Talvisota

"Laattapukuun" sonnustautuminen kuulemma aiheutti vähän närää ja pahaa mieltä, jota keltaiset kauluslaatat rykmentin mukaisilla reunaväreillä eivät yksin tahtoneet tukahduttaa.
 
Suomen Sotilas lisäsi 12 uutta kuvaa.
10 t · Muokattu ·
Keskiviikkona 13. joulukuuta 1939. 14. sotapäivä

Yhdessä tämän päivän kuvista, joka tosin on otettu hieman myöhemmin näkyy yleisnäkymä Inkilän korsusta Ink6. Kuvassa näkyy kaksi suomalaisten juuri keskiviikkona 13. joulukuuta inkilän bunkkerien Ink 6 ja 7 maastoon tuhoamista kolmesta keskiraskaasta T-28 taistelupanssarivaunusta (ks väripiirros, lähde B.T White). Suomalaisten postijunaksi nimittämässä 28 tonnin vaunussa oli tykkitorni ja kaksi konekivääritornia ja kuuden hengen miehistö. Kuvassa vasemmalla etualalla näkyy suomalaisten hävittämä Ahvenojan silta ja suomalaisten pst-tykin tuhoama T-28 maantiellä. Humaljoen patterin tykkimiehet purkivat vaunun päätornista sen 76,2 mm:n (kolmen tuuman) vaunutykin. Oikealla näkyvä vaunu ajoi voimakkaaseen miinaan. Kolmas suomalaisten Inkilässä 13.12. tuhoaman vaunu ei näy kuvassa.

Kaaviopiirroksesta Inkilän korsusta näkyy kovin tyypillinen ajan linnoitus. Maanalainen majoituskäytävä yhdistää pääsisäänkäynnin ja asekasematit. Kahdessa kuvassa näkyy Neuvostosotilaita tutkimassa tuhottua linnoitetta. Huomatkaa betonilohkareet korsun katolla, joita tuiman näköinen punaupseeri tutkii. Suomalaiset taistelupioneerit olivat korjanneet bunkkerin katon lohkareilla sen vaurioiduttua 4. helmikuuta kovassa tykistötulessa. Toisessa kuvassa näkyy iskemäjälkiä korsun panssarilevyissä. Yhdessä kuvassa Itämeren laivaston rannikkojoukkojen hiihtoasuisia sotilaita tutkii korsua taistelujen jälkeen. Huomatkaa miesten täysin vanhentuneet ensimmäisen maailmansodan aikaiset Fedorov-puoliautomaattikiväärit, joiden kaltaista toisen linjan aseistusta jäi suomalaistenkin käsiin talvisodassa.

Korsut ja bunkkerit antoivat joukoille ja aseille suojaa mutta vetivät myös tulta puoleensa. Majoittuminen ja taistelu pääaseman betonikorsussa kovan tykistötulen alla olikin hermoja vaativa laji.

Pääosa joukoista majoittui kuitenkin teltoissa tai kenttälinnoitteissa eli puurakenteisissa korsuissa. Vastustaja sen sijaan majoittui taivasalla tulilla ilman telttoja. Suomalaiset eivät vastustajan ilma- ja tykistöylivoiman vuoksi voineet juuri avotulia tehdä muualla kuin erämaakoukkauksilla.

Suomalaisten yksi vahvuus talvisodassa olikin venäläisiä parempi kenttämajoitusvarustus. Silti meilläkin oli pahoja puutteita telttakalustossa. Oheisissa rekonstruktiokuvassa majoitutaan talvisodan aikaa vastaavaan ja yhä käytössä olevaan puolijoukkuetelttaan Suomen Sotilaan talvisotaleirillä, jossa testasimme alkuperäistä vastaavia ja alkuperäisiä varusteita ja elämistä maastossa talvisodan välinein ja asein. Teltat ja kamiinat olivat kyllä hyviä, mutta niitä oli yleensä aina liian vähän. Kun kovilla pakkasilla olisi ollut tarpeen laittaa kaksi telttakangasta päällekkäin, ei siihen ollut mahdollisuutta kun yhteen puolijoukkuetelttaan saattoi olla pahimmillaan majoitettuna melkein joukkue miehiä.

Telttoja korvattiin usein pahviteltoilla, mutta niistäkin oli pula. Ajoittain ei voitu lämmittää ilmavaaran vuoksi kuin öisin ja silloinkin oli varottava etteivät kipinät tai liiallisen lämmittämisen aiheuttamat putkivalot paljasta majoitusta. Taistelujen edetessä joukot majoittuivat erityisesti siellä missä taistelut polkivat paikallaan kenttälinnoitteisiin eli korsuihin. Mannerheim-linjassa osa joukoista majoittui myös tässä esitettyjen kaltaisissa kantalinnoitteissa eli betonibunkkereissa. Oheisissa kuvissa Bair Irincheevin hienosta teoksesta Talvisodan kadonneet kuvat näkymiä betonikantalinnoitteesta Inkilä 6, Kannaksen Inkilässä. Sisäkuvassa tuhotusta betonikorsusta näkyy kuinka suuria Mannerheimlinjan bunkkereista monet olivat. Kuvan korsu on Summankylästä Sk10 -niminen korsu. Kuvan venäläiset sotilaat kiipeävät juuri maanalaisesta majoitusosasta bunkkerin itäiseen konekivääripesäkkeeseen. Venäläiset levittivät näitä kuvia paljon sodan jälkeen pyrkimyksessään maalata Mannerheimlinjasta huomattavasti todellisuutta hurjempi kuva. Linnakkeita toki oli, mutta niitä oli aivan liian vähän ja osa niistä lopulta helppo tuhota.

