Talvisota

s_rasiamiina_m41R.jpg
s_Putkimiina1.jpg
s_Pommiansa_FIN.jpg


Oliko suomella käytössä, jalkaväki miinoja olenkaan talvisodassa?
En muista äkkiä mitään viitteitä asiasta.
Oliko nämä unohdettu kokonaan ja asiaan herättiin vasta jatkosodassa.
Ja miten tällainen laiminlyönti oli mahdollinen?



s_Psmiina36.jpg

( Panssari miinoja oli vähän ja huonoja)

.
 
s_rasiamiina_m41R.jpg
s_Putkimiina1.jpg
s_Pommiansa_FIN.jpg


Oliko suomella käytössä, jalkaväki miinoja olenkaan talvisodassa?
En muista äkkiä mitään viitteitä asiasta.
Oliko nämä unohdettu kokonaan ja asiaan herättiin vasta jatkosodassa.
Ja miten tällainen laiminlyönti oli mahdollinen?



s_Psmiina36.jpg

( Panssari miinoja oli vähän ja huonoja)

.
Laatikkomiinojahan ne laduille ja poluille, varmaan murroksiinkin ja hylättyihin rakennuksiin jemmasivat.
 
Laatikkomiinojahan ne laduille ja poluille, varmaan murroksiinkin ja hylättyihin rakennuksiin jemmasivat.

Niin, mutta vasta jatkosodassa.
Suomella ei olut jalkaväkimiinoja yhtään kappaletta talvisodan alussa.
(ansoja kyllä tehtiin)

Panssarimiinoja oli ~5000kpl joista oli varattu ”Laatokanpohjoispuolelle” alle 150 kpl.
 
Kyllä ainakin Kuhmossa niitä oli talvella -40, ellei eräs majuri ole kirjassaan väärin muistanut asioita. Mikä nyt ei sinänsä olisi ihme jos 30 vuotta myöhemmin kirjaa kirjoittaa ja jatkosodankin kuitenkin käynyt.

Miinojen tarpeellisuus oli havaittu ja joitain suunnitelmia oli tehty.
Mutta kuten armeijalla on tapana halpa ja hyvä ase ei kiinnosta ketään.

Kansa taisteli lehdessä, mainitaan että pioneerit valmistivat itse laudasta niin panssari kuin polkumiinoja.
Puolustusvoimia ei kiinnostanut jalkaväkimiinojen valmistus yhtään ennen talvisotaa. :facepalm:




 
Viimeksi muokattu:
Perkele, kun lukee Sallan suunnan taisteluista, niin onhan se ollut yhtä Helvettiä se alkuvaihe.

Saatana, 30.11.-16.12. silkkaa vetäytymistä ja tullaan ylivoimaisen vihollisen, jolla on panssareita ja kykyä koukkaamiseen, edestä karkuun ja pysähdytään Joutsijärvelle ja Pelkosenniemelle. Siinä tilanne on se, että Pelkosenniemeltä avautuu suora yhteys sekä Sodankylään Petsamon suunnan Osasto Pennasen selustaan että ennen kaikkea Kemijärvelle Joutsijärvellä olevan Osasto Roinisen selustaan. Ja sitten on tie auki ensin Rovaniemelle ja sitten Tornioon.

Ja sitten kuitenkin kokematon ja huonosti varusteltu JR 40 onnistuu 18.-19.12. Pelkosenniemellä lyömään Helvetillisen sekasortoisen taistelun jälkeen JR 273:n, joka on jo onnistunut potkaisemaan auki tien Kemijärvelle. Eipä ihme, että Pelkosenniemen taistelun muistomerkissä lukee "Tässä auttoi Herra!"
 
Eipä ihme, että Pelkosenniemen taistelun muistomerkissä lukee "Tässä auttoi Herra!"

Niinhän siinä lukee ja varmaan ihan aiheesta. Voisiko sitäkin taistelua kuvata: möhlittiin paljon, mutta onneksi iivana möhli enemmän?
 
Ja sitten kuitenkin kokematon ja huonosti varusteltu JR 40 onnistuu 18.-19.12. Pelkosenniemellä lyömään Helvetillisen sekasortoisen taistelun jälkeen JR 273:n, joka on jo onnistunut potkaisemaan auki tien Kemijärvelle. Eipä ihme, että Pelkosenniemen taistelun muistomerkissä lukee "Tässä auttoi Herra!"
Taisi olla juuri se taistelu, jossa suomalaisjoukot sattuivat olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa vain, koska käskyn välittänyt taistelulähetti oli muistanut paikannimen väärin, ja joukot suuntasivat Mäntyselän sijasta Mäntyvaaraan.
 
