Suomen Hornetit osana hyökkäävää punaista Ruotsin FVÖ16-ilmasotaharjoituksessa

Huhta

Greatest Leader
Tämä uutinen on mielenkiintoinen monellakin tavalla, ja ainakaan haun mukaan tuohon uutiseen ei ole vielä linkitetty tällä foorumilla. Siksi oma ketju aiheelle.

Mielenkiintoisen tästä tekee Suomen rooli. Harjoittelemme hyökkäystä. Käytämme risteilyohjuksia. Toki ruotsalaiset tarvitsevat harjoitusvastuksen, mutta kyllä tuossa on toinenkin ulottuvuss: tämä voi synnyttää poliittista myrskyä puolin ja toisin, siis Suomessa ja Venäjällä.

Vähemmän kiinnostava detalji on, että Suomi on lennättänyt Hornetia aiemminkin Gotlannissa tilanteessa, jossa paikalla ei ole tavanomaista Hornetin maaorganisaatiota. Ei sinällään erikoista, mutta kaikista mahdollisista paikoista juuri Gotlannissa! Miksi, varautuuko Suomen ilmavoimat tarvittaessa sijoittamaan etupainotteisesti koneita Gotlantiin suojaamaan etelästä kohdistuvalta uhalta? (Jos puolustautuisimme liitossa Ruotsin kanssa, niin silloin Gotlannin suunta olisi toki ilmiselvästi Ruotsin vastuualuetta, mutta jos kukin hoitaa likaiset hommansa itse, niin sitten asia on järkeenkäyvempi.)

http://www.lentoposti.fi/uutiset/su...punaista_ruotsin_fvo16_ilmasotaharjoituksessa

Suomen Hornetit osana hyökkäävää punaista Ruotsin FVÖ16-ilmasotaharjoituksessa
04.09.2016 - 16:45

Flygvapenovning_7Ruotsin mantereen sekä Gotlannin ja Öölannin saarten välisen merialueen yllä käydään lähipäivinä kiivasta simuloitua ilmasotaa. Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät lentävät Flygvapenövning 16 -harjoituksessa punaisella puolella, joka tekee Gotlannista hyökkäyksiä Ruotsin mannerta puolustavaa sinistä vastaan.

Flygvapenövning 16 -harjoituksen osallistuu noin 3200 sotilasta eri puolilla Etelä-Ruotsia. Myös merivoimat on mukana toiminnassa. Hyökkäävän punaisen osapuolen maalilentotoiminta on keskitetty Gotlannissa Visbyn lentoasemalla (ESSV) sijaitsevaan Ruotsin ilmavoimien tukikohtaan, jossa on noin 260 sotilasta.

Flygvapenovning_5Ilmavoimien viisi McDonnel Douglas F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää lennettiin Visbyn kentälle torstaina 1. syyskuuta ja harjoitus käynnistyi perjantaina. Koneiden mukana on noin 50 hengen suomalaisosasto. Horneteille on varattu oma asemataso (kuvassa oikealla, klikkaa suuremmaksi).

Ilmavoimat testasi tukeutumista Gotlantiin jo kesäkuussa. Tähän FISE-operaatioon (Finland Sweden) osallistui yksi Hornet-hävittäjä. Tavoitteena oli harjoitella huolto- ja lentotoimintaa tukikohdassa, jossa ei ole valmiina HN-kaluston tarvitsemaa kiinteää materiaalia ja kalustoa.

Flygvapenovning_4Yhdessä suomalaisten kanssa harjoituksen hyökkäävällä punaisella puolella lentää Luulajan F21-lennoston 212. Stridsflygdivisionin kuusi Saab JAS 39 C Gripen -hävittäjää. Ne käyttävät Visbyssä QRA-päivystykseen (Quick Reaction Alert) tarkoitettuja seisomapaikkoja. Osa niistä on katettu keveillä sääsuojilla (kuva alempana).

Lennonopettajien ohjaamina harjoitukseen osallistuvat kahdeksan Saab Sk60 -suihkuharjoituskonetta on sijoitettu Lockheed Tp86 Hercules -kuljetuskoneelle tarkoitetulle kääntöpaikalle. Näiden normaalisti Flygvapnets Flygskolan käytössä olevien koneiden kotikenttä on Malmen Linköpingissä. Sk60-kalustolla simuloidaan FVÖ16 -harjoituksessa matalalla lentäviä rynnäkkökoneita.

Flygvapenovning_1Suomalaiset Hornetit lentävät yhdessä Visbyn kentälle tukeutuvien Gripenien kanssa punaisen osapuolen ilmasta-ilmaan -maalitehtäviä kohti Ruotsin mannerta. Lentokierrokset kestävät tyypillisesti noin 45 minuuttia.

Maalitoimintaa sinistä vastaan tuotetaan 24/7 -periaatteella, mutta suomalaiset lentävät vain päivisin. Ohjaajille kertyy harjoituksessa parhaimmillaan parikymmentä lentotuntia. Kaikkiaan punaisella on käytössään 19 konetta.

Dagens Nyheterin haastatteleman sinisellä puolella toimivan F17-lennoston everstiluutnantti Johan Elofssonin mukaan suomalaiset ovat haastavia vastustajia. Horneteissa on eri tutka ja aseistus kuin Gripeneissä. Samaten lentomenetelmät ja taktiikka ovat erilaisia.

