Talvisota

[Vonka]

Marraskuun ensimmäisen viikon läntisiä asiantuntijalausuntoja:

Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ei usko ”Venäjän aikovan ryhtyä sotaan”, Washingtonin Suomen lähettiläs raportoi.

Englannin ulkoasiainministeri lordi Halifax painottaa, että talvi tuskin voisi houkutella Neuvostoliittoa aloittamaan sotaa. Ranskan entinen pääministeri Léon Blum sanoo, että ”Venäjä ei tahdo sotaa” ja että ”se vain bluffaa”.

Ison Britannian ylimmät upseerit ovat pitkälti esittäneet Halifaxille, että Neuvostoliiton joukot eivät pystyneet sotatoimiin ”omien rajojensa ulkopuolella”. Heidän mielestään Puna-armeija osoitti ”hyvät ominaisuutensa” vain ”puolustustoimissa”.

Lisää asiantuntemusta, tällä kertaa idästä:

Leningradin sotilaspiirin esikunta antaa ylijohdolle ulkomailta saadun tiedustelun tulokset: suomalaisen työväen keskuudessa esiintyi halukkuutta asettua maan johtoa vastaan, koska suhteet Neuvostoliittoon ovat vaikeutuneet. Eräs raportti: "Ennen suomalaisdelegaation osallistumista Moskovan neuvotteluihin esiintynyt optimismi ... vaihtui epävarmuuteen. Työväki sekä köyhät talonpojat ovat tyytymättömiä hallituksen harjoittamaan politiikkaan, vaativat suhteiden parantamista SNTL:n kanssa ja uhkailevat niitä, jotka harjoittavat neuvostovastaista politiikkaa". Tietoihin sisältyi myös yhteenveto: "Viivyttämällä neuvotteluja Neuvostoliiton kanssa Suomen hallitus toivoo voittavansa aikaa mobilisoidakseen sotajoukkoja, raharesurssejaan ja saadakseen Englannin ja Skandinavian maiden apua ja kannatusta sodan varalta Neuvostoliiton kanssa." (tiedot antanut: V. Baryshnikov)

Tähän yhtälöön pitäisi varmaan lisätä kotimaisten poliitikkojen asiantuntemus, mutta jääköön.

Helsingistä lähetetty kielteinen vastaus saapuu Moskovaan 8.11., mutta neuvotteluissa on tauko juhlapäivien johdosta, joten se jää vielä Paasikiven haltuun.

 

[adam7]

Prez Niinistön mukaan "syytä pelkoon ei ole"

 

[Vonka]

Ilmavoimien lentoyksiköt aloittaneet aktiivisen tiedustelun ja jatkuvan torjuntapäivystyksen. Lennot suunnitellaan niin, etteivät ne anna mahdollisuutta syyttää provokaatioista.

Lentoyksiköiden komentajat ottavat henkilökohtaisen riskin ja poistavat polttoainerajoitukset antaakseen ohjaajille riittävästi harjoituslentoja.

Ilmavoimat tekee yhteistyötä radiotiedustelun johtajan Reino Hallamaan kanssa, jolta saatujen tietojen perusteella kyetään säätelemään valmiustiloja ja varautumaan yllättäväänkin toimintaan.

Rakennetaan sirpalesuojia ja henkilöstökorsuja. Naamiointiin kiinnitetään erityishuomiota.

Ilmavoimien komentajaa (Lundqvist) alaisten toimeliaisuus kiusaa. Hän suhtautuu epäröiden kaikkiin operatiivisiin ja taktisiin kysymyksiin.

 

[scip10]

Ison Britannian ylimmät upseerit ovat pitkälti esittäneet Halifaxille, että Neuvostoliiton joukot eivät pystyneet sotatoimiin ”omien rajojensa ulkopuolella”. Heidän mielestään Puna-armeija osoitti ”hyvät ominaisuutensa” vain ”puolustustoimissa”.

Eivät he aivan väärässä olleet. Sen verran kädetöntä toimintaa oli talvisodan alku.

 

[Fencer]

Eivät he aivan väärässä olleet. Sen verran kädetöntä toimintaa oli talvisodan alku.

Kyllä, ja pitkälti sahasivat 1937-38 oma oksaa, kun veivät tsasounan taakse upseeriston parhaimmiston. Ja kesävarusteilla talvisotaan. Mutta eipä silti, parempi että homma näin kävi.

 

[Vonka]

11.11.

Neuvottelut Moskovassa ovat ajautuneet umpikujaan, käytännössä jo 9.11.