Tiistaina alkanut eversti Ekholmin Osasto A:n Ilomantsin Oinaansalmelta 4 kilometrin päässä olleen Möhkön takaisin valtaamiseksi epäonnistuu johtamisvaikeuksien vuoksi. Yritys uusitaan keskiviikkona 13.12. mutta se epäonnistuu taas. Seuraavana päivänä venäläiset saartavat Oinaansalmen, jonne suomalaiset ovat vetäytyneet lähtöasemiinsa. Neuvostojoukot kuitenkin lyödään ja suomalaiset vapautuvat saartorenkaasta seuraavan perjantaina aamuyön pikkutunneilla.

Keskiviikkona 13.12. Suomussalmen kirkonkylä vallataan. Neuvostoliiton moottoroitu 44. divisioona on etenemässä Raatteen tietä kohti Suomussalmea. Moottoroitu ja täysin talvisodankäyntiin varustamaton ja kouluttamaton divisioona on sidottu kapeaan Raatteen tiehen, eikä se voi operoida tien ulkopuolella. Lumen määrä kasvaa, mutta ei ole niin suuri että se estäisi täysin liikkumisen maastossa ilman suksia. Divisioona on kuitenkin tottumaton metsämaastoon. Divisioonaa vastaan lähetetään Kuivajärven-Kuomajärven kannakselle yksi suomalainen komppania tulpaksi hyvään maastonkohtaan. Kirkonkylän valtauksen jälkeen Neuvostodivisioonien mahdollisuudet saada yhteys toisiinsa käytännössä estyvät.

Kenttämajoitusvälineiden puute on koituva osaltaan neuvostojoukkojen kohtaloksi Suomussalmella ja Raatteen tiellä, joiden taisteluiden ratkaisusta lisää joulukuun lopun ja tammikuun päivityksissä.

JP





 
14.12.

Kannas

Vihollinen suoritti useita hyökkäyksiä Summan kylän ja rautatien välisellä alueella. Osastot noin pataljoonan vahvuisia, hyökkäysvaunujen tukemina. Puolustuslinja kaikkialla hallussamme.

Taipaleessa vain häiritsemisammuntaa. Taipaleessa vihollisen tappiot ovat olleet suuret, arviolta 1500 - 2000 miestä ja 20 hyökkäysvaunua. Koko kannaksella on tuhottu 130 hyökkäysvaunua

IV AK

Vihollinen hyökkäsi Syskyjärvellä. Torjuttiin.

Kollaanjoella rajumpi hyökkäys, joka torjuttiin vastaiskuilla. 5 hvaunua tuhottiin ja vallattiin 2 kk:ta.

Kaapattiin 18.D:n ilmoitus, jossa se ilmoittaa olevansa taistelukyvytön.

Osasto Talvela

Tolvajärvellä joukkomme ovat edenneet Pekanahon ja Hietajoen maastoon.

Ilomantsissa ankaria taisteluja Karpanjärven maastossa. Vihollisosastoja myös omien selkäpuolella ja yhteydet poikki.

P-SR

Lieksassa tilanne ennallaan. Kuhmossa vihollisen hyökkäys saavuttanut Latvajärven seudut ja Rastin tienhaarasta n. 5 km Kuhmoon päin.

Suomussalmella Siilasvuon joukot painostavat vihollista idästä ja etelästä. Päävoimista irronnut vihollisosasto on pysäytetty Piispajärvelle.

Lapin Ryhmä

Petsamossa Salmijärvi ja Kolosjoki hallussamme. Savukoskella on vetäydytty Savukosken kylän länsipuolelle monipäiväisten taistelujen jälkeen.

Merivoimat

Utön linnake taistelussa kahden C-hävittäjän kanssa. Toinen hävittäjä sai osuman, koska se otettiin hinaukseen. Laivoja tuki kaksi pommikonetta.

Ilmavoimat

Viholliskoneita pommittanut pohjoisessa Salmijärveä ja lounaassa Utötä ja Grönötä tuloksetta.

Omat koneet suorittaneet tiedustelulentoja ja osallistuneet Koirinojalla maataisteluun.

Yksi JU-kone vajosi Kajaanissa jäihin siirtolennon jälkeen.
 
fetch_lqjpg.ka
 
14.12. muuta:

Neuvostoliitto erotetaan Kansainliitosta. Kansainliito erikseen kehottaa antamaan humanitaarista ja aineellista apua Suomelle.

F. E. Sillanpää vastaanottaa jo aiemmin syksyllä myönnetyn Nobelin palkinnon.
 
Ilomantsin vaikea tilanne on yleiskatsauksessa niukka, joten sitä voi vähän avata vielä.

