Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Tämä ei ole vissiin ole ollut täällä, eikä yllättäen saanut ilmatilaa mediassakaan. Reserviläisliiton tutukimus maanpuolustuksesta, ml. nato-jäsenyys. Julkaistu 27.5.2020.

Katso liite: 41295

Vastustajien määrä näyttää pienentyneen tuntuvasti ja ääniä siitynyt "ehkä" osastolle. Voiko ihan gallupien tutkimusmenetelmistä tulla näin suurta heittoa? Taloustutkimus selvitti suomalaisten mielipiteitä maanpuolustuksesta 24.3.–31.3.2020 välisenä aikana, voisiko koronan tuoma kriisitunnelma voinut vaikuttaa ja jopa herätellä joitakin siihen, että maailmassa voi sattua mitä tahansa.

Alemman linkin takana koko tutkimusaineisto yksityiskohtineen.



Nämähän on ihan kysymyksenasettelun tavoitteista kiinni. Tai kunnianhimosta ja viitseliäisyydestä. Natokysymys on lisäksi sikäli jumissa, että riippumatonta informaatiota jäsenyydestä ei yksikään taho toimita tai harrasta. Ja siksi, että vihervassaritoimittajat haluavat vastaukseksi ”ei liitytä”.

USAn (joka kantaa suurimman osuuden Naton iskukyvystä) - presidentti Trump on toistamiseen vaatinut Eurooppaa ottamaan itse vastuuta puolustuksestaan. Venäjä puolestaan varoittaa Natoa laajentumasta rajoilleen. Haluatko Suomen silti liittyvän Natoon? Kyllä ___ / Ei ___/ Ehkä___

Venäjä katsoo Suomen jo kuuluvan läntiseen puolustusliittoon kuten Norjan ja Tanskankin Baltian lisäksi - samalla varustaen koko ajan lisää Kuolan niemimaata ja entisen Karjalan alueita. Tulisiko Suomen saada Naton turvallisuustakuut liittymällä puolustusliittoon mutta säilyttämällä silti yleinen asevelvollisuus ja vastaamalla itse aluepuolustuksestaan? Kyllä ___ / Ei ___/ Ehkä___
 
Viimeksi muokattu:
Koska enemmistö suomalaisista on niin saatanana tyhmä että luulee että silloin suomalaisia pakotetaan jonnekin nuubiaan sotimaan amerikkalaisten puolesta.

Näinpä. Ei muisti ulotu kovin kauas lähimenneisyyteen. Eipä näkynyt mm. ranskalaisia tai saksalaisia sotilaita hyökkäämässä Irakiin 2003. Sen sijaan puolalaisia ja virolaisia näkyi. Entisillä Varsovan liiton mailla tuntui olevan tuolloin tarvetta vaikuttaa hyödyllisiltä amerikkalaisten silmissä.
 
Tämä ei ole vissiin ole ollut täällä, eikä yllättäen saanut ilmatilaa mediassakaan. Reserviläisliiton tutukimus maanpuolustuksesta, ml. nato-jäsenyys. Julkaistu 27.5.2020.

Katso liite: 41295

Vastustajien määrä näyttää pienentyneen tuntuvasti ja ääniä siitynyt "ehkä" osastolle. Voiko ihan gallupien tutkimusmenetelmistä tulla näin suurta heittoa? Taloustutkimus selvitti suomalaisten mielipiteitä maanpuolustuksesta 24.3.–31.3.2020 välisenä aikana, voisiko koronan tuoma kriisitunnelma voinut vaikuttaa ja jopa herätellä joitakin siihen, että maailmassa voi sattua mitä tahansa.

Alemman linkin takana koko tutkimusaineisto yksityiskohtineen.



Menetelmän vaikutusta. Tuollainen muutos ei ole looginen muuten. Jos muutos olisi jonkun ulkoisen tekijän seurausta, myös kannattajien määrän olisi pitänyt lisääntyä ainakin jonkin verran.
 
Jatkan sopivampaan. Anteeksi nekrofilia, mutta...

Kannattaa päästää irti ajatuksesta, että Natolla olisi omaa sotilaalllista suortituskykyä tai se ohjaisi jäsenvaltioiden sotavoimien kehitystä tai asettaisi niille vaatimuksia. Nato ei toimi niin, vaikka Venäjän liturgia näin tahtoo uskotella.