Suomalaisdelegaatio ei saa enää valtuuksia neuvottelujen jatkamiseksi, ja sen jäsenten on määrä palata Suomeen. Erkko ilmoittaa kehdistölle asiasta 12.11.

 

[Vonka]

Molotovin puhetta korkeimmassa neuvostossa marraskuun alussa tutkitaan Suomessa ihmetellen. Pravdassa se on julkaistu marraskuun alussa. Molotov ylistää puna-armeijan voimaa ja sitä, miten se teki lopun Puolasta. Hän korostaa, että Saksaa ei voi pitää aggressiivisena valtiona, koska se pyrkii rauhaan. Aggressoreita ovat Ranska ja Englanti, jotka haluavat jatkaa sotaa Puolan auttamisen varjolla.

Vanhan Puolan palauttamisesta ei voinut olla puhettakaan, joten englantilaisten puhe sodasta 'hitlerismiä vastaan' oli väärin, sillä kysymys oli poliittisesta näkemyksestä eikä ideologiaa voitu tuhota voimalla. Niinpä tällainen sota ei ollut ainoastaan mieletön vaan myös rikollinen. Mitä tuli Neuvostoliiton suhteisiin Saksaan, ne olivat perustavalla tavalla parantuneet ja Neuvostoliitto antoi Saksalle poliittista tukea sen rauhanpyrkimyksissä.

11.11. kansanarmeijaa, johon esityötä on tehty jo loppukesästä, aletaan koota. Kansantasavallan johtajaa mietitään vielä, mutta Kuusinen käy jälleen tapaamassa Stalinia.

Neuvostoliiton sotilaille on jo kesken kolmannen neuvottelukierroksen annettu selviä sotatoimikäskyjä.

Suomea koskeva lehtikirjoittelu Neuvostoliitossa keskittyy Suomen sisäisiin oloihin kuvaten maassa vallitsevaa tyytymättömyyttä ja lisääntyvää yhteiskunnallista jännitystä. Suomen hallituksen kuvataan menettäneen kansansuosionsa: se on salannut Neuvostoliiton ehdotusten kohtuullisen luonteen ja ryhtynyt taloudellisesti rasittaviin sotavalmisteluihin. Tyytymättömyyttä ja kurjuutta ilmenee kaikkialla ja oppositio nousee.

 

[Vonka]

Lyhyt tulkinta väliin.

1960-luvun lopulla alkoi jonkinlainen Suomen historian kastraatio, jossa datoja vääristeltiin. Suomen neuvottelut olivat 1990-luvun venäläistulkintojen (hetkellinen vapautumisen aika) mukaan oikeasti pelkkä hämäysoperaatio. Suomen oli myönnyttävä niin pitkälle että se olisi puolustuskyvytön Baltian tapaan tai sitten se otettaisiin suoraan sodalla.

Karjalan autonomisessa neuvostotasavallassa oli valmistauduttu jo kauan. Punaisen armeijan yleisesikunnan päällikkö B.M.Saposnikov määräsi 30. joulukuuta 1938 Leningradin sotilaspiiriin johdon käynnistämään upseerien koulutuksen tulevaa Suomen-vastaista sotaa varten; sitä varten myönnettiin 260 miljoonan ruplan määräraha, jota seurasi maaliskuussa 1939 käynnistetty yksityiskohtainen sotapeli Suomea vastaan.

Monien tutkijoiden mukaan Stalin halusi voittaa neuvotteluilla aikaa hyökkäyssodan aloittamiselle, ja sen vuoksi suomalaiset oli harhautettava uskomaan, että neuvotteluja käytiin vakavassa hengessä ja että Suomi saattoi odottaa kompromissia neuvottelujen edetessä pitemmälle.

V. M. Holodkovski, tunnettu neuvostoliittolainen historioitsija 1990: "Stalinilla ei ollut päätavoitteena sotilaallinen yhteistyö aiemmin Venäjän valtakuntaan kuuluneiden heikkojen porvarivaltioiden kanssa, vaan niiden liittyminen Neuvostoliittoon."

 

[JOKO]

Kyllä, ja pitkälti sahasivat 1937-38 oma oksaa, kun veivät tsasounan taakse upseeriston parhaimmiston. Ja kesävarusteilla talvisotaan. Mutta eipä silti, parempi että homma näin kävi.

Näin useasti sanotaan, mutta mikä oli upseeriston harventamisen todellinen vaikutus? Meinaan Ilomantsin vuoden 1944 taistelut meni melkein talvisodan toisintona.

 

[Fencer]

Näin useasti sanotaan, mutta mikä oli upseeriston harventamisen todellinen vaikutus? Meinaan Ilomantsin vuoden 1944 taistelut meni melkein talvisodan toisintona.