Kapteeni Kivikko lähettää 3./Er.P 10:n Oinasvaarasta pohjoiseen tehtävänään etsiä vihollisosaston jäljet. Tämän jälkeen komppanian tulee hyökätä vihollisen kimppuun takaapäin. 2./Er.P 10 lähetetään etenemään Taivallammen kohdalta pohjoiseen. Kosketuksen satuaan komppanian tulee tuhota vihollinen itsensä ja 3. komppanian väliin. 1./Er.P 10 määrätään reserviksi. Lisäksi komppania miehittää Muolaanjärven – Tetrijärvien kannaksen. Os. A:n reservinä olevasta XII/KT-Pr:stä suunnataan osia Muokonjärven länsirannalle varmistamaan alue. Neuvosto-osaston havaitaan iltapäivällä päässeen Taivallammen itäpuolella maantielle asti. Tilanne on epäselvä, joten eversti Ekholm lähtee itse johtamaan taistelua. XII/KT-Pr:n komentajalle kapteeni Riihisuolle annetaan käsky koota kaikki liikenevät miehet ja tulla Er.P 11:n avuksi. Riihisuo saa koottua n. 200 miehen vahvuisen osaston. Osasto saapuu taistelupaikalle iltayöllä.

Lisäksi on mainittava, että Utön ampuma hävittäjä tulee uppoamaan pian...
 
15.12.

Kannas

II AK

Suomenlahden ja Summan välissä ovat etuvartioasemat Työppölänjoella ja Kivikonperässä hallussamme. Summan päävastarinta-asema tykistötulen kohteena. Oma tyksitö hajotti yhden pataljoonakoon hyökkäysryhmityksen. 3 hv tuhottu. Vihollinen siirtää etelästä voimia Summan alueelle.

Muolaanjärven itärannalla vihollinen pääsi Oinalaan saakka, mutta lyötiin takaisin.

III AK

Taipaleessa kolmen päivän hiljaiselo päättyi suureen hyökkäykseen. Aamulla alkoi voimakas tulivalmistelu klo 8.30 ja puolenpäivän maissa yhden divisioonan jalkaväkiosastot lähtivät 50 hyökkäysvaunun tukemana hyökkäykseen, joka torjuttiin rankoissa taisteluissa. Muiden muassa 14 hvaunua tuhottiin ja 4 antautui joukoillemme.

Samaan aikaan vihollinen yritti Suvannon yli, mutta epäonnistui.

IV AK

Ruokojärvellä vihollishyökkäys torjuttiin.

Syskyjärvellä vihollinen osittain läpi, mutta hyökkäys rajoitettiin.

Kollaanjoella vihollisvoimia ryhmittyy.

Valmsitelemme aamuksi omaa hyökkäystä.

Osasto Talvela

Tolvajärvellä vihollinen saanut lisävoimia. Taistelut jatkuvat.

Ilomantsissa selustaa puhdistetaan vihollisesta.

P-SR

Suomussalmella kirkon seuduilla kolmen vihollisrykmentin (81., 82. ja 759) pääosat on lyöty. Sotasaalista paljon. Yksi vihollishävittäjä ammuttu alas.

Raatteen suunnasta tulee tietoja uusien vihollisvoimien saapumisesta.

Lapin Ryhmä

Petsamossa vihollinen hyökkää Salmijärvellä.

Savukosken länsipuolella taistelut jatkuvat.

Sallan suunnalla Kursun maasto vaihtunut kädestä käteen. Suunnalla lienee ainakin yksi vihollisdivisioona.

Merivoimat

Humaljoki tukenut tuli-iskuilla maarintamaa.

Kirkonmaa ja Saarenpää karkottivat viisi vihollishävittäjää.

Kaarnajoki ampunut Saunasaarta.

Ilmavoimat

Vihollislentoja Pohjois-Suomessa, missä lossilla juuri ylimenoa suorittanut kevyt it-puolijoukkue pudotti yhden koneen järven jäälle. Lentäjä kuoli.

Kannaksella tiedustelulentoja. Suomussalmella yksi oma tiedustelulennolla ollut koneemme pommitti menestyksellä vihollisen kolonnaa. Lentäjä haavoittui maasta tulevasta tulesta.
 
Viidennentoista päivän suurhyökkäyksen torjunta Taipaleessa ansaitsee myös hatunnoston. Materiaalisota Kannaksella oli erilaista kuin Pohjois-Suomen erämaasota, mutta siinäkin pärjättiin - Taipale ei oikeastaan murtunut koko sodan aikana.

