurssia varten järjestettävässä koulutuksessa, tai osoittamalla osaamisensa esimerkiksi aikaisemmin suoritetun EA-koulutuksen tai jonkin toiminta-ammuntalajin turvallisen ampujan kurssin suorittamisen myötä.

CCW-lupaa varten järjestettäisiin kaksiosainen testi, joista ensimmäinen osio olisi ajokortin teoriakoetta vastaava koe. Testattava varaisi ajan poliisilaitokselta, hänelle annettaisiin suljetussa verkossa oleva läppäri tai tabletti ja testattava menisi yksinään huoneeseen, jossa testi tehtäisiin. Tietokone antaisi tietyn määrän monivalintatehtäviä; osa voisi olla tekstipohjaisia mutta osassa voitaisiin esimerkiksi esittää videoklipillä näytelty tilanne, jossa vastaajan tulisi tietää, onko esimerkiksi aseen käyttäminen sallittua kyseisessä tilanteessa. Jos tämä teoriakoe menee läpi, varataan erikseen aika "inssiajoon", eli ammunta- ja käsittelykokeeseen joka voitaisiin suorittaa vaikkapa poliisilaitoksen ampumaradalla. Käsittelykoe mittaisi erityisesti aseenkäsittelyn turvallisuutta, mutta jonkinlainen vaatimaton ampumataidon tason mittauskin voisi kuulua testiin - vaikkapa saman tapainen kuin poliisien tasokoe. Jos testattava ei läpäisisi jompaa kumpaa osa-aluetta, se pitäisi uusia sen jälkeen kun olisi ensin haettu lisäoppia viralliselta, poliisin hyväksymältä CCW-kouluttajalta. Jos molemmat testit menisivät läpi, henkilö saisi automaattisesti CCW-luvan ilman, että lupaviranomainen enää tässä vaiheessa suorittaisi mitään harkintaa - harkinta suoritettaisiin nuhteettomuuden ja soveltuvuuden tarkastamisen yhteydessä, ja kriteerit olisi tarkasti määritelty esimerkiksi asetuksessa siten, että mitään pärstäkerrointekijää ei olisi kuvassa mukana.


Lopuksi
Onko esimerkiksi kuvaamani asioiden tila realistinen lähitulevaisuudessa? Luultavasti ei ainakaan siviilien CCW:n osalta. Poliisien ja muiden asetta kantavien viranomaisten osalta tilanne saattaa muuttua hyvinkin lähitulevaisuudessa - tai sitten ei. Kaasusumutinlupien osalta myös tilanne saattaa helpottua, mikäli yleisesti nähdään että sumuttimille on tarvetta. Tulevaisuus näyttää; toivottavasti CCW-luvan mahdollinen uudestaan tuleminen ei johdu ainakaan merkittävästä terrorismin tai muun väkivallan kasvusta yhteiskunnassa, mutta huonolta näyttää...
 
Onko näiden blogikirjoitusten kommentointi sallittua? Jos ei, raportoikaa tämä viesti ylläpidolle niin poistavat sen. Osoitan kirjoitukseni joka tapauksessa @YJT :lle keskustelun ja ajatustenvaihdon merkeissä.

Näkisin itse, että aseellinen ja muiden VK-välineiden Concealed Carry -oikeus olisi hyvä sitoa normitettuun koulutukseen, vrt. esimerkiksi VK-välinekoulutukset (ml. ampuma-ase) ja JV- ja Vartijahyväksynnät yksityisellä turva-alalla.

Peilaan tätä yhtenä esimerkkinä, joskaan ei tietenkään täysin vertailukelpoisena, Sovellettuun ReserviläisAmmuntaan, eli SRA:han. Kilpaillakseen on henkilön suoritettava SRA kurssi, kuuluttava johonkin asiaankuuluvaan RESUL:n alaiseen järjestöön tai yhteistyötahoon ja henkilöllä on oltava myös voimassaoleva ampumaharrastusvakuutus.
Tätä taustaa peilaten suojeluaseluvan vaatimusten tulisi olla sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, että hätävarjelutilanteen vaatiman suorituskyvyn kannalta riittävät, varsinkin kun SRA:ssa on kyse ”vain” harrastuksesta.