Niinhän siinä lukee ja varmaan ihan aiheesta. Voisiko sitäkin taistelua kuvata: möhlittiin paljon, mutta onneksi iivana möhli enemmän?
Itse tulkitsen mieluummin niin, että mikään joukko ei ole tuoreena kokeneen tasolla, Tai että suomalaisetkaan eivät olleet erehtymättömiä, vaan talvisodan alkuvaiheessa tapahtui monta väärää valintaa. Tämä näkyy oikeastaan koko itärajan pituudelta. Onneksi jätkät sai vähän terästä selkärankaan ja johtajat oppivat virheistään (ainakin alimmalla tasolla).

TAI SIIS PERKELE, MITÄ SITÄ HIMMAILEMAAN!

PELKOSENNIEMELLÄ VAPAAN SUOMEN VAPAAT MIEHET HEILAUTTIVAT KOSTAJAN MIEKKAA JA JÄTTIVÄT SATOJA ORJUUTETTUJA ARONPOIKIA MAKAAMAAN VAPAAN SUOMEN VITIVALKOISELLA HANGELLA JA TUIJOTTAMAAN SÄRKYNEIN SILMIN VAPAAN SUOMEN SINISELLÄ TAIVAALLA PURJEHTIVIA VALKOISIA PILVIÄ! NOINA PÄIVINÄ IDÄN ORJAT SAIVAT MAISTAA VAPAUDEN TULESSA KARKAISTUA OIKEUDEN TERÄSTÄ JA VÄRJÄSIVÄT SUOMEN PUHTAAN VALKEAN LUMIHANGEN PURPPURANPUNAISEKSI SAASTAISELLA SYDÄNVERELLÄÄN, KUN VAPAAN SUOMEN VAPAA MIES NÄYTTI KUINKA VAPAUDEN PUOLESTA TAISTELLAAN JA KUOLLAAN, MIKÄLI TARVE VAATII!

"TULKOOT HURTTINA AROILTAAN,
MAHTUVAT MULTAAN TÄNNE!"



Oho. Taisi sitä rommia mennä vähän reilummin eilen... :oops:
 
Itse tulkitsen mieluummin niin, että mikään joukko ei ole tuoreena kokeneen tasolla, Tai että suomalaisetkaan eivät olleet erehtymättömiä, vaan talvisodan alkuvaiheessa tapahtui monta väärää valintaa. Tämä näkyy oikeastaan koko itärajan pituudelta. Onneksi jätkät sai vähän terästä selkärankaan ja johtajat oppivat virheistään (ainakin alimmalla tasolla).

TAI SIIS PERKELE, MITÄ SITÄ HIMMAILEMAAN!

PELKOSENNIEMELLÄ VAPAAN SUOMEN VAPAAT MIEHET HEILAUTTIVAT KOSTAJAN MIEKKAA JA JÄTTIVÄT SATOJA ORJUUTETTUJA ARONPOIKIA MAKAAMAAN VAPAAN SUOMEN VITIVALKOISELLA HANGELLA JA TUIJOTTAMAAN SÄRKYNEIN SILMIN VAPAAN SUOMEN SINISELLÄ TAIVAALLA PURJEHTIVIA VALKOISIA PILVIÄ! NOINA PÄIVINÄ IDÄN ORJAT SAIVAT MAISTAA VAPAUDEN TULESSA KARKAISTUA OIKEUDEN TERÄSTÄ JA VÄRJÄSIVÄT SUOMEN PUHTAAN VALKEAN LUMIHANGEN PURPPURANPUNAISEKSI SAASTAISELLA SYDÄNVERELLÄÄN, KUN VAPAAN SUOMEN VAPAA MIES NÄYTTI KUINKA VAPAUDEN PUOLESTA TAISTELLAAN JA KUOLLAAN, MIKÄLI TARVE VAATII!

"TULKOOT HURTTINA AROILTAAN,
MAHTUVAT MULTAAN TÄNNE!"



Oho. Taisi sitä rommia mennä vähän reilummin eilen... :oops:
Voisit tarjoutua juhlapuheen pitäjäksi vaikka johonkin itsenäisyyspäivän tilaisuuteen. Olisi kerrankin elähdyttävää, voisi yleisökin ikäänkuin havahtua.
 
