TACMAP - taktinen kartta Androidille ja selaimeen

TomTom

Kenraali
Mod
#23
@TomTom , Tuohon jos saisi omalla serverillä toimivan karttamoottorin, tällä olisi käyttöä myös esim. VAPEPA/TurvaViestintä -kuvioissa silloinkin kun ei operaattorin nettiyhteyttä ole.
Kyllä tuo arska -softa vetää ne kartat jo cacheen ja käyttää niitä jos ei ole nettiä käytettävissä, eli osittainen "oma karttamoottori" on jo käytössä, tosin se edellyttää että on juuri sitä aluetta käynyt jo zoomailemassa ja katselemassa. Tosin tämä on vähän semmoinen köyhän miehen ratkaisu.


Netti -versioon korjattua:
- Kaikki karttamerkit on saman kokoisia.
- Viimeisin kartan zoomailu, koordinaatit ja karttatyyppi jää nyt muistiin (ei pompi enää miten sattuu).
 
#26
Voisikko tälle tehdä jotain?
Mitä kustantaisi suojattuna---salattuna?
Olisikko vastaavaa hyötyä ja/tai tarvetta?


suojaton.png
 
#28
onkohan jossain käyttäjätunnuslistaa, vai millä perusteella voi kutsua/jakaa?
 

TomTom

Kenraali
Mod
#31
Onko mahdollista useamman käyttää samaa tunnusta yhtä aikaa. Helpottaisi vähän jos on useampi kuin kaksi käyttäjää.
Ei onnistu kunnolla. Tee kaksi eri tunnusta ja pyynnöillä yhdistät toisiinsa, molemmat näkee toistensa systeemit sen jälkeen.
 
#32
TacMap -tyyppisten sovelluksen käyttöä sivuava väikkäri 15 vuoden takaa, mutta edelleen ajankohtaista ...



Geospatial Information Superiority in Digital Battlefield - a Hierarchical Metamodel for Military Terrain Analysis
2003, Mika Hyytiäinen

>> LINKKI

PAIKKATIETOYLIVOIMA DIGITAALISELLA TAISTELUKENTÄLLÄ
Sotilaallisten maastoanalyysien metamalli

Yleisesikuntamajuri Mika Hyytiäinen

Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi laadittu väitöskirja, joka esitetään
Teknillisen korkeakoulun Maanmittausosaston luvalla julkisesti tarkastettavaksi
korkeakoulun luentosalissa M1 helmikuun 15. päivänä 2003 klo 12.00.


TIIVISTELMÄ

Tulevaisuuden sodankäynti perustuu kasvavassa määrin tiedon ja tietotekniikan hyväksikäyttöön. Sotilaallisen vaikuttamisen avainsana on täsmä, jossa paikkatietotekniikalla on merkittävä rooli. Työ käsittelee sotilaallisesti merkityksellisen maastoon ja ympäristöön liittyvän tiedon hyväksikäytön mahdollisuuksia analyyseissa Suomen puolustusvoimien kannalta. Työ on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa kuvaa taustan, tekniset mahdollisuudet ja paikkatietoaineistot sekä mahdollisuudet niiden sotilaalliseen täydentämiseen. Toinen osa esittää johtamisprosessin ja komponenttiarkkitehtuurin asettamat vaatimukset ja kuvaa työn aikana kehitetyn metamallin sotilaallisten maastoanalyysien muodostamiseksi. Kolmas osa on empiria, jossa malli testataan ja kuvataan sen soveltaminen. Laatua on käsitelty erikseen kaikki osat kattavana tekijänä.

Työssä väitetään, että:

(1) Sotilaalliset maastoanalyysit on tehokasta toteuttaa esitetyn kolmiportaisen hierarkkisen
maastoanalyysien metamallin ohjaamana.

(2) Paikkatietoylivoiman perustana ovat suomalaiset paikkatietoaineistot täydennettynä
sotilaallisella kohdetietojen keruulla.