Henkilön soveltuvuuden ja nuhteettomuuden tarkistuksen, sekä rajavien tekijöiden osalta olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä.

TTT, Taito, Tahto ja Tarvittavat välineet. Se on tulokulma, jolla tätä asiaa lähestyisin.
Jos peilataan esimerkiksi aseenkäsittelyn turvallisuutta metsästäjien ja ampumaurheiluharrastajien välillä keskimäärin, voidaan hihalyysinä väittää, että ensinmainitun, toki lukumääräisesti huomattavasti suuremman joukon aseenkäsittelyturvallisuudessa on parantamisen varaa, reilusti. Taas tätä taustaa vasten peilattuna soisi asetta päivittäin kantavan yksityishenkilön olevan asianmukaisesti perehdytetty ja testattu, koska hätävarjelun kohteena olisi lähtökohtaisesti aina toinen ihminen ja ympärillä mahdollisesti muita sivullisia. Lisäksi julkisella paikalla tai yksityisissä tiloissa koko ajan mukanaolevan aseen osalta olisi noudatettava erityistä huolellisuutta aseen säilytyksen ja turvallisen kantamisen osalta, mihin olisi syytä myöskin koulutuksessa erikseen paneutua.
Edelleen toiminta kohdattaessa esimerkiksi hälytystehtävässä olevia viranomaisia on tilanne, jossa soisi olevan mahdollisimman selkeä, harjoiteltu ja kaikkien osapuolien tiedossa oleva kuvio ja askelmerkit.

Väärinkäytösten ja vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi lienee tarpeellista myös kehittää toimivat rajat ja ohjeistus sille, minkäasteisessa päihtymyksen (alkoholi, huumeet, lääkkeet) tilassa Concealed Carry ei olisi sallittua. Tässä vertaisin henkilön oikeutta kuljettaa ajoneuvoa.

Disclaimer: En lähde keskusteluun sillä olettamuksella, että esiintuomani seikat olisivat absoluuttinen totuus tai asian paras ratkaisumalli, vaan tuon esille kirjoituksesi herättämiä ajatuksia. Ne eivät ole pitkällisen, vuosikymmeniä kehittyneen pohdinnan tulosta, joten olen erittäin avoin kuulemaan, mitä ajatuksia tai jo aiemmin muodostuneita mielipiteitä ne herättävät.

Lisähuomiona on sanottava, että tämä asiantunteva blogimuotoinen kirjoittaminen antaa foorumille huomattavasti lisäarvoa ja on sekä erittäin mielenkiintoista, että ajatuksiaherättävää!
 
Jep, kirjoitusten kommentointi on sallittua ja jopa toivottavaa. Olin vain siinä käsityksessä, että tälle osiolle ei voi kirjoittaa muut kuin nk bloggaajat, minkä takia laitoin linkkejä muilla alueilla oleviin keskusteluihin. Mutta hyvä näin.

Olen samaa mieltä siitä, että nk. pystymetsästä ei pitäisi antaa CCW-lupaa kenellekään, koska perimmäinen syy aseen kantamiselle olisi sen käyttäminen toista ihmistä vastaan, mikäli tilanne sitä vaatisi. Täysin erilainen tilanne siis kuin muissa aseen kantamisen syissä. Ja kuten totesit, käyttöolosuhteet poikkeaisivat huomattavasti muista aseen käyttötarkoituksista.