Flygvapenovning_3Myös punaisen puolella lentävät Gripenit käyttävät eri taktiikkaa kuin normaalisti. Ruotsalaismedian mukaan punaisen vaihtoehtoihin kuuluisi myös risteilyohjusten hyödyntäminen. Ilmatoiminnan ohella harjoitellaan koko ajan samalla taistelunjohtoa ja tukikohtatoimintaa.

FVÖ16-harjoituksen alkupäivät sujuivat sateisissa merkeissä. Lauantaina järjestetyn mediapäivän aikana lentotoiminta pyöri kuitenkin jatkuvasti, vaikka välillä satoikin.

Ilmassa oli käytännössä koko ajan suomalaiskoneita. Ruotsin vuoden 2016 suurin ilmaoperaatioharjoitus FVÖ16 jatkuu 6. syyskuuta asti.

Jatkoa CBT-yhteistyölle

Flygvapenovning_6Suomen ja Ruotsin hävittäjät ovat lentäneet yhdessä pohjoisessa jo vuoden 1997 Aurora Borealis -harjoituksesta alkaen. Toiminta kehittyi rutiininomaiseksi Cross Border Training -toiminnaksi 2004.

CBT-harjoituksissa koneet tukeutuvat omillle kotikentilleen ja lentävät maiden rajojen haittaamatta. Toimintaa on nykyisin lähes viikottain ja harjoituksista voidaan sopia hyvin joustavasti. Myös Norja on ollut mukana toiminnassa vuodesta 2008.

Flygvapenövning 16 on historiallinen siinä mielessä, että nyt suomalaishävittäjät ovat mukana suoraan Ruotsin kansallista puolustusta harjoittelevassa tapahtumassa. Aiemmat ovat keskittyneet lähinnä osapuolien ilmataistelutaitojen kehittämiseen.

Luvassa syksymmällä on vastavierailu. Ruotsalaiset koneet osallistuvat Luulajasta käsin Ilmavoimien Ruska 16 -harjoitukseen 10.-14. lokakuuta. Siinä Gripenit esittävät vielä ainoastaan hyökkäävää osapuolta, mutta vastaisuudessa tarkoitus syventää puolustusyhteistyötä niin, että naapurit voisivat osallistua koneillaan toistensa harjoituksiin myös puolustuvan sinisen puolella.

Flygvapenovning_2FISE-yhteistoiminta tehostaa meneillään olevassa Flygvapenövningissä ilmapuolustuksen harjoittelemista, koska kovin montaa ruotsalaishävittäjää ei tarvitse sitoa esittämään vastustajaa. Lisäksi erilaiset konetyypit lisäävät toiminnan haastavuutta.

Tavoitteena on myös se, että tulevaisuudessa suomalaiset ja ruotsalaiset lentomekaanikot osaisivat tankata niin Hornetit kuin Gripenit sekä mahdollisesti myös täydentää niiden aseistusta.

Tämä tehostaisi toimintaa, koska koneet voisivat käyttää toistensa tukikohtia ilman tarvetta tuoda omaa maahenkilöstöä paikalle. Hävittäjä voisi hyödyntää sopivinta lähintä kenttää polttoainetäydennykseen. Kaikille lentomekaanikoille näitä taitoja ei kuitenkaan ole tarve kouluttaa. T.T.
 
Hyviä huomioita, joita ei tarttunut ruotsinkielisestä uutisoinnista.
Kyllähän se niin on, että niin pitkään kun ruotsalaisten aseistuksessa on JASSMin mentävä aukko, niin kaksikin Hornettia Gotlannissa harmaassa vaiheessa muuttaisi kuvioita. Ei olisi pelkkä ikuisesti reagoiva puolustusasema. Tietysti tässä on mukana hieman päiväunta ottaen huomioon mitä tapahtuu kun tieto saavuttaa kotimaisen politiikan.

Toki harjoitusvastustajanakin risteilyohjuksilla varustettu punainen on lähempänä sitä mihin joutuu varautumaan kuin ilmataistelijat.
 
Viimeksi muokattu:
Hyviä huomioita, joita ei tarttunut ruotsinkielisestä uutisoinnista.
Kyllähän se niin on, että niin pitkään kun ruotsalaisten aseistuksessa on JASSMin mentävä aukko, niin kaksikin Hornettia Gotlannissa harmaassa vaiheessa muuttaisi kuvioita. Ei olisi pelkkä ikuisesti reagoiva puolustusasema.

Toki harjoitusvastustajanakin risteilyohjuksilla varustettu punainen on lähempänä sitä mihin joutuu varautumaan kuin ilmataistelijat.

https://en.wikipedia.org/wiki/RBS-15

... has the ability to attack land targets as well

Gripen-D.jpg
 
https://en.wikipedia.org/wiki/RBS-15

... has the ability to attack land targets as well
Niin, sikäli kun ilmavoimilla on RBS-15F ER:ää.
E:n yhteydessä on kyllä jokunen kerta mainittu.
Aiemmilla ei ole maakykyä. Vasta mkIII ja sen ilmalaukaistava versio F-ER.

Toisaalta ei sen simulaatiokäyttö välttämättä vaadi edes itse ripustamista. Onhan niillä ainakin siihen MS20:een vastikään päivitettyjä C/D:eitä.

Mitä tällä haen on se, että kummallakaan ilmavoimalla ei liene ollut maalaukaisut kyvyissä niin pitkään, että sitä olisi erityisesti harjoiteltu. Voi olla hiljaista puhua mistään oikeista taktiikoista sen osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top