Syyrian konflikti

Geopolitiikka on peli, pelilautana maailmankartta ja samalla puolella voi olla vaikka Roosevelt ja Stalin.

Ei ole mitään sääntöjä kuin ne mistä isot pelurit pääsevät yksimielisyyteen.

Putin on ehdottamasti paras peluri tällä hetkellä, varsinkin kun katsoo lähtöasetelmia, esimerkiksi Iran, Irak ja Syyria on täysikaato.
Sääntöjen erilaisuudesta johtuen pelataan kahta peliä.

Se ei ole enää tänä päivänä paras peluri joka tiputtaa eniten pommeja ja kuka voittaa varsinaiset taistelut.

Yhdysvallat voitti sotansa Irakissa ja Afganistanissa, mutta menetti siitä johtuen ulkopoliittista vipuvarttaan. Yhdysvaltain kohdalla se toki tällä sai kaksi uutta "liittolaista" joiden mailta toteuttaa politiikkaansa.

Vain ihminen joka ei jaksa katsoa verhon taakse pitää Venäjää mahtavana pelurina. Hassusti vain kaikki Venäjän liittolaiset ovat olleet kärsijöinä, kun todelliset pelurit Kiina ja Yhdysvallat seuraavat vierestä. Joskus pitää vain ymmärtää millainen voiman käyttö katsotaan riittäväksi ja onko taistelu sen arvoinen, että se kannattaa voittaa keinolla millä hyvänsä.

Eurooppa ottaa politiikkansa takia omat tappionsa, mutta pidemmällä tähtäimellä jos onnistuu pitämään EU:n kasassa, sekin selviää tästä todennäköisesti voittajana, jos ei ajatella pienen ihmisen kannalta.

Vielä ei ole siis edes varmuutta jääkö venäjälle mieluinen henkilö valtaan Syyriassa ja Ukrainan itäosien sekä osakseen Kriminkin kohtalo ovat vielä epäselviä. Mitä Venäjä siis voitti? Ei tuota tällä hetkellä voi pitää edes torjuntavoittona kun alueen tärkein liittolainen on täysin romahtanut.
 
Venäjän sotilaallinen voima ei taida riittää Turkin nujertamiseen. Varsinkin kun Venäjä ei voi käyttää koko kapasiteettiaan yhdessä kohteessa. Ja, ennen kaikkea sota käytäisiin todennäköisesti hyvin lähellä Turkkia tai jopa osin Turkin alueella. Todennäköisesti kävisi niin että Venäjä vain tuhoaisi parhaat asejärjestelmänsä eikä sen jälkeen kykenisi enää korvaamaan tappioitaan. Totta kai Turkkikin saisi siipeensä mutta sillä on paremmin tukea taustalla.
http://www.globalfirepower.com/coun...ountry1=russia&country2=turkey&Submit=COMPARE

Eikä sota näyttäisi edes siltä että Turkki olisi hyökkääjänä. Taistelut käytäisiin todennäköisesti Mustanmeren eteläpuolella.Varsin kaukana Venäjältä. Venäjän heikentyessä ja jopa joutuessa tappiolle saattaisi Venäjän alaisina olevat valtiot irtaantua Venäjästä, jonka jälkeen olisi vaarassa koko Siperian menetys. Venäjä rajoittuisi alueellisesi Uralin länsipuolelle. Ja, suurin osa öljyntuotannosta ja teollisuudesta jäisi Uralin taakse. Väkiluku putoaisi kertaheitolla alle 100 miljoonan.

Tämä em. skenaario saattaa toteutua jopa ilman sotaa, Venäjän taloudellisen romahduksen myötä. Mutta katsellaan ja ihmetellään mitä kaikkea lähivuodet tuovat tullessaan..

+Iran?

Jos Turkki ja Saudikoalitio ylittää Syyrian rajan, niin Putin vetää herneet nenään ja todennäköisesti Iranin mukaan hommaan. Iranilla, Syyria, Venäjä -aksellilahan on jonkinnäköinen puolustussopimus keskenään. Sitten liikahtaakin Israel ja varmasti myös NATO ja sitten onkin täysi rähinä päällä.

Mä olen arvioinut oman kantani uusiksi maailman menosta.. suurin riski Suomen joutumisesta sotaan tulee siitä, että NATO vetää meidät siihen mukaan.
 
+Iran?