Jos saksalaiset haluavat osallistua Naton tiettyihin vapaaehtoisiin rakenteisiin, voidaan niihin sopivia suorituskykyjä tällä toki perustella.

Ylen haastattelema erikoistutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta kertoo asiasta seuraavasti:

7. Voiko ainut poikani joutua sotimaan ulkomaille?
Jos hän on ammattisotilas ja hakeutunut Nato-joukkoihin omasta tahdostaan, hän saattaa joutua sotimaan Suomen ulkopuolelle. Tämä ei koske varusmiehiä tai reserviläisiä.

Nato-jäsenyys toisi Suomelle velvoitteen varata osa omista puolustusvoimista jonkun toisen Nato-maan mahdolliseen puolustamiseen.

Nato-hakemuksessaan Suomi neuvottelisi joukkojen koosta.
Mahdollisena määränä pidetään prikaatin vahvuista osastoa eli noin 5 000 sotilaan kokoista joukkoa.


NATO ei sanele asioita jäsenmaille. Asioista on tapana sopia hyvässä yhteishengessä. Aivan samoin kuin ylivoimainen osa NATO-maista osallistuu Baltian ilmavalvontaan. Aivan samoin kuin Kanada sijoitti kylmän sodan aikana joukkoja Eurooppaan. Aivan samoin kuin Suomi ottaa maksumiehen roolin EU:n tukipaketeissa.

Olisi jokseenkin erikoista, jos Suomi lupailisi jäsenyysneuvotteluissa prikaatia Baltiaan Eagle Guardian -suunnitelman osaksi ja siirtyisi heti jäsenyyden saatuaan ammattiarmeijaan ilman mitään muutosta turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Sale SACEUR:lle: "Joo, ei voida mitään, kestävyysvaje yllätti. Hyvä kun pystytään edes Etelä-Suomea puolustamaan tällä uudella professional-only armeijalla. Otetaan pois se suomalainen mekanisoitu prikaati Eagle Guardian -suunnitelmasta ja laitetaan tilalle yksi komppania yli-innokkaita yli-ikäisiä maakkilaisia." Mahtaisi tulla säröjä Suomen NATO-suhteeseen... :D

Pidän selvänä, että NATO-jäsenyys asettaa tiettyjä odotuksia jäsenmaalle aivan samoin kuin EU-jäsenyys, vaikkei juridista perustaa olisikaan. Jos haluaa saada, on pakko antaa. Siipeilijöitä ei katsota hyvällä kv-politiikassa sen enempää kuin henkilökohtaisessa elämässä.

Olisikin äärettömän mielenkiintoista tietää, millaisia odotuksia Suomen mahdolliseen jäsenyyteen ladataan verhojen takana. 90-luvulla se oli nähtävästi luokkaa "kaikki mitä teillä on". Onko se sitten tällä kertaa tuo Koivulan maalailema yksi prikaati vai jotakin muuta?

Siitä olen enemmistön kanssa samaa mieltä, että korvetteja ei hankita Suomen Nato-jäsenyyden pohjustamiseksi. Vaikka NATO-Suomi olisi mukana SNMG1:ssä vuorollaan aina silloin tällöin, ei sitä varten tarvita neljää alusta. Nimimerkin @KymJP2K esittämä teoria ei ole uskottava.
 
"Tämä ei koske varusmiehiä tai reserviläisiä"

"Nato-hakemuksessaan Suomi neuvottelisi joukkojen koosta. Mahdollisena määränä pidetään prikaatin vahvuista osastoa eli noin 5 000 sotilaan kokoista joukkoa"

Ammattisotilaista koottu prikaati? Jäisikö mihinkään muuhun enää euron euroa?


Tuohon joku osaa varmaan lyödä jonkun arvion.

Edit. Viitteeksi 2018 henkilöstömäärä
Screenshot_20200909-194342__01.jpg
 
Ammattisotilaista koottu prikaati? Jäisikö mihinkään muuhun enää euron euroa?


Tuohon joku osaa varmaan lyödä jonkun arvion.

Edit. Viitteeksi 2018 henkilöstömäärä
Katso liite: 43603

Ei varmaan ammattisotilaista, vaan laajennetun SKVJ:n pohjalta koottu joukko sitoumuksen tehneitä reserviläisiä.
 
7. Voiko ainut poikani joutua sotimaan ulkomaille?
Jos hän on ammattisotilas ja hakeutunut Nato-joukkoihin omasta tahdostaan, hän saattaa joutua sotimaan Suomen ulkopuolelle. Tämä ei koske varusmiehiä tai reserviläisiä.