En tiedä onko olemassa akateemista tutkimusta, jossa käydään läpi puna-armeijan johtamisen tasoa Suomen rintamalla vuosien 39-44 osalta, mutta olen siinä käsityksessä, että vuoden -39 ja -44 joukot olivat aivan eritasoisia porukoita. Kaikilla osa-alueilla puna-armeija oli kehittynyt, tosin hintakin oli kova, muutama miljoona sotilasta. Ilomantsin taistelua en tunne kovin hyvin, mutta taisi finski-poika olla aika hyvässä iskussa.

 

[Vonka]

En tiedä onko olemassa akateemista tutkimusta, jossa käydään läpi puna-armeijan johtamisen tasoa Suomen rintamalla vuosien 39-44 osalta, mutta olen siinä käsityksessä, että vuoden -39 ja -44 joukot olivat aivan eritasoisia porukoita. Kaikilla osa-alueilla puna-armeija oli kehittynyt, tosin hintakin oli kova, muutama miljoona sotilasta. Ilomantsin taistelua en tunne kovin hyvin, mutta taisi finski-poika olla aika hyvässä iskussa.

Olen saanut tavata taistelun veteraaneja ja elänyt lapsuuteni yhden sellaisen katon alla. Puhut ihan asiaa. Muiden muassa venäläinen merijalkaväki oli erittäin hyvin koulutettu vaikkakin kevyesti varustettu. Venäläiset käyttivät maastoa hyväkseen ja partioivat aktiivisesti.

Pääosa suomalaisjoukoista, joka teki kaksi kaksipuoleista saarrostusta taas oli taistellut juuri Vammelsuussa, Sahakylän - Kanneljärven alueella ja Viipurinlahdella mutta nyt RvPr + kaksi erillistä jääkäripataljoonaa olivat levänneet ja ne oli täydennetty. Tunsivat raskaiden Kannaksen torjuntataisteluiden jälkeen olevansa tasaveroisia naapurin kanssa korpimaastossa ja oikein halusivat antaa sille läksiäisiksi kunnolla selkään. Vetäytyvä 21. Pr oli hyvin väsynyt mutta liittyi, kun käsky tuli, mukaan samaan tohinaan eli kääntyikin kuluttavan pitkästä paluumarssista hyökkäykseen!

Off topic tässä kuitenkin. Nostan jossain vaiheessa ketjun aiheesta.

 

[Vonka]

Suomen valtuuskunta lähti Moskovasta 13.11.

Molotov saa jotain hampaankoloon Tannerista. Kollontai muistelee myöhemmin: ”Meidän kanssa solmittavan rauhansopimuksen päävastustaja on häijy sosialidemokraatti Tanner. Paasikivi on erittäin ovela ukko, mutta ilman Tanneria hän ajattelisi järkevämmin."

Tämä jää Neuvostoliiton historiankirjoitukseen, vaikka valtuuskunta saa kaikki neuvottelurajat Helsingistä Cajanderilta ja Erkolta.

Kansankomissaarille raportoidaan, että suomalaiset olivat lähtiessään hyväntuulisia ja humalassa.

Neuvotteluyhteyden uskotaan katkenneen vain tilapäisesti. Vaaran ei uskota kasvaneen. Jotkin koulut ovat neuvottelujen ajaksi sulkeneet toimintansa. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun rehtori Koskenjaakko määräsi koulun kiinni ja kehotti viemään lapset maaseudulle, mutta saa virallisen määräyksen avata koulunsa uudelleen (eräs koulun oppilaista on sitten myöhemmin 30.11. ensimmäisiä pommituksen uhreja) Reserviläisiä kotiutetaan jonkin verran, evakuoituja palaa rajaseudulle.

Sotilaiden arviot eivät ole yhtäpitävät. Yleisesikunnan piirissä arvioidaan, ettei Neuvostoliitto ryhtyisi sotaan talvella ja ettei se hyökkää, niin kauan kuin Saksa ja Ranska eivät olisi sitoutuneet täysimittaiseen sotaan. Puolustusneuvoston puheenjohtaja Mannerheim uskoo Neuvostoliiton hyökkäävän.

Karjalan länsiosiin sijoittuu 8. armeija sekä Kantalahden ja Kemin alueilla muodostettu 9. armeija. Leningradin sotilaspiirin haltuun siirretty 7. armeija asettuu Karjalan kannaksen raja-alueelle ja saa tehtäväkseen yhdistää siellä olevat sotajoukot ja sen jälkeen johtaa toimintaa alueella. Sen alaisuuteen tulevat 19. ja 50. armeijakunnat.