Jos Turkki ja Saudikoalitio ylittää Syyrian rajan, niin Putin vetää herneet nenään ja todennäköisesti Iranin mukaan hommaan. Iranilla, Syyria, Venäjä -aksellilahan on jonkinnäköinen puolustussopimus keskenään. Sitten liikahtaakin Israel ja varmasti myös NATO ja sitten onkin täysi rähinä päällä.

Mä olen arvioinut oman kantani uusiksi maailman menosta.. suurin riski Suomen joutumisesta sotaan tulee siitä, että NATO vetää meidät siihen mukaan.

Laitoin juuri Iran osioon tämän

http://www.timesofisrael.com/russia-iran-ready-to-reinforce-military-cooperation/

Venäjä ja Iran ovat valmiit syventämään sotilaallista yhteis-työtään, kertoi Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu tavattuaan Iranin puolustusministeri Hossein Deghamin Moskovassa tiistaina. Shoigu totesi tapaamisen jälkeen olevansa vakuuttunut, että se tulee avustamaan armeijoitten välisten ystävällisten siteitten edelleen vahvistumista. Hän viittasi tammikuussa tehtyyn aiesopimukseen, jonka jatkoa tämä sopimus on. Hän totesi, että Venäjällä ja Iranilla on lukuisa määrä kohteita sekä alueellisesti että maailman-laajuisesti, jossa ne voivat toimia yhdessä. Venäjä toimitti Iranille S-300 ilmatorjunta järjestelmän. Marraskuun 23.päivänä poistettu sanktio sallii Venäjän toimitukset Iranin ydin- ja ohjusteollisuuteen.
 
Sääntöjen erilaisuudesta johtuen pelataan kahta peliä.

Se ei ole enää tänä päivänä paras peluri joka tiputtaa eniten pommeja ja kuka voittaa varsinaiset taistelut.

Yhdysvallat voitti sotansa Irakissa ja Afganistanissa, mutta menetti siitä johtuen ulkopoliittista vipuvarttaan. Yhdysvaltain kohdalla se toki tällä sai kaksi uutta "liittolaista" joiden mailta toteuttaa politiikkaansa.

Vain ihminen joka ei jaksa katsoa verhon taakse pitää Venäjää mahtavana pelurina. Hassusti vain kaikki Venäjän liittolaiset ovat olleet kärsijöinä, kun todelliset pelurit Kiina ja Yhdysvallat seuraavat vierestä. Joskus pitää vain ymmärtää millainen voiman käyttö katsotaan riittäväksi ja onko taistelu sen arvoinen, että se kannattaa voittaa keinolla millä hyvänsä.

Eurooppa ottaa politiikkansa takia omat tappionsa, mutta pidemmällä tähtäimellä jos onnistuu pitämään EU:n kasassa, sekin selviää tästä todennäköisesti voittajana, jos ei ajatella pienen ihmisen kannalta.

Vielä ei ole siis edes varmuutta jääkö venäjälle mieluinen henkilö valtaan Syyriassa ja Ukrainan itäosien sekä osakseen Kriminkin kohtalo ovat vielä epäselviä. Mitä Venäjä siis voitti? Ei tuota tällä hetkellä voi pitää edes torjuntavoittona kun alueen tärkein liittolainen on täysin romahtanut.

Minusta peli on ollut sama tuhansia vuosia ja parhaat ovat olleet niitä jotka saavat haluamansa vähiten voimaa käyttäen tai saaden toiset tekemään se puolestaan.

Näin katsoen Kiina on todellakin paras peluri mutta Venäjä selvä kakkonen kun verrataan Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin.
 
Sääntöjen erilaisuudesta johtuen pelataan kahta peliä.

Se ei ole enää tänä päivänä paras peluri joka tiputtaa eniten pommeja ja kuka voittaa varsinaiset taistelut.

Yhdysvallat voitti sotansa Irakissa ja Afganistanissa, mutta menetti siitä johtuen ulkopoliittista vipuvarttaan. Yhdysvaltain kohdalla se toki tällä sai kaksi uutta "liittolaista" joiden mailta toteuttaa politiikkaansa.

Vain ihminen joka ei jaksa katsoa verhon taakse pitää Venäjää mahtavana pelurina. Hassusti vain kaikki Venäjän liittolaiset ovat olleet kärsijöinä, kun todelliset pelurit Kiina ja Yhdysvallat seuraavat vierestä. Joskus pitää vain ymmärtää millainen voiman käyttö katsotaan riittäväksi ja onko taistelu sen arvoinen, että se kannattaa voittaa keinolla millä hyvänsä.

