Taidenäyttelyt Suomessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja soittaja
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
soittaja

soittaja

Kapteeni
Suomalainen maalaustaide, grafiikka, kuvanveisto ja taideteollisuus ovat esimerkkejä aiheista, joita toivon käsiteltävän tässä uudessa aihepiirissä. Kokeilin sanaa ”taide” foorumin hakupalvelun ja tulos oli niukka. ”Ehkä kiinnostaa, ehkä ei”, joku sanoisi.

En asu itse pääkaupunkiseudulla. Käyn siellä joskus. Pystyn seuraamaan asioita muutenkin kuin käymällä itse paikan päällä näyttelyssä. Seuraava viestini on oleva siitä esimerkki. Näette sen kohta.

Se jota tällainen asia kuin taide ei kiinnosta kerron, että kaikissa maailmalla käydyissä sodissa sotilaita on kiinnostanut taide erityisenä ryöstön kohteena. Sivistyneet upseerit ovat oikein keränneet taideteoksia, Niitä on sitten suurella vaivalla jouduttu keräämään eri puolelta eri maista, koska monet teokset ovat korvaamattomia kalleuksia maailmalle. Ne ovat niin tunnettuja, että niitä on sitten kätketty yksityisiin kokoelmiin.
 
Viimeksi muokattu:
Ateneumin näyttelyt keväällä 2019.

Katsoin netistä vastauksen yllä olevaan otsikkoon. Siellä on katsottavissa seuraavat kohteet:

- Frantisek Kupka (22.2. - 19.5.)
Hän on tšekkiläinen abstraktin taiteen pioneeri. Teki pääosan urastaan Pariisissa.

- Värimusiikkia säröillä
Tarja Ervastin valoteos kommentoi Kupkan näyttelyä.

- Suomen taiteen tarina (18.3.2016-31.12.2020)
Ateneumissa on maan vanhin ja laajin taidekokoelma. Mukana ovat rakastetuimmat klassikot. Valitettavasti pääsali on suljettu 4. - 29.3.2019 valoremontin takia. Osa pääsalin teoksista siirretään muihin saleihin sen aikana.
 
Tampereen taidemuseo

Sen osoite Tampereella on Puutarhakatu 34. Se on suljettu vain maanantaisin. Tänä keväänä on siellä seuraavia mielestäni mielenkiintoisia näyttelyitä:

- veljekset von Wrihgt (23.2.-19.5.)
Nämä 3 veljestä olivat kaikki kiinnostuneita luonnosta. Erityisesti veljesten lintujen tuntemus kehittyi korkealle tasolle.

- Jussi Mäntynen, jälkiä metsässä (23.2.-19.5.)
Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen oli luonnonharrastaja. Hänellä oli aikanaan virka Helsingin yliopiston eläintieteen museossa konservaattorina.

- Taru Mäntynen, kulkijan näyt (23.2.-19.5.)
Näyttely on laaja katsaus kuvanveistäjä Taru Mäntysen elämäntyöhön. Hänen laaja tuotantonsa koostuu pienoisveistoksista alkaen suuriin julkisiin veistoksiin asti.

- Maaiman ainoa Muumimuseo
Sopii kaikenikäisille kuvataiteen ja muumien ystäville.
 
Jos uskaltaisin tehdä sen. . . . . . . Nimittäin esittää tällä foorumilla kuvataidetta.
Teen sen nyt.

Ateneumin näyttelyssä ovat esillä esimerkiksi seuraavat kaksi taulua:

Kupka: Huulipuna II (1908) --- alla oleva

1551197942511.png

Kupka: Teräs juo II (1927-1928) --- alla oleva

1551198065795.png
 
Tampereen Taidemuseon teoksia siellä olevista nykyisistä näyttelyistä.

Ensimmäinen on näyttelyn esittelynä toimiva Magnus von Wrightin "Sininärhiä" (1867),
öljy, yksityiskokoelma

1551198487283.png

Toisena on Jussi Mäntysen veistos "Orkidea /Hirvenvasa" (1930),
hopea, Turun museokeskus

1551198586895.png
 
Harro Koskinen.

7a6c7460062511dbff7c69300924679e_l.jpg
 
Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen

Sarjaan suomalaisia suurmiehiä kuuluu mielestäni taiteilija Wäinö Aaltonen. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat monumentaalisia ja kauniita veistoksia.