Nato-jäsenyys toisi Suomelle velvoitteen varata osa omista puolustusvoimista jonkun toisen Nato-maan mahdolliseen puolustamiseen.

Nato-hakemuksessaan Suomi neuvottelisi joukkojen koosta.
Mahdollisena määränä pidetään prikaatin vahvuista osastoa eli noin 5 000 sotilaan kokoista joukkoa


Ja kun vapaaehtoistulvasta ollaan selvitty, niin panee häntä pari sataa kapparia höysteeksi. :cool: Jos vapaaehtoisia ei löydy tarvittavaa määrää, tulee palkatulle hlöstölle työtä, jolla on tarkoitus kystaa kyllin. Kapteenitaso komentaa panssarivaunua ja miehistön vihoviimeiset jämät ovat toisen vuosikurssin kadetteja. Majureita ryhmänjohtajina ja everstiluutnantitkin ottavat lapion käteensä ja kaivaa jyystävät poteroa niin että rapa lentää.

Aika paljon on uskoa vapaaehtoisten lähtijöiden ja lupauksensa lunastaneiden tulvaan. Mutta siitähän näkee.
 
Millaisiin sitoumuksiin Tanska ja Norja ovat suostuneet? Luultavasti suurempiin kuin Islanti.

Ruotsi on varmaan jo kylmän sodan aikana neuvotellut itselleen sopivat ehdot. Suomi ei Ahtisaaren aikana päässyt sopimukseen.
 
Pelkästään kriisinhallinta- ja rauhaturvatehtäviin olisi lähtijöitä moninkertainen määrä nykyiseen nähden. Tuo 5000 miestä kun nykyiset sopimussotilaatkin ja valmiusjoukot otetaan huomioon löytyisi helposti. Eikä kyse ole jonnekin lähetettävästä joukosta kuin vasta 5. artikkelin lauettua jolloin kriisi olisi luonamme joka tapauksessa. Ja ennen lähtöä Natossa pohdittaisiin kenen joukkoja kannattaa lähteä ja kenen jäädä puolustamaan omaa aluettaan. Mitäs luulette kumpaan kuulutaan.
 
Viimeksi muokattu:
Palkka-armeija on toki enemmän vallanpitäjien työkalu. Yhteiskunnallisista syistä olisi hyvä olla mukana ns. koko otanta. Israel on ymmärtänyt tämän 50+ miljoonaisen vihamielisen arabiväestön ympäröimänä. 1300 km maarajaa Venäjään on vähän sama juttu.

Nato olisi varteenotettava yhdestä selkeästä syystä. Perustelen sillä, että olemme jo muutenkin aika tiukasti läntisissä rakenteissa eli se olisi vain luonteva jatko.

Voisihan sitä olla vyö ja henkselit. Kuka pakottaa luopumaan asevelvollisuudesta? Ei kukaan.

Viro ja muut Baltian maat halusivat jo vuodesta 1991 Natoon. Kovasti. Niillä oli sitä Venäjän-tuntemusta, jota me luulimme, että oli meillä. Me kylläkin luulimme silloin sitä, mitä Venäjä halusi meidän luulevan.

Mitähän sinne Viroon olisi jo kehitelty tässä matkan varrella? Kun ajattelette koko palaa Narva - Alajoe - Vasknarva ja paria muutakin palaa, se on ihan venäläistä elämänmuotoa siellä. 2007 sai vähän näyttöjäkin siitä, mitä olisi ehkä seurannut. Joskus vuoden 2004-2005 nurkilla

Vuoden alusta on ollut saatavissa joitakin ulkoministeriön vuoden 1995 asiakirjoja, jotka olivat olleet salaisia 25 vuotta.

Ulkoministeriön asiakirjojen pääviesti vuonna 1995 on selkeä: Suomi ei nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa voi pitää turvallisuusetujensa mukaisena sotilaallista liittoutumista EU:n tai Naton puitteissa. Asiakirja määrää Suomen hallituksen linjan Länsi-Euroopan unionin WEU:n kokoukseen, joka järjestettiin Madridissa marraskuussa.

Virossa vasta haaveiltiin EU-jäsenyydestä, puhumattakaan Nato-jäsenyydestä. Silti Viro toi ulkoministeriön asiakirjojen mukaan selkeästi ilmi myönteisen Nato-kantansa.