Vihollisvahvuus 15.12. läpimurtoyrityksessä (lähde: Juri Kilin)


  • 7. Armeijan Oikean Ryhmän Esikunta antoi taistelukäskyn:
    49. Jalkaväkidivisioona (49.D) vahvennettuna 40 panssarivaunulla (39.PsPr.) ja pääosalla 204. Erillisen Panssaripataljoonan (204.Er.Ps.P) liekinheitinvaunuja tulee hyökätä Terenttilän suunnalla.
    150. Jalkaväkidivisioona (150.D) vahvennettuna 20 panssarivaunulla (39.PsPr.) ja kuudella 204.Er.Ps.P:n liekinheitinvaunulla tulee hyökätä Kirvesmäen suunnalla.
    Hyökkäystehtävä aloitetaan 15.12.
    Samaan aikaan hyökkää 142. Jalkaväkidivisioona (142.D) Kiviniemessä.
    Taisteluvahvuudet:
    • 49.D: 13882 miestä
    • 150.D: 14764 miestä
    • 39.PsPr: 2019 miestä ja 93 T-26 panssarivaunua ja 20 panssariautoa
    • 204.Er.Ps.P: liekinheitinvaunuja
    • 116.Haupitsirykmentti
    • 402.Raskaan Haupitsirykmentin 2. Patteristo ja 311. Kanuunarykmentti
Suomalaisilla rintamavastuussa painopisteessä Kirvesmäessä on keskisuomalaisten rykmentti JR 30 (Armas Kemppi) ja Terenttilässä niin ikään keskisuomalainen JR 28 (Nurmi):

  • Kiivas tykistötuli alkoi 08.30 kohdistuen pääpuolustuslinjaan ja siirtyen sitten pääosin taakse Kaarnajoen kylään

  • Vihollinen kehitti savuverhon Koukunniemessä 10.00.

  • Oman tykistön (10.D) vastavalmistelu alkoi 10.05. Se osui hyökkäävän joukon ryhmitykseen ja saatettiin havaita, että vihollisella oli vaikeuksia pitää jalkaväkensä ja hyökkäysvaununsa yhdessä.

  • Taipaleen lohkon käsky: Osasto hälytysvalmiiksi (klo 10.20).

  • Edellisestä johtunut käsky 8. ja 9. RajaK:oille:
    Osasto miehittää puolustusasemansa Kaarnajoen (klo 11.55)
    Taipaleenlohkon tiedotus: 30 vihollisen hyökkäysvaunua ylittänyt hv-estelinjamme Kaanaanmaan lohkolla. Jalkaväki ei seurannut.

  • Vihollisen hyökkäys alkoi 11.55.

  • Kirvesniemen suunnalla noin 30 hyökkäysvaunua ja jalkaväkeä suuntautui JR 30:n asemia vastaan.
    Myös Terenttilää vastaan vihollinen hyökkäsi hyökkäysvaunujen tukemina.

  • 12.25

  • Edellisestä johtunut käsky 8. ja 9. RajaK:oille.
    Osasto miehittää puolustusasemansa Kaarnajoen pohjoisreunassa.

  • 14.25 Taipaleenlohkon tiedotus: Hyökkäys Kirvesmäellä torjuttu menestyksellä. Asemat pidettävä miehitettyinä.

  • Vihollisen onnistui murtautua Kirvesmäellä I/JR 30:n läntisimpään tukikohtaan, mutta ankarassa taistelussa, jossa pataljoonan komentaja majuri Sohlo kunnostautui henkilökohtaista rohkeutta osoittaen, vihollinen lyötiin takaisin.

  • (LISÄTIETOA: Majuri Jaakko Sohlo oli jääkäri ja kantaupseeri sekä Yrjö Jylhän Soinin komppanian pataljoonankomentaja. Sohlo kaatui Keljan taisteluissa jouluna)

  • Terenttilässä onnistui vihollinen tunkeutumaan II/JR28:n puolustamiin Mustaojan laaksosta koilliseen oleviin metsiköihin.

  • Vihollisen suurhyökkäyksen seurauksena Terenttilän tukikohtien etupuolella Taipaleenjoen rannan Pärssisen metsikkö ja kansakoulun metsikkö joutuivat vihollisen haltuun. Vihollinen pystyi tämän jälkeen entistä helpommin käyttämään joe rantaa hyökkäystensä lähtöalueena.
http://www.metsapirtti.net/historia/talvisota/talvisota3.htm
 
16.12.

Kannas

II AK

Yleisesti ottaen rauhallista. Summassa vihollisen häirintätulta. Kyrönniemessä oli 30 tonnin hvaunuja. 3 tuhottiin.

III AK

Vihollispartioita pyrki Suvannon yli. Eivät päässeet.

Taipaleenjoella vihollisen 8 tunnin tykistökeskitys, jonka jälkeen heikohko jalkaväen hyökkäys. Torjuttiin. Eilen ja toissayönä Taipaleessa tuhottu n. 30 hvaunua.

IV AK

Vihollinen painosti koko rintamaa. Hyökkäykset pysäytettiin. Vihollisen puolella suomalaisia punaisia. Omien joukkojen hyökkäys edistynyt hitaasti, mutta sitä jatketaan 17.12. aamulla.

Kollaanjoella kaksi vihollispataljoonaa lyöty hajalle. Ne ovat olleet asemien lounaispuolella jo neljä vuorokautta ja tehneet jonkinlaisen kapinayrityksen sekä ampuneet yhden komissaarin ja kk-osaston päällikön. Nyt ne harhailevat metsissä nälkäisinä ja paleltuneina.

