Tvälups
Ylipäällikkö
Syväjohtaminen
Syväjohtaminen on everstiluutnantti evp, kasvatustieteen tohtori Vesa Nissisen kehittämä johtamismalli, joka antaa johtajalle perusteet kehittyä ja kasvaa johtajana. Mallia on käytetty Puolustusvoimien johtajakoulutuksessa vuodesta 1998. Tämä malli on koonnos hyväksi havaituista johtamisperiaatteista. Se korostaa ihmisten eikä asioiden johtamista. Mallin kantavana ajatuksena on myös johtajan kasvaminen ja kehittyminen johtajana.
Syväjohtamisen viitekehys käsittää johtajan valmiuden johtaa alaisiaan, itse johtamiskäyttäytymisen ja käytöksen aikaansaaman vaikutuksen. Nissisen mukaan syväjohtamiseen kuuluvan johtamiskäyttäytymisen peruskulmakivet ovat
luottamuksen rakentaminen,
inspiroiva tapa motivoida,
älyllinen stimulointi sekä
ihmisen yksilöllinen kohtaaminen
Tavoitteena syväjohtamisessa on saada nämä neljä johtamisominaisuutta tasapainoon keskenään siten, ettei mikään niistä korostu yli muiden eikä myöskään jää muiden varjoon. Syväjohtaja pyrkii koko ajan kehittämään itseään johtajana. Neljän kulmakiven lisäksi syväjohtamisessa on kuusi muuta ulottuvuutta: kontrolloiva ja passiivinen johtaminen, ammattitaito, tehokkuus, tyytyväisyys ja yrittämisen halu.
Syväjohtamisen taustalla on maailmanlaajuisesti johtava transformationaalisen johtamisen paradigma. Sen juuret ovat muutosjohtamisessa 1980 -luvulla ja merkittävin nykytutkija on professori Bernard M. Bass, jonka tutkimustyön tulokset ovat lähtökohtana syväjohtamisen mallille, kuten Nissisen väitöskirjasta (2001) selviää.
Syväjohtamista käytetään Puolustusvoimissa niin varusmiespalveluksen kuin Maanpuolustuskorkeakoulun johtajakoulutuksen perustana. Varusmiesjohtajille syväjohtajakoulutusta annetaan 20 opintoviikkoa.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mietitäänpä hetki kuinka syväjohtaminen istuu yhteen arvoineen puolustusvoimauudistuksen leikkausten kanssa?
Peruskulmakivet:
luottamuksen rakentaminen
-pantataan tietoa tulevista leikkauksista ja irtisanomisista
inspiroiva tapa motivoida
-isketään yhdellä iskulla paketti tiskiin
älyllinen stimulointi
-uskotellaan uudistuksen olevan välttämätön keino kustannustehokkuuden kannalta
ihmisen yksilöllinen kohtaaminen
-laitetaan YT-ruljanssi päälle ja irtisanotaan henkilöstöryhmiä massoina
Kyllä, kyllä. Johtava transformationaalisen johtamisen paradigma lienee selätetty.
Tuleepi mieleen aika ennen moista pseudohömppää kun miehet oli miehiä ja ylemmältä upseeristoltakin löytyi selkärankaa (lieroilun eli silkan omaneduntavoittelun sijaan):
Vuonna 1990 läpivietiin maavoimien organisaatiouudistus, jolloin Tykistörykmenttiä (TYKPR) lukuunottamatta, muut tykistöjoukot liitettiin joukkoyksikköinä isompiin joukko-osastoihin. Tuolloin tykistöaselajia kuulematta valmisteltu uudistus sai kenttätykistön tarkastajan, eversti Reijo Kuusiston eroamaan protestina virastaan.
Missä on nykyisen johdon selkäranka ja osoitus alaisista välittämisestä?
Syväjohtaja johtaa joukkojaan piiloutuen politiikkojen selän taakse ja vastavuoroisesti politiikko pyrkii pv:n syväjohdon selustaan niin, että lopultakaan näemmä kukaan ei ole vastuussa nykyisen uudistuksen vaikutuksista alaisiin saati kansalaisiin nähden.
Mannerheimkin sentään uhkasi erolla kun puolustuskyky oli uhattuna. Nykyjohto kahmii itselleen etuisuuksia (esim. työliikennelentoyhteydet) sekä polttaa kymmeniä-satoja miljoonia veronmaksajien rahoja mitä epämääräisemmissä projekteissa (esim. Atea). Lieneekö muuten pv:n palkanmaksuongelmat koskettaneet laitoksen ylintä johtoa? Vahvasti epäilen...