Eurooppa ottaa politiikkansa takia omat tappionsa, mutta pidemmällä tähtäimellä jos onnistuu pitämään EU:n kasassa, sekin selviää tästä todennäköisesti voittajana, jos ei ajatella pienen ihmisen kannalta.

Vielä ei ole siis edes varmuutta jääkö venäjälle mieluinen henkilö valtaan Syyriassa ja Ukrainan itäosien sekä osakseen Kriminkin kohtalo ovat vielä epäselviä. Mitä Venäjä siis voitti? Ei tuota tällä hetkellä voi pitää edes torjuntavoittona kun alueen tärkein liittolainen on täysin romahtanut.

Hyvät huomiot.

USA käytti "sotilaallisen pääoman" Irakissa ja Afganistanissa. Mutta se tila ei ole pysyvä. Yhdysvaltojen olisi sisäpoliittisesti ollut hyvin vaikea osallistua voimakkaasti Obaman kaudella ja tämä näkyi aika vaisuna osallistumisena kansainvälisesti, esim. Libyan operaation vähäisenä osallistumisena.

Nyt Venäjä on käyttänyt ja käyttää samankaltaisesti tätä "voimapääomaa" Georgiassa, Krimillä, yleensä Ukrainassa ja Syyriassa.

Aika kuluu ja tää kuvitteellinen pääoma karttuu Yhdysvalloissa ja lännessä mutta Venäjällä se kuihtuu. Pian ollaan tilanteessa jossa Venäjä on tehnyt peräkkäin peliliikkeitä jotka ovat syöneet ensinnäkin hirmuisesti rahaa, uskottavuutta ja siten sotilaallista pääomaa mutta samalla USA on pitänyt sordiinoa, ainakin jos verrataan aikaan jolloin suuria Irakin ja Afganistanin operaatioita oli käynnissä.

Peli on syklistä ja mielenkiintoista nähdä seuraava sykli, vieläkö Venäjällä riittää rahkeita isoamiseen samalla kun USA on säästellyt?

Ahtisaari, kuten myös itsekin, oli samaa mieltä, että lännen voimavaltioiden ei olisi kannattanut niin lujasti betonoida kantaa Al-Assadin syrjäyttämiseen ja varmasti Yhdysvallat ja länsi sai tästä oppitunnin.

Venäjän suhteen sotilaallisen pääoman ehkä tuhlailevakin käyttö on paitsi romahduttanut talouden, mutta myös kansainvälisen yhteisön pitkä pinna Venäjän suhteen on ollut syötyä pääomaa. Siten, seuraaviin Venäjän peliliikkeisiin tultaneen suhtautumaan tiukemmin ja kv-yhteisö luultavasti saavutta lisäsanktioiden suhteen hyvinkin nopeasti yksituumaisuuden. Onhan santiorakenteet jo valmiina, sen kun lisää ja tiukentaa hiukan. Merkel pitkään hannasi ja "ymmärsi" Putinia. Sotilaallisen pääoman käytön seurauksena tätä kv-"ymmärtämistä" on myös kulutettu aika paljon ja mahdollisissa tulevissa Venäjän rysäyksissä löysää siimaa ei ole enää samalla tavalla kelalta purettavaksi ja tämä Putinin täytyy laskea. Tietty Venäjä voi käyttää uhmakastikin retoriikkaa ja ajatella, että viimeaikainen trackrekordi tukee riittävästi, mutta uskon todellisuudess kynnyksen oikeudettomaan voimankäyttöön olevan nyt korkeampi kuin aiemmin. Enää ei ole samalla tavalla ulosmitattavaa kuin siinä vaiheessa kun laajat joukot vielä uskottelivat itselleen demokratiakehitystä. Pistintä ei enää voi puurossa kovin paljon työntää kun kova tulee vastaan. Tätä vaatii jo USA:n ja lännen uskottavuus. Siten myös NATO:n pikkumaat ovat uskoakseni oikeastaan hyvässä turvassa. Niin isoja kortteja edes Putin ei lähde katsomaan. Lisäksi asiaan vaikutta mahdollisesti tuleva republikaaninen presidentti.