Puolustusneuvoston 6/1995-kokouspöytäkirja on edelleen osittain salattu Turvallisuuskomitean päätöksellä, ja tuo päätös on aika tuore. 11 sivua on silmiltä piilossa.

Luultavasti siellä näkyy vakavia virhepäätelmiä. Varmaksi en mene sanomaan.
 
Palkka-armeija on toki enemmän vallanpitäjien työkalu. Yhteiskunnallisista syistä olisi hyvä olla mukana ns. koko otanta. Israel on ymmärtänyt tämän 50+ miljoonaisen vihamielisen arabiväestön ympäröimänä. 1300 km maarajaa Venäjään on vähän sama juttu.

Nato olisi varteenotettava yhdestä selkeästä syystä. Perustelen sillä, että olemme jo muutenkin aika tiukasti läntisissä rakenteissa eli se olisi vain luonteva jatko.

Voisihan sitä olla vyö ja henkselit. Kuka pakottaa luopumaan asevelvollisuudesta? Ei kukaan.

Viro ja muut Baltian maat halusivat jo vuodesta 1991 Natoon. Kovasti. Niillä oli sitä Venäjän-tuntemusta, jota me luulimme, että oli meillä. Me kylläkin luulimme silloin sitä, mitä Venäjä halusi meidän luulevan.

Mitähän sinne Viroon olisi jo kehitelty tässä matkan varrella? Kun ajattelette koko palaa Narva - Alajoe - Vasknarva ja paria muutakin palaa, se on ihan venäläistä elämänmuotoa siellä. 2007 sai vähän näyttöjäkin siitä, mitä olisi ehkä seurannut. Joskus vuoden 2004-2005 nurkilla

Vuoden alusta on ollut saatavissa joitakin ulkoministeriön vuoden 1995 asiakirjoja, jotka olivat olleet salaisia 25 vuotta.

Ulkoministeriön asiakirjojen pääviesti vuonna 1995 on selkeä: Suomi ei nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa voi pitää turvallisuusetujensa mukaisena sotilaallista liittoutumista EU:n tai Naton puitteissa. Asiakirja määrää Suomen hallituksen linjan Länsi-Euroopan unionin WEU:n kokoukseen, joka järjestettiin Madridissa marraskuussa.

Virossa vasta haaveiltiin EU-jäsenyydestä, puhumattakaan Nato-jäsenyydestä. Silti Viro toi ulkoministeriön asiakirjojen mukaan selkeästi ilmi myönteisen Nato-kantansa.

Puolustusneuvoston 6/1995-kokouspöytäkirja on edelleen osittain salattu Turvallisuuskomitean päätöksellä, ja tuo päätös on aika tuore. 11 sivua on silmiltä piilossa.

Luultavasti siellä näkyy vakavia virhepäätelmiä. Varmaksi en mene sanomaan.

Liittyisikö tähän ? NATO:n vanhat mahtimaat olisivat halunneet Suomen ja Ruotsin ottavan harteilleen Baltian turvallisuudesta huolehtimisen.

 
Liittyisikö tähän ? NATO:n vanhat mahtimaat olisivat halunneet Suomen ja Ruotsin ottavan harteilleen Baltian turvallisuudesta huolehtimisen.


Kaskeala tietää tämän ajan "hengen", mutta oikeat syyt ovat niissä 11 sivussa, joita ei nähdä. Mahdollista toki, että Kaskeala olettaa ihan oikein.

Toinen mahdollisuus on se käsitys, että Venäjä ei tule koskaan päästämään Baltiaa Natoon. Näin Venäjä viestitti vuonna 1995 Suomelle, toistuvasti. Mutta se olisi silloin todettavissa jo virhepäätelmäksi.
 
Ysärillä ja vielä senkin jälkeen Suomessa valtaa pitivät samat ihmiset, jotka olivat köntsällään NLoon päin. Hapuilevat ensiaskeleet ns. Ytimiin suoritti kansakunta näiden samojen ihmisten johdolla ja kas, meistä sukeutui tarjokas, josta tuli ns. mallioppilas. Eli samalla henkisellä asenteella mentiin ja ollaan Ytimissä kuin millä pelattiin NLn kanssa.