(3) Paikkatietoylivoiman osana analyyseilla kyetään merkittävästi vahventamaan sotilaallista
johtamisprosessia.

(4) Taktinen simulointi on johtamisprosessin osana merkittävä osa paikkatietoanalyyseja.

(5) Sotilaalliset maastoanalyysit on nopeinta toteuttaa kaupallisiin ohjelmiin perustuen ja
standardit ovat riittävän kypsiä takaamaan järjestelmien riittävän avoimuuden.

(6) Paikkatietotekniikka kykenee tukemaan riskien arviointia ja parantamaan päätöksiä siviilien
ja yhteiskunnan tärkeän infrastruktuurin suojaamisessa.​

Työssä esitetään myös käsitteellinen malli tukea maastoanalyyseilla tiedon tuottamista vihollisesta (1-data), ei-vihollisesta (0-data) ja siitä, mistä tietoa käytettävillä sensoreilla ei voida lainkaan hankkia (no-data). Tutkimus on metodiltaan hypoteettis-deduktiivinen ja se on aloitettu vuonna 1998. Taistelun ja maastotiedon suhde on selvitetty operaatioanalyysiin kuuluvien taistelumallien teorian ja taktisten simulaattoreiden käytännön toteutusten kautta.


Aiheeseen liittyen on tehty (yliluutnantti Heikki Luusua) MPKK:ssa Pro gradu 4/2015
>
LINKKI
Maaston hyväksikäyttö joukkueen taistelussa

 
Viimeksi muokattu:
#33
TacMap -tyyppisten sovelluksen käyttöä sivuava väikkäri 15 vuoden takaa, mutta edelleen ajankohtaista ...
...

Aiheeseen liittyen on tehty (yliluutnantti Heikki Luusua) MPKK:ssa Pro gradu 4/2015
>
LINKKI
Maaston hyväksikäyttö joukkueen taistelussa

Kun ryhmityksiä ja operaatioita suunnitellaan kartalle...

Eipä nämä asiat ole muuttuneet vuosikymmenten varrella paljoakaan (s.17-)

"Omaperäistä taktiikkaa Tiede ja ase vuosijulkaisussa vuonna 1934 pohtinut Kai Savonius to-teaa sen olevan maaston, ilmaston ja kansanluonteen ymmärtämistä, ja viittaa samalla useisiin esimerkkeihin sotahistoriasta. Hän arvio suomalaisen metsämaaston eduiksi pienipiirteisyy-den ja peitteisyyden, jotka pienentävät meille edullisella tavalla tähystysetäisyyksiä ja aseiden tehoa. Maasto on lisäksi täynnä luonnollisia – järvistä, soista, puroista ja joista – muodostuvia esteitä, jotka rajoittavat hyökkäysvaunujen liikettä, ja joita omassa toiminnassa tulee kyetä hyödyntämään hän jatkaa. Sääilmiöistä tulee Savoniuksen mukaan kyetä hyödyntämään pimeyden lisäksi myös paikalliset ja lyhyt aikaiset, mutta samalla tavalliset ilmiöt kuten aa-musumu. Edellä kuvatut maasto- ja säätekijät ovat mahdollistamassa yllätystä, liikkuvuutta ja aktiivisuutta, jotka ovat keskeisiä hän tiivistää."