JP 3 näkee rajalla venäläisten tuovan siltapakkoja eteen.

 

[Vonka]

18.11. Amerikan uutisia.

Mielenkiintoinen Raivaaja kertoo työväen mielialojen ohjailusta amerikansuomalaisten keskuudessa.

Yhdysvalloissa ilmestyvä suomenkielinen Raivaaja-lehti on kirjoittanut syyskuun alussa, että "Suomen fasistien unelma jää toteutumatta, kun Saksa on solminut hyökkäämättömyyssopimuksen Neuvostoliiton kanssa". Raivaaja muistuttaa vielä, että "ei pidä provosoida Neuvostoliittoa Kannaksen linnoittamisella".

Kun Baltia joutuu painostuksen kohteeksi, Raivaaja kuitenkin kuvaa tapahtumat näyttävästi etusivuillaan huomaten vielä, että "Suomi on varovaisesti hiljaa". Lehden sisältö on aluksi kahtiajakoinen.

Amerikansuomalaisten Eteenpäin-lehti kirjoittaa Suomella olevan nyt mahdollisuus sopimusteitse lujittaa suhteitaan Neuvostoliittoon.

Lehdet alkavat riidellä keskenään lokakuussa Raivaajan asettuessa Suomen puolelle ja Eteenpäin-lehden kiistäessä, että Neuvostoliitto olisi keskittänyt joukkoja tai uhkaisi mitenkään Suomea. Eteenpäin julkaisee kaikki Pravdan hyökkäykset Suomea vastaan.

(Tiedot: Petri Juuti)

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65558/951-44-6336-6.pdf?sequence=1

18.11. Yhdysvalloissa tulee markkinoille uusi Buick.

http://www.rubylane.com/item/160319-6366/1939-BUICK-Double-Page-Spread-Advertisement

 

[Vonka]

Arvo "Poika" Tuominen kieltäytyy Terijoen hallituksen pääministerin paikasta.

(16. marraskuuta Moskovasta tullut kutsu asetti hänet seinää vasten. Kirjeessä annettiin ymmärtää, että Tuomista odotti Moskovassa erittäin tärkeä ja vastuullinen tehtävä, joka oli yhteydessä "Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden uudelleenjärjestelyn" kanssa. Tuominen arvasi, mistä oli kyse. Kutsu oli päivätty 13. marraskuuta – samana päivänä, jolloin Moskovassa käydyt neuvottelut katkesivat. Hän lähetti Moskovaan vastauksen, jossa hän kieltäytyi ryhtymästä tehtävään sanoen sen olevan hänelle ylivoimainen.)

Myöhemmin kommunistijohtaja Arvo Tuominen kirjoittaa Tukholmassa pitkän kirjeen otsikolla Avoin kirje suomalaiselle työläistoverille ja vakuuttaa, ettei tässä ole kyse "Suomen työtätekevän kansan vapauttamisesta rahavallan ikeestä", kuten neuvostopropaganda uskotteli, vaan "kauhistuttavasta rikoksesta, jossa minä en voi olla mukana". Tuominen vertaa suomalaisille varattua kohtaloa Neuvostoliitossa näkemiinsä pakkotyövankeihin.

 

[Vonka]

Marraskuinen Immola.

Ilmavoimien komentaja Lundqvist tekee Immolassa tarkastuksen ja kivahtaa laivueenkomentajille: "Mitä te oikein pelkäätte? Sotaa ei tule. Jos tulee, niin vasta ensi vuoden elokuussa."

Häntä eivät kiinnosta operatiiviset ja taktiset asiat tai etukäteisvarautuminen lainkaan.

Taktisista syistä on maalattu siipien yläpinnalta valkoiset kehät pois ja jätetty pelkkä sininen hakaristi. Lundqvist määrää välittömästi kirkkaan valkoisen renkaan takaisin.

Lentokoneiden naamiomaalaus on pitkän kokeilun tulos ja erinomainen. Mutta siipien valkoiset täplät paljastavat ne.

 

[Vonka]

Lundqvist on mielenkiintoinen.

 

[JOKO]

Lundqvist on mielenkiintoinen.

Lundqvist taisi olla väärää ihmistyyppiä ilmavoimia johtamaan. Ahkeran suorittajan sijaan tehtävään olisi pitänyt laittaa keksijän ja tiedemiehen risteytys.

Harmillista, ettei Lundqvist kirjoittanut muistelmia.

 

[Fencer]

Harmillista, ettei Lundqvist kirjoittanut muistelmia.

Siihen oli varsin hyvä syy: sotilasyhteisö käänsi miehelle selän, neuvostomyönteisyyttä ei katsottu hyvällä.