Pelikentällä siten lännen peliliikkeet ovat seuraavaksi ratkaisevia. Pieniä koepalloja taatusti pannaan Venäjältä liikkeelle ja niiden suhteen lujana pysyminen on kv-poliittisesti ja Suomen sisäpoliittisestikin paljon hyväksytympää kuin se enne oli. Yleinen mieliala on muuttunut ja ymmärtäjät ovat suomessakin enää Väyrysen ja muun marginaalin asiana.

Sikäli Venäjällä kuitenkin on voitettavaa, että venäjä on liian suuri peluri, että se voitaisiin esim. P-Korean tavoin maalata nurkkaan pysyvästi. Uskon, että Putin laskee tämänkin varaan ja niin se on, että nämäkin Venäjän tekemät vääryydet jossakin vaiheessa jos nyt ei unohdeta, niin ainakin jättää sivuun haittaamasata "uutta alkua lientyvissä kv-suhteissa. Ja niin sen tietysti tuleekin olla. Erityisesti jos Venäjän seuraava johtaja esiintyy sovinnollisemmin, lännelläkään ei ole varaa jatkaa kylmiä välejä loputtomiin. Mitä kauemmas katsotaan, sitä enemmän uusia muuttujia tulee. Tulee uusi konfliketja taloudellinen nousu ja uusi lasku. jne.

Suomen on tästä kaikesta vain viisastuttava. Vaikka tilanne laantuu, suur-Venäjän ja supervallan perään haikailu ei venäläisissä piireissä lopu. Sieltä loppuu raha, kv-ymmärrys ja ehkä voimankäytön pääoma. Mutta sehän vaan hiljaksiin kertyy seuraavaa kierrosta varten, mikä silloin on pelinappula ei tiedetä. Tällöin Suomen on oltava sellaisessa asemassa, että se nappula ei ole ainakaaan Suomi. Eiköhän noita -staneja ja muita helpompia vielä ole jäljellä, mutta ei niitäkään loputtomiin riitä. Lyhyellä aikavälillä Suomi on kohtalaisessa asemassa mutta huonommassa asemassa kuin takavuosina. Keskipitkällä aikavälillä erittäin hyvässä asemassa kun Venäjä kartuttaa pääomiaan uudelleen.

Erittäin pitkällä aikavälillä Suomi on erittäin tukalassa tilanteessa ja sillon tilanne yllättää silloisen poliitikot kuten se nyt yllätti.

Emme saa unohtaa.
 
Syyriasta uutisoidaan vähän väliä ilmaiskuista kouluihin, sairaaloihin tai leipomoihin. Joko noita on joka kadunkulmassa tai sitten islamistit tms. käyttävät niitä varsin ahkerasti omina tukikohtinaan.

Tällä kertaa asialla USA:n johtama koalitio ja kohteena leipomo Syyrian itäosassa olevassa Hadadissa. Väittävät, että vähintään 15 leipää ostamaan tullutta siviiliä olisi kuollut.
Yahoo Newsin välittämä Reutersin uutinen Air strikes kill 15 people in Syria's northeastern city: monitor.

Hyviä pointteja.. yksi vaihtoehto on myös propaganda. Uutisointi tästä USAn ilmaiskusta leipomoon on erittäin epäyhtenäistä ja vähäistä. Miksi ihmeessä koalitio iskisi leipomoon? Julkisuusitsarihan moinen temppu olisi. Googlella löytyy lähinnä pro-venäjä mediasta juttua tästä keissistä, jossain uutisointiin iskun olleen venäläisten tekemä. Ei tässä enää voi varmuudella tietää kuka iski ja mihin iski. En yhtään ihmettelisi, vaikka kävisi ilmi, että sairaalaiskut on keksittyjä tai ne onkin tehnyt joku länsikoalitiosta oikeuttaakseen maahyökkäyksen. Sekopäistä touhua kaikkinensa.

Venäjän selitykset sairaalaiskuille ovat kieltämättä kyllä "hieman" epäuskottavia, mutta jenkit on saanut melkoisen arvovaltatappion Syyriassa ja teot voi olla epätoivoiset. Jenkkien tavoite oli kaataa Assad aseistamalla kapinallisia. Venäjä on sulkenut läntisen Syyrian ilmatilan USAlta. Venäjän ilmaiskut hirvittävän tuhon lisäksi siivittää Assadia ja jenkkien tukemat Kurdit ovat hypänneet Venäjän/Assadin kelkkaan taistelemaan muita kapinallisia vastaan. Nyt lännen on sitten kiire saada aikaan tulitauko? Give me a break, vuosia on ruokittu veristä kansanmur... anteeksi sisällissotaa ja nyt kun aletaan olemaan häviöllä niin pitää saada aikaan tulitauko. Putin ei enää pysähdy Syyriassa vaan haluaa tyrmäysvoiton. Maahyökkäys on USAn ainoa tapa kääntää aloittamansa konflikti voitoksi.
 