Esimerkiksi katsoessamme televisiosta suoraa lähetystä Eduskuntatalon suuresta salista, näkyy seinustoilla Wäinö Aaltosen 5 patsaan sarja: Työ ja tulevaisuus. Se valmistui vuosina 1930-32. Alkuperäiset veistokset oli rahapulan takia tehty pinnalta kullatusta kipsistä. Myöhemmin vuonna 1969 tuotiin niiden tilalle vastaavat pronssiveistokset, joihin oli käytetty alkuperäisiä kipsimuoteja 1930-luvulta. Eduskuntatalon korjauksen aikana alkuperäiset kipsiveistokset konservointiin ja palautettiin alkuperäisille paikoilleen vuonna 2017.

Toinen hänen työnsä, jonka tahdon mainita oman sille antaman arvonantoni vuoksi, on Paavo Nurmen patsas Helsingin Olympiastadionilla. Se valmistui pronssista vuonna 1925. Helsingin olympiakisoja varten 1952 tehtiin siitä kopio, joka sijoitettiin yleisölle nähtäville. Alkuperäinen oli Ateneumissa. Se herätti suurta huomiota. Veistoksen kolmas kopio paljastettiin Turussa vuonna 1955 Auran sillan luona. Patsasta siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan myöhemmin hieman liikennejärjestelyjen takia muutama metri.

Wäinö Aaltosen juhlavuoden kunniaksi patsaasta tehtiin neljäs kopio, jonka Suomen valtio lahjoitti Sveitsin Lausannessa sijaitsevan Kansainvälisen Olympiakomitean Olympiamuseon puistoon taiteilijan syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1994.
 
Viimeksi muokattu:
Taidemaalari ja graafikko Hugo Simberg

Hän syntyi vuonna 1873 Haminassa ja opiskeli vuosina 1893-95 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä. Sen jälkeen hän meni Akseli Gallen-Kallelan oppilaaksi Ruovedelle. Hän kävi myös ulkomailla. Hugo Simberg sairastui vakavasti syksyllä 1902. Sairaudesta toivuttuaan hän teki kuuluisimman työnsä "Haavoittunut enkeli" (kuva alla). Se on nähtävissä Ateneumissa.

1551343450553.png

Myöhemmin hän sai Magnus Enckellin kanssa tehtäväkseen koristella Tampereen tuomiokirkon. Enckell maalasi alttaritaulun ja Simberg muun koristelun. Sinne hän maalasi muiden töiden lisäksi seinämaalauksen. Se oli uusi versio Kadonneesta enkelistä. Toinen työ on fresko nimeltään "Kuoleman puutarha" vuodelta 1906. Siinä on kasvimaata hoitavia luurankohahmoja (kuva alla).

1551343760508.png
 
Kari Suomalainen, rohkea piirtäjä

Poliittinen pilapiirtäjä Kari Suomalainen (s.1920, k.1999) oli suomalainen taiteilija, joka saavutti urallaan suurta suosiota. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1977. Hänen tärkein työpaikkansa oli Helsingin Sanomien toimitus. Hänen 1. puolisonsa oli taidemaalari Tyko Sallisen tytär Irja Salla. Vuonna 1955 Kari avioitui 2. puolisonsa Liisi Hokkasen kanssa, joka tunnetaan laulajana ja kirjailijana.

Hän oli Seura-lehden taittaja ja kuvittaja vuosina 1948-1951. Eljas Erkko tarjosi hänelle työtä lehdessään HS:n pilanpiirtäjänä vuonna 1950. Erkko ilmoitti toimituksen väelle, että sen pojan piirroksiin ei sitten kosketa. Hänen piirroksissaan myöhemmin poliittiset puolueet esiintyivät omina tyypiteltyinä hahmoinaan, joita olivat:
- lihava kypäräpäinen pappi
- laiha työmies
- lihava resupekka
- lihava isäntä
- pieni viiksekäs mies mustassa puvussa
- pieni valkopukuinen ja leveän kauluksen mies

Kari julkaisi suomettumista kritisoivan (ja suuren kohun aiheuttaneen) "Volgan lautturit” -piirroksen vuonna 1958 Lontoossa poliittisten piirrosten näyttelyssä:

1551604184906.png
 
Viimeksi muokattu:
Taideteosten osto- ja myyntipaikka

Taidesivut.net on ammattitaitelijoille, taiteenopiskelijoille ja hyvätasoisille harrastajille suunniteltu valtakunnallinen taiteen verkkokauppa ja kotisivupalvelu. Se helpottaa taiteen ostamista ja myymistä. Samalla se parantaa kulttuuritekijöiden työllistymistä.