En kuitenkaan pitäisi erillisen CCW-koulutuksen käymistä pakollisena; vain vastaavat tiedot ja taidot tulisi omata. Osaaminen testattaisiin ajokottikokeen teoriaosiota vastaavalla osiolla. Opiskelumateriaali olisi ilmaiseksi verkossa saatavilla esimerkiksi poliisin nettisivuilla. CCW-kokeen aseenkäsittelyosion voisi kuitata esimerkiksi omaamalla SRA-lisenssin, käymällä IPSC turvallisen ampujan kurssin tai hankkimalla IDPA luokituksen - aseenkäsittelytaito ei muutenkaan olisi määräävä tekijä luvan saamisessa, vaan paljon tärkeämpää olisi tietää milloin asetta saa, ja ennen kaikkea ei saa käyttää. Sen sijaan en vaatisi pistooliluvissa olevaa pakollista kahden vuoden harrastamista, koska suojeluaseen tarve saattaa alkaa yllättäen ja kaksi vuotta olisi aivan liian pitkä aika odottaa luvan saamista. Olkoonkin, että tällaisissa tilanteissa voitaisiin hakeakaasusumutinlupaa siksi ajaksi, kunnes saataisiin CCW-lupa. Toisaalta, en haluaisi että CCW-lisenssi olisi oikotie tavallisen pistooliluvan saamiselle - mikäli kahden vuoden odotusaika olisi ylipäätään tarpeellinen enää sen jälkeen kun asetta saisi kantaa suojeluperusteisesti.

Aikaisemmin kannatin pakollista kouluttautumista, mutta olen lieventänyt kantaani siihen, että pätevyyden osoittaminen riittää. Toki jos CCW-kokeesta ei pääsisi läpi, voitaisiin määrätä hakemaan lisäkoulutusta. Syy miksi pakollinen koulutus ei välttämättä olisi hyvä juttu on se, että sillä voitaisiin helposti tehdä luvan hankkiminen kohtuuttoman vaikeaksi ja/tai kalliiksi. Jos esim poliisi olisi ainoa joka saa järjestää koulutusta, niin pitämällä koulutuksia vain kerran vuodessa ja koulutusryhmät hyvin pieninä, voitaisiin tehokkaasti rajoittaa lupien myöntämistä. Jos koulutus olisi kaupallista (vrt ajokortti), niin se voisi tulla kohtuuttoman kalliiksi esimerkiksi pienituloiselle. Tietysti yksi hyvä toimija joka voisi näitä koulutuksia järjestää, olisi erilaiset reserviläisjärjestöt ja vastaavat. Tällöinkin kuitenkin pakollinen koulutuksen käyminen voisi hankaloittaa varsinkin syrjäseuduilla asuvien lupien saamista.

Toki laaja koulutus olisi parempi kuin suppea koulutus. toisaalta, mitä suurempi olisi koulutusvaatimus, sitä enemmän se toimisi rajaavana tekijänä kunnes lopulta vain ampumista harrastavat (jotka muutenkin laittavat harrastukseensa aikaa ja rahaa) tai CCW-lupaa työtehtävien takia tarvitsevat ja firman rahalla ja työajalla kouluttautuvat voisivat hankkia lisenssin. mutta mikäli jotain pakollista koulutusta vaadittaisiin, koulutus pitäisi rakentaa modulaariseksi siten, että koulutuksen voisi käydä suorittamassa pienissä osissa ja eri toimijoiden järjestämissä koulutuksissa. Esimerkiksi lakiasiat voisi kuitata käymällä poliisilaitoksen järjestämän CCW ja laki -koulutuksen, ensiavun voisi hoitaa MPK:n taktinen hätäensiapu-kurssilla, aseenkäsittelyharjoittelun voisi kuitata ampumaseuran järjestämässä ampumakoulutuksessa, jne.
 
Hyviä avauksia @YJT ltä. Nyt kun vielä kaltaiseni wanha kummitus pysyisi mukana eri otsikoissa ja osaisi kommentoida edes joka toisella kerralla oikeaan vitjaan. Mutta se taas ei ole aloittajan vika. :cool:
 
Jep, kirjoitusten kommentointi on sallittua ja jopa toivottavaa. Olin vain siinä käsityksessä, että tälle osiolle ei voi kirjoittaa muut kuin nk bloggaajat, minkä takia laitoin linkkejä muilla alueilla oleviin keskusteluihin. Mutta hyvä näin.
Toki on sallittua kommentoida, uusien ketjujen aloitus on vaan rajoitettu.
 
Back
Top