"Samoilla linjoilla on Valo Nihtilä 1935, kun hän kirjoituksessaan kehottaa valitsemaan metsämaaston ” jossa me olemme kotonamme!” Nihtilän mielestä on syytä paneutua yksityiskohtaisesti maastoon, erityisesti hyökkäysvaunujen uhkaa vastaan rajoittamalla niiden liikettä valmistelutöillä sekä maaston luonnollisia estearvoja käyttäen mainiten tärkeinä vesistöt, todella ylipääsemättömät suot, kallionjyrkänteet tai muuten jyrkät rinteet. Nihtilä ottaa kantaa laajassa 23 sivun kirjoituksessaan myös puolustusaseman sijoitteluun ja sen syvyyteen. Pääpuolustusasemat tulee sijoittaa metsän sisään, koska se vaikeuttaa merkittävästi ryhmityksen kaikenlaista tiedustelua, hyökkäysvaunujen käyttöä ja tähystystä. Isompien aukeiden reunaan voidaan sijoittaa lähinnä eteen työnnettyjä tukikohtia helpottamaan tähystystä ja salaamaan varsinaista ryhmitystä. Pellon reunaan ryhmittymisessä hän ei nähnyt menestymisen mahdollisuuksia, vaikka voimassa oleva ohjesääntö sen nopeutta vaativissa olosuhteissa mahdollisti. Tulituen järjestämiseksi peitteisessä maastossa on hyviä mahdollisuuksia, kunhan hyödynnetään syvyyttä ja asemien tiedustelussa paneudutaan tarkasti korkeussuhteisiin, soihin ja muihin pienempiin aukeisiin. Oman toiminnan kannalta keskeisiä seikkoja Nihtilän kirjoituksessa ovat monipuolisuus, joustavuus ja aloitteen hankkiminen."

"Metsässä käytävää taistelua pohdittiin laajemminkin. Vuonna 1938 julkaistiin T.V. Viljasen kirja Metsätaistelukokemuksia. Viljanen perehtyi kirjassaan ensimmäisen maailmansodan aikaisiin Argonnen metsätaisteluihin. Hänen keskeisimpiä havaintoja maastosta ovat kumpareisen maaston ja puuston suojaava vaikutus tulelta. Tällainen maasto laski jalkaväen asei-den tehoa merkittävästi samalla, kun se mahdollisti yllättävän liikkeen suorittamisen vaikkapa saarrostuksen muodossa. Viljanen palaa kirjassaan useaan otteeseen suunnistus- ja liikkumis-taidon korostuneeseen asemaan metsässä, mikä mahdollistaa liikkeen syvällä alueella. Metsämaaston haasteet nähtiin siten lähinnä koulutuksellisina kysymyksinä, vaikka samalla tiedostettiin myös soveltuvan välineistön kuten kompassin merkitys."

(s.20)

Jääkäripataljoonan taisteluosaston ohje on luonnoksena käytössä ja viimeisin tämän tutkimuksen kirjoitus hetkellä uudistettua taistelutapaa käsittelevä taisteluosastotason ohjesääntö. Sen mukaan taisteluosaston taistelussa korostuvat seuraavat yleiset taktiset periaatteet

 toimintaympäristön tunteminen ja olosuhteiden hyväksikäyttö
 aktiivisuus
 vaikutuskeskeisyys
 voimien taloudellinen käyttö
 salaaminen, harhauttaminen ja yllätys.
Toimintaympäristön tunteminen ja olosuhteiden hyväksikäyttö parantaa omien joukkojen toimintamahdollisuuksia. Keskeistä on käyttää hyväksi maastoa. Vihollinen ohjataan vastuualueella sellaiselle alueelle, jossa se ei pysty käyttämään asejärjestelmiään optimaalisesti.

:cool: ---- Kannattaa valita huolella ne paikat, joihin joukkojen symbolit sijoittaa :D
 
#34
Aiheeseen liittyen on tehty (yliluutnantti Heikki Luusua) MPKK:ssa Pro gradu 4/2015
>
LINKKI
Maaston hyväksikäyttö joukkueen taistelussa
s.27
Maasto-olosuhteiden vaikutuksesta joukkueen taistelussa