Osasto Talvela

Etenemistä jatkettiin Korpiselän suunnalla Pekanahon maastoon, jossa huomattiin vihollisen taaemmat asemat ja käytiin taisteluun täällä esiintymättömän 75. Divisioonan kanssa. Iltapäivällä vihollispataljoona hyökkäsi taistelevien selustaan. Kolmen tunnin kuluttua saatiin raskain uhrein torjutuksi.

Vankeja saatu kolmesta eri rykmentistä. Saalis kasvanut.

Ilomantsissa selustan puhdistus jatkuu. Tuhottiin yksi 30 miehen partio ja 2 upseeria.

P-SR

Lieksan suunnalla uusi vihollisrykmentti. Kuhmossa taisteluvartiomme työnnetty pääpuolustuslinjalle.

Suomussalmella puhdistetaan vihollispesäkkeitä. Taistelu jatkuu myös Kiantajärven eteläpuolella. Siilasvuon voimat eivät vielä ole riittäneet vihollisen likvidoimiseksi. Raatteen tiellä vain heikko painostus.

Lapin Ryhmä

Kuusamossa hiljaista. Petsamossa taisteltu.

Merivoimat

Taipaleen ja Kaarnajoen linnakkeet tykistökeskitysten alaisina. Kaarnajoki ampui maamaaleja ja Mantsi keskityksen hyökkäysvaunurivistöön. Kolme vaunua tuhoutui.

Ilmavoimat

Vihollinen pommitti Saarenpäätä tuloksetta ja pohjoisessa Nautsin siltaa aiheuttaen vain puhelinyhteyden katkeamisen.

Omat koneet tiedustelleet Kannaksella ja pommittaneet havaittuja hyökkäysvaunuja. Laatokan pohjoispuolella tiedustelua Koirinojalla ja viholliskolonnan pommitusta. Lounais-Suomessa pudotettu pommi havaittua sukellusvenettä kohti, mutta pommi ei matalan lentokorkeuden vuoksi syttynyt.
 
17.12.

II AK


Suomenlahdelta vihollinen ampui kolmella tykkiveneellä Inkilän ja Muurilan aluetta ankarasti. Klo 8.10 alkoi tykistön tulivalmistelu koko lohkolla Kaukjärvestä Muolajärveen. Klo 10 alkoi hyökkäys Summan kylässä ja Summajärven itäpuolella. Summan kylässä hyökkäsi rykmentti hyökkäysvaunujen tukemana ja Summajärven itäpuolella vahvistettu rykmentti (etulinjassa 50 taisteluvaunua), jonka takana seurasi toinen rykmentti. Kyse oli siis divisioonan hyökkäyksestä painopiste Summan itäpuolella. Heikommat voimat hyökkäsivät Tassionlampien ja Väisäsen suunnissa tarkoituksenaan vaikutta sitovasti.

Lähteentien lohkolla vihollinen pääsi asemiimme, mutta työnnettiin iltaan mennessä takaisin ja pääpuolustuslinja jäi haltuumme. Vihollisen tykkituli kohdistui takana oleville teille aina Näykkijärven kaakkoispuoliseen maastoon saakka.

22 hvaunua tuhottiin tai vallattiin. Vankeja saatiin, mm. hyökkäysvaunuryhmän johtaja.

III AK

Vihollisen leirisavujen perusteella suoritti tykistömme tuliylläkön majoitusalueille ja hv-keskityspaikkoihin. Siitä huolimatta vihollinen on pariinkin otteeseen ryhmittynyt hyökkäykseen ja suorittanut jatkuvasti tykistöammuntaa. Hyökkäysyritykset torjuttu vastavalmisteluilla. Viimeisen vastavalmistelun jälkeen vihollinen perääntyi laumoittain epäjärjestyksessä Lietteen pellolle, jonne koko tykistömme alkoi ampua sirpalekranaatteja.

IV AK

Partiomme räjäytti yöllä Uuksujoen maantiesillan.

Kitelän suunnassa hyökkäysyritys torjuttiin rautatien suunnassa, mutta Ruokojärven suunnalla vihollinen hyökkäsi ylivoimaisena päästen Ruokojärven kylän itälaitaan. Saartavalla hyökkäyksellä etenimme Ruhtinaanmäkeen. Tämän uhan alla vihollinen alkoi vetäytyä Ruokojärveltä,

Kollaanjoella joukkomme ovat keskustassa ylittäneet etulinjan. Pohjoispuolella kova taistelu.

Osasto Talvela

Kaistalla suoritettu saarrostusta ja kiivaita taistelutoimia varustetuissa asemissa ollutta vihollista vastaan. Pimeän tullen sen havaittiin irtautuvan. Aloitettiin häikäilemätön takaa-ajo. Klo 18.20 tavoitettiin Ägläjärven eteläpään maasto.

P-SR

Suomussalmella saarrettu vihollinen tekee edelleen vastarintaa kirkonkylässä ja Hulkonniemessä. Raatteen suunnalla vihollishyökkäys torjuttu.

Lapin Ryhmä

Petsamossa vihollinen hyökkäsi Paatsjoen jäätä ajaen selkään. Tilanne selvitettiin vastaiskulla. Savukoskella taistellaan. Sallassa vihollinen pommittanut eläviä maaleja.