Itse tulkitsen mieluummin niin, että mikään joukko ei ole tuoreena kokeneen tasolla, Tai että suomalaisetkaan eivät olleet erehtymättömiä, vaan talvisodan alkuvaiheessa tapahtui monta väärää valintaa. Tämä näkyy oikeastaan koko itärajan pituudelta. Onneksi jätkät sai vähän terästä selkärankaan ja johtajat oppivat virheistään (ainakin alimmalla tasolla).
Tästä olisi mielenkiintoista keskustella enemmänkin, koska jotenkin se vaan tuntuu jäävän sen muun myöhemmän menestyksen alle. Esimerkiksi Tolvajärvellä alku oli jo menossa päin helvettiä, mutta Pajari sai ruoskittua miehet yrittämään ja onnistumaan. Panssarikauhua esiintyi ilmeisesti ainakin Kannaksella ja kaasuhyökkäysten pelko aiheutti psykosomaattisia oireita. Juuri ennen talvisotaa joukoissa oli myös tavanomaista enemmän itsemurhia, joista jäi epäselväksi oliko kyseessä sodan pelko vai pettymys maailmanpolitiikkaan (moni itsemurhaaja oli kommari tai fasismiin kallellaan).

Mitkä olisivat reaktiot jos nyt alkaisi hermopaine ja taistelun/kuoleman odotus? Koronakevät omalla tavallaan antoi siitä hieman vihjeitä, vaikka aasinsilta saattaa erikoiselta kuulostaakin.

Sen verran olen kuullut toisen sukuhaarani sotatarinaa, että kylän ensimmäinen kaatunut olikin kuulemma omien ampuma. Tämä vahinko oli käynyt niin, että hermostunut vartiomies ei pimeässä ollut nähnyt tulijaa, joka oli tullut vieläpä takalinjojen suunnalta ja ampunut paniikissa sinnepäin. Sankarihauta sai ensimmäisen kaatuneensa. Ampujaa ei käsittääkseni tuomittu ja lienee ollut kova paikka hänellekin. Kokemattomuuden piikkiin siis ja noita lienee sattunut paljonkin.
 
Niin, mutta vasta jatkosodassa.
Suomella ei olut jalkaväkimiinoja yhtään kappaletta talvisodan alussa.
(ansoja kyllä tehtiin)

Panssarimiinoja oli ~5000kpl joista oli varattu ”Laatokanpohjoispuolelle” alle 150 kpl.

Talvisodassa oli käytössä vain rajallinen määrä hyökkäysvaunumiina m/36:ta. Yksinkertaisemmin ja nopeammin valmistettavan Hyökkäysvaunumiina m/S-39:n tuotanto käynnistettiin 8. marraskuuta 1939 ja ensimmäisen viikon päätyttyä oli saatu 20 000 miinaa valmiiksi. Sodan aikana valmistettiin yhteensä noin 275 000 hyökkäysvaunumiinaa, joista noin 133 000 ehdittiin jakaa joukoille. Joulukuussa 1939 arvioitiin, että kenttäarmeijan laskennallinen vuorokausitarve oli 3 000 hyökkäysvaunumiinaa. Sodan alkaessa pääosa pioneerijoukoista joutui kuitenkin turvautumaan itse valmistettuihin hyökkäysvaunumiinoihin, jotka eivät aina olleet luotettavia ja turvallisiakaan.

 
Voisit tarjoutua juhlapuheen pitäjäksi vaikka johonkin itsenäisyyspäivän tilaisuuteen. Olisi kerrankin elähdyttävää, voisi yleisökin ikäänkuin havahtua.
Been there done that.
Silloinen pääministeri ja puolustusministeri kiittivät kädestä pitäen ja yleisö antoi myrskyävät aplodit.
 
Viholliselta vallatut "Piiskat" oli myös huima apu meille.

Kuva lienee Hattuvaarasta.
Nämä kuvan Zis-3 tykit (venäläiseltä nimeltään) saivat kyllä suomalaisenkin nimikkeen 76 PstK42 Zis, mutta ei niistä ollut meille enää sodassa hyötyä kun määrä oli ainoastaan 12 kpl ja sotakin lopuillaan. Poistettiin varauksista kuitenkin vasta 1986.
 
Kyllä, tarkoitin yleensä "piiskaa" ja mielestäni niistä oli hyötyä meille.. Kuva on napattu MP-netistä, noin niin kuin kuvituskuva konsanaan.. Taistelijan talolla Hattuvaarassa on muistaakseni näytillä, oliko Bofors "Piiska" jonka piippu oli saannut hieman kipeää.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top