Ahtisaari oli -politiikan ulkopuolelta- ilmestynyt henkilö ja hänellä ei selvästi ollut samanlaisia pidäkkeitä. Ja niimpä ratkaisuvaiheissa suomalaismetiat keskittyivätkin ilkkumaan ylipainoista presidenttiä, jolla oli lakeerikengät ja joka kompasteli. Hahhahhaa. Olipa hauskaa. Mutta miksi metiat toimivat näin -ratkaisuvaiheissa-.....aivan. Ahtisaari oli liikaa ja hänet masinoitiin ulos. Tarjan kuningatartien tukkona ollut -lännenmies- piti sulloa veks.

No nyt voi tässä Nato-asiassa huokaista jo helpotuksesta, koska Kokoomus julisti käynnistävänsä Nato-liittoutumisen heti kohta kunhan ööööö. En pysy laskuissa monesko kerta se on kokoomuksen julistamana, mutta kyllä se varmaan nyt siitä.
 
Ysärillä ja vielä senkin jälkeen Suomessa valtaa pitivät samat ihmiset, jotka olivat köntsällään NLoon päin.

Olisi hauskaa tietää, mitä niillä yhdellätoista salatulla sivulla on, kun nämä jo julkaistut ovat suorastaan ratkiriemukasta lukemistoa.

Tämä sivu on päivätty silloin, kun MTK:n Heikki haavisto on sairastunut vakavasti ja jättänyt ulkoministerin tehtävät. Sitä ennen pari vuotta hommaa veti Paavo KGB Väyrynen. Virkamiehet menevät vanhalla kaavalla, eikä ministerin tarvitse tehdä mitään. Virkamies Paavo Rantanen oli siinä pari kuukautta va. ulkoministerinä.

13.4. ulkoministeriksi tuli Lipposen hallitus ja ulkoministeriksi Tarja Halonen, joten ei siinä sotilasliittoilu enää sinä vuonna mitenkään lisääntynyt...

(Tekstissä esiintyvä Veli Sundbäck oli ulkoministeriön korkein virkamies, komea virkaura kerrassaan. Hän oli myös mr. integraatio ja globalisaatio ja osasi samalla YYA-laulut, ihan mitä vain, just name it. Ammattimies. Hän loikkasi 1996 Nokiaan "hoitamaan yhteiskuntasuhteita", oli muutaman muun ison yhtiön hallituksessa. Juri Derjabin taas oli wanhaa Suomi-syöjien kuningasosastoa Neuvostoliitosta, jonka uusi Venäjä otti käyttöön Suomeen. Aivan alkuuun hän taisi olla tehtävissä Norjassa, 1950-luvulla. Hän oli Vladimirovin lisäksi keskeinen kingi, joka myös kirjoitti liturgia- ja ohjekirjoja Suomelle nimimerkillä Juri Komissarov, ja niitä poliitikot lukivat kylmä rinki persesilmässä. Osasi haistaa uudet tuulet ja tuki Jeltsiniä, tuli sitten hyvä palkkiovirka ja osasi pelotella suomalaiset vielä 1995. Myöhemmin pehmensi puheitaan, mutta tuossa kohtaa strategia oli njet, njet, njet.)


b1dd70cc4b34207e4806e43b936ebe66ea479ef29703e882c8ad13eefb310772.jpg
 
Pelkästään kriisinhallinta- ja rauhaturvatehtäviin olisi lähtijöitä moninkertainen määrä nykyiseen nähden. Tuo 5000 miestä kun nykyiset sopimussotilaatkin ja valmiusjoukot otetaan huomioon löytyisi helposti. Eikä kyse ole jonnekin lähetettävästä joukosta kuin vasta 5. artikkelin lauettua jolloin kriisi olisi luonamme joka tapauksessa. Ja ennen lähtöä Natossa pohdittaisiin kenen joukkoja kannattaa lähteä ja kenen jäädä puolustamaan omaa aluettaan. Mitäs luulette kumpaan kuulutaan.

Mitäs luulette, kumpi on nopeammin perillä, amerikkalainen Brigade Combat Team Atlantin takaa vaiko suomalainen jääkäriprikaati Suomenlahden pohjoisrannalta? Potilaan on parempi saada kesäkandilta hoitoa elävänä kuin tohtorilta kuolleena...
 