Merivoimat

Taipaleen patteri olut koko päivän keskityksen kohteena. Laskettiin parhaimmillaan sata laukausta minuutissa. Ammuksissa oli paljon lauekamattomia, joissa havaittiin hiekkaa ja sahajauhoja. Kaarnajoki myös pommituksen alaisena mutta onnistui vaientamaan vihollispatterin Igolkanniemessä. Äänistä päätellen osuimme ammusvarastoon.

Ilmavoimat

Vihollisen lentotoimintaa ei ollut. (vrt. Lapin Ryhmän tiedote!)

Oma tiedustelulento Sallan suunnassa. Jäätymisvaaran takia muita tiedustelulentoja ei voinut suorittaa.
 
SA-kuvia

Tukilinjalla etupäässä telttamajoitus (Kiviniemi 17.12.)

164941_r500.jpg


Sotavanki (Räisälä 16.12.)

164939_r500.jpg


Kollaanjoen itäpuolella (17.12.). Kuvan henkilöistä mainittu reservin vänrikki Uosikkinen.

105116_r500.jpg
 
18.12.

II AK

Puolustuslinja aamulla kokonaan hallussamme. Yöllä jatkettiin puhdistustöitä asemien eteen jääneiden tankkien tuhoamiseksi. Kaikkiaan asemiimme ja niiden eteen jäi 26 vaunua.

Iltapäivällä Summassa hyökkäsi n. pataljoonan vahvuinen osasto. Torjuttiin pääasiassa tykkitulella.

Muolajärven ja Yskjärven välissä torjuttiin kahden pataljoonan ja 10 hv:n hyökkäys.

Vihollisdivisioonia Kannaksella nyt 11.

III AK

Taipaleessa rauhallista, vain tykkitulta.

IV AK

Kitelässä tilanne ollut kriittinen. Etelästä vihollinen vahvoin voimin kiertänyt asemamme. Ruokojärvellä vihollisen hyökkäykset torjuttu. Syskyjärvellä oma hyökkäyksemme kulminoituu joukkojen väsymyksen takia. Ruhtinaanmäellä saatu jalansijaa. Vihollinen pureutunut kunnalliskodin mäkeen. Tankit liikkuvat maantiellä edestakaisin.

Kollaanjoella sivustauhka torjuttu ja vihollinen lyöty ja heitetty takaisin.

Osasto Talvela

Ägläjärvellä taistellaan. Lentäjien mukaan Ägläjärveltä vetäytyy joukkoja ja kuormastoja. Ägläjärvellä saarretaan tuntemattoman kokoista vihollista.

P-SR

Suomussalmella vihollisen hyökkäys työnsi joukkomme Hulkonniemestä.

Lapin Ryhmä

Petsamossa joukkomme joutuneet vetäytymään Pitkäjärven ja Höyhenjärven välille.

Savukoskella hyökkäsimme koko reservillämme tavoitellen ratkaisua, mutta vihollinen osoittautui voimakkaammaksi kuin se oli arvioitu.

Pelkosenniemellä taistellaan.

Merivoimat

Saarenpää taistelussa laivaston ja vihollisen ilmavoimien kanssa (mm. Oktjabrskaja revolutsia, joka yksin ampui 500 kranaattia). Pudotimme yhden lentokoneen ja vahingoitimme yhtä hävittäjäalusta. Omat tappiot 5 haav ja kaksi tuhoutunutta kasemattia.

Ilmavoimat

Vihollinen pommittanut Korpiselkää ja Saarenpään linnaketta.


Omat koneet lähtivät Saarenpäätä tulittavien vihollisalusten kimppuun, mutta ne olivat jo poistuneet. Päivän aikana ammuttiin 6 viholliskonetta alas.
 
19.12.

Joulukuun suurhyökkäys Summassa

Vihollinen keskitti painopisteeseen neljä divisioonaa, pari hv-prikaatia ja X. hv-armeijakunnan. Järvikannaksilla on yksi divisioona, jolla toinen reservinä ja yksin Taipaleessa on kaksi divisioonaa. Vihollinen yritti vaientaa Saarenpään linnakkeen.

Vihollistoiminnan painopiste oli Summan kylän ja tien Perkjärven leiri - Kämärä seudulla.

II AK

Vihollisen lentokoneet levittivät klooripikriiniä Kuolemajärven eteläpäähän.

Aamulla Summan kylään tunkeutui 40-50 hyökkäysvaunua. Tien Perkjärven leiri - Kämärä varrella hvaunut ja jalkaväki tunkeutuivat päävastarinta-asemaan. Panssarintorjujat taistelivat hellittämättä koko päivän. Päivän taisteluissa menetimme 4 pst-tykkiä ja kenttäkanuunan. Klo 21 Summan kylään ilmestyi uudet 60 vaunua. Pääpuolustuslinja otettiin päivän vastahyökkäyksillä takaisin.

Myös 5. Divisioonan alueella linja hallussamme. Vihollinen laskenut tukahduttavaa kaasua Leipäsuon tienoilla.

Järvikannaksilla vihollinen torjuttu.