Ostajan ei tarvitse rekisteröityä. Kaupanteko tapahtuu suoraan taiteen tekijän ja ostajan välillä. Taiteilijat hinnoittelevat itse teoksensa. Sivuston ylläpitäjä ei ota välistä provisiota.

Ostaja hyötyy siitä, että Taidesivut.net on koko Suomen laajuinen. Taideteoksen ostaminen on helppoa. Etämyydyillä teoksilla on 14 päivän palautusoikeus. Voidaan selata tarjolla olevia teoksia tietokoneella tai muulla älylaitteella, joissa selaus on mahdollinen.

Poimin tähän 2 esimerkkitaulua, joita en kuitenkaan osta. Ensimmäinen on
Niina Virmon "Kaisaniemenlahti". Se on akryylimaalaus, josta pyydetään 180 euroa:

1552251855451.png

Toinen on Marina Grabarchukin "Metsässä". Se on öljyvärimaalaus, jonka hinta on 80 euroa.

1552252197633.png
 
Viimeksi muokattu:
Loyd kirjoitti:
Tämän kuvan otin ateneumissa 2017
Katso liite: 28075
Klikkaa laajentaaksesi...
Halusiko Stenvall inhimmillistaa putteakin tässä malauksesssa?
13-3-8590993.jpg

https://yle.fi/uutiset/3-8591487
Mitä hän tällä halua sanoa? että Saksa pimenee kohta kun putte laittaa kaasun poikki?
Kaasua tulee joka paikasta, ja kohta lisää nesteytettynä USA:sta.
Vai onko tämä putten toiveuni..ei, epäloogista sekin, millä Putte&co eläisi sitten.Тuo kuva olisi perusaivopestyn venäläisen mieleen "mahtava putin, näin me "nagnjom" teitä kaikkia"
Nagibat´ = laittaa polvilleen.


Hänen ankoista tykkäsin, kävin näyttelyssä heti kun se järjestettiin.
 
Viimeksi muokattu:
Lappeenrannan taidemuseo

Tämä museo toimii Lappeenrannan Linnoituksen vanhoissa, vuonna 1798 rakennetuissa kasarmirakennuksissa. Sen osoite on Kristiinankatu 8-10. Se on suljettu maanantaisin. Näyttely on avoinna 28. huhtikuuta 2019 asti.

Tänä keväänä siellä on erityisen mielenkiintoinen näyttely, jonka nimi on Tuoretta maalia Lappeenrannassa - Taidemaalariliiton 90-vuotisnäyttely. Taiteilijat ovat kotoisin eri puolelta Suomea. Helsinki-Turku-Lahti-Tampere-Oulu jne.

Tässä on pari esimerkkiä teoksista. Ensin "Nukkuva pari", akryyli ja öljy kankaalle, taiteilija Riikka Lenkkeri:


1552283851858.png

Toiseksi valitsen seuraavan taideteoksen, Se on "Kolibrien esitys", vesiväri ja öljyväri paperille, taiteilija Satu Rautiainen:

1552283991736.png
 
Viimeksi muokattu:
Salpalinja on nähtävänä

Salpalinjan rakentaminen tapahtui pääasiassa välirauhan aikana. Sodan jatkuessa kesällä 1941 linnoitustyöt keskittyivät rintamalle. Rakentamista jatkettiin uudelleen kesällä 1944. Kaikkiaan puolustuslinjalle tehtiin yli 700 teräbetonikorsua, 25 luolaa jne.

Salpalinjan kunnostettuihin kohteisiin maastossa voi tutustua joko omatoimisesti tai oppaan johdolla. Eräs vaihtoehto on Salpapolku, jota on tällä hetkellä valmiina Vironlahden, Miehikkälän ja Ylämaan alueella. Koko reitin pituus on noin 50 km ja sen varrella on useita korsuja ja muita kohteita sekä alueen museot.

Lappeenrannassa Salpalinjaan voi tutustua noin 3,5 kilometrin pituisella Rutolan kyläpolulla, joka sijaitseen noin 12 km Lappeenrannan keskusta länteen. Reitin kartta löytyy osoitteesta Munterontie 216.

Selitys 14.3. tähän viestiketjuun: Koska sotamuseoille ei ollut omaa viestiketjua, lisään joitakin sodista kertovia museoita tähän joukkoon. Ne joskus mielenkiintoisempia kuin taidenäyttelyt. (soittaja)

Huomasin viestiketjun nimeltä Sotahistoriallinen matkailu. Voitte käydä katsomassa sitäkin.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top