 

[Vonka]

20. marraskuuta 1939 Neuvostoliiton Helsingin sotilasasiamiehen avustaja raportoi, että sota Suomea vastaan alkaa viikon sisällä.

Suomalainen lehdistö kirjoittelee rauhalliseen sävyyn neuvottelujen päättymisestä. Painotetaan, että Neuvostoliiton johtajat olivat hyvin ystävällisiä hyvästellessään Helsinkiin lähteviä suomalaisdelegaation jäseniä. Suomen Sosialidemokraatti: ”Ystävällisesti hymyillen toivotti Stalin Suomelle kaikkea hyvää”. Molotovkin oli sanonut: ”Moskovan neuvotteluja voidaan jatkaa, jos vaan halutaan”

Kannaksella on silti kireä tilanne. JP 1 ja JP 3 kirjaavat venäläisten tekemiä valehyökkäyksiä Rajajoella.

Kannakselle sijoitetut suojajoukot ovat Laatokan rannalta lähtien Raudun ryhmä, Lipolan ryhmä, Muolaan ryhmä ja Suomenlahden rannalla Uudenkirkon ryhmä. Suojajoukkojen vahvuus on noin 21.500 miestä.

Uudenkirkon-ryhmän muodostavat JP 1 vahvennettuna kahdella rajakomppanialla sekä suojeluskuntakomppanialla. Lisäksi ryhmään kuuluu Ratsuväkiprikaati, jonka muodostavat Hämeen Ratsurykmentti ja Uudenmaan Rakuunarykmentti sekä Ratsastava Patteri. Ryhmään kuului myös Er. P 3.

Suomalaiset joukot suorittavat rajalla jatkuvaa tähystystä. Venäläiset suorittavat kuluvan viikon ajan joukkojen ja kaluston siirtoja, aina Rajajoen rannalle asti. Rajalle asetetut vartiot havaitsevat lähes päivittäin puna-armeijan sotilaiden tekemiä valehyökkäyksiä kohti Rajajokea ja pysähtyen vasta rannassa olevien piikkilankaesteiden luo. Suomalaisia sotilaita on kielletty ampumasta venäläisiä, elleivät nämä selvästi valtakuntien välisenä rajana toimivan Rajajokea.

Kenttäarmeija on keskitettynä pääasemassa.

Ivan Maiski raportoi Molotoville. Maiskin mukaan varaulkoasiainministeri Richard Austen Butler vakuutti hänelle, että "Ison Britannian hallitus osoitti huomattavasti vähemmän kiinnostusta ”Suomen kysymykseen” kuin mitä suomalaiset olivat vaatineet", sekä "jos Neuvostoliitto olisi kuitenkin hyökännyt Suomeen, Englanti ei ryhtyisi tämän takia sotimaan Neuvostoliiton kanssa".

Leningradin sotilaspiiri antaa katsauksen: ”Talonpoikien mielenosoitukset muuttuvat joskus kapinoiksi. Vallankumoukselliset talonpojat ovat työväenluokan lähin avustaja fasismin vastaisessa vallankumouksellisessa taistelussa. Paljon kärsinyt ja köyhtynyt talonpoikaväestö, samoin kuin työväki, etsivät ulospääsyä tästä törkeästä fasistisesta tyranniasta, köyhyydestä ja nälästä.”

Helsingin lähetystö tiedottaa Moskovaa: "Tiedetään, että Suomi käyttää nyt päivittäin sotakuluihin 60 miljoonaa markkaa. Ainoastaan tämä seikka riittää ajamaan maan budjetin konkurssiin." "Suomen armeijan reserviläiset ovat sotilaallisesti heikosti valmennettuja ja poliittisesti aika vaarallinen tekijä suomalaiselle porvaristolle. Suomen armeijassa kuri heikkenee ja yksiköissä ilmenee rappeutumista."

 

[pstsika]

Siihen oli varsin hyvä syy: sotilasyhteisö käänsi miehelle selän, neuvostomyönteisyyttä ei katsottu hyvällä.

Toisaalta Lundqvist itse käänsi melkolailla takkiaan jos nyt yleensäkään oli milloinkaan omannut samaa arvomaailmaa, joka heijastelee suuresta määrästä sotia edeltäneistä ja sodat käyneistä jääkäri- ja kadettiupseereista. Jääkäritausta on aivan varmasti ollut kova meriitti 1920- ja -30 luvuilla, mutta useampikin jääkäriupseeri on sen voimalla päätynyt korkeammalle kuin mihin kyvykkyys tosiasiallisesti on riittänyt. Kenraali Laatikainen kenties pahimpana esimerkkinä.