III AK

Erittäin vahvaa vihollisen tykistötoimintaa. Vihollinen ei yrittänyt tänään suurin voimin.

IV AK

Suoritettu paikallinen hyökkäys Hippolanjärven luona, jossa saavutettu hyvää menestystä. Aseita saatu saaliiksi.

Ryhmä Talvela

Tolvajärven sunnalla ryhmä pieksi yhden divisioonan ja on nyt taistelussa uuden 75. D:n kanssa. Joukot ovat äärimmilleen uupuneet. Vihollinen on pysäytetty tiukan vastarinnan ja tykistötoiminnan avulla. Pojasjärven suunnassa saarrostanut siipemme oli jo yön aikaan vetäytynyt takaisin. Myös Kitelänselässä joukot kohtaavat ankaraa vastarintaa. Vihollinen pureutunut maastoon Ägläjärven itä- ja koillispuolella. Klo 18-19 se kokosi voimia vastaiskuun, joka torjuttiin.

P-SR

Lieksa, Kuhmo - tilanne ennallaan. Suomussalmella hyökkäys jatkuu.

Lapin Ryhmä

Sallan tien suunnassa hyökkäykset torjuttu. Pelkosenniemeltä etenee joukkojamme kohti Savukoskea.

Merivoimat

Saarenpäätä aaamusta alkaen ankaran ilmapommituksen kohteena. Keskipäivällä laivasto-osasto alkoi ampua sitä. osastossa taistelulaiva Marat ja hävittäjiä. Saarenää vastasi tuleen ja koska sen ammukset peittivät maalin huolimatta ampumaetäisyyksistä (19-23 km), Marat väistyi. Kolmelta vartioasemalta tieto, että Marat sai osuman peräosaan.

Ilmavoimat

Kotialueella lukuisia vihollisen pommituslentoja, samoin rintamalla. Turussa 10 henkilöä haavoittui.

Kannaksella omalla pommituslennolla menetettiin yksi kone. Vihollisen hävittäjätoiminta aktiivista. Hävittäjämme ampuivat alas 2 vihollishävittäjää ja 12 pommikonetta. Tiedustelulentoja suoritettu Laatokan yläpuolella ja etelässä Paldiskiin ja Ahvenanmerelle.
 
Sodan johdon toimia

Ylipäällikkö lähettää Oulun Koti-T-divisioonasta kaksi rykmenttiä Siilasvuolle. Sen jälkeen kaikki Koti.Pr:n välittömästi käytettävät pataljoonat on käytetty. Jäljellä on lisäksi kaksi jääkäripataljoonien alokkaista tehtyä sissipataljoonaa. Toinen lähetetään Talvelan ryhmään.

Paine on kova, sitä on useissa suunnissa, useiden teiden varsilla ja omia reservejä ei ole. Kenttäarmeija on liian pieni. Muutamakin hyvä rykmentti lisää merkitsisi nyt paljon.

Kotijoukkojen esikunnan alaiset Koti-T-joukot ovat jäljellä (3. Divisioonaa). Palvelukseen kutsutaan nyt ikäluokka 1899.

Valmiina Koti-T-joukoista on vain 2. Divisioona (nimi muutetaan 22.D:ksi), josta kaksi rykmenttiä saadaan.

Ylipäällikkö käskee nostoväen I luokan ikäluokan 1899 palvelukseen.
 
20.12.

II AK

Tykistövalmistelu Summassa alkoi voimakkaampana kuin koskaan ennen. Hyökkäykset alkoivat Summan kylän, Lähteentien ja metsänvartijan suunnissa. Heikommin voimin vihollinen hyökkäsi Hatjalahdenjärven pohjoispuolella Haukilammin itäpuolisia kukkuloita ja Oinalaa vastaan.

Vihollinen torjuttiin kaikkialla paitsi Oinalassa ja metsänvartijan suunnilla. Molemmissa sisäänmurtokohdissa linja palautettiin vastahyökkäyksillä. Oinalan suunnalla vihollinen uusi hyökkäyksensä ja sai jalansijaa. Taistelu siellä käynnissä.

Hyökkäysvaunuja esiintyi vain Summan kylää vastaan. Ne jäivät etulinjan eteen. Tuhottiin 8 vaunua.

III AK

Vihollisen tykistötoiminta vilkasta. Taipaleen lohkolla on Terenttilän metsikkö edelleen vihollisen hallussa. Taipaleen yli on Viisjoen kohdalla rakennettu uusi silta.

IV AK

Loimolassa hyökkäyksemme kohtasi kovaa vastarintaa eikä menestynyt.

Ryhmä Talvela

Ägläjärvellä kovat taistelut. Saartorenkaamme on hitaasti kiertynyt vihollisen ympärille, ja se on saarrettu muualta paitsi pohjoisesta. Saatu vankeja 8. Divisioonasta, joka on jo kolmas tällä suunnalla. Saatu saalista mm. 9 hvaunua, 2 haupitsia, 5 pst-tykkiä, autoja 20 kk, 20 pk ym.

P-SR

Rastin tienhaarasta hyökännyt vihollispataljoona lyötiin hajalle.