Syväjohtaminen on everstiluutnantti evp, kasvatustieteen tohtori Vesa Nissisen kehittämä johtamismalli, joka antaa johtajalle perusteet kehittyä ja kasvaa johtajana. Mallia on käytetty Puolustusvoimien johtajakoulutuksessa vuodesta 1998. Tämä malli on koonnos hyväksi havaituista johtamisperiaatteista. Se korostaa ihmisten eikä asioiden johtamista. Mallin kantavana ajatuksena on myös johtajan kasvaminen ja kehittyminen johtajana.
Syväjohtamisen viitekehys käsittää johtajan valmiuden johtaa alaisiaan, itse johtamiskäyttäytymisen ja käytöksen aikaansaaman vaikutuksen. Nissisen mukaan syväjohtamiseen kuuluvan johtamiskäyttäytymisen peruskulmakivet ovat
luottamuksen rakentaminen,
inspiroiva tapa motivoida,
älyllinen stimulointi sekä
ihmisen yksilöllinen kohtaaminen
Tavoitteena syväjohtamisessa on saada nämä neljä johtamisominaisuutta tasapainoon keskenään siten, ettei mikään niistä korostu yli muiden eikä myöskään jää muiden varjoon. Syväjohtaja pyrkii koko ajan kehittämään itseään johtajana. Neljän kulmakiven lisäksi syväjohtamisessa on kuusi muuta ulottuvuutta: kontrolloiva ja passiivinen johtaminen, ammattitaito, tehokkuus, tyytyväisyys ja yrittämisen halu.
Syväjohtamisen taustalla on maailmanlaajuisesti johtava transformationaalisen johtamisen paradigma. Sen juuret ovat muutosjohtamisessa 1980 -luvulla ja merkittävin nykytutkija on professori Bernard M. Bass, jonka tutkimustyön tulokset ovat lähtökohtana syväjohtamisen mallille, kuten Nissisen väitöskirjasta (2001) selviää.
Syväjohtamista käytetään Puolustusvoimissa niin varusmiespalveluksen kuin Maanpuolustuskorkeakoulun johtajakoulutuksen perustana. Varusmiesjohtajille syväjohtajakoulutusta annetaan 20 opintoviikkoa.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mietitäänpä hetki kuinka syväjohtaminen istuu yhteen arvoineen puolustusvoimauudistuksen leikkausten kanssa?
Peruskulmakivet:
luottamuksen rakentaminen
-pantataan tietoa tulevista leikkauksista ja irtisanomisista
inspiroiva tapa motivoida
-isketään yhdellä iskulla paketti tiskiin
älyllinen stimulointi
-uskotellaan uudistuksen olevan välttämätön keino kustannustehokkuuden kannalta
ihmisen yksilöllinen kohtaaminen
-laitetaan YT-ruljanssi päälle ja irtisanotaan henkilöstöryhmiä massoina
Kyllä, kyllä. Johtava transformationaalisen johtamisen paradigma lienee selätetty.
Tuleepi mieleen aika ennen moista pseudohömppää kun miehet oli miehiä ja ylemmältä upseeristoltakin löytyi selkärankaa (lieroilun eli silkan omaneduntavoittelun sijaan):
Vuonna 1990 läpivietiin maavoimien organisaatiouudistus, jolloin Tykistörykmenttiä (TYKPR) lukuunottamatta, muut tykistöjoukot liitettiin joukkoyksikköinä isompiin joukko-osastoihin. Tuolloin tykistöaselajia kuulematta valmisteltu uudistus sai kenttätykistön tarkastajan, eversti Reijo Kuusiston eroamaan protestina virastaan.
Missä on nykyisen johdon selkäranka ja osoitus alaisista välittämisestä?
Syväjohtaja johtaa joukkojaan piiloutuen politiikkojen selän taakse ja vastavuoroisesti politiikko pyrkii pv:n syväjohdon selustaan niin, että lopultakaan näemmä kukaan ei ole vastuussa nykyisen uudistuksen vaikutuksista alaisiin saati kansalaisiin nähden.
Mannerheimkin sentään uhkasi erolla kun puolustuskyky oli uhattuna. Nykyjohto kahmii itselleen etuisuuksia (esim. työliikennelentoyhteydet) sekä polttaa kymmeniä-satoja miljoonia veronmaksajien rahoja mitä epämääräisemmissä projekteissa (esim. Atea). Lieneekö muuten pv:n palkanmaksuongelmat koskettaneet laitoksen ylintä johtoa? Vahvasti epäilen...