Joukkueen toiminta-alueen arvioinnissa maaston hyväksikäyttö on edelleen keskeisessä osassa ja teknologian kehittymisen myötä niiden merkitys heikommalle osapuolelle on vain kasvanut. Joukkueen toiminnassa maastoa arvioidaankin hyvin konkreettisten toimintamahdollisuuksien näkökulmasta

 missä ja miten vastustaja ryhmittynee hyökkäykseen
 miten rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuja käytetään taistelussa (tulitukipaikat, etenemisreitit, tuleeko jalkaväki vaunuissa ja jos jalkauttaa niin missä jalkauttaa)
 miten jalkaväki toimii eri maaston kohdissa
 tulitukiaseiden käyttö (esim. kranaattikonekiväärit)
 epäsuorantulen, lähi-ilmatulituen (taisteluhelikopterit) ja rynnäkkökoneiden käyttömahdollisuudet.

Taistelutavan uudistaminen ei ole vaikuttanut arviointiin joukkue- ja ryhmätasolla. Pääpaino joukkueenjohtajan arvioinnissa on siten aukeiden alueiden, metsäsaarekkeiden, peitteisyyden ja maaston muotojen muodostaman kokonaisuuden vaikutuksesta vastustajan toimintatapaan, jossa keskeinen on pyrkimys käyttää rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuja jalkaväen suora-ammunta tulitukena, tai hyökätä panssarivaunuilla ilman jalkaväen jalkauttamista.
 
#35
@TomTom --- Missä TACMAP kartta/ilmakuva?
Ainakaan selainsovelteessa ei näy.
 

TomTom

Kenraali
Mod
#37
Kapsin karttaserveri heittää erroria, en voi asialle mitään.

Oman karttaserverin voisi periaatteessa tehdä mutta se vaatii pirusti tilaa ja muita resursseja että ei onnistu.
 

TomTom

Kenraali
Mod
#38
Uutta selain -versioon: Aika ja sijainti -info. Ajan näyttö GMT:nä ja paikallisena aikana, koordinaatit WSG84 ja UTM muodossa.

tacmap_info_dashboard.jpg
 
Viimeksi muokattu:

peelo

Ylipäällikkö
#39
Uutta selain -versioon: Aika ja sijainti -info. Ajan näyttö GMT:nä ja paikallisena aikana, koordinaatit WSG84 ja UTM muodossa.

View attachment 14935
Onko joku erityinen syy tuollaisiin koordinaattijärjestelmiin?

Mielestäni koordinaattien pitäisi olla ensisijaisesti MGRS ja sitten ehkä UTM. Toki oma kansallinen koordinaatistokin eli ETRS-TM35FIN on myös ihan jees.

Tosiaan en ihan tiedä mitä lukuja noi TACMAPin koordinaatit on, mutta mielestäni niiden pitäisi olla seuraavassa muodossa. Helsingin rautatieaseman koordinaatit UTM (en tarkemmin osaa nimetä) on muodossa 35V 385780 E 6672220 N ja MGRS koordinaatteina 35V LG 85780 72220. Kuten noista näkee niin UTM/MGRS metriluvut on samat eli ovat yhteensopivia toistensa kanssa, ero tulee tuosta MGRS erilaisesta pienemmästä ruutujaosta eli tuo LG. MGRS voi olla 10-merkkisenä (kuten yllä) tai 8-merkkisenä kuten PV tällä hetkellä vielä käyttää. 10-merkkisessä viimeinen numero siis kuvaa metrejä ja 8-merkkisessä kymmeniä metrejä. Taktisessa kartassa ei tarvita cm tai mm tarkkuutta.

Pelastuslaitos taitaa käyttää asteluku-koordinaatteja esim hätäkeskuksessa, mutta he osaavat varmaan muuttaa ne myös oikeisiin koordinaattijärjestelmiin, eli sanoisin että asteet veks. Merenkulussa käytetään niitä myös, mutta edelleen asteet veks. Asteluvuilla ei tee yhtään mitään ja niitä ei pysty suoraan merkkijonosta hahmottamalla millään joten asteet veks.
 
Top