Suomussalmella tilanne ennallaan. Vihollisen vastahyökkäys tyrehtyi.

Lapin Ryhmä

Petsamossa vihollinen vetäytynyt hiukan taaksepäin.

Eteneminen Savukosken suuntaan jatkuu. Vihollinen yrittää pieniä saarrostuksia Joutsijärvellä. Yhden pataljoonan hyökkäys torjuttiin aiheuttaen sille suuria tappioita. Saatu 2 hvaunua, 5 autoa, 4 kk.

Merivoimat

Kirkonmaa karkotti Kilpisaarta ja Haapasaarta pommittaneet vihollisalukset. Saarenpää ja Humaljoki ampuivat maarintamalle maalinaan vihollisen raskas patteri.

Ilmavoimat

Kannaksella useita vihollislentoja, usein jopa 40 koneen muodostelmissa. Laatokan pohjoispuolella myös lentoja ja pommituksia. Pahimmat vauriot Jänisjärven asemalla, missä 16 kuoli ja 4 haavoittui. Matkaselässä 5 ihmistä sai surmansa ja 3 haavoittui. Sortavalassa 2 henkilöä kuoli ja 3 haavoittui. Kontiomäellä kuoli yksi nainen.

Vihollinen pommitti myös kotisudun rannikkokaupunkeja aina Vaasaan saakka aiheuttamatta erityisempää vahinkoa.

Omat ilmavoimat pudottivat neljä vihollisen pommikonetta.
 
Toimia:

Koti-T-joukoista muodostettu 22.T-Div. muutetaan 9. Divisioonaksi ja liitetään kenttäarmeijaan. Sen komentajaksi tulee eversti Siilasvuo. P-SR:n tehtäväksi annetaan keskityksen tultua suoritetuksi tuhota Suomussalmelle edenneet vihollisvoimat.
 
Ylipäällikkö lähettää Oulun Koti-T-divisioonasta kaksi rykmenttiä Siilasvuolle.

Valmiina Koti-T-joukoista on vain 2. Divisioona (nimi muutetaan 22.D:ksi), josta kaksi rykmenttiä saadaan.

Koti-T-joukoista muodostettu 22.T-Div. muutetaan 9. Divisioonaksi ja liitetään kenttäarmeijaan. Sen komentajaksi tulee eversti Siilasvuo. P-SR:n tehtäväksi annetaan keskityksen tultua suoritetuksi tuhota Suomussalmelle edenneet vihollisvoimat.

Ymmärsinkö nyt oikein, että Siilasvuo sai Oulun Kotitäydennysjoukoista 2. KT-divisioonan kaksi rykmenttiä, jonka nimi muutettiin 22. KT-divisioonaksi.
Sen jälkeen Siilasvuon komennossa ennestään olleet joukot + 2 Rykm./ 22. KT-D muodostivat 9. Divisioonan?
 
Ymmärsinkö nyt oikein, että Siilasvuo sai Oulun Kotitäydennysjoukoista 2. KT-divisioonan kaksi rykmenttiä, jonka nimi muutettiin 22. KT-divisioonaksi.
Sen jälkeen Siilasvuon komennossa ennestään olleet joukot + 2 Rykm./ 22. KT-D muodostivat 9. Divisioonan?

Juu. 9.D:n wikitieto sanoo:

"20. joulukuuta suomalaisjoukot suorittivat seuraavaan laajemman hyökkäyksen Suomussalmen kirkonkylän valtaamiseksi. Suomalaistykistön epätarkaksi jääneen tulivalmistelun jälkeen suomalaisjoukot (II/JR 27) pääsivät kirkonkylän eteläosassa jo neuvostojoukkojen taisteluhautaan, mutta puna-armeijan vastahyökkäys heitti suomalaiset takaisin lähtöasemiinsa. Kirkonkylän pohjoisosassa hyökännyt III/JR 27 joutui lopettamaan hyökkäyksensä jo ennen vastustajan pesäkkeitä näiden kiivaan vastarinnan vuoksi. Mainittu pataljoona kärsi avomaastossa ja neuvostojoukkojen ankarassa ristitulessa raskaita tappioita. Suomalaisjoukot keskeyttivät hyökkäyksensä lisätappioiden välttämiseksi. Hulkonniemen alueella olleet suomalaisjoukot (Osasto Kari) tyytyivät lähinnä häiritsemään neuvostojoukkojen selustayhteyksiä kohti Juntusrantaa, jotka olivat puna-armeijan viimeiset yhteydet omiinsa. Pohjois-Suomen ryhmä sai päivän aikana tiedon huomattavien lisäjoukkojen alistamisesta alueelleen. Kyseessä oli kaksirykmenttinen 22. divisioona, jonka tehtäväksi oli määritelty Suomussalmelle saarrettujen neuvostojoukkojen puolustuksen murtaminen ja joka samalla uudelleen nimettiin 9. divisioonaksi (jota nimeä kantanut alkuperäinen divisioona oli aiemmin osin lakkautettu organisaationa ja jaettu erillisiin Suomussalmen suunnassa ja Kuhmossa taisteleviin ryhmiin)."
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top