Mitäs luulette, kumpi on nopeammin perillä, amerikkalainen Brigade Combat Team Atlantin takaa vaiko suomalainen jääkäriprikaati Suomenlahden pohjoisrannalta? Potilaan on parempi saada kesäkandilta hoitoa elävänä kuin tohtorilta kuolleena...
Mitäs itse luulet, että ketä vastaan pitäisi lähteä ja olisiko samaa uhkaa varten syytä pitää tämä meidän nurkka hyvin puolustettuna. Ja että joutaisiko silloin väkeä jostain vähemmän kriittiseltä alueelta.

5. artikla ei ehdoitta edellytä avuksi taistelujoukkoja vaan sen punnitsee kukin maa itse. Ja apu se voi olla joukot omassa maassakin jos ne sitovat vihollisen joukkoja.

nyt unohdetaan, että puhutaan tilanteesta jossa jos ei pala niin ainakin jo kytee kolmas maailmansota.
 
Mitäs itse luulet, että ketä vastaan pitäisi lähteä ja olisiko samaa uhkaa varten syytä pitää tämä meidän nurkka hyvin puolustettuna. Ja että joutaisiko silloin väkeä jostain vähemmän kriittiseltä alueelta.

5. artikla ei ehdoitta edellytä avuksi taistelujoukkoja vaan sen punnitsee kukin maa itse. Ja apu se voi olla joukot omassa maassakin jos ne sitovat vihollisen joukkoja.

nyt unohdetaan, että puhutaan tilanteesta jossa jos ei pala niin ainakin jo kytee kolmas maailmansota.

Niin, paperilla viides artikla voidaan täyttää nimellisellä avulla. Se olisi kuitenkin liittokunnan perusajatuksen vastaista, hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan laukaisee sotilaallisen vastareaktion koko liittokunnan laajuisena.

Tietysti jokainen jäsenmaa tekee lopulta itse päätöksen avunannon muodosta. Ennakkosuunnitelmia ei välttämättä panna täytäntöön, syystä taikka toisesta. Syy voi olla käytännöllinen, joukkoja tarvitaan enemmän muualla, tai se voi olla poliittinen, valtionjohtoa ei kiinnosta Baltian puoliryssien puolustaminen.

Sen sijaan mitä tulee Baltiaan ja Suomeen, niin Baltia on Naton heikoin lenkki Venäjän vastaisella rajalla. Baltia ei ole mikään Puolan tai Suomen kaltainen alueellinen voimatekijä. Naton kannalta olisi loogisinta vahvistaa ensin puolustusketjun heikointa lenkkiä, siis Baltiaa, myös puolalaisilla ja suomalaisilla joukoilla. Ne kun nyt sattuvat olemaan kätevästi siinä ihan vieressä eivätkä valtameren takana. Myöhemmissä vaiheissa sitten vahvistettaisiin myös Puolan ja Suomen puolustusta kauempaa tulevilla joukoilla, jahka Baltia on saatu parempaan jamaan, ettei se luhistu 60 tunnissa (vai mitä RAND nyt pähkäilikään).

Liittokunnan tasolla olisi ihan helvetin tyhmää, että 280 000 NATO-sotilasta ryhmittyisi puolustukseen Suomenlahden tälle puolen kaivamaan nenää samalla kun Baltia menetettäisiin Venäjälle. Siinäpähän sitten kokeillaan vastahyökkäystä ja katsotaan Venäjän ydinasekortti, jahka panssariarmeijakunnat on saatu laivatuksi Atlantin takaa Puolaan. ("Eihän Venäjä nyt niin hullu ole, että puolustaisi uusinta valtaustaan taktisin ydinasein?!" No, hullua olisi jo pelkkä Venäjän hyökkäys NATO-Baltiaan. Jos peli on noin pahasti sääntökirjan ulkopuolella, niin kaikki siirrot ovat siinä tapauksessa mahdollisia.)
 
Liittokunnan tasolla olisi ihan helvetin tyhmää, että 280 000 NATO-sotilasta ryhmittyisi puolustukseen Suomenlahden tälle puolen kaivamaan nenää samalla kun Baltia menetettäisiin Venäjälle.
Kuule, täällä ei kaivettaisi nenää vaan ruumispussit varastosta. Jos Venäjä hyökkäisi Baltiaan niin siinä olisi jo kiire ryhmittäytyä ihan omalla maaperällämme, miinottaa Suomenlahtea ja toki auttaa se mikä voidaan. Ehkä jopa se 5K miestä jos se olisi operatiivisesti järkevää mutta liikenisikö sekään. Ei siinä nenää kyllä ehtisi kaivella.
 
Back
Top