Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

  • Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM
Ei mitään hajua, minulla on Coframin esite JTH, täytyy katsoa löydänkö.
 
Doddiin, esite löytyi, mutta siitä ei kantaman osalta paljoa kostu:(CoframY72001 kevyt.jpgCoframY72002 kevyt.jpgCoframY72003 kevyt.jpgCoframY72004 kevyt.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
ctg kirjoitti:
Loogisesti ajateltuna lähtönopeuden on suuremmat ja kevyempänä mahdollisesti lentää pidemmälle. Miten paljon, emme tiedä. Onko nuo haulit lyijyhauleja vai terästä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Epäilemättä terästä, kun lyijy ei kestäisi räjähdystä. Nykyään vastaavissa varmaan käyttävät wolframia noissa sirpaleissa.
 
veeteetee kirjoitti:
Patrian huutokaupassa Hämeenlinnassa 08.12.2017 meni PVY-ammuksiakin, aivan liian halvalla:
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin tosiaan tapahtui! Tämä johtui kyllä siitä, että jostain käsittämättömistä syistä johtuen niitä saivat ostaa ainoastaan rekisteröityneet keräilijät. Tästä syystä ostajia ei ollut kuin muutama eikä siten kilpailua hinnoistakaan. Olisi ehkä kannattanut harkita kulttuuritekoa ja lahjoittaa kranaattilavat Sotamuseolle edesmenneen kotimaisen työn tallettamiseksi jälkipolville. Onneksi yksi 122 mm PVY:llinen päätyi mutkan kautta mun autotalliini. Koska 122 H63:n puutteet ja modernisointi ovat usein esillä forumilla, voisi veli @veeteetee niin haluteassaan valistaa forumilaisia mitä kuvassa näkyy:


IMG_5570 – Kopio.JPG
 
Sotamuseo sai omansa jo 2012 ja en laittaisi kovin paljon vetoa sen puolesta, että ne siellä ovat turvassa.

Syy siihen, että ammuskuoria myytiin vain keräilijöille ei ole lainkaan käsittämätön ja se kerrottiin ennen myyntiä kaikille paikalle vaivautuneille: tyhjät inertit kuoret eivät ole vaarallisia tai luvanvaraisia, mutta asiantuntemattomille (ml. iltapäiväpaskat) pelottavia ja niiden myyminen kelle tahansa olisi veren kaivamista nenästä julkisuusmielessä. Keräilijöiden taustat poliisi on tarkastanut ja myyjä on kuivilla.

Kuvassa on tosiaan se Vammas Oy:n kehittämä legendaarinen lyhyen kantaman haupitsin pitkän kantaman pvy-ammus vuodelta 1993, josta joku lopulta totesi, että ...
Mitä vittua.jpg
...eikä Pv sitten ei tilannutkaan näitä, yllätys yllätys:eek:. No, tosiasiassa raha taisi loppua, tuote täytti vaatimukset ja oli sarjavalmis.
 
veeteetee kirjoitti:
Perävirtausyksikkö (Base Bleed unit, BB, suomeksi PVY) on yksinkertaistaen ruutikaasugeneraattori, joka täyttää ammuksen perään muodostuvan tyhjiön, ilman varsinaista työntövaikutusta: https://en.wikipedia.org/wiki/Base_bleed

155 mm tykistöammuksille PVY on varsin tyypillistä nykyään, krh-ammuksissa en tiedä sitä käytetyn, pääasiassa siksi, että siitä ei noilla ammusmuodoilla ja nopeuksilla juurikaan olisi hyötyä.

Kotimaassakin on tehty 122, 152 ja 155 mm:siä PVY-ammuksia:
Katso liite: 18827
Palveluskäytössäkin on yhdistelmä 155 mm:lle.

Otsikkoon jos palataan, niin Tampella teki jo 80-luvulla pari PVY-ammusmallia, 155 Loimuperä I & II. Tietääkseni noita ei koskaan ammuttu, yksi lepää Patrian tiloissa Tampereella kahvihuoneen pöydällä:

Katso liite: 18836

Katso liite: 18837
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös Suomessa ole tehty myös 130 mm perävirtausyksiköllisiä ammuksia? Tietääkseni 130 TK:lle tarkoitettu merimaalikranaatti on perävirtausyksiköllinen - mutta ei kaiketi kuitenkaan teikäläisten tekemä?
 
Merimaaliammus (RTA 2776) on norjalaisten suunnittelema, valmistuksesta (muistaakseni ja se ei ole paljon se) ainakin kuori tehtiin Tyrväällä.
 
Tästä alkoi suomalainen krh-ammuskehitys, Hans Otto Donnerin (02.05.1903-23.10.1982) keksimä ja Tampellan patentoima (patentti FI16370 / 15.02.1935) krh-ammuksen rengaspyrstö:

1516345894194.png
Jo ennen sotia oli Tampellassa kehitetty nykysilmiinkin moderneja 120 krh-ammuksia:
1516346365437.png
 

Liitteet

  • KH2321.jpg
    2.9 MB · Luettu: 10
Last edited by a moderator:
Sodan aikana Tampella teki noin puoli miljoonaa "Adolf"-mallin kranaattia:

1516346937231.png
Tuotekehitysversioita oli Adolfin lisäksi ainakin mallit Bedolf, Cedolf, Edolf ja Gedolf. Savuammus oli Benito: Adolf tappaa, Benito vain sumuttaa:D
 
*yläkuvan tykki kirjaimellisesti siis luiskassa. :cool:

Paksun lumen aikaan olen joskus ollut töllistelemässä pahvimaaleja, jotka olivat kevyen heittimen tulialueella. Ei ollut mielestäni häävi sirpalepeitto. Miten herkkiä voivat olla "herkät" sytyttimet? Oksasta, risukosta, hangen pinnassa kukkuvia?

Mikä on yleisin 155-sarjan -herkkä- sytytin ja mihin sen toiminta lopulta perustuu?
 
On iskusytyttimiä ja herätesytyttimiä.

Iskusytytin toimii osuessaan ja yleensä niissä on kärkihattu joka irroitetaan. Kärkihattu irti ammuttaessa sytytin on herkkä ja voi laueta jo puunoksistakin tai maahan osuessaan heti. Kärkihattu kiinni ammuttaessa puhutaan jäykästä sytyttimestä, ero ei ole näillä merkittävä. Joissain iskusytyttimissä voi olla myös hidasteinen toiminto joka valitaan sytyttimessä olevasta valitsimesta, tällöin saadaan parempi vaikutus katettuihin linnoitteisiin ja eli ammus uppoaa hiukan maahan.

Herätesytyttimissä on sensori (tutka, laseri) joka mittaa etäisyyttä maahan ja räjäyttää ammuksen halutulla korkeudella. Korkeus on yleensä 4-10 m välillä ja joissain malleissa voi olla useampi valinta (korkea/matala). Tällä saadaan parempi sirpalepeitto ja hyvä vaikutus esim. avopoteroihin.
 
Katajaluodostahan tuo, PVY:n paloaikaa en muista.
 
Last edited by a moderator:
  • Tykkää
Reactions: ctg
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top