Geopolitiikka on peli, pelilautana maailmankartta ja samalla puolella voi olla vaikka Roosevelt ja Stalin.

Ei ole mitään sääntöjä kuin ne mistä isot pelurit pääsevät yksimielisyyteen.

Putin on ehdottamasti paras peluri tällä hetkellä, varsinkin kun katsoo lähtöasetelmia, esimerkiksi Iran, Irak ja Syyria on täysikaato.

Putin ainakin tietää, että Venäjähän tästä konfliktin lihmisvirrasta hyötyy: loistava tapa iskeä Euroopalle takaisin Venäjän taloutta ahdistavien pakotteiden ohella.
 
Putin ainakin tietää, että Venäjähän tästä konfliktin lihmisvirrasta hyötyy: loistava tapa iskeä Euroopalle takaisin Venäjän taloutta ahdistavien pakotteiden ohella.

Mukava bonus lähinnä, ei ole Venäjästä kiinni ketä Eurooppalaiset antavat vyöryä rajojen yli.

Venäjää kiinnostaa ensisijaisesti tuo asemoituminen keskellä Lähi-Itää, Iran, Irak ja Syyria akseli, energiavarat ja strategiset sijainnit sen kontrollissa.

Seuraavana kai vuorossa Afganistan yhdessä Iranin kanssa.
 
Mukava bonus lähinnä, ei ole Venäjästä kiinni ketä Eurooppalaiset antavat vyöryä rajojen yli.

Venäjää kiinnostaa ensisijaisesti tuo asemoituminen keskellä Lähi-Itää, Iran, Irak ja Syyria akseli, energiavarat ja strategiset sijainnit sen kontrollissa.

Seuraavana kai vuorossa Afganistan yhdessä Iranin kanssa.

Ei saa unohtaa Libyaa. ..siellä on myös kaikkea kivaa joita isot valtiot haluavat...
.
 
Riippuu varmaan siitä, kuka/mikä on "USA". Ainakin julkisessa poliittisessa keskustelussa USA:ssa on esiintynyt ensisijaisesti sellaisia mielipiteitä, että USA:n lähi-idän politiikka on ollut viime vuosina hapuilevaa ja päämäärätöntä, paikoitellen suorastaan vahingollista. Pääesimerkit ovat melko luontevasti Irak ja Libya, mutta myös Syyrian "punainen viiva", joka ei sitten oikeasti ollutkaan punainen, ei ollut omiaan kohottamaan USA:n uskottavuutta.

Olen täysin eri mieltä USA:n toimista muslimimaalimassa. Amerikkalaiset ovat muuttaneet politiikkaansa ja taktiikkaansa erittäin onnistuneella tavalla. Tarkoitan USA:n tavoitteiden saavuttamisella esimerkiksi seuraavia asioita:

1.) USA on kyennyt säilyttämään hyvät yhteydet juuri niihin Arabi/muslimi-valtioihin ja hallitsijoihin joissa jenkeillä on tärkeä kaupallinen sekä ns. strateginen merkitys USA:lle itselleen. esim. Saudien, Kuwait'in ja Emiraattien öljy ja asekauppa. Egyptin osalta, Suez'in kanava ja asekauppa, Jemenin terrorismipesäkkeen kukistaminen, Somalian rauhoittuminen..
2.) turvaamaan liittolaisensa Israelin asemaa suhteessa sen naapureina oleviin arabimaihin ja palestiinalaisiin.
3.) on kyetty heikentämään kaikkia Välimeren alueen arabimaita ja erityisesti tuhoamaan useimmat terrorismia tukevat diktaattorit.
4.) USA on saanut muslimimaiden sotilaallisiin operaatioihinsa mukaan (sekä jakamaan vastuuta) myös useita EU-maita ja NATO-liittolaisia.
5.) "hajoita ja hallitse" tyyppinen politiikka sekä diplomatia toimii varsin mallikkaasti.
6.) USA:n toimet arabimaissa ovat muuttuneet yhä enemmän ns. "etävaikuttamiseksi".
7.) enää ei ole tarvetta suuriin armeijatasoisiin operaatioihin. Mikä on vähentänyt USA:n sotilaallisten resurssien käyttötarvetta/määrää Arabimaissa.
8.) toimitaan aikaisempaa enemmän erilaisten yhteistyökumppaneiden taustalla ja hankalatkin hommat voidaan hoidella lennokeilla, ilmavoimilla, paikallisilla "alihankkijoilla" jne.
9.) Afganistanissakin USA:n oma toiminta on vähenemässä ja siellä toimii rinnalla kansainväliset joukot, Suomikin muiden mukana.
10.) Todennäköisesti jonkinlainen stabiilius on saavutettu myös Pakistanin kanssa.
11.) Venäjän/Putin'in lyhytnäköisyys Syyrian osalta toimii myös tietyllä tavalla USA:n laariin. On nimittäin enemmän kuin todennäköistä että Venäjän eteläosien islamilaisissa osavaltioissa tulee nousemaan uusia Venäjän vastaisia ja terrorismiin taipuvaisia (jopa daesh'in alaisia jne) ryhmittymiä. Ne sitovat oman maan sisäisesti Venäjän miehitys-/asevoimia tulevaisuudessa.

Tottahan lähi-idän alueelle on ilmaantunut uusia ongelmia (daesh, Venäjän mukaantulo Syyriassa jne.), mutta ne ovat, ainakin USA:n kannalta, kohtuullisen helposti hallittavissa olevia tekijöitä.

Loppuviimeksi jenkkejä tuskin häiritsee venäläisten toimet. Mitäpä pahaa on siinä että venäläiset tuhlaavat armeijansa ja koko Venäjän rajallisia resursseja Syyriassa. Al-Assad'in hallinto on ajettu niin ahtaalle ettei ole pelkoa Syyrian paluusta entiselleen..ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen. Se tarkoittaa myös Israelia uhkaavan/haittaavan Hizbollahin toimintamahdollisuuksien heikkenemistä jne. Ehkä myös Iran'in pahin uhka/uhma on laantumassa pitkän "disponibiliteetin" jälkeen?

Joten, eiköhän kaikki edellä mainittujen kaltaiset poliittiset muutokset koko muslimimaailmassa liene sopivan suuntaisia ainakin USA:lle?
 
EU leikkii imperiumia vaikka paskat on housuissa ja kusi valuu lahkeesta.

"Saksan liittokansleri Angela Merkel ehdotti tänään jonkinlaisen lentokieltoalueen perustamista, jotta Syyrian tilanne rauhoittuisi."

Eikös siellä ole jo jonkinlainen Putinin toimeenpanema lentokieltoalue :confused::D Sopii Merkkeli yrittää :facepalm:
 
+Iran?

Jos Turkki ja Saudikoalitio ylittää Syyrian rajan, niin Putin vetää herneet nenään ja todennäköisesti Iranin mukaan hommaan. Iranilla, Syyria, Venäjä -aksellilahan on jonkinnäköinen puolustussopimus keskenään. Sitten liikahtaakin Israel ja varmasti myös NATO ja sitten onkin täysi rähinä päällä.

Mä olen arvioinut oman kantani uusiksi maailman menosta.. suurin riski Suomen joutumisesta sotaan tulee siitä, että NATO vetää meidät siihen mukaan.

Venäjän resurssit eivät riitä arabian hiekassa sotimiseen..

Enkä usko että Iran olisi lähtemässä mukaan tuollaiseen, jo etukäteen tuhoon tuomittuun taisteluun. Siellä on laitettu kaikki poliittiset panokset maan nostamiseen tasa-arvoiseen asemaan muun maailman kanssa. Mikään ei olisi typerämpää kuin lähteä Venäjän kaveriksi..tuhoamaan kaikkea sitä kehitystä josta Iran on neuvotellut jo kymmenen vuotta.

Ja, missään tapauksessa NATO ei lähde mukaan sotimaan. Turkki kykenee hoitamaan asiansa vallan hyvin itsekin.

Ja, miksi ihmeessä pieni Suomi rynnistäisi arabiaan? Se olisi likimain sama kuin jos lähtisimme soutuvenheellä Kiinaan..
Sen ehkä ymmärtäisin että lähdettäisiin Uralille.